Yle Savon naapuriin muuttaneen sinitiaisen poikaset ovat kuoriutuneet. Pönttökameramannekiinin kotona on kova tohina päällä.
Tiaisperheen junioreilla on nyt nälkä
↧
↧
Vapo ja turpeen vastustajat kohtasivat Saarijärvellä
Vapon ja turpeen vastustajien näkemykset turpeen vesistövaikutuksista ovat niin kaukana toisistaan, etteivät molemmat voi millään olla totta. Vapon ja viranomaisten mukaan turpeen vesistövaikutukset ovat pienet, vastustajien mukaan valtaosa päästöistä karkaa mittauksilta.
↧
Tuulipölytteiset puut tuhlaavat siittiöitään
Ilma on sakeana siitepölystä, kun luonto pistää parastaan varmistaakseen hedelmöityksen. Eniten siitepölyä tuottavat tuulipölytteiset kasvit, joihin kuuluvat myös maamme yleisimmät puut.
↧
Jokavuotinen ilmiö: Teinihirvillä pallo hukassa
Nuoret hirvivasat päätyvät keväisin hankaliin paikkoihin. Riistapäällikön mukaan emonsa hylkäämät hirvivasat etsivät "paikkaansa yhteiskunnassa".
↧
Huolella suunniteltu nuotio on puoliksi poltettu
Turvallisuus on tärkeintä, kun tehdään nuotio. Nuotion tehnyt myös sammuttaa sen.
↧
↧
Ankea lapsuus tekee itikasta äkäisen
Hyönteistutkija Juhani Itämies arvioi, että hyttyssuma on pahimmillaan viikon parin sisällä. Loppukesällä hyttysten määrä riippuu sateiden määrästä.
↧
Satelliittihaukat yllättivät tutkijat - kaikki edelleen hengissä
Luonnontieteellisen keskusmuseon satelliittiseurannassa on kymmenen mehiläishaukkaa. Täysikäiset haukat ovat palanneet tai palaamassa Suomeen. Satakuntalaisista seurattavista Jouko on palannut Afrikasta kotikonnuilleen Laviaan. Joukon tytär, Jaana, jäi Afrikkaan.
↧
Turkulaistutkija löysi tieteelle tuntemattomia loispistiäislajeja
Turkulainen hyönteistutkija osallistui Espanjassa loispistiäistutkimukseen, jossa on löydetty tieteelle tuntemattomia loispistiäislajeja. Loispistiäisten avulla saadaan tietoa luonnon monimuotoisuudesta.
↧
Halla vierailee maanpinnalla
Halla on tuttu sana, mutta harva tietää mitä termillä oikeastaan tarkoitetaan. Halla-termiä käytetään Suomessa kasvukauden aikana.
↧
↧
Kalastajat valmiita lohikalojen pyyntirajoituksiin
Mielipiteitä kiintiöistä ja pyyntirajoituksista selvitettiin kyselytutkimuksella. Moni Saimaalla kalastava olisi valmis rauhoittamaan nieriän kokonaan.
↧
Tervapääskyt toivat kesän
Lämpimät säät ovat kiepsauttaneet kesän alulle. Myöhäiskevään kukkijoista niin kielot kuin tuometkin ovat saaneet kauniit, tuoksuvat kukkansa. Myös viimeisimpien pesimälintujen joukossa palanneet kylmänarat tervapääskyt ovat tulleet Suomeen.
↧
Mustikkasato saattaa kärsiä kylmistä öistä
Viime öiden kylmät uhkaavat kukintavaiheessa olevaa mustikkaa. Mustikka on erityisen hallanarka juuri kukkiessaan - jo pari astetta pakkasen puolella saattaa viedä sadosta suren osan.
↧
Kitkajärvi tehotarkkailuun
Järveen asennetaan useita pintaa ja pohjaa tutkivaa laitetta. Anturit kertovat järven tilasta reaaliaikaisesti.
↧
↧
Sata kiloa särkeä katiskassa
Kun laukaalainen Pekka Tammenoksa meni kokemaan katiskaa, se ei tahtonut nousta. Syynä oli se, että katiska oli kirjaimellisesti täynnä särkiä. Lopulliseen nostoon tarvittiin kolmen ihmisen voimat.
↧
Kolme vuosikymmentä ja kymmeniä tuhansia pajupillejä
Entinen kansakoulunopettaja Mikko Kiio veistää joka kesä valtavat pinot pajusta tehtyjä pillejä sekä huiluja. Kipinä harrastukseen syttyi jo lapsuudessa kesäisillä pelloilla.
↧
Suomen syvintä paikkaa etsitään Päijänteellä
Suomen ympäristökeskus etsii tänään Päijänteellä Suomen sisävesien syvintä paikkaa. Nykyisin syvin tiedetty paikka 95,3 metriä. Sukeltajien mukaan lähellä on yli sata metriä syvä paikka.
↧
Viranomaisten ohje metsänomistajille: Kuusimetsän kunto tarkastettava välittömästi
Myrskyn kaatamia puita ei saada pois metsistä riittävän nopeasti. Tilanne on vaikea etenkin kirjanpainaja-tuholaisen osalta, joka viihtyy parhaiten kaatuneissa tai muuten vahingoittuneissa kuusissa. Kuusimetsien kuntoa tulisikin valvoa nyt erityisen tarkasti.
↧
↧
Korkeasaaressa vilisee eläinvauvoja
Korkeasaaressa peräti yhdeksän eläinlajia on saanut jälkeläisiä kevään aikana. Tahti jatkuu samanlaisena vielä kesäkuun puolella.
↧
Maitohorsma on suomalaisen luonnon oma parsa
Rentunruusuna tunnetun maitohorsman on uskottu heruttavan hyvin maitoa lampailta ja vuohilta. Ihmisravinnoksi se kelpaa parsan tapaan valmistettuna tai säilöttynä.
↧
Naakan karkoituskeinot selvitetään
Seinäjoella Ruralia-instituutti aikoo tutkia kolmen vuoden aikana kuinka naakkojen pesintää voidaan estää. Lisäksi selvitetään kuinka omaisuutta ja maatalouden kasveja voidaan suojella naakoilta.
↧
More Pages to Explore .....
