Kyrönmaan metsistä löytyy maamme tihein muinaismuistojäämistö. Museoviraston tutkijat inventoivat tänä kesänä alueen muinaiskohteet, osasta tehdään käyntikohteita yleisölle.
Kyrönmaan muinaiset mahtimiehet haudattiin aseiden ja hevosten kera
↧
↧
Siilien määrän pelätään romahtaneen
Viimeisen viiden vuoden aikana yliajetut siilit ovat vähentyneet huomattavasti. Siilit eivät kuitenkaan ole oppineet liikennesääntöjä, vaan niiden lukumäärä on romahtanut, summaa siilikirjailija.
↧
Raahen kultakaivos saa laskea jätevesiä luontoon
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston keskiviikkoaamuna julkaiseman päätöksen mukaan lupa annetaan, jotta kaivoksen täyttymässä oleva vesienkeruuallas ei pääsisi tulvimaan hallitsemattomasti luontoon. Raahen kaivoksen jätevesistä on löytynyt myös uraania ennakoitua enemmän.
↧
STUK: Kultakaivoksen uraanipitoisuudet laimenevat nopeasti
Raahen kultakaivoksen jätevesistä on löytynyt uraania 130 mikrogrammaa litrasta, kun suositus on 100 mikrogrammaa. Vaikka riskiä pidetään pienenä, STUK vaatii lisäselvityksiä.
↧
Sienimetsään voi mennä keväälläkin
Syksy ei ole ainoa sienisesonkiaika Suomessa. Kevätsieniä on muitakin kuin korvasieni.
↧
↧
Luonnonsuojeluliitto vastustaa kultakaivoksen ympäristölupaa
Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii Raahen kaivoksen jätevesiluvan välitöntä peruuttamista. Kaivos sai määräaikaisen luvan keskiviikkona.
↧
Metsähallitus maksaa löytöpalkkioita kotkanpesistä ensimmäistä kertaa
Maa- ja merikotkan ennestään tuntemattomista pesistä maksetaan 100 euron löytöpalkkio. Metsähallituksessa odotetaan jopa kymmeniä ilmoituksia kevään aikana.
↧
Vuoden lintu on mustakurkku-uikku
Suomessa arvioidaan pesivän 1 200 - 1 700 paria mustakurkku-uikkuja. Pesivien lintujen määrä on pienentynyt alle puoleen parissakymmenessä vuodessa, BirdLife Suomi kertoo.
↧
Sienisääski pöllähtää liiteristä
Kylmä liiteri tai mökki on sienisääskiparven talvehtimispaikka. Hyttystä muistuttava laji on kuitenkin ihmiselle harmiton.
↧
↧
Kastemato voi elää 10 vuotta - hyvällä tuurilla
Sen on kuitenkin selvittävä elämänsä aikana monenlaisista saalistajista ja tavallisista tallaajista.
↧
Korvasienet nousevat pintaan koivujen alkaessa vihertää
Korvasieniä kannattaa katsella parin vuoden ikäisiltä hakkuuaukeilta. Uusia sieniä nousee samoille paikoille jopa saman vuorokauden aikana.
↧
Uusi sääskilaji löytyi Kittilästä
Tipula recondita on todennäköisesti erittäin harvinainen. Lajin elinympäristöt, vanhat havumetsät, ovat huvenneet Suomessa.
↧
Lierot haukkaavat asvaltilla happea
Maassa kiemurtelevat, polkupyörän renkaiden alle liiskaantuvat madot saattavat ällöttää jotakuta. Lierot ovat kuitenkin hyödyllisiä otuksia, joilla on sitä paitsi kiehtova lisääntymistapa.
↧
↧
Muovijäte lisääntynyt hälyttävästi Tyynellämerellä
Muovijätettä on nyt tutkimusalueella satakertainen määrä 70-lukuun verrattuna.
↧
Mahla sopii vaikka kasvovedeksi
Hivenaineita sisältävä makeahko neste virtaa koivuissa keväisin. Puun sijainti vaikuttaa mahlan makuun.
↧
Haapa haltuun kaulaamalla
Haapa versoaa tunnetusti helposti ja aiheuttaa päänsärkyä siitä eroon haluaville. Valmistelut puun katkaisua varten on aloitettava jo pari vuotta aikaisemmin.
↧
Fosforipäästöjen tutkijat odottavat yhä Venäjältä tutkimuslupaa
Tutkijat haluavat selvittää, mistä rajut erot fosforipitoisuuksissa johtuvat. Tutkimuslupa pitäisi saada pian, sillä projekti on loppumassa.
↧
↧
Irtokoirat ja -kissat haittaavat pesimistä
Kesällä vapaana luonnossa liikkuva koira tai kissa on lainrikkoja. Lemmikki on pidettävä hihnassa, jotta se ei häiritse pesiviä eläimiä.
↧
WWF: Ihmiskunta kuluttaa 1,5 kertaa sen mitä maapallo kykenee tuottamaan
Kulutus ja väestönkasvu ovat vakava uhka maapallolle. Korkean tulotason maiden ekologinen jalanjälki oli noin viisi kertaa matalan tulotason maita suurempi.
↧
Pyörretuulia eli trombeja havaitaan Suomessa keskimäärin neljätoista vuosittain
Voimakkain tunnettu trombi pyyhälsi Kiuruvedellä Pohjois-Savossa kesällä 1934. Se aiheutti tuhoa viidentoista kilometrin matkalla satojen metrien leveydeltä.
↧
