Kevääseen heräävässä puutarhassa ei ole tilaa kasveja raastaville mönkiäisille. Houkuta piilottelevat vieraat esiin oluella ja kaada kiehuvaa vettä niskaan.
Nyt on aika häätää ylimääräiset nilviäiset puutarhasta
↧
↧
Punamätää seurataan mansikkamailla tarkkaan
Viime vuonna Suomessa havaittu tulokastauti viihtyy kosteassa maassa. Taudin hävittäminen on lähes mahdotonta.
↧
Norpan suojelu uhkaa pysähtyä kielimuuriin
Kevään kalastusrajoitukset norpanpoikasten suojelemiseksi eivät tavoita kaikkia kielimuurin takia, kertoo Metsähallituksen valvoja Jyrki Anttila.
↧
Patria sanoo toimineensa Vattajalla lakien mukaan
Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että se on noudattanut ympäristönsuojelusta annettuja ohjeita kuvatessaan vuonna 2007 mainosvideota tulittavasta panssariajoneuvosta.
↧
Miljoonat muuttolinnut rynnistävät etelärannikon kautta Siperiaan
Massoittain arktisia vesilintuja ja kahlaajia muuttaa näinä päivinä Suomenlahden kautta Siperian tundralle. Kevätmuutto kerää lintubongaajat ihailemaan vuoden sykähdyttävintä luontonäytelmää.
↧
↧
Saimaan lisäjuoksutus päättyi
Saimaalla on palattu normaaliin juoksutukseen. Viime heinäkuusta lähtien tehdyillä lisäjuoksutuksilla vedenkorkeus pysyi aisoissa.
↧
Perholaiset eivät saaneet sudenkaatolupia
Suomen riistakeskus ei myöntänyt kannanhoidollista sudenkaatolupaa Perhoon. Perhon kunnan alueelta haettiin kannanhoidollista poikkeuslupaa viiden suden pyytämiseen.
↧
Punkit kömpivät talviunilta ruohikoille
Puutiaiset ovat heränneet, mutta tämän kesän punkkikantaa on vielä vaikea arvioida. Punkit viihtyvät suurten vesistöjen läheisyydessä ja kosteassa ruohikossa.
↧
Puulalla testataan viivästettyä istutusta – kalanpoikaset altaaseen keskelle järveä
Tarkoituksena on kitkeä järvitaimenen ja järvilohen poikasten luontainen vaellusvietti ennen poikasten vapauttamista.
↧
↧
”Se oli alkukantaisen luonnon tervehdys”
Luontokappaleiden kohtaaminen jää pysyvästi mieleen. Yle Kainuu kysyi nettikeskustelijoilta, minkälaisia kohtaamisia heillä on ollut eläinkunnan kanssa.
↧
Korppien poikasmäärä jää huonoksi
Juhani Karhumäki on rengastanut lintuja yli 40 vuotta. Tämä kevät on ollut vaikea korppien pesinnälle.
↧
Alajärven Heininevan suojelu laajenee
Heinineva on yksi Pohjanmaan arvokkaimpia soita, joka ei ole kuitenkaan suojeltu. Nevan luontotyypeistä lähes puolet on uhanalaisia. Luonnonperintösäätiö on hankkinut suohehtaareja alueelta nyt kahteen otteeseen, ja suojeltuna on tällä hetkellä noin 35 hehtaaria.
↧
Pohjois-Savo on sammakko- ja matelijaharrastajan unelma
Kuopion seudulla voi päästä näkemään läheltä lähes kaikkia Suomen matelija- ja sammakkoeläinlajeja. Esimerkiksi Nilsiässä on tavattu erittäin uhanalaista rupiliskoa.
↧
↧
Tutkimus: Virus voi levitä naudasta poroon
Nautojen ja lampaiden suutautia aiheuttava virus voi levitä poroihin. Tämä käy ilmi tuoreesta väitöskirjatutkimuksesta, jonka on tehnyt Eviran erikoistutkija Maria Hautaniemi. Pahimmillaan parapoxvirus-epidemia on johtanut satojen porojen kuolemaan.
↧
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei ylittänytkään haamurajaa
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jäi viime torstaina alle 0,04 prosentin haamurajan, mutta on silti noussut huomattavasti 20 vuoden takaisesta.
↧
Harmaa kalvo peittää vesistöjä
Saimaalla ja Kuolimolla on viime päivinä tehty havaintoja harmaasta kalvosta. Ilmiö on vaaraton.
↧
Omistaja suojelee luonnontilaisen Korpisuon Hattulassa
Hattulassa Leteensuon pohjoisosan Korpisuon omistava Suoviljelysyhdistys haluaa säilyttää jälkipolville 28 hehtaarin näytteen luonnontilaisesta paksuturpeisesta suosta. Jopa 10 metrin turvekerros olisi kelvannut turpeennostajille, mutta omistaja piti suojelua arvokkaampana.
↧
↧
Ärhäkkä Pate-metso kaipaa pullistelukaveria
Pateksi nimetty metsokukko on ärhennellyt Nokialla autoilijoille jo useamman viikon. Kyseessä on todennäköisesti soidinpaikan viimeinen mohikaani, joka ei pääse kukkoilemaan normaalilla soitimella.
↧
Hyttyskesän ennustaminen alkaa jo lumien aikaan
Sääsket odottavat nyt sateita ja lämmintä, jotta ne pääsisivät kunnolla liikkeelle. Selviytyjänä tunnettu sääski pärjää tosin melkein millaisissa olosuhteissa tahansa. Tästä syystä alueelliset vaihtelut sääskien määrissä ovat suuret.
↧
Ulkomailta tuodaan ekologista puuta, koska kotimaasta ei saa
Suomeen joudutaan tuomaan ulkomaista puuta, koska kotimaasta ei saada riittävästi tietyt ympäristökriteerit täyttävää materiaalia. Euroopassa tiukemmat normit täyttävät tuotteet käyvät hyvin kaupaksi. Suomalaiset metsänomistajat ja metsäyhtiöt ovat pikku hiljaa kiinnostumassa tiukemmin sertifioidusta puusta, koska sen menekki on taattua.
↧
