Jyväskylässä kaupunkilaiset ovat ottaneet hyvin omakseen yhteisen omenatarhan. Loppukesän ja syksyn mittaan lähes kaikki kypsyneet ja syömäkelpoiset omenat kerätään talteen.
– En ole kuullut, että Suomessa olisi muualla näin laajaa kaupunkilaisten omenatarhaa. Ei täällä ole syksyisin puissa juurikaan omenia, kyllä kaikki on kerätty, sanoo ylläpitohortonomi Tarja Ylitalo Jyväskylän kaupungilta.
Survon omenatarha perustettiin Kuokkalaan 14 vuotta sitten, kun silloinen Jyväskylän tekninen palvelukeskus vietti 90-vuotisjuhliaan.
Palvelukeskuksen henkilökunta istutti kahden hehtaarin alueelle yli 550 omenapuuta. Hyötypuita niistä on noin 350. Tarhan tarkoitus on tuottaa kaupunkilaisille silmäniloa, virkistystä ja omenamaistiaisia. Tarha on kaupungin maalla ja kaupungin hoidossa.
Vuosien varrella omenatarhan puita on uusittu ja syksyllä 2014 hedelmäpuut saivat uudet nimikyltit, joista käy ilmi lajikenimen lisäksi omenoiden kypsymisaika. Kesäomenat on merkitty punaisin, syysomenat keltaisin ja talviomenat sinisin kyltein.
Tämän vuoden sadosta aikaisimmat lajikkeet ovat pian kypsiä ja satomäärästäkin on arvioita.
– Sanotaan, että se on keskinkertainen tai ehkä vähän pienempi mihin on totuttu, kertoo Ylitalo.
Viimekesäiseen tapaan omenankehrääjäkoi on aiheuttanut tarhassa vahinkoja. Tuholaisia on torjuttu myrkyttämällä.
– Tänä vuonna päädyttiin siihen, että tilanne ei tästä paremmaksi muutu. Taas oli aika paljon koita tai kääriäistä, niin ne on torjuttu pois.
Korkea aita kirvoittanut kysymyksiä
Kuluvana kesänä omanatarhaan on istutettu 200 uutta omenapuuta ja tarhan ympärille rakennettu massiivinen aita.
Kaksi metriä korkea rakennelma on saanut kaupunkilaiset kyselemään, tarvitaanko jäniksiä vastaan todella näin järeä aita?
– Kesällä tuntuu, että se on korkea, että eihän jänis kahta metriä hyppää, mutta talvella se ei enää ole niin massiivinen, kun saattaa olla 75 senttiä lunta. Eihän aidasta jää silloin kuin kärki näkyviin. Meillä on myös talvihoidettavia käytäviä ja aurausvallit nostaa lumenpintaa, että tarvitaan korkea aita, ettei jänis pääse yli hyppäämään, perustelee Ylitalo.
Ylläpitohortonomi muistuttaa, että jänikset järsivät omenapuita juuri talvella.
– Kesällä täällä maistuu pupuille paremmin apilat ja muu vihreät kasvit, mutta talvella kun muuta vihreää ei ole, niin omenapuun kuori on jänisten herkkulistan kärjessä. Se vetää jäniksiä kuin magneetti puoleensa.
Aitauksella helpotetaan tarhan hoitoa ja saadaan säästöjäkin. Aiemmin omenapuita on suojattu runkojen ympärille asennettavalla suojaverkolla.
– Suojaverkon pitää olla saman korkuinen kuin aita. Olemme joutuneet verkottamaan omenapuita yksilöllisesti. Se on aika työlästä, eivätkä verkot kovin nättejäkään ole. Nyt on siisti aita, eikä se estä ihmisiä käyskentelemästä tarhassa, sillä portit ovat auki.
Koirat kiinni omenatarhassa
Ylitalon mukaan aidan myötä omenatarhaan on kuitenkin pesiytynyt uusi lieveilmiö, kun koiranomistajat ovat tuoneet lemmikkejään aidatulle alueelle ja päästäneet ne juoksemaan vapaana. Koiratarhaksi omenatarhaa ei ole tarkoitettu.
– Vaikka oma koira niin kivalta tuntuu, niin kaikki ihmiset eivät koiria rakasta. Tämä on kaikille tarkoitettu puisto, eikä tänne saisi koiria päästää vapaaksi. Koiran kanssa tänne voi tulla, mutta se tulee pitää kytkettynä. Lähellä on koiratarha, jonne voi lemmikin kanssa mennä, vinkkaa Ylitalo.
Tarja Ylitaloa haastatteli Tenho Tornberg