Pari viikkoa sitten pieneläinklinikka Tuhatjalan tilat olivat todellisessa tehokäytössä. Hoitohuoneissa, käytävillä ja odotusauloissa pötkötteli tiputuksessa yhtä aikaa 12 koiraa.
Tänä keväänä eläinklinikalla on hoidettu tavallista enemmän kyyn puremia koiria, arviolta usea kymmen.
12:lle yhtä aikaa hoidossa olleille koirille kävi hyvin: ne pääsivät hoitoon nopesti pureman jälkeen, ja kaikki selvisivät.
– Suurin osa koirista oli saanut pureman kuonoon. Oli se aika poikkeuksellinen päivä, hoitaja Pinja Salenius kertoo.
Hoitopiikkejä myös Pirkanmaalla ja Turussa
Äänekoskelaisen Hiskinmäen Eläinsairaalan eläinlääkäri Elina Kantelinen muistaa samanlaisen päivystysviikonlopun vuodelta 2009, jolloin koiria tuotiin hoitoon 15.
– Se oli ihan järkyttävää, koiria oli joka huoneessa tipassa.
Tänä vuonna sairaalassa on ollut tavanomainen kyy-kevät. Puremia on hoidettu huhtikuun puolelta lähtien muutama viikossa. Yhtä kissaa lukuunottamatta kaikki purruksi tulleet ovat olleet koiria.
Ympärivuorokauden päivystävästä eläinsairaala Evidensiassa Hattulassa sen sijaan on ollut tänä vuonna tavallista kiireisempiä päiviä puremapotilaiden vuoksi. Isolla alueella Tampereen ympäristössä toimivassa sairaalassa on pääasiassa pureman saaneita koiria.
– On ollut selviä piikkipäiviä, jolloin on tullut useita koiria hoitoon, pahimman 1,5 vuorokauden sisällä hoidettiin 7:ää koiraa, klinikkaesimies Hanna-Leena Saarinen kertoo.
Hanna-Leena Saarinen on kuullut samansuuntaisia havaintoja Evidenssian hoitopisteistä eri puolilta maata: esimerkiksi Turussa oli hoidettu vuorokauden sisällä toistakymmentä lemmikkiä kyyn pureman vuoksi.
Myös Vantaan toimipisteessä on hoidettu kyyn puremia runsaasti, mutta Oulussa ei ainuttakaan – mikä on sekin harvinaista.
Lemmikkien saamien kyyn puremien määrässä näyttää olevan alueellisia eroja: esimerkiksi yliopistollisessa eläinsairaalassa Helsingissä ja Evidensian Jyväskylän toimipisteessä puremia on hoidettu tänä keväänä normaali määrä.
Pureman jälkeen heti yhteys lääkäriin
Jos kyy puree lemmikkiä, pieneläinklinikka Tuhatjalan klinikkapäällikkö Tanja Vakkeri kehottaa pitämään purema kohdan paikoillaan – eli kantamaan lemmikin kotiin.
– Yleensä kyyn purema vaatii hoitoa, joten eläinkääkäriin kannattaa ottaa välittömästi yhteyttä.
Kotona lemmikkiä ei pidä hoittaa, esimerkiksi kyypakkausta ei nykysuositusten mukaan ole hyvä antaa koiralle.
– Se voi peittää oireita ja antaa väärän kuvan tilanteen vakavuudesta. Oireet voivat myös vaihdella tai tulla viiveellä.
Vakkerin mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, ettei kyypakkauksella ole tutkitusti tehoa. Se pääsääntöisesti vain vähentää turvotusta, mutta ei poista myrkkyä.
Vakkerin mukaan yksi poikkeus kuitenkin on: jos on selvä havainto siitä, että kyy on purrut koiraa nielun alueelle, ja koiran hengitystiet alkavat turvota umpeen.
– Mutta silloinkin kannattaa neuvotella asiasta ensin lääkärin kanssa.
Nesteytystä ja kipulääkettä
Aika harvoin omistaja pääsee näkemään, kun kyy puree lemmikkiä. Usein se huomataan vasta, kun eläin alkaa äännellä kipujen vuoksi.
Vakkerin mukaan purema-alue on kivulias, ja se turpoaa voimakkaasti. Lemmikin yleisvointi on yleensä vaisu ja väsynyt.
Eläinlääkärissä kyyn pureman jälkeen ensimmäinen ja tärkein hoito on suonensisäinen nesteytys. Vakkerin mukaan sillä laimennetaan elimistön myrkkyä ja ylläpidetään munuaisten toimintaa. Lisäksi annetaan kipulääkitystä, joka ei kuormita munuaisia.
Aina edes tehohoitokaan ei auta, ja lemmikki voi menehtyä kyyn puremaan.
Vakkerilla on lemmikin puremasta myös omakohtaista kokemusta, sillä hänen kissaansa on purrut kyy. Etujalkaan pureman saanut lemmikki toipui.
Haisteleva koira tökkää vahingossa
Tutkijatohtori Janne Valkosen mukaan kyy voi purra, ellei se pääse pakenemaan tai se kokee itsensä uhatuksi. Keväällä käärmeet ovat talven jäljiltä kohmeisia, eivätkä ne pääse pakenemaan nopeasti.
Esimerkiksi koirien kohdalla hän uskoo käyvän niin, että nenä maassa kulkeva koira tökkää kyytä vahingossa tai astuu sen päälle. Silloin kyy voi päästä puremaan.
– Juoksevaa koiraa kyy ei todennäköisesti ehdi puraista, vaikka koira astuisi sen päälle.
Valkonen on kuullut puhuttavan siitä, että nuoren kyyn purema olisi vaarallisin, koska se ei osaa säännöstellä myrkyn määrää.
– Kylmä totuus on, että koko määrittää myrkyn määrän ja isoissa on sitä enemmän kuin pienissä.
Kyiden parittelu voi olla vielä paikoin käynnissä, ja silloin niitä voi olla Valkosen mukaan pienellä alueella runsaastikin.
Tutkija ei suosittele käärmeeseen koskemista
Valkonen on tutkinut paljon käärmeitä, mutta puremaan ne eivät ole päässeet, vaikka hän niitä on niitä joutunut paljon myös käsittelemään. Silloin hän käyttää hitsaushansikkaita.
– Kyytä pitää tarttua niin lähellä päästä, ettei sen yltä puremaan hanskan varren yläpuolelle. Mutta en kyllä suosittele kokeilemista, jos ei ole pakko.
Valkonen harrastaa myös luontokuvausta, ja hän on huomannut, että arka käärme päästää hyvinkin lähelle, jos vain käyttäytyy varovaisesti.
– Kun makailee rauhassa samalla mättäällä kyyn kanssa, niin kameran linssin voi saada kymmenen sentinkin päähän.
Tanja Vakkeria ja Janne Valkosta haastatteli Marja Roiha.