Vuodenvaihteessa tuottajien vastuulle siirtynyt kuluttajapakkausten keräys on tuonut muutoksia joihinkin kierrätysohjeisiin. Niinpä esimerkiksi askartelukartonkeja, julisteita tai kirjojen kovia kansia ei saa enää laittaa kartonkikierrätykseen.
Taustalla on periaatteellinen rajaus. Pakkausten kierrätyksestä Suomessa vastaavat yritykset, jotka pakkaavat tuotteita Suomessa tai maahantuovat Suomeen pakattuja tuotteita. Niinpä ekopisteisiin halutaan pääasiassa vain pakkausjätettä.
– Tämä on kallista touhua, ja yritysten kierrätysmaksut ovat nousseet koko ajan. Ei tule kyseeseen, että tuottajavastuulliset yritykset hoitaisivat kuntien vastuulla olevia asioita, Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen toteaa.
Niin kutsuttu tuottajavastuu Suomessa on yrityksillä, jotka pakkaavat tuotteita Suomessa tai tuovat maahan Suomeen pakattuja tuotteita ja joiden liikevaihto on vähintään miljoona euroa.
Tuottajavastuun mukaan tuotteiden mukana Suomen markkinoille päätyneet pakkaukset on kerättävä takaisin kiertoon ja materiaalit hyödynnettävä uusien tuotteiden valmistuksessa eli kierrätettävä laissa määriteltyjen tavoitteiden mukaan. Vastuu perustuu EU:n ja Suomen lainsäädäntöön.
Pakkauslasi kierrätetään Englannissa
Ringin ylläpitämissä ekopisteissä myös lasinkeräyksen periaatteita on rajattu. Keräykseen hyväksytään vain pakkauskäytössä ollut lasia, eli esimerkiksi rikkoontuneiden lasiastioiden tai maljakoiden paikka on sekajätteessä. Tähän on olemassa perusteltu syy.
– Esimerkiksi lämmönkestävällä lasilla on erilaiset sulamispisteet kun pakkauslasilla, mikä haittaa kierrätysprosessia, Tanskanen kertoo.
Tanskasen mukaan siinä vaiheessa, kun lasin kierrätyksestä vastasivat kunnat, vain vajaa puolet siitä meni oikeasti kierrätykseen. Loput päätyi maanrakennuskäyttöön.
– Siinä käytössä ei ole väliä, mitä laatua materiaali sisältää. Sinne voitiin laittaa melkein mitä vain, Tanskanen väittää.
Nykyään suomalaisten kierrättämä lasi puhdistetaan Forssassa. Uusiokäyttöön se kuljetetaan Englantiin, kierrätysyhtiö Berrymanille.
Tanskasen mukaan muun kuin pakkauslasin keräys kuuluu yksiselitteisesti kunnan vastuulle.
Metallin hinta houkuttaa kierrättämään
Osa kunnista onkin jatkanut Ringin hyödyntämättä jättävän lasin keräystä itsenäisesti. Yksi tällaisista on Mikkeli. Kaupungin jäteasiain tarkastaja Kaisa Helaakosken mukaan ylijäämälasi käytetään maantäyttötarkoitukseen.
Sekajätteen seassa oleva lasi on perinteisesti myrkkyä myös esimerkiksi jätteenpolttolaitoksille. Leppävirralla toimintaansa käynnistelevän kunnallisessa omistuksessa olevan jätteenpolttoyhtiö Riikinvoiman tuotannonohjauksesta vastaava projekti-insinööri Petri Holopainen vahvistaa, että kattilaan päätyvä lasi ei tee hyvää tekniikalle.
– Lasi ja metalli aiheuttavat kulumista kattilassa. Kyllähän ne tuolla prosessissa menevät, mutta lämpöä ne eivät tuota, ja ne päätyvät lähes sellaisenaan tuhkan sekaan. Jos niille vain joku muu parempi paikka löytyy, niin hyvä, Holopainen miettii.
Metallin suhteen Rinki on vastaanottavaisempi. Keräyspisteissä otetaan vastaan myös muu kotitalousten pienmetalli kuin pakkausmetalli.
– Ei voi sanoa, että siinä eri metallit sotkisivat järkevää systeemiä. Lisäksi metallilla on positiivinen hinta, se helpottaa asiaa, Tanskanen myöntää.
Kierrätyskysymyksiin hankalia vastauksia
Itä-Suomessa toimiva jätehuoltoyhtiö Jätekukko ohjaa ja neuvoo asiakkaitaan kierrätyskysymyksissä. Palvelupäällikkö Piia Moilanen kertoo joutuneensa välillä kiusallisiin tilanteisiin.
– Kysymykseen, voiko esimerkiksi tietyt kartongit laittaa kartonginkeräykseen, joudun vastaamaan, että materiaalin puolesta kyllä, mutta käytännössä ei. Onhan se vähän harmillista.
Moilasen mukaan heidänkin kierrätysohjeitaan on päivitetty jatkuvasti, ja esimerkiksi tarroja ja opasteita on pitänyt uusia.
Vaikka Rinki Oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen periaatteellisella tasolla haluaa pitää kartongin keräyksen vain pakkauskartongin piirissä ja yhtiöllä periaatteessa on mahdollisuus olla keräämättä väärin lajiteltuja jätteitä, yksittäisten väärien kartonkien päätyminen keräyslaatikkoon ei kokonaisuutta kaada.
Tanskasen oma lajitteluohje pelaa varman päälle.
– Jos kierrätysastiaan laittaa väärän tavaran, se haittaa prosessia. Koska valtaosa jätteistä on kuitenkin palavia, epävarmassa tilanteessa jäte kuin jäte kannattaa laittaa sekajätteeseen. Useimmat niistä ovat kuitenkin palavia.
Rinki-ekopisteverkostoon avataan heinäkuun 2016 loppuun mennessä vähintään 1 850 keräyspistettä.