Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luonto ja ympäristö | Tuoreimmat uutiset
Viewing all 9495 articles
Browse latest View live

Kuvagalleria: Paljaat jalat pikkupakkasessa ja jäädytetyt kädet

0
0

Yle Jyväskylä julkaisee yleisön ottamia sääkuvia sekä alueellisissa tv-uutisissa että nettisivuillaan. Sääkuvien lähettämistapa on muuttunut ja kuvat lähetetään sähköpostin sijaan nykyään suoraan verkkosivun kautta.

Ethän lähetä uusia kuvia enää tämän artikkelin lähetä-painikkeella, vaan laita ne tulemaan täältä.


Tutkimus: “Kevytkenkäisyys” ei kannata – ainakaan sirkoilla: lisääntymismahdollisuudet heikkenevät

0
0

Urosten ei kannata hyppiä kukasta kukkaan, ainakaan jos ne haluavat parantaa mahdollisuuksiaan lisääntyä. Tähän tulokseen ovat tulleet kenttäsirkkojen (Gryllus campestris) parittelua tutkineet Exeterin yliopiston tutkijat.

Useiden kumppanien kanssa paritelleet uroskenttäsirkat eivät onnistuneet lisääntymään yhtä tehokkaasti kuin sellaiset sirkat, jotka parittelivat harvempien kumppaneiden kanssa. Syynä oli kilpailutilanne muiden urosten kanssa – niin ennen kuin jälkeenkin parittelun, kertoo Behavioral Ecology -julkaisussa ilmestynyt tutkimus. Tutkimuksesta uutisoi mm. brittilehti Daily Mail.

Brittiläisen Exeterin yliopiston tutkijat ovat tutkineet kenttäsirkkoja ja tarkkailleet näiden seksuaalikäyttäytymistä Pohjois-Espanjassa jo vuodesta 2006.

Tutkijat asettivat videokameroita sirkkojen luonnollisille elinalueille toiveenaan saada kuvattua tarkemmin urosten välistä kilpailua kumppaneista sekä sirkkojen parittelurituaaleja.

Kevytkenkäiset etsivät kaltaisiaan

Tarkkailu paljasti, että useiden naaraiden kanssa paritelleet urokset viehättyivät enemmän myös useiden urosten kanssa paritelleista naaraista – mikä tutkijoiden mukaan vähentää yksilön mahdollisuuksia lisääntyä.

– Tutkimuksemme perusteella vaikuttaa, että useamman naaraan kanssa parittelevat urokset saattavat hävitä geeniensä levittämisessä, koska useammin parittelevilla naarailla on kilpailevaakin spermaa, yksi tutkimuksen tekijöistä David Fisher kommentoi.

– Tuntuisi loogiselta ajatella, että useampi seksuaalinen kanssakäyminen johtaisi lukuisampiin jälkeläisiin, mutta tämä ei näytä pitävän paikkaansa – vaan voi olla jopa päinvastoin, Fisher jatkaa.

Tutkimus viittaa siihen, että sekä uros- että naaraskenttäsirkat suosivat useampia kumppaneita – kevyemmin sanottuna ovat kevytkenkäisiä – ja pyrkivät parhaansa mukaan etsimään parittelukumppaniksi kaltaisiaan.

Urokset eivät joudu kilpailemaan parittelukumppanistaan vain ennen seksiä, vaan ovat kilpailutilanteessa myös parittelun jälkeenkin – koska kevytkenkäinen naaras saattaa olla jo täytetty kilpailevalla spermalla.

Tutkinnan alla ollut kenttäsirkka, Gryllus campestris, on kaikkein uhanalaisin sirkkalaji Isossa-Britanniassa. Sen määrä on laskussa myös monissa keskisen ja pohjoisen Euroopan maissa, kuten Belgiassa, Hollannissa, Liettuassa, Saksassa ja Tanskassa. Suomessa kenttäsirkkoja ei tavata luonnossa.

Ärjänsaaren hakkuut jatkuivat lauantaina – luontoväki vastustaa

0
0

Metsäteollisuusyhtiö UPM on jatkanut lauantaina metsähakkuita Oulujärvessä sijaitsevassa Ärjänsaaressa. Hiekkarannoistaan tunnettu saari kuuluu Natura 2000 -alueisiin.

Ärjä on UPM:n omistama noin 300 hehtaarin kokoinen saari, jota yhtiö on yrittänyt myydä valtiolle vuodesta 2007 lähtien. Valtio ei ole kuitenkaan ollut kiinnostunut ostamaan saarta, kertoo UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander.

Branderin mukaan UPM aloitti hakkuut Ärjässä tällä viikolla osana metsäomaisuutensa hoitoa, koska valtio tai Kajaanin kaupunki eivät ole halunneet ostaa saarta.

– Hakkuut ovat Kajaanin ELY-keskuksen hyväksymät. UPM on tehnyt saarta varten hoito- ja käyttösuunnitelman, jonka perusteella hakkuut käsittävät 120 hehtaarin alueen, Brander kertoo.

Luonnonsuojelijat haluavat estää hakkuut

Suomen luonnonsuojeluliitto vaati keskiviikkona Ärjänsaareen suunniteltujen hakkuiden keskeyttämistä luonnonsuojelulain perusteella.

Kainuun ELY-keskus on informoinut UPM:ää vireillepanosta. Keskuksessa arvioitiin tuolloin, että yhtiö pidättäytyisi hakkaamasta metsää päätöksenteon aikana.

Branderin mukaan luontojärjestöt ovat huolissaan siitä, että saaressa olisi merikotkan pesäreviiri. Hänen mukaansa UPM tuntee saaren hyvin. Yhtiön tietämyksen mukaan saaressa ei ole merikotkan pesäreviiriä.

Luonto-Liiton metsäryhmän puheenjohtaja Hanna Jauhiainen matkusti Ärjänsaareen lauantaina. Jauhiaisen seurue tapasi saaressa kertomansa mukaan UPM:n työntekijöitä, jotka totesivat heille hakkuiden jatkuneen lauantaina.

– UPM:n tulisi odottaa ELY-keskuksen päätöstä ja kunnioittaa ELYn toivetta, Jauhiainen sanoo.

Hakkuut keskittyvät saaren sisäosaan

Branderin mukaan UPM tiedostaa, että Ärjänsaari on tärkeä kainuulaisille. Yhtiö aikoo käsittellä saaren jatkuvan kasvatuksen perisaatteella.

– Saaren sisäosiin tehdään pienaukko ja ylispuiden poistohakkuuta, jossa latvuspeite säilyy. Siellä on hyvin pieniä, alle 0,3 hehtaarin aukkoja, jotka uusiutuvat.

– Sitä kautta saadaan saaren puustoon kerroksellisuutta ja lisätään saaren monimuotoisuutta. Rantavyöhyke jää täysin käsittelemättä, jolloin kaukomaisema pysyy samanlaisena kuin se on nyt.

Työt alkoivat myrskyn kaatamien puiden poistolla. Perjantaina yhtiö aloitti ensimmäiset hyväksytyn suunnitelman mukaiset pienaukkohakkuut. Branderin mukaan hakkuiden on määrä valmistua lähiviikkojen aikana.

Hakkuiden laajuudesta erimielisyyttä

Jauhiaisen mukaan UPM:n suunnitelmiin kuuluu hakata puolet saaren puustosta. Hänen mukaansa tämä laskee huomattavasti suositun kohteen virkistyskäyttöarvoa.

Brander arvioi, että korkeintaan kolmannes saaren puustosta poistuu hakkuiden kautta. UPM aikoo käyttää osan saaren hakkuutuloista polkuverkoston ylläpitämiseen ja parantamiseen muun muassa pitkospuilla.

– Olemme jo rakentaneet Ärjänsaaren rantaan ison laiturin, mikä on maksanut noin satatuhatta euroa. Se on paras apu saaren virkistys- ja retkeilykäytön lisäämiseen.

Brander vakuuttaa, että UPM haluaa Ärjän olevan jatkossakin tärkeä paikka ja hyvässä kunnossa virkistys- ja retkeilykäyttöä varten.

Karpalo ja muut marjat antavat bakteereille kyytiä

0
0

Tutkimusjohtaja, dosentti Carina Tikkanen-Kaukanen nauttii metsämarjansa usein smoothieina. Hän on vakuuttunut suomalaisten marjojen terveellisyydestä – niin perimätiedon kuin tuoreen tutkimuksen ansiosta. Varsinkin karpalo, mustikka, variksenmarja ja puolukka ovat osoittautuneet tehopakkauksiksi infektioiden torjunnassa.

Tutkimustiedon mukaan marjojen fenoliset yhdisteet estävät bakteereja tarttumasta. Tutkijoita kiinnostaa selvittää yhä tarkemmin, miten marjojen flavonoidit, fenolihapot, lignaanit, stilbeenit ja fenoliset polymeerit vaikuttavat eri bakteereihin. Laboratoriokokeissa tehoaan ovat osoittaneet marjojen flavonoideista antosyaanit, jotka antavat marjalle myös sen värjäävän ominaisuuden.

– Omien ja aiempien tutkimusten mukaan aivan yksiselitteisesti marjojen fenoliset yhdisteet näyttävät estävän bakteerien kiinnittymisen isäntäsoluun. Joihinkin bakteereihin voi vaikuttaa eri fenolinen yhdiste kuin toisiin. Bakteeri kiinnittyykin esimerkiksi proantosyanidiiniin, eikä pääse tarttumaan soluun. Näin bakteeri huuhtoutuukin kehosta pois, eikä infektiota tulekaan, kuvailee Tikkanen-Kaukanen.

Pensaskarpalomehun kyvystä estää bakteerien tarttumista virtsatiehyeiden pintaan saatiin ensimmäiset tutkimustulokset jo 1980-luvun lopulla. Asian selvittämistä edisti, että Pohjois-Amerikassa pensaskarpaloa viljellään laajalti. Siitä lähtien tutkijat ovat tehneet töitä selvittääkseen, mitä eri marjojen tehoaineet ovat.

Samaa proantosyanidiinin harvinaista A-tyyppiä kuin viljellyssä pensaskarpalossa on löydetty kotimaisesta puolukasta, karpalosta, juolukasta ja mustikasta.

Marjat apuun esimerkiksi hengitystieinfektioiden ehkäisyssä?

Tikkanen-Kaukanen kertoo, että suomalaiset metsämarjat näyttävät tehoavan hyvin pneumokokkia vastaan. Pneumokokki aiheuttaa keuhkokuumetta, keuhkoputken-, korva- ja poskiontelontulehdusta.

– Esimerkiksi suomalaisen metsäkarpalon fenoliset yhdisteet ovat hyvin aktiivisia pneumokokkia vastaan ja toimivat samalla mekanismilla kuin pensaskarpalon yhdisteet eli bakteerien tarttumista estävästi. Pneumokokkia vastaan suomalainen metsäkarpalo oli tutkituista marjoista tehokkain.

Tässä tutkimuksessa mukana olivat puolukka, mustikka, metsäkarpalo ja variksenmarja. Ne kerättiin metsistä, jotka ovat nykyisin luomusertifioituja. Viljellyistä marjoista mukaan valikoitiin mustaherukka. Viljellyistä marjoista mukaan valikoitiin mustaherukka.

– Olemme tutkineet marjojen vaikutusta myös hampaiden reikiintymistä aiheuttaviin bakteereihin, kurkunpäätulehdusta aiheuttavaan streptokokkiin ja aivokalvontulehdusta aiheuttavaan meningokokkibakteeriin, ja kaikista tutkimistamme metsämarjoista löytyi aktiivisuutta näitä bakteereita vastaan. Myös mustaherukka osoittautui aktiiviseksi, sanoo Tikkanen-Kaukanen.

Tutkijoilla riittää vielä työsarkaa aiheen parissa. Mitä tiede ei vielä kerro yksiselitteisesti, on se, miten paljon marjoja pitäisi nauttia, jotta ne varmasti edistäisivät terveyttä.

– Arktiset aromithan suosittelee, että marjoja syötäisiin ainakin kaksi desilitraa päivässä, ja se on varmasti aika lähellä totuutta. Toivoisimme voivamme tehdä laajan tutkimuksen, jossa koehenkilöt nauttisivat marjatuotteita, esimerkiksi mehuja tai smoothieita ja seuraisimme, sairastuvatko he vähemmän tiettyihin infektiotauteihin kuten esimerkiksi flunssan jälkitauteihin. Tarvittaisiin myös verrokkiryhmä, joka ei nauttisi säännöllisesti marjoja, pohtii Tikkanen-Kaukanen

Tikkanen-Kaukanen arvioi, että esimerkiksi varuskunnissa olisi merkitystä sillä, jos pneumokokkitartuntoja olisi vähemmän.

– Pneumokokkia ja meningokokkia voi kantaa nenä-nielussaan myös ilman, että sairastuu itse, mutta bakteeri voikin tarttua muihin. Sillä, että bakteerin kantajia olisi vähemmän, olisi merkitystä esimerkiksi varuskunnissa, jolloin sairastavuus vähenisi.

Marjojen vienti voi kasvaa tutkimuksen myötä

Kotoisat metsämarjat herättävät suomalaisissa monenlaisia tunteita. Ulkomaiset marjanpoimijat herättävät pohdintoja metsämarjojen tehokkaammasta hyödyntämisestä, mutta myös kriittisiä äänenpainoja.

Kotoilutrendi on toisaalta innostanut myös kaupunkilaisia takaisin marjamättäille, vaikka moni ei lapsuuden marjareissuja muistakaan lämmöllä.

Presidentti Niinistön uudenvuodenpuheessa kiitosta sai 14-vuotias Mustikka-Oscar, joka keräsi 350 litraa mustikoita. Kiitoksia ehdittiin myös kauhistelemaan huonoksi tavaksi nähdä yritteliäisyys, vaikka samaan aikaan marjatuotteiden vienti nostaa tosissaan päätään.

– Aasiassa on herännyt kiinnostus suomalaisia metsämarjoja, esimerkiksi mustikkaa, kohtaan. Meillä olisi hyvät markkinat, koska meillä on jo paljon tutkimustietoa, pohtii Tikkanen-Kaukanen.

Oulangan kansallispuistossa vieraili ennätysmäärä ihmisiä

0
0

Oulangan kansallispuistossa Kuusamossa vieraili viime vuonna yli 200 000 ihmistä, joka on kaikkien aikojen ennätys.

– Kävijämäärä vahvistaa Oulangan kansallispuiston asemaa alueen matkailun peruskalliona, toteaa aluepäällikkö Matti Tapaninen Metsähallituksen luontopalveluista.

Kansallispuistojen pääkaupunki

Koillismaan muutkin luontokohteet kasvattivat käyntimääriään. Syöte, Riisitunturi ja Valtavaara-Pyhävaara kasvattivat suosiotaan noin kymmenellä prosentilla edellisvuodesta. Kohteiden kävijöiden rahankäyttö tuotti noin 14 miljoonan euron kokonaistulovaikutuksen Koillismaan paikallistalouteen.

– Kuusamoa voisi kutsua kansallispuistojen pääkaupungiksi. Kun Hossan kansallispuisto perustetaan 2017, olemme neljästä ilmansuunnasta puistojen ympäröimänä, hehkuttaa toimitusjohtaja Mats Lindfors Ruka-Kuusamon matkailusta.

– Oulangan 60-vuotias kansallispuisto on luontotyypeiltään ja lajistoltaan Suomen arvokkain ja biodiversiteetiltään rikkain suojelualue, muistuttaa luonnonsuojelun aluepäällikkö Pirkko Siikamäki Metsähallituksesta.

Oulangan alueella on noin 400 uhanalaista tai silmällä pidettävää lajia ja noin 3 000 uhanalaisen tai silmällä pidettävän lajin esiintymää, tunnetuimpana puiston tunnuskasvi neidonkenkä.  Kymmenille lajeille Oulanka on ainoa tai tärkein esiintymisalue Suomessa.

Oulanka on myös merkittävä tulvaniittyjen ja huurresammallähteiden esiintymisalue Suomessa.

Puistot ovat suosittuja

Pohjois-Suomen kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat viime vuonna. Niissä vierailtiin 1,18 miljoonaa kertaa.

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto oli yhä Suomen suosituin. Myös Urho Kekkosen, Pyhä-Luoston, Lemmenjoen, Riisitunturin kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat.

Kansallispuistojen kävijät toivat lähiseuduille Metsähallituksen mukaan vähintään 43,8 miljoonaa euroa.

ELY-keskus päättää Ärjän hakkuista pikaisesti: "Tällä hetkellä ei ole perusteita että hakkuut keskeytettäisiin"

0
0

Kainuun ELY-keskus pyrkii tekemään Ärjänsaaren hakkuista pikaisen päätöksen. Luonnonsuojelijat pyysivät torstaina Kainuun ELY-keskusta keskeyttämään UPM:n hakkuutyöt Oulujärven Ärjänsaaressa Kajaanissa.

– UPM on luvannut toimittaa vastineensa tämän päivän aikana ja sillä perusteella pyrimme tekemään päätöksen mahdollisimman pikaisesti. ELY-keskus käy tänään paikan päällä ja siellä näemme tilanteen, kertoo yksikön päällikkö Sari Myllyoja Kainuun ELY-keskuksesta.

ELY-keskus joutuu viranomaisena tekemään päätöksen olemassa olevien tietojen perusteella.

– Tällä hetkellä ei ole perusteita, että hakkuut keskeytettäisiin.

Vetoojat sanovat, että ELY-keskus antoi vuonna 2014 lausuntonsa UPM:n Ärjänsaaren hoito- ja käyttösuunnitelmasta vajailla tiedoilla. Kainuun Luonnonsuojelupiiri ja Kainuun lintutieteellinen yhdistys kirjoittavat vireillepanossaan:

Ärjänsaarella ei ole tehty linnustoselvitystä, jollainen Natura-alueella tehtävien toimien vaikutusten arvioimiseksi on välttämätön tehdä. Hoitosuunnitelman jälkeen on tullut uusia luontotietoja, joiden takia hoitosuunnitelma ja sen jälkeinen ELY-keskuksen lausunto, hakkuusuunnitelma ja niiden takana olleet luontoselvitykset pitää ottaa uudelleen tarkasteluun.

Sari Myllyoja sanoo, että ELY-keskus on pyytänyt lintutieteelliseltä yhdistykseltä lisätietoja muun muassa heidän väitteestään, että Ärjänsaaressa olisi merikotkan elinpiiri. Vastausta ei ollut vielä maanantaina aamupäivällä tullut.

ELY-keskuksen rooli on siis vain tehdä teiltä pyydetty viranomaispäätös?

– No, kyllä näin on, toteaa Myllyoja.

Hyvästi hiihto, nyt tulee retkiluistelu – aurinko ja jää saivat aikaan luistelubuumin

0
0

Yhä useampi vannoutunut hiihtäjä on löytänyt tänä talvena itsensä heiluttelemassa suksisauvoja ladun sijaan järven jäältä. Kun lunta on ollut liian niukasti kunnollisen hiihtoladun tekoon, mutta pakkasta on sitäkin enemmän, on luonto muovannut mahtavat mahdollisuudet harrastaa luistelua luonnonjäällä. Retkiluistelu kiinnostaakin jatkuvasti suurempaa joukkoa suomalaisia.

– On havaittavissa selkeästi, että retkiluistelun harrastajien määrä on noussut. Jo useana talvena retkiluistimet on myyty kaupoista loppuun alta aika yksikön ja Suomen Retkiluistelijat on yksi suurimmista Suomen Ladun jäsenyhdistyksistä, Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson sanoo.

Retkiluistelun harrastuksekseen ilmoittaa tällä hetkellä 240 000 suomalaista. Suurimmat harrastajajoukot löytyvät Saimaan rannoilta, mutta laji on lyönyt itsensä läpi ympäri Suomen. Harrastajamäärä on nelinkertaistunut kymmenen vuoden aikana. Ruotsissa lajilla on harrastajia puoli miljoonaa eli saman verran kuin Suomessa on hiihtäjiä. Suomen Ladussa uskotaan, että harrastajamäärä kasvaa Suomessakin jatkuvasti ja yltää vielä hiihdon suosioon. Ruotsissa on jo nähty, miten vähälumisten talvien takia hiihdosta on tullut jatkuvasti hankalampaa, mutta samaan aikaan luisteluolosuhteet ovat monesti mainiot.

– Tämä laji on tullutkin Suomeen suomenruotsalaisten kautta. Nyt täytyy muistaa, että retkiluistelulla tarkoitetaan luonnonjäällä luistelua ilman, että jäälle on tehty mitään. Radalla tapahtuva luistelu ei ole retkiluistelua vaan matkaluistelua, Karlsson sanoo.

Itse voi päättää, kuinka paljon hikoilee

Alkujaan retkiluistelu onkin ollut erityisesti syysjäillä tapahtunutta seikkailua, jossa jään kantavuutta kokeillaan kepillä ja naskalit ovat ehdoton turvavaruste. Lajin jännittävimmät hetket koetaan epäilemättä tänäkin päivänä syysjäillä, mutta kansan suussa retkiluistelu tarkoittaa yhä useammin myös luonnonjäälle tehdyllä reitillä luistelua. Suurten vesistöjen halkomasta Itä- ja Kaakkois-Suomesta löytyy lukuisia kilometrien mittaisia luonnonjäälle tehtyjä reittejä vielä sittenkin, kun lumi on jo pitkään estänyt vapaan liukumisen mihin suuntaan tahansa.

– Minua kiehtoo yleensäkin ulkoilu ja ulkoilmassa kuntoilu, koska siitä tulee heti raikas olo, ja se saa hyvää mieltä aikaiseksi, kertoo Mikkelin Ristiinassa talkootyönä 15 kilometrin mittaista reittiä ylläpitävä Hannu Salmikunnas.

Salmikunnas on suorastaan ristiinalaisten sankari, sillä miehen hyvää hyvyyttään ylläpitämä luistelureitti on mustanaan väkeä viikonloppuisin. Reitti on yksi Suomen pisimmistä, sille vetää vertoja tiettävästi vain Rantasalmelta Punkaharjun Oraviin kulkeva paikallisten matkailuyrittäjien ylläpitämä maksullinen reitti. Kaikkiaan reittejä tehdään koko Suomessa järvien jäille 20-30 talvesta riippuen.

– Tämä on hieno laji, kun voi itse päättää tekeekö rankan vai kevyen lenkin. Tämä on helppoa puuhaa jos niin haluaa, mutta jos haluaa rasittavamman lenkin niin voi vähän vauhtia lisätä, Ristiinassa retkiluistimilla vauhtia potkiva Tuula Manninen kehuu.

Sekä Manninen että Salmikunnas ovat myös innokkaita hiihdon harrastajia, mutta tänä talvena Mikkelin korkeudella on voinut hiihtää kunnolla suurin piirtein viikon päivät koko talvena lumen puutteen takia.

– Sitä mekin olemme täällä puhuneet, että näinkö tässä käy, että hiihtäminen loppuu kokonaan ja siirrytään pelkästään luistelemaan. Mutta ei se huono ole, jos niinkin käy, Manninen sanoo.

Hiihdon kilpailijakin on säästä riippuvainen

Retkiluistelu on kuitenkin hiihdon tapaan täysin kelistä riippuvainen laji. Upeat aurinkoiset pakkaspäivät ovat houkuttaneet luistelijoita Etelä-Suomessa meren jäälle pitkin talvea ja Suomen Retkiluistelijat on varoitellut useampaan otteeseen painokkaasti, ettei meren jäälle ole kerrassaan lainkaan asiaa jään petollisuuden vuoksi. 300 kilometriä pohjoisempana Ristiinassa ei mönkijällä avatulla reitillä ole jäihin mulahtamisesta pelkoa, sillä jäätä on liki puoli metriä. Tilanne kuitenkin vaihtelee riippuen siitä, missä kulkee. Mannisella on kokemusta heikoistakin jäistä.

– Monta kertaa on jää ritissyt jalkojen alla, mutta kertaakaan ei ole jalat kastuneet. Paitsi viime perjantaina, mutta silloinkin oli vettä noussut jäälle niin paljon, että piti kerran käydä monot vaihtamassa.

Suomen Retkiluistelijat ja Suomen Ladun paikalliset yhdistykset ympäri Suomea järjestävät opastettuja retkiluisteluretkiä, joilla voi oppia miten jään kantavuutta voi arvioida ja miten pelastaudutaan jos jää pettää.

– Olemme järjestäneet kiertueita ympäri Suomea, ja selvästi näkee, että kysyntää esimerkiksi aloittelijakursseille riittää kysyntää, Karlsson kertoo.

Jäiden paksuuden lisäksi luonto asettaa muitakin haasteita.

– Luistelureitin ylläpitäminen on ehkä vieläkin haasteellisempaa kuin ladun. Tänään on mainio keli ja sileä jää, mutta viime viikolla jäälle ei ollut mitään asiaa, kun lämpötila oli monta astetta plussalla ja jäällä oli monta senttimetriä vettä. Ja jos märkä lumi pääsee jäätymään, niin siihen kohtaan ei kunnollista luistelureittiä enää saa mönkijällä puskettua, Salmikunnas sanoo.

Luontoväki Ärjänsaaresta: "Hakkuusuunnitelma hyväksyttiin hatarin perustein"

0
0

Linnut ovat vain yksi osa hakkuiden keskeyttämiseen tähtäävässä vireillepanossa, jonka Lintutieteellinen yhdistys ja Kainuun luonnonsuojelupiiri tekivät Kainuun ELY-keskukselle.

Kainuun Lintutieteellinen yhdistyksen puheenjohtaja Vesa Hyyryläinen kertoo jättäneensä ELY:lle maanantaina tietoja Oulujärven Ärjänsaaren linnustosta.

– Lintutietoja ei ole osattu toimittaa, kun niitä ei ole pyydetty. Emme millään ehdi puuttumaan kaikkeen. Toivomme viranomaiseltakin aktiivisuutta kysyä tietoja, kun Lintutieteellisellä yhdistyksellä on hyviä lajintunnistajia. Teemme tätä kuitenkin vapaaehtoisesti, sanoo Hyyryläinen.

– Suurin kritiikki vireillepanossa on se, että hakkuusuunnitelma hyväksyttiin hatarin perustein. Linnustoselvitys on yksi osa sitä.

Ärjänsaaren ranta-alueilla on lapintiiran ja kalatiiran pesiä. Metsäalueella on Hyyryläisen mukaan hyvin monenlaisia lintuja, muun muassa kuukkelia on nähty siellä. Hyyryläinen toimii vapaaehtoisesti maa- ja merikotkien tarkastajana. Pesintätietoja ei kuitenkaan voi suojelun takia julkisesti kertoa.

– Tuon tyylinen metsä ei ole sellainen lintuparatiisi kuin lehtoalue. Siellä on kuitenkin arkoja lajeja.

Viime syksynä Hyyryläinen huomasi, että Oulujärvellä oli sataan vuoteen ensimmäinen onnistunut merikotkan pesintä. Siksikin saman järven saaressa olevat hakkuut huolettavat Hyyryläistä.

"Saaressa puusto kasvaa todella hitaasti"

Vesa Hyyryläinen on myös Suomen Luonnonsuojeluliiton Kainuun luonnonsuojelupiirin metsiensuojeluvastaava. Hänen mielestään maallikoiden on vaikea arvioida puuston ikää järveltä päin.

– Puusto on vanhempaa kuin on annettu ymmärtää, saaressa puusto kasvaa todella hitaasti. Minun käsitykseni on, että puuston ikä on lähemmäs sata vuotta. Siellä on ollut sodan aikana pieniä hakkuita. Siitäkin on jo seitsemänkymmentä vuotta, sanoo Hyyryläinen.

Hyyryläisen mielestä Ärjänsaaren tyylinen metsä ei vaadi harvennusta.

– Ei se edistä sen monimuotoisuutta. Jos pienaukkoja tulee niin kuin UPM on suunnitellut, niin on pelättävissä, että tulee todella suuret tuulituhot jonain vuonna.


Metsästäjäliiton puheenjohtaja: Ottakaa mallia Laakkosen vuokrasopimuksista seurojen kanssa

0
0

Joensuulainen liikemies ja suurmaanomistaja Yrjö Laakkonen on käynnistänyt uudenmuotoisen yhteistyön metsästysseurojen kanssa.

Pohjois-Karjalassa ja Kaavilla noin 4 200 hehtaaria metsää omistava Yrjö Laakkonen sanoi hiljattain irti metsästysvuokrasopimukset 29 seuran kanssa ja teki samoin tein uudet, joissa yhdistyvät metsästys, riistanhoito- ja -suojelu sekä metsänhoito.

Laakkonen ei peri vuokraa maistaan, mutta metsästäjät esimerkiksi raivaavat teiden varsia ja kartoittavat metson soidinpaikkoja. Lisäksi kanalintujen latvalinnustus on kielletty kahdeksi vuodeksi.

Molemmat hyötyvät

Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro toivoo, että muut suuret maanomistajat seuraisivat Laakkosen yhteistyömallia metsästysvuokrasopimuksissa.

– Kuulostaa oikein hyvältä. Metsästäjäliittohan on ajanut tämän suuntaista kehitystä koko ajan. Me pidämme tärkeänä sitä, että metsiä hoidetaan sillä tavalla, että myös riistalla on siellä hyvä olla.

– Riistatalouden ja metsätalouden yhdistäminen on mielestämme erinomaisen hyvä asia. Tämä kuulostaa todella hyvältä esimerkiltä, puheenjohtaja Lauri Kontro sanoo.  

Yrjö Laakkosen yhteistyömalli on puheenjohtaja Kontron mielestä esimerkillinen sopimus siksi, että molemmat sopimuspuolet hyötyvät.

– Maanomistaja tietää, mitä metsissä tapahtuu, ja metsästysseura voi olla apuna näissä metsänhoitotöissä. Toisaalta metsästäjät saavat hyvän metsästysalueen, ja riistaa voidaan hoitaa niin, että riistakannat pysyvät hyvällä tasolla. Tämä on hyvä esimerkki yhteistyöstä, joka toimii, Lauri Kontro toteaa.

"Talkootyötä puolin ja toisin"

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontron mielestä erittäin tärkeätä on se, että metsästysvuokrasopimuksista ei peritä seuroilta maksua.

– Suuri maanomistaja antaa esimerkkiä tässä suhteessa, että ei pyritäkään laittamaan kohtuuttomia vuokria metsästystoiminnalle, vaan molemmat hyötyvät siitä, että ikään kuin tehdään talkootyötä puolin ja toisin. Se on vanha hyvä suomalainen perinne.

– Ilman muuta toivomme, että metsäyhtiöt ja kaikki suuret maanomistajat seuraisivat tätä mallia. Koska viime kädessä koko yhteiskunta hyötyy siitä, että riistaa ja metsiä hoidetaan hyvin, puheenjohtaja Lauri Kontro perustelee.  

Järviin päätyvän mikromuovin määrää ei tiedä kukaan – tutkimus on Suomessa vielä vähäistä

0
0

Itä-Suomen yliopisto aloittaa jäte- ja hulevesien tutkimuksen jossa selvitetään, kuinka paljon Kallavedessä on mikromuovia.

Keskeistä on selvittää muun muassa, päätyykö mikromuovia juomaveteen, kertoo nuorempi tutkija Samuel Hartikainen Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitokselta.

Kuopiossa mikromuovia ryhdytään tutkimaan hulevesistä, jätevesistä sekä Kallavedestä otettavista näytteistä. Järvestä näytteitä otetaan pohjan sedimentistä sekä järven vedestä eri kerroksista ja rannalta. Pohjanäytteiden ottaminen aloitetaan jo talvella.

Mikromuovia on jäte- ja hulevesissä

Tutkijoiden perusoletuksena on, että Kallavedessä on mikromuovia, jota tulee jäteveden ja hulevesien mukana järveen. Näytteiden otolla pyritään selvittämään, missä mikromuoveja on ja minne ne ovat matkalla järven ekosysteemissä.

Mikromuovia liukenee veteen muun muassa vaatteista pyykin pesun yhteydessä sekä roskaamisesta ja yleisesti ottaen tavaroiden kulumisesta. Kun vaikkapa muovinen mehukannu on tarpeeksi kauan vedessä, siitä alkaa liueta muovia veteen.

Kuopio on ihanteellinen tutkimusympäristö

Kuopio on Hartikaisen mukaan ikään kuin elävä laboratorio. Kaupungin sijainti järven ympäröimänä sekä kaupungin koko tekevät siitä ihanteellisen tutkimuksen kannalta.

– Vaikkapa Helsinkiin verrattuna meillä voidaan jäljittää huleveden lähde, mistä se on peräisin.

Olennaista tutkimuksessa on selvittää, ovatko mikromuovit jonkinlainen ympäristöterveysuhka. Periaatteessa mikromuovi voisi kulkeutua planktonin kautta esimerkiksi muikkuihin.

Hartikainen ei kuitenkaan usko, että kalakukkomuikut ovat vaarassa. Epätodennäköisenä hän pitää sitäkin, että muoviset nano- ja mikrometriluokan partikkelit päätyisivät juomaveteen.

Järvivesien mikromuovia ei ole juuri tutkittu

Mikromuovin tutkimus on Kuopiossa korkeatasoista. Pohjois-Savon liiton rahoitusavustuksen avulla Itä-Suomen yliopisto on saanut hankittua Kuopioon hyvän laitekannan. Myös Itämeren tutkijat lähettävät nykyään vesinäytteensä Kuopioon analysoitavaksi.

Laitteistolla päästään molekyylitasolle ja tavoitteena on mennä analyysissä niin syvälle että muovi, sen lähde ja kemiallinen käyttäytyminen saadaan tunnistettua. Hartikaisen mukaan maailmalla tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että muovipartikkelit kantavat mukanaan erilaisia aineita, kuten ympäristömyrkkyjä.

Järvivesiä on Hartikaisen mukaan tutkittu maailmalla erittäin vähän. Tutkijoiden kiinnostus on keskittynyt tähän mennessä valtameriin, mutta nyt mielenkiinto on siirtymässä myös makean veden altaiden ja juomaveden tutkimiseen.

Hartikaisen mukaan on käynyt ilmi, että viranomaiset eivät velvoita tarkkailemaan mikromuoveja. Hänen mukaansa kunnat eivät ylipäätään tutki hulevesien haitta-aineita, jos siihen ei ole rahaa. Myöskään Suomen järvissä olevan muoviroskan määrää ei tiedetä.

Kärnä kritisoi maisema-alueiden perustamista Ylä-Lappiin – "Haittaavat esimerkiksi tuulivoiman rakentamista"

0
0

Ympäristöministeriö esittää 183 kohdetta valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi.

Uusia maisema-alueita juuri valmistuneessa päivitysinventoinnissa on 59, joista suurin osa sijaitsee Ylä-Lapissa.

Merkittävimpiä tällaisia kokonaisuuksia ovat Käsivarren suurtunturit, Kaunispää, Inarijärven ja Juutuanjoen maisemat, Ukonjärvi ja Myössäjärvi sekä koko Tenonlaakso. Sidosryhmien kuuleminen asiasta jatkuu 19.2. saakka. Hanke on käynnistetty 5 vuotta sitten.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on huolissaan uusista maisema-alueista, sillä hän pelkää niiden haittaavan Ylä-Lapin aluekehitystä.

– Uusilla maisema-alueilla olisi vaikutuksia esimerkiksi teiden ja tuulivoiman rakentamiseen sekä soranottoon. Koska alueet on kirjattava maakuntakaavaan, voisivat ne myös vaikeuttaa aluekehitystä, toteaa Kärnä.

Kärnän mielestä Lapin kuntien ja maanomistajien tulee saada itse päättää maisema-alueista.

– On tietysti selvää, että meillä on valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, jotka tulee pyrkiä säilyttämään ennallaan, mutta sanelulla tätä suojelua ei voida toteuttaa. Kuntien ja maanomistajien on voitava itse päättää, mihin maisema-alueita tulee ja minne niitä ei tule. Ympäristöministeriö tai Metsähallituksen luontopalvelut eivät voi sanella alueiden paikkaa, sanoo Kärnä.

– Erityisesti pohjoisessa suojelutaso on jo nykyisellään riittävä, Kärnä jatkaa.

Kärnä on huolissaan Käsivarren tuuli-pumppuvoimalahankkeen puolesta

Mikko Kärnän mukaan ympäristöministeriön suunnitelma on epäilyttävä, sillä kun Käsivarren kansallispuistohanke kaadettiin viime vaalikaudella, on sama alue otettu nyt mukaan inventointiin maisema-alueena.

– Mikäli alueesta muodostettaisiin maisema-alue, estäisi se esimerkiksi Kilpisjärven tuuli-pumppuvoimalahankkeen toteuttamisen ja tekisi matkailun kehittämisen alueella haastavaksi.

Porin eteläpuolen susitilanne viranomaisten tarkasteluun

0
0

Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestarin Antti Härkälän mukaan Porin eteläpuolella Eurajoki–Eura–Harjavalta-suunnalta on tullut paljon hajahavaintoja yksin liikkuvasta sudesta. Porin Lattomerellä tehtiin viime viikolla suurpetoyhdyshenkilön varmistama jälkihavainto alueella liikkuneesta susiparista.

Satakunnassa tiedetään tällä hetkellä olevan yksi susilauma Köyliön ja Huittisten alueella. Härkälä ei kuitenkaan hajahavaintojen perusteella pysty arvioimaan, majaileeko myös Porin alueella susia pysyvästi.

– Tämä on vielä vähän kesken. Näillä lumilla pyritään vielä selvittämään, onko siinä Porin eteläpuolella jotain vakituisempaa vai ei, Härkälä sanoo.

Ilmoituksia tarvitaan

Luonnonvarakeskus toivoo kansalaisilta ilmoitusta kaikista susihavannoista. Pelkästään sosiaalisessa mediassa susihavannoista puhuminen ei riitä.

– Somekeskustelu ei vie asiaa eteenpäin. Kannattaa ottaa yhteyttä alueen suurpetoyhdyshenkilöön, joka tulee varmentamaan havainnon, Härkälä ohjeistaa.

Jäteyhtiö Envorin ympäristölupamääräyksiin halutaan selkeyttä

0
0

Nykymääräyksen mukaan jätteet on muun muassa varastoitava asianmukaisella tavalla, mutta Hämeen Elyn mielestä ilmaisu on liian tulkinnanvarainen. Valvonnassa on käynyt ilmi, että Envorilla on varastoitu biojätteitä pihamaalla siten, että sadevedet huuhtelevat ja linnut nokkivat jätteitä.

Valvonnassa on käynyt myös ilmi, että Envor on esikäsitellyt ulkona nestemäistä mäntypikiöljyä. Ely-keskuksen mukaan jätteiden varastoinnista aiheutuu roskaantumista, pintavesien likaantumista ja hajuhaittaa.

Hämeen Ely-keskus hakee lupamääryksiin selvennyksiä Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Forssan ympäristölautakuntaan menevän esityksen mukaan Elyn hakemus on varsin aiheellinen, koska Kiimassuolla havaittujen haittojen korjaamista on jarruttanut lupamääräysten tulkinnallinen epäselvyys.

Valaiden ajautuminen rantaan kummastuttaa Pohjanmerellä

0
0

Pohjanmeren rannikolle, Saksan edustalle, on tammikuun puolivälin jälkeen ajautunut jo 14 kaskelottia. Niitä on turhaan yritetty vetää takaisin mereen, mutta yritykset ovat epäonnistuneet. Hiekkasärkillä makaa tonnien painoisia valaita mätänemässä.

Suomalainen valastutkija Rauno Lauhakangas Helsingin yliopistosta kertoo, että valaiden rantaan ajautumista on selitetty kolmella tavalla.

– Jos on matala rannikko, valaat eivät saa kunnon vastetta kaikuluotaimeensa, millä ne suunnistavat, kertoo Lauhakangas.

Valaat katselevat äänellään ja eivät enää pääse irtautumaan rannasta. Kaskelotit ovat myös hyvin sosiaalisia ja pyrkivät auttamaan kavereitaan. Tällöin käy sitten niin, että useampia ajautuu samaan paikkaan.

Toisena vaihtoehtona tiedemiehet ovat pitäneet mahdollista sairastumista virus- tai bakteeriperäiseen sairauteen, joka saisi eläimet pyrkimään maalle. Rauno Lauhakangas pitää tätä selitystä kuitenkin varsin epäuskottavana.

Voiko ihminen olla syypää?

Kolmas vaihtoehto ovat ihmiset aiheuttamat matalan äänen kokeet, joilla amerikkalaiset yrittävät paikallistaa valtameren halki satojen kilometrien päähän vieraan vallan sukellusveneitä.

Tällaisten 250 desibelin äänipulssien aikana tiedetään delfiinien hyppineen merestä melusaasteen takia.

– Äänimassa on tuolloin helvetinmoinen 250 desibelin matala jyrinä, kuvaa Lauhakangas.

Valaat kommunikoivat keskenään myös matalilla äänillä satojen kilometrien päähän.

Tiettävästi sukellusveneiden etsintäkokeita ei ole ollut menossa, joten Lauhakangas pitää ajatumista matalalle rannikolle todennäköisimpänä syynä. Kaskelottien kaikuluotain ei toimi kunnolla alla sadan metrin syvyydessä.

Kaskelotit vaeltavat lisääntymään

Kaskelotteja tavataan kaikilla valtamerillä. Isot, 40-tonniset urokset viihtyvät Pohjanmerellä Lofoottien ulkopuolella syvissä vesissä, missä ne Lauhakankaan mukaan syövät isoja tursaita.

Kaskelotti lamauttaa Rauno Lauhakankaan mukaan äänitykillä isoja mustekaloja eli kalmareita, joilla voi olla jopa kahdeksanmetriset lonkerot. Lamauttamisen teho lakkaa välillä liian nopeasti tai kaskelotti ampuu ohi ja valaiden päät saavat iskuja taistelussa tursaiden kanssa.

Kaskelottinaaraat ja nuoret yksilöt elävät Azorien merialueilla lämpimissä vesissä. Urokset vaeltavat sinne lisääntymään ja palaavat sitten takaisin Norjanmerelle.

Valastutkija Rauno Lauhakangas arvelee kaskelottien olleen menossa lisääntymisalueille. Tuolloin ne parveutuvat, vaikka muuten uroskaskelotit ovat yksinäisiä vaeltajia.

Pikkukaupunki tahkoaa lämpöä ja sähköä yli tarpeidensa – rahassa mitattuna yli pari miljoonaa euroa

0
0

Kuhmossa Kantolan teollisuusalueella on jo monen vuoden ajan kulutettu vähemmän energiaa kuin mitä siellä tuotetaan. Maailmanlaajuisesti mitattuna kyse on merkittävästä energiatuotannosta, kun sitä verrataan teollisuusalueen kokoon – tai ainakaan tiedossa ei ole vastaavaa.

Laskennallisesti Kuhmon Lämmön tuottama bioenergian määrä on jo nyt kaksinkertainen esimerkiksi valtakuntaan verrattaessa.

– Väittäisin, että se on jopa enemmän. Perusteena on se, miten lasketaan poltettavan puun energiatase sieltä metsästä tähän laitokselle, koska puu on joka tapauksessa tulossa sahattavaksi tukiksi. Mikä osa kuljetukseen käytettävästä dieselistä kuuluu polttoaineelle ja mikä sahatavaralle, sanoo Kuhmo Oy:n toimitusjohtaja Tommi Ruha.

Merkittävyyttä lisää myös se, että Kuhmon Lämpö tuottaa energiaa kokonaisuudessa Kuhmo Oy:n puunjalostuksen sivutuotteilla eli tuotannossa syntyvä puru ja kuori hyödynnetään lämmön ja sähkön tuotannossa.

– Kuhmossa on oltu jo kauan edistyksellisiä ja kehitetty energiatuotantoa omista resursseista, kun otetaan huomioon paikkakunnan koko ja lämmön tarve, kertoo Ruha.

Voidaan sanoa, että Kuhmossa biotalous otettiin käyttöön jo ennen kuin sille keksittiin edes sanaa.

– Biovoimalaitos on ollut käytössä jo lähes 25 vuotta. Käyttöönoton jälkeen lämmöntarpeet ovat sahalla kasvaneet ja kaupungilla lämmitysverkko on laajentunut, joten lämmityskattiloita on lisätty kaksi kappaletta, Ruha mainitsee.

– Polttoaineena mitattuna Kuhmon Lämpö tuottaa energiaa 250 gigawattituntia, tämän lisäksi sivutuotteita myydään energialaitoksille Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle toinen mokoma eli 250 GWh, laskee Ruha.

Suomessa on tavoitteena käyttää uusiutuvaa energiaa 38 prosenttia koko energiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Painopiste on puussa ja bioperäisissä kierrätyspolttoaineissa. Suomi ei ole ainoa maa, joka pyrkii edistämään biotaloutta. EU ja monet teollisuusmaat pyrkivät hyödyntämään biotalouden mahdollisuuksia.

Energiatuotannosta hyötyy moni

Kantolan teollisuusalueella toimii tällä hetkellä 12 puunjalostusyritystä sekä useita alihankkijoita. Yritykset käyttävät energiaa vähemmän kuin Kuhmon Lämpö sitä tuottaa.

Vuonna 2012 tehdyssä selvityksessä laskettiin, että kaksi vuotta aikaisemmin teollisuusalueella jäi käyttämättä energiaa lähes 80 GWh. Rahalla mitattuna tämä tarkoittaa jopa paria miljoonaa euroa vuodessa. Tällä hetkellä yli jäävän energian arvo voi olla suurempikin.

– Ylimääräisestä energiatuotannosta hyötyy moni. Kuhmon kaukolämmön käyttäjillä on valtakunnallisesti vertailtuna alhaisimpia kokonaishintoja, joten hyödystä saavat osansa kaupunkilaiset. Kuhmo Oy:n kuivausenergia on kilpailukykyistä ja itse polttoaineeksi myytävästä sivutuotteesta yhtiö saa lisätuloja sahatavara- ja hakekohteiden lisäksi, kertoo Kuhmo Oy:n toimitusjohtaja Tommi Ruha.

Positiivisella energiataseella on tehdasalueen kiinnostavuuden kannalta suuri merkitys. Tätä pyritään hyödyntämään myös tulevaisuudessa, kun alueelle laaditaan uusi kokonaissuunnitelma.

– Puun käyttöön liittyvät ympäristöystävälliset tekijät ovat tulevaisuudessa korostetusti esillä. Tavoitteena on kartoittaa minkälaisia uusia yrityksiä voidaan alueelle perustaa täydentämään jo siellä olemassa olevia yrityksiä. Tarkoitus on saada synergiaetuja niin uusille kuin vanhoille yrityksille, sanoo Woodpolisin hankepäällikkö Tuulikki Huusko.

– Tavoitteena on tuplata seuraavan viiden vuoden aikana alueen yritysten liikevaihto ja luoda noin 50 uutta työpaikkaa, Huusko jatkaa.

Myös Kuhmo Oy:lle Kantolan teollisuusalueen kehittymisellä ja uusilla yrityksillä on merkitystä.

– Mitä enemmän meillä on paikallista jalostusta ja mitä lähempänä asiakkaamme on, sitä positiivisempi asia se on meille, sanoo toimitusjohtaja Tommi Ruha.


Kohti kevättä: Valoisa aika pitenee nyt jopa kymmenen minuuttia vuorokaudessa

0
0

Päivä pitenee helmikuun alussa ripeästi. Tällä hetkellä päivän pituus esimerkiksi Helsingissä on 8 tuntia 5 minuuttia, Rovaniemellä 6 tuntia 37 minuuttia ja Utsjoella 5 tuntia 16 minuuttia.

Lisäystä päivän pituuteen kertyy Ilmatieteen laitoksen mukaan nyt etelässä viitisen minuuttia päivässä ja noin 10 minuuttia päivässä pohjoisessa. Viikkotasolla se tarkoittaa etelässä yli puolta tuntia ja pohjoisessa yli tuntia viikossa.

Nopeimmillaan päivän pidentyminen on kevätpäivän tasauksen aikoihin, jolloin päivä pitenee etelässä noin kuusi minuuttia vuorokaudessa.

Päivä on pidentynyt nyt joulukuun 22. päivästä asti ja jatkaa pitenemistään aina kesäpäivän seisaukseen asti. Kesäpäivän seisaus on tänä vuonna 20. kesäkuuta.

Vauhdikkaasta pidentymisestä huolimatta astronominen talvi jatkuu vielä puolentoista kuukauden ajan. Tähtitieteellinen eli astronominen talvi päättyy kevätpäivän tasaukseen, jolloin päivä ja yö ovat yhtä pitkiä. Kevätpäivän tasaus on 20. maaliskuuta.

Yön ja päivän pituuden mukaista vuodenaikojen jakoa kutsutaan tähtitieteellisiksi vuodenajoiksi. Termisistä vuodenajoista puhuttaessa mittarina puolestaan käytetään lämpötiloja. Esimerkiksi terminen kevät alkaa silloin, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi nollan yläpuolelle.

UPM: Ärjänsaaressa ei kuvauskieltoa – avoimissa tilaisuuksissa yleisöä ei saa kuvata

0
0

UPM Metsä lähetti tiistaina avoimen kutsun kahteen eri yleisötilaisuuteen, joissa keskustellaan Ärjänsaaren hakkuista ja niiden taustoista. Avoimen kutsun lopussa todettiin alunperin, että tilaisuuksissa esitysten ja niiden yhteydessä käytävien keskustelujen kuvaaminen ja nauhoittaminen ei ole sallittua.

UPM Metsän viestintäjohtaja Aili Piironen myöntää, että kuvauskielto oli huonosti muotoiltu. Yhtiöllä ei Piirosen mukaan ole mitään salattavaa, vaan tarkoitus on suojella yleisön edustajia siltä, ettei heidän kuviaan tai puheitaan tule julkisuuteen ilman yleisön tietoa.

– Ajatus on, että rauhoitetaan tilaisuus keskustelulle eikä kuvaamiselle ja nauhoittamiselle, Piironen toteaa.

Sen sijaan UPM:n edustajien kuvaaminen ja puheen nauhoittaminen on tilaisuuksissa sallittua.

– Ei niissä ole mielestäni mitään salattavaa, Piironen sanoo.

Ärjänsaaressa ainoastaan työmaa-alue on suojattua turvallisuusriskien takia. Muuten saaressa kuvaaminen on sallittua.

– Kyllähän siellä on kuvaajia käynyt viime viikonloppunakin. Ei se ole vartioitu paikka, Piironen toteaa.

Ongelmajäte uhkaa vuotaa kaatopaikalta Itämereen – Suomen viranomaiset yhteydessä Venäjälle

0
0

Pietarin kaakkoispuolella sijaitsevan Krasnyi Borin tilanteesta on tullut julkisuuteen huolestuttavaa tietoa. Ympäristöaktivistien mukaan ongelmajätteiden kaatopaikalta valuu ympäristöön öljy- ja kemikaalijätteitä. Vesistöön päästessään vaaralliset aineet valuisivat aikanaan Itämereen saakka.

Suomen ympäristökeskus Syke otti yhteyttä Pietarin ympäristökomiteaan ja selvitti asiaa. Johtaja Seppo Rekolaisen mukaan tilanne on venäläisten tarkassa seurannassa.

– Tämän aamun tietojen mukaan siellä on käyty tarkastamassa asiaa, eikä vuotoja Suomenlahteen ole tullut. Komitean mukaan altaiden reunoissa on vielä jonkun verran varaa, ja siellä on myös vara-altaita, jotka otetaan tarvittaessa käyttöön, hän kertoo.

Rekolainen mainitsee, että esimerkiksi ympäristöjärjestö Greenpeacella on kuitenkin aivan erilainen käsitys tilanteesta. Suomesta käsin on vaikeaa arvioida, mikä tieto pitää paikkaansa. Viimeisimmät suojelukomissio Helcomin mittaukset, joissa Suomi on ollut mukana, on tehty useita vuosia sitten.

– Venäläisten tiedotusvälineiden mukaan varsinaista vuotoa ei ole. Riskit siellä ovat aika suuret. Eli ei siinä varmasti paljosta kiinni ole, että sieltä voisi vuotoja tulla, Rekolainen arvioi.

Kaatopaikka piti jo sulkea

Krasnyi Borin ongelmat ovat olleet suomalaisten tiedossa jo vuosia. Pietarin Itämeri-kokouksessa kolme vuotta sitten puhunut pääministeri Dmitri Medvedev lupasi, että ongelmajätelaitos suljetaan nopealla aikataululla. Yle Uutisille Medvedev lisäsi tuolloin, että hankkeen rahoittaminen on jo alkanut. Tästä huolimatta alueelle on joidenkin lähteiden mukaan viety edelleen jätteitä.

Rekolainen uskoo, että vuotojen estäminen on myös venäläisten päämäärä. Mahdollinen vuoto uhkaa ensisijaisesti paikallisten hyvinvointia, sillä Pietarin kaupunki ottaa vetensä Nevajoesta kaatopaikan alapuolelta.

– Jos vuoto tulee, se ei kovin nopeasti Suomen puolelle kulkeudu. Puhutaan vähintään viikosta tai jopa pidemmästäkin ajasta. Teemme tietenkin tarkemmat kulkeutumisennusteet, jos tarvetta on, hän kertoo.

Jätevesien puhdistamisesta hyviä tuloksia

Itämeren yleinen tilanne on mennyt viime vuosina parempaan suuntaan. Suolapulssit ovat kuljettaneet suolaista ja hapekasta vettä Tanskan salmien kautta Itämeren altaaseen. Tämä on parantanut Itämeren pääaltaan syvänteiden happitilannetta.

– Kaiken kaikkiaan myös Suomenlahden yleinen rehevöitymistilanne on mennyt parempaan suuntaan. Se on johtunut lähinnä siitä, että ravinteiden vapautuminen pohjasta on ollut jossain määrin aiempaa vähäisempää, kertoo kehittämispäällikkö Heikki Pitkänen.

Lisäksi Suomenlahden kuormitus itäisissä osissa on merkittävästi vähentynyt Pietarin tehostettua jätevesiensä käsittelyä. Lugajoen rannalla sijaitsevan lannoitetehtaan päästöt saatiin puolestaan kuriin keväällä 2012, osittain suomalaisten avustuksella.

Siian kutuvaellusta seurataan radiolähettimillä Tornionjoella

0
0

Tornionjoen vaellussiian käyttäytymisestä ja elinoloista haetaan laajempaa tutkimustietoa. Ensi kesästä alkaen Tornionjoen vaellussiikoihin asennetaan ensimmäistä kertaa radiolähettimiä. Lähettimien avulla voidaan muun muassa seurata, mihin asti siika nousee kutemaan ja minne kalat suuntaavat kutemisen jälkeen.

– Kahtena kesänä on tarkoitus radiomerkata nousevia kesäsiikoja. Käytämme myös perinteistä niin sanottua T-ankkurimerkintää, sitä kautta saadaan tietoa minne asti merelle siiat vaeltavat, sanoo Suomen Luonnonvarakeskuksen tutkija Erkki Jokikokko.

Tutkimustyön taustalla on huoli siitä, että siika nousee kutemaan tavallista myöhemmin ja kalan koko on myös pienentynyt. Tutkimustyö tehdään yhteistyössä Suomen Luonnonvarakeskuksen ja Norrbottenin lääninhallituksen kanssa.

Tutkimus liittyy uuteen Tornionlaakson kesäsiika -hankkeeseen.

UPM:n yleisötilaisuudessa keskustellaan Ärjänsaaren hakkuista – seuraa hetki hetkeltä

0
0

UPM pitää Kajaanissa avoimen keskustelutilaisuuden, jossa kerrotaan Ärjänsaaren hakkuista ja niiden taustoista. Yle Kajaani seuraa tilaisuutta ja tviittaa sieltä suorana. Tviitit päivittyvät tämän artikkelin alle, ja tviittaus alkaa klo 18:00.

Viewing all 9495 articles
Browse latest View live