Ilmastonmuutos lämmittää järviä suhteessa enemmän kuin valtameriä, selviää tuoreesta kansainvälisestä tutkimuksesta.
Sen mukaan järvet lämpenevät keskimäärin 0,34 astetta vuosikymmenessä. Pohjoisilla leveysasteilla, kuten Suomessa, järvien lämpötila on noussut jopa 0,72 astetta vuosikymmenessä.
Mukana tutkimuksessa ollut Itä-Suomen vesiekologian tutkija, dosentti Ari Voutilainen huomauttaa, että Suomen alue kuuluu vaikutuksiltaan niin kutsuttuun hot spot -alueeseen, jollaista ei ole missään muualla.
– Meidän on ehkä hyvä huomata, että me olemme siellä, missä ilmastonmuutoksen vaikutus on voimakkainta. Onhan tämä aika raflaava asia ekologin näkökulmasta, mutta tietenkin hyvin huolestuttavaa, Voutilainen miettii.
Voutilainen lisää, että Suomen suuri vesimäärä on harha. Vaikka järviä on paljon, ne ovat matalia, eli vesitilavuus on pieni.
– Järvet eivät kuitenkaan ole veljiä keskenään, vaikka ne sijaitsivat hyvin lähekkäin toisiaan. Mutta yleisesti voidaan sanoa, että Suomessa järvet lämpenevät enemmän kuin muualla.
Leväkukintojen määrä tulee kasvamaan
Tutkimuksesta käy ilmi, että järvien lämpeneminen on lisännyt muun muassa niissä esiintyviä leväkukintoja. Tämä lisää puolestaan järvien metaanipäästöjä. Metaani on hiilidioksidia 25 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu.
– Ikävää tässä on se, että tämä kiihdyttää ilmiötä, jolloin se ylläpitää itseään, Voutilainen muistuttaa.
Tutkimuksessa havaittu lämpenemisnopeus tarkoittaa, että happikatoa välillisesti aiheuttavat leväkukinnot lisääntyvät 20 prosenttia ja myrkylliset leväkukinnot viisi prosenttia seuraavan vuosisadan aikana. Metaanipäästöjä kukintojen lisääntyminen kasvattaa neljä prosenttia seuraavan vuosikymmenen kuluessa.
Eläin- ja kasvilajeja voi kadota
Lämpötila on yksi tärkeimmistä järven toimintaa säätelevistä fysikaalisista ominaisuuksista. Kun veden lämpötila muuttuu tai heilahtelee nopeasti, entisiin lämpötilaolosuhteisiin sopeutuneet eläimet ja kasvit voivat jopa kadota.
– Jos esimerkiksi järven pintavedet ovat lämpimiä, tietyt kalalajit eivät pysty elämään siellä. Silloin niiden elinalue pienenee, mikä on ympäröivän ekosysteemin kannalta hyvin merkittävää. Näissä asioissa kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja kokonaisvaikutuksia on hankalia tutkia laboratorio-olosuhteissa, Voutilainen kuvailee.
Juomaveden laatu kärsii
Tutkijat muistuttavat, että järvet ovat suolattoman veden elintärkeä varasto ja niiden suojelemiseksi on ponnisteltava maailmanlaajuisesti nykyistä enemmän.
– Kannattaa muistaa myös asian vaikutus juomaveden laatuun. Lämpimissä maissa, joissa haihtuminen on suurta, veden epäpuhtauksien pitoisuus kasvaa vesimäärän vähenemisen myötä. Suomessa tätä ongelmaa ei kuitenkaan ole, vaikka lämpötila asteella tai kahdella nousisikin, Voutilainen lisää.
Suomessa esimerkiksi järvien myöhäinen jäätyminen voi olla Voutilaisen mukaan suuri stressitekijä eliötasolla jo nyt.
– Sillä, onko järvi jäässä tai ei, on iso merkitys esimerkiksi valaistusolosuhteisiin ja veden liikkeeseen. Voisi spekulatiivisesti ajatella, että eliöt, jotka ovat sopeutuneet talveen, kärsivät tästä.
Julkaistu tutkimus on kaikkien aikojen suurin alallaan. Sen aineisto koostuu 25 vuoden aikana kuudessa maanosassa 235 järvestä tehdyistä lämpötilamittauksista. Tutkimus on myös ensimmäinen, jossa on yhdistetty paikan päällä tehtyjä pitkäaikaismittauksia satelliittimittauksiin.
Suomesta tutkimuksessa olivat mukana Voutilaisen lisäksi Lauri Arvola Helsingin yliopistosta ja johtava hydrologi Esko Kuusisto Suomen ympäristökeskuksesta.