Päijänteen saarista on saatu paljon uutta tietoa tänä kesänä tehdyssä saari-inventoinnissa. Kolme eri alan tutkijaa liikkui järvipelastajien paatilla pitkin Keski-Suomen puoleista Päijännettä kesän aikana.
Puolentoista kuukauden aikana kartoitettiin lähes sata saarta Korpilahden, Kärkisten ja Kuhmoisten seudulta. Vastaavaa saari-inventointia on tehty pilottihankkeessa vuosina 2007 ja 2008 Jyväskylän ja Jämsän alueella.
Yhdessä saaressa saattoi vierähtää kokonainen työpäivä
Kiinnostuksen kohteina tutkijoilla ovat perinnemaisemat ja kasvillisuus, arkeologiset kohteet sekä rakennusperinne. Inventoinnista saatavia tietoja käytetään hyväksi esimerkiksi maakuntakaavan päivityksen taustatietoina ja lisäksi maanomistajat voivat käyttää kerättyjä tietoja maankäytössä.
– Erityisesti vanhempiin kiinteistöihin, jotka ovat hyvin säilyneet ja niihin liittyy paikallishistorian tai jopa maakunnallisen historian kannalta merkittävää tietoa ja arvoa, niihin kohteisiin voi hakea korjaukseen ja kunnossapitoon avustuksia Keski-Suomen museolta ja Ely-keskukselta ja jopa museovirastolta, rakennustutkija Sini Saarilahti Keski-Suomen museosta kertoo.
Yhdessä saaressa tutkijoilta saattoi kesän tutkimuspäivinä vierähtää parhaimmillaan koko työpäivä, toinen saari saatettiin katsastaa lävitse jopa 10 minuutissa.
– Saaret ovat erikokoisia ja niissä on eri asioita, joista kukin tutkija on kiinnostunut. Tietyllä tavalla saarista tutkittavat asiat linkittyvät toisiinsa pitkässä juoksussa, kertoo rakennustutkija Saarilahti.
Koiranputket ja horsmat peittävät perinnemaisemaa
Luontokartoittaja, biologi Timo Kypärä Keski-Suomen Ely-keskuksesta on kesän aikana kerännyt saarista tietoja uhanalaisista kasvilajistoista. Luhangasta ja Kuhmoisista löytyi kesän tutkimusmatkoilla harvinaisia putkilokasvilajistoja.
Keski-Suomessa uudeksi lajiksi on jo varmistunut kummelissa kasvava kalkkihiippasammal. Saarissa tuli vastaan myös jalopuumetsiköitä.
– Laadukkaita perinnebiotooppeja ei valitettavasti enää löydy, sillä maanviljelykulttuuri on loppunut saarista jo vuosikymmeniä sitten ja sitä myötä maisemat ovat kasvaneet umpeen, Kypärä kertoo.
Perinnemaisemien tilaa voisi Kypärän mukaan parantaa laiduntamalla ja niittämällä, jotta vanha lajisto koiranputkien ja horsmien alla pääsisi elpymään.
Esihistoriallisen ihminen on vain piipahtanut saarissa
Myös arkeologille Päijänteen saarista on tullut paljon uutta tietoa. Päijänteen saarista on löytynyt kesän aikana viljelyröykkiöitä, tervahautoja, vanhojen rakennusten jäännöksiä ja mahdollisesti kaksi esihistoriallista kohdetta. Kaikki löydöt ovat uusia, koska saaria ei ole aikaisemmin inventoitu. Vanhimmat löydöt ovat mahdollisesti rautakaudelta.
Verrattaessa mantereelta tehtyihin löytöihin, saarista selviää, ettei niissä ole juurikaan merkkejä esihistoriallisen ihmisen toiminnasta.
– Ilmeisesti saaria ei ole käytetty mihinkään pidempiaikaiseen asutukseen, niissä on käyty vain lyhytaikaisesti oleskelemassa, kertoo arkeologi Merja Muilu.
1900-luvun alussa aikaa vietettiin hulppeissa huviloissa
Inventointi toi tietoa myös mökkeilyn historiasta: mökkirakentaminen lisääntyi saarimaisemissa räjähdysmäisesti 1960- ja 1970-luvulla.
– Sen jälkeen monia saaria erityisesti Kuhmoisissa on kaavoitettu ja rannoilla on useita erilaisia hirsirakennuksia, toinen toistaan komeampia, vierivieressä. Sen huomaa, miten eri tavalla on rakennettu 1970-luvulta lähtien kuin esimerkiksi sitä ennen, kertoo rakennustutkija Saarilahti.
1900-luvun alussa Päijänteen saarissa alkoi Keski-Suomen alueella vähitellen lisääntyä varakkaiden kaupunkilaisten huvilarakentaminen. Maatiloja saarissa sen sijaan on ollut jo 1700- ja 1800-luvulta saakka. Maanviljely ja eläintenpito loppuivat 1960-luvulle tultaessa ja asukkaat muuttivat kaupunkiin. Nykyään entiset maatilat ovat vapaa-ajanviettopaikkoja.
– Rakennustutkijalle tulokset kertovat, että saaret ovat olleet hyvin suosittuja vapaa-ajanviettoympäristöjä, erityisesti sotien jälkeisenä aikana. Hankkeessa on tutkittu ennen 60-lukua rakennettuja pihapiirejä, ne ovat lähes poikkeuksetta hyvässä kunnossa. Niistä näkee, että niissä käydään paljon ja vietetään aikaa, Saarilahti kertoo.
Arkeologi Merja Muilua, rakennustutkija Sini Saarilahtea ja luontokartoittaja Timo Kypärää haastatteli Päijänteen saarissa toimittaja Tenho Tornberg.