Viljelijät alkavat jälleen luottaa öljykasvien viljelymahdollisuuksiin. Öljykasvien huippuvuosi koettiin Suomessa vuonna 2010. Tällöin viljelyalaa oli käytössä lähemmäs 150 000 hehtaaria, kun tänä vuonna viljelyalaa käytössä on 57 000 hehtaaria.
Rypsin ja rapsin alamäki on ollut jyrkkä myös Pro Agria Etelä-Pohjanmaan alueella; huippuvuotena viisi vuotta sitten öljykasveja viljeltiin pohjalaismaakunnissa yli 18 000 hehtaarilla, viime vuonna enää alle 6000 hehtaarilla. Tälle kesälle on kuitenkin noustu jo 8800 hehtaariin.
– Jos prosentuaalisesti katsotaan rapsin viljelyalaa, niin nousu on ollut hyvä nousu; 100 % edellisen vuoden viljelyalasta. Kasvuala on kuitenkin valitettavasti noussut vain 800 hehtaarista 1600 hehtaariin, kertoo Pro Agria Etelä-Pohjanmaan palvelupäällikkö Henri Honkala.
Honkalan mukaan viljelyssä on käyty aallonpohjalla, mutta nyt suunta on ylöspäin. Tavoitteena on saada Suomen alituotanto nousuun.
– Jos ajatellaan laajemmin valkuaisomavaraisuutta, niin Suomessa se on hyvin heikolla tasolla. Sen takia öljykasvit on yksi hyvä keino, millä omavaraisuutta voidaan kasvattaa, eikä olla niin paljon tuontivalkuaisen varassa, Honkala toteaa.
Peittausaineiden kielto romahduttaisi viljelyn
Hankaluuksia viime vuosina on aiheuttanut muun muassa vääntö peittausaineesta, jota käytetään tänä vuonna EU:n poikkeusluvalla. Öljykasvien viljely olisi Suomen oloissa hyvin vaikeaa tuholaisongelman takia. Muualla EU:ssa peittausaineen käyttö ei ole ollut niin suuri ongelma, sillä viljely muualla perustuu Honkalan mukaan syysviljelykasveihin. Syksyllä kirppoja ei esiinny yhtä runsaasti kuin keväällä.
– Syksyllä EU tekee välitarkastelun tästä asiasta. Kielto joko kumotaan tai sitä jatketaan. Sen jälkeen ollaan taas kotimaisten kysymysten äärelllä. Tukesin täytyy taas harkita, että josko tällainen poikkeuslupa saataisiin myöntää, jos EU:n tasolla kielto jatkuu, Honkala kertoo.
Honkalan mukaan öljykasvien pinta-ala tulee romahtamaan, mikäli peittausaineiden käyttö kielletään.
– Sitten ollaan syysviljelykasvien varassa. Suomessa kuitenkin puhutaan vain muutamasta tuhannesta hehtaarista, kun katsotaan syysviljelykasveja. Nykyinen 57 000 hehtaaria koostuu pääosin kevätviljelykasveista, Honkala kertoo.