Lupiineja, jättipalsamia, minkkejä ja supikoiria ollaan tuomitsemassa hävitettäviksi lain voimalla Suomen luontoon kuulumattomina. Hävittämispakkoa vaativa lakiesitys on parhaillaan lausuntokierroksella. Tontinomistajien pitäisi ryhtyä juurimaan vieraslajeja alueeltaan jo ensi vuonna.
Helsingin yliopiston professori Seppo Turunen teilasi perjantaina Ylen aamu-tv:ssä hankkeen täysin.
– Kuulostaa aikamoiselta hätiköinniltä. Suomessa on 950 vieraslajia ja ihmiset eivät edes tunne suurinta osaa niistä, Turunen sanoi.
Lakiesityksessä on listattu haitallisiksi 157 vieraslajia. Useimmat niistä ovat professorin mukaan kasvi- tai eläintieteeseen perhetymättömillekin tuntemattomia.
– Näistä tunnetaan vain muutama, kuten lupiini, minkki tai rotta, Turunen sanoi.
Kissakin vahingollisten vieraslajien listalla
Turunen kummastelee, haluaako lainsäätäjä poistaa kissatkin, koska nekin luetellaan haitallisiksi vieraslajeiksi.
Vieraslajeista on monia mielipiteitä ja Turunen pitääkin vieraslajen poistovimmaa ideologisesta värittyneenä.
– Vieraslajeista on haittaa vain eristyneillä saarilla, joilla on paljon endeemisiä lajeja, joita ei missään muualla ole. Siellä rotat, kissat ja käärmeet ovat tappaneet lajeja sukupuuttoon. Sieltä tämä häly on levinnyt maailmalle, ja siitä on tullut päähänpinttymä joillekin suojelijoille, Turunen arvioi.
Lakiesitys perustuu valtioneuvoston parin vuoden takaiseen periaatepäätökseen. Kimmoke on tullut EU:lta.
Vain muutamasta lajista todellista vahinkoa
Turunen myöntää, että joistakin lajeista on perusteltua päästä eroon. Sellainen on jättiputki alalajeineen.
– Jos sellainen on pihalla, totta kai se pitää hävittää, mutta varovaisesti, koska se on myrkyllinen, Turunen sanoi.
Tutkijan mukaan jättiputkesta voitaisiin vielä päästä eroon, toisin kuin lupiineista tai jättipalsamista.
– Vieraslajeista, jotka ovat päässeet vakiintumaan mantereelle, on täysin turha toivo päästä eroon. Useimmista lajeista luonto selviää aivan hyvin.
– Keski-Euroopassa on asiaa tutkittu ja on todettu, ettei luonnon ekosysteemille ole vieraslajeista mitään haittaa, Turunen sanoi.
"Vieraslajit lisäävät luonnon monimuotoisuutta"
Professori Turusen mielestä vieraslajit rikastuttavat luontoa, lisäävät monimuotoisuutta.
– Niissä on sellaisia kasveja, jotka ovat syksyllä tärkeitä hyönteisille tai perhosille. Muuten niitä olisi vain vähän.
Yhdysvalloissa vieraslajeja on lähes 50 000 ja tämä on lisännyt lajistoa 15-20 prosenttia.
– Lajeja on hävinnyt samaan aikaan vain prosentin verran ja sekin on ollut lähinä maatalouden syytä, Turunen sanoi.
Professori Turusen mielestä vieraslajien suhteen kannattaa olla kuitenkin valppaana. Ulkomailta tuotavien kasvien ja eläinten mukana saattaa tulla haitallisia, tauteja aiheuttavia lajeja. Jos ne pääsevät leviämään, ne aiheuttaisivat tuhoja maataloudelle ja kasvihuoneviljelyksille.
Tontin omistajalle sakot, jos vieraslajeja ei hävitetä
Lakiesityksessä vieraslajien hävittäminen sälytetään tontin omistajalle. Omistajaa sakotetaan, ellei tämä hävitä tai ainakin rajoita vieraslajin leviämistä.
– Edes minkit ja supikoirat eivät vähene, vaikka niitä metsästetään. Niiden hävittäminen antaa vain poikasille lisää reviiriä levitä.
Professorin mielestä ihmisten pitää vain tulla toimeen vieraslajien kanssa.
– Luonto tulee ainakin toimeen niiden kanssa.
"Vieraslajit viihtyvät ihmisen jo pilaamassa ympäristössä"
Rantoja sotkevat valkoposkihanhet ovat Turusen mukaan vakiintumassa Suomen luontoon. Ne ovat professorin mielestä tyypillisiä tulokkaita, koska ne viihtyvät ihmisen muokkaamassa luonnossa, nurmikoilla.
– Vieraslajit viihtyvät ihmisen jo pilaamassa ympäristössä, teiden varsilla, pihamailla ja joutomailla. Hyvin harva niistä karkaa luontoon, Turunen sanoi.
Jos hävityspakkolaki tulee voimaan, Turusen mielestä se maksaa ja vain työllistää virkamiehiä.