Kannonkoskella sijaitseva Enonjärvi lainehtii kesäkuun sateessa ääriään myöten täynnä. Tällä hetkellä vedenpinta on Pajusalmen mittauspisteessä reilut parikymmentä senttiä keskimääräisen vedenpinnan yläpuolella.
Kesän mittaan Enonjärven ja Kannonjärven pinta alenee ja rantaviiva vetäytyy. Kannonkosken kunnostamista ajavan adressin laatija Seppo Suomela kertoo, että järvi pakenee hänen mökkirannallaan niin kauas, että laiturin päässä saa kastella enää varpaansa.
- Heinäkuun loppupuolella järven pinta on suunnilleen metriä alempana kuin keväällä. Se on ruvennut ärsyttämään, että loppukesän vedenpintaa ei saada pidettyä semmoisella tasolla, että rannoille pääsisi veneillä, Seinäjoella vakituiseen asuva Suomela kertoo.
Vesistöjen laatua ja vedenpinnan korkeuksia seurataan Ely-keskuksessa säännöllisesti. Vesistöinsinööri Pekka Kivijakolan mukaan järvenpinnan vaihtelu jopa metrillä on luonnollista, tosin säännöstelyn avulla vedenpinnan vaihtelu pyritään pitämään noin 70 senttimetrissä.
Vettä säännöstellään sekä padolla että paperilla
Kannonjärven ja Enonjärven pintaa on Kannonkoskessa olevan padon avulla pidetty mitoissa, jotka järville määrättiin vuonna 1973. Tuolloin järville laskettiin keskivedenpinnankorkeus, joka on 140,37 metriä. Tästä luvusta vesi vaihtelee keskimäärin 35 cm ylös- ja alaspäin vallitsevan vesitilanteen ja vuodenaikojen mukaan.
- Enonjärven ja Kannonjärven keskivedenpinta määriteltiin läheisen Kivijärven lukujen perusteella. Olemassa olevien seurantatietojen perusteella vedenpinta on pysynyt kaiken aikaa säännöstelyrajojen sisällä, Pekka Kivijakola sanoo.
Tosiasiassa Enon- ja Kannonjärven vedenpinta on ollut viime vuosina pääsääntöisesti keskivedenpinnan yläpuolella. Esimerkiksi viime vuonna vedenpinta ei Ely-keskuksen seurantatietojen mukaan käynyt kertaakaan keskivedenpinnan alapuolella.
- Olen pyrkinyt pitämään vedenkorkeuden mahdollisimman korkealla, jotta mökkiläiset olisivat tyytyväisempiä, selittää padon hoitaja Petteri Kauppinen.
- Tämän ylemmäs vedenpintaa ei tällä padolla ole mahdollista nostaa. Itse asiassa saan jonkin verran palautetta kyläläisiltä siitä, että vesi on liian korkealla.
Kaikki eivät ole tyytyneet palautteen antamiseen, vaan patoa on usein käyty säätelemässä omin luvin. Yöllinen toimeliaisuus rauhoittui, kun patoon kiinnitettiin Ely-keskuksen varoituskyltti.
Mikä on veden oikea korkeus?
Vedenpinnan oikeaan korkeuteen ei ole yhtä totuutta. Alavilla rannoilla olevat metsät voivat kärsiä vettymisestä sillä aikaa, kun toisella rannalla mökkiläiset eivät pääse rantautumaan veneellään. Ely-keskukseen tulee jatkuvasti valituksia sekä liian korkeasta että liian matalasta vedestä.
- Tarkistamme tilanteen ja tarvittaessa veden korkeutta säädetään padolla, vesistöinsinööri Pekka Kivijakola sanoo.
Veden pintaa ei kuitenkaan nosteta tai lasketa, jos vaihtelut pysyvät kyseiselle järvelle määriteltyjen luonnollisten rajojen puitteissa ja vedenkorkeus noudattaa lähialueen muiden järvien luonnollisia vedenkorkeuksia.
Jos järven virallista vedenkorkeutta halutaan muuttaa, tarvitaan järeämpiä keinoja.
- Jos lähdetään muuttamaan veden korkeuksia, niin se vaatii aina Auehallintoviraston luvan. Vapaamuotoiseen hakemukseen tarvitaan asiaankuuluvat suunnitelmat siitä, miten vedenpinta nostetaan. Luvan hakijana voisi olla vaikkapa osakaskunta, kalastusalue, kunta tai jokin muu yhteisö, esimerkiksi asukasyhdistys, kertoo Pekka Kivijakola.
Padon sortumisvaaraa ei ole
Kannonkoskessa olevan satavuotiaan padon kunto huolestuttaa adressin allekirjoittajia.
- Olen kuullut kommentteja, että pato on erittäin huonokuntoinen ja voi romahtaa milloin vain, sanoo adressin laatija Seppo Suomela.
Pato onkin ollut huonossa kunnossa, ja sitä kunnostettiin vuonna 2012. Tällä hetkellä pato on viranomaisen mukaan tyydyttävässä kunnossa, eikä romahtamisvaaraa ole.
Ely-keskuksen toiveissa olisi rakentaa koskeen virtavesikunnostus ja mahdollisesti uusi pohjapato, jolloin vesi pääsisi virtaamaan ja kalat kulkemaan. Koskiuoman kunnostamiseen ei toistaiseksi ole päästy, sillä padon omistajat eivät ole halunneet luopua omistamastaan vesivoimasta ja nykyisestä padosta.
Uusi pohjapato ei kuitenkaan automaattisesti nostaisi veden pinnan korkeutta.
- Veden pinnan nostamiseen tarvittaisiin ranta-alueiden omistajien suuri yksimielisyys, ja sellainen vedennostohanke edellyttäisi Aluehallintoviraston myöntämää lainvoimaista vesilupaa, Pekka Kivijakola huomauttaa.