Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luonto ja ympäristö | Tuoreimmat uutiset
Viewing all 9495 articles
Browse latest View live

Venäläiset ostamassa yhden Saimaan halutuimmista ranta-alueista

0
0

Suur-Saimaan sydämessä oleva Taipalsaaren Sarviniemen alue on menossa todennäköisesti venäläisomistukseen.

Kiinteistövälitysyhtiö käy kauppaa kahden mahdollisen ostajan kanssa – molemmat ovat venäläisiä.

Toinen, Virossa asuva ostajaehdokas olisi valmis ostamaan alueesta vain puolet. Toinen ehdokas on välittäjän mukaan taho, jolla on iso firma taustalla ja joka haluaa ostaa koko alueen.

– Vaikuttaa taholta, jonka kanssa ehdoista päästään sopimukseen, sanoo alueen välityksestä vastaavan Huoneistomarkkinointi Oy:n Kristian Korimo. 

Haluttu, heitelty helmi

Sarviniemen alue on keskellä Saimaata, suurimpien selkien äärellä. Rantaan pääsee helposti isommillakin veneillä. Oikeuksia vesialueisiin olisi 16 000 hehtaaria ja kalastuslupia yli 1000 kappaletta.

Yli 80 hehtaarin luonnonkauniilla loma-alueella on ollut useita omistajia, muun muassa metsäyhtiö Stora Enso. Nyt maa-alueet kuuluvat kahdelle eri yksityistaholle, joiden suunnitelmat alueen kehittämisestä kaatuivat muun muassa kaavasotkuihin.

Viimeisimpänä alueen olisi halunnut ostaa puolustusvoimat, jolla on ampumarata-alue lähistöllä muutenkin. Puolustusvoimat pyysi metsähallitusta tekemään tarjouksen alueesta.

– Se oli naurettava, aivan absurdi tarjous. Se oli 3,3, miljoonaa euroa, mikä on alle maiden hankintahinnan, sanoo Korimo.

Hintaa taivutellaan

Alueen välittäjän Kristian Korimon mukaan alueen hintaa on jouduttu tarkastamaan jopa neljänneksen alaspäin. 

Venäläinen maakaasu- ja öljykonserni Gazprom oli ollut kiinnostunut ostamaan alueen 10,5 miljoonan euron hintaan, mutta omistaja ei halunnut silloin myydä. 

Valtiolle alue olisi taasen voitu myydä neljänneksen halvemmalla, koska valtio olisi pystynyt ostamaan sen verottomana.

Nyt kauppaa venäläistahon kanssa käydään samaan, noin 7,5 miljoonan euron hintaan, jota valtiolle tarjottiin.

– Siihen se hinta tulee asettumaan, sanoo Korimo.

Venäläisostajaehdokas on Korimon mukaan hyvin hidas toimissaan ja selvittelee rauhassa rahan saamista useammalta taholta. Tarkoitus on kuitenkin, että uusi omistaja olisi Sarviniemessä 1. lokakuuta mennessä.

Aidat alueen ympärille?

Vuoteen 2008 loma-alueena toimineella Sarviniemen alueella liikkuu edelleen paljon retkeilijöitä. Alueella on saanut liikkua vapaasti.

Välittäjä ei tiedä, mitkä mahdollisen venäläisomistajan aikeet alueen suhteen ovat, mutta alue todennäköisesti ainakin aidataan kaupan jälkeen.

– Eivät ainakaan mitään virkistysaluetta suunnittele. Uskon, että sinne pistetään aita ympärille ja sinne ei varmasti kukaan kävele sen jälkeen, sanoo Korimo. 


Ekokemin uusi pomo: Kierrätysmateriaali on teollisuudelle halvempaa kuin neitseellinen raaka-aine

0
0

Ekokem saa elokuussa uuden toimitusjohtajan.

Teatteri- ja kulttuurisuvusta tuleva Karri Kaitue on vuoden opetellut Ekokemin kierrätys-, jäte- ja energiabisnestä hallituksen jäsenen pallilta.

Kun Kaitueelle tarjottiin toimitusjohtajuutta, ei hänen kauaa tarvinnut miettiä. Intoa on.

– Erittäin innostuneena ja suurella intohimolla. Ekokem on muovautumassa kiertotalouden merkittäväksi peluriksi Pohjoismaissa. Yhtiön voimavara on sen osaava ja sitoutunut henkilöstö.

Kaitueen nimittäminen tulee saumaan, jossa Ekokem on laajentumassa kansainvälisille markkinoille. Yhtiö osti alkuvuodesta tanskalaisen kilpailijansa Nord Groupin pääomasijoitusyhtiö EQT:lta.

Kaitueella on kokemusta kansainvälisistä markkinoista, sillä on ennättänyt toimia johtotehtävissä Outokummussa, sekä istunut myös Cargotecin, Outotecin, Destian ja Okmetecin hallituksissa

Ekokemissäkin tähytään jatkossa uusille alueille.

– Nord Groupin osto oli selkeä päänavaus skandinaavisille markkinoille. Ruotsissa olemme jo markkinajohtaja.  Suurella mielenkiinnolla katsomme laajenemismahdollisuuksia, Kaitue vinkkaa.

Ekokemillä menee tällä hetkellä erittäin hyvin. Yhtiö teki voittoa viime vuonna 35 miljoonaa euroa noin 200 miljoonan euron liikevaihdolla.

Kierrätystaloudessa piilee suuri bisnes

Suomen ensimmäistä kiertotalouskylää rakennetaan parhaillaan Riihimäelle jätteenpolttolaitoksen kylkeen. Yhtiö investoi orgaanisen- ja muovijätteen uusiokäyttöön yhteensä 40 miljoonaa euroa.

Karri Kaitue uskoo, että kylä on uusi malli ajatella materiaalivirtojen hyödyntämistä teollisuudessa.

– Kylä on sitä huomista, jonka varaan teollista menetystä Suomessakin tullaan ajattelemaan.

Kaitue muistuttaa että kierrätyksessä on Euroopassa satojen miljardien mahdollisuudet. Teollisuutta kiinnostaa materiaalien uudelleenkäyttö jo kustannussyistä.

– Se on lähtökohtaisesti halvempaa kuin neitseelliset materiaalit. Voittajia ovat sekä teollisuus että yhteiskunta.

Riihimäki on kruunun jalokivi

Ekokem siirsi talvella pääkonttorinsa Riihimäeltä Helsinkiin. Päätös sai paikkakunnalla ihmiset huolestumaan onko suuri työnantaja jättämässä kaupungin.

Kaitue vakuuttaa, ettei näin ole.

– Riihimäki on ja tulee olemaan meidän kruununjalokivi.

– Se oli seurausta siitä, että yhtiö on laajentanut toimintaansa Riihimäen ulkopuolelle  Sillä ei ole varsinaista merkitystä yhtiön operatiiviseen toimintaan.

Kalastajan sääpäiväkirja kertoo – kelit ovat muuttuneet

0
0

Kalastajalle sään lisäksi merkitsee se, minkä välineen pinnan alle tai päälle nakkaa. Kalaan on turha lähteä, jos sää sanoo ei. Kuhmoisissa asuva pitkän linjan ammattikalastaja Ari Sorvari sanoo kuten sanontakin, että kala syö sateella.

– Se varmasti pitää paikkansa, jos on kyse mato-onginnasta. Yleensä [kala syö], jos säätyyppi on vaihtelevaa.

Kuten monessa muussakin askareessa, oli se sitten työ tai harrastus, sää määrää.

– Tässä hommassa sää on aika määrävänä tekijänä. Sen takia sitä täytyy seurata tarkkaan.

70-luvun alusta lähtien Sorvari on pitänyt sääpäiväkirjaa. 12-vuotiaana muistiinkirjoittamisen aloittaneen Sorvarin ensimmäiset merkinnät olivat lyhyitä ja ytimekkäitä, tarkentuen iän karttuessa. Kirjoihin on eksynyt muutakin kuin säämerkintöjä. Eräskin vihkonen vuosilta 1975 ja 1976 kantaa nimeä "Arin sää- ja tilikirja".

– 6. päivä maaliskuuta vuonna 1976: "Olin torilla. Pakkasta aamulla noin -20 astetta, täysin pilvetöntä. Rahaa tuli torilta 83 markkaa ja 55 penniä. Matkakuluja ei ollut, koska pääsin Vihtori Kääpän autossa torille ja Vihtori ei perinyt kuljetuskustannuksia", Sorvari lukee muistiinpanojaan naureskellen.

Kalastajan suosikkisää ei ole koiranilma.

– Parikymmentä astetta lämmintä, leppoisa etelä- tai lounaistuuli ja sitten kirkas tai puolipilvinen sää. Lämätyyni ei ole suosikkini eivätkä kovat tuulet, Sorvari summaa.

Sääpäiväkirja paljastaa ilmastonmuutoksen

Sorvarin selatessa sääpäiväkirjojaan, hän pystyy tekemään johtopäätöksiä omien merkintöjensä perusteella. Kun säätyyppi vihdoin vaihtuu, se ei parissa päivässä vaihdukaan heti uudelleen. 

– Säätyyppi joka on päällä, se jatkuu ja jatkuu. Se muuttuu kerralla ja sitä seuraavaa säätä on pidempään. Hellejaksot voivat olla pidempiä, samoin sadejaksot. Tällaista havaintoa näiden [merkintöjen] perusteella on.

Sorvari huomaa myös merkinnöistään, että tuulet ovat voimistuneet sitten 70-luvun. Myös kesän lämpötiloissa on kovia vaihteluita. Hän ei epäile, etteikö muutosta ilmastossa olisi tapahtunut.

– Ei kai nyt enää niin toheloa ihmistä ole, että väittäisi ettei ole mitään ilmastonmuutosta tapahtunut. Nyt on ollut ihan selkeät näytöt perustuen meikäläisen päiväkirjamerkintöihin, Sorvari nauraa.

Sääpäiväkirjan pitäminen päättyi Sorvarin kohdalla 90-luvun alkupuolella. Nykyään säätä seurataan tarkkaan sanomalehden takasivulta ja netistä.

Mansikat odottavat vielä autotallissa

Jyväskylässä Kauppakadulta tavattu pariskunta kertoo, että sää määrittää niin ulkoilua kuin puutarhatöitä. Säät tarkistetaan päivittäin sanomalehdestä tai netin sääpalveluista.

– Kyllä se näillä ikävuosilla taitaa lenkille lähteminen jäädä, jos vettä kaataa kovasti. Mökkihommat jää paljolti tekemättä, jos koko ajan sataa, mies sanoo.

Pariskunta kertoo, että kevään ja alkukesän säiden takia tekemättömiä töitä on vielä.

– Mansikat odottaa vielä autotallissa, niiden istutus on myöhässä sään takia ainakin kaksi viikkoa, mies kertoo.

– Maa on ollut niin märkää, ettei sitä ole saanut kunnolla muokattua, lisää rouva vierestä.

Kalastaja Ari Sorvaria ja pariskuntaa jututti Yle Keski-Suomelle toimittaja Esko Pulliainen.

Arpaonni suosi Annea: viikoksi lammaspaimeneksi

0
0

Hakijoita oli tänä vuonna yli 900. Paikkoja vain 83. Säkyläläistä Anne Jaakkolaa arpaonni suosi ja hän suuntasi viikoksi Kolin kansallispuistoon.

Lampaat eivät olleet Jaakkolalle ennalta tuttuja, mutta hän toteaa olevansa maatalon tyttärenä sinut eläinten kanssa.

– Lampaat laskettiin aamuin illoin, ja huolehdin niiden vedensaannista ja kivennäisannoksista. Tämä ei vaadi aiempaa kokemusta, vain rohkeutta lähteä.

Maisemien ihasteluun jäi riittävästi aikaa lampaiden kaitsemisen lomassa. Loput ajasta Jaakkola vaelteli pitkin Kolin vaaroja.

– Mökkimajoituksesta maksetaan itse,  mutta sitä voi pitää ikään kuin viikon kesälomana upeissa maisemissa.

Jaakkolalle ei jäänyt lampaita ikävä, maisemia kyllä.

– Seuraavan kerran menen ihan vain rinkka selässä vaeltelmaan, Jaakkola toteaa.

Carolus Manninen

Nurmijärvellä paljastui harvinaisempi varkaus: tarhaajalta vietiin kahdeksan mehiläispesää

0
0

Nurmijärven Rajamäellä on paljastunut kahdeksan mehiläispesän varkaus. Tarhaaja Juha Välimäki kuvailee tapausta harvinaiseksi.

– Ei tällaista ole koskaan ennen minulle tapahtunut. Mehiläistarhausta olen harjoittanut kuitenkin jo vuodesta 1985.

Välimäeltä vietiin ensin neljä mehiläispesää yhdeltä tarhalta. Pari viikkoa myöhemmin vietiin neljä lisää noin viiden kilometrin päässä ensimmäisestä varkauspaikasta. Molemmat tapaukset sattuivat toukokuun lopulla. Varastetut mehiläispesät on valmistettu styroksista.

– Mehiläispesissä ei ollut hunajaa vielä tässä vaiheessa eli varkaiden mukaan lähti mehiläispesät ja mehiläiset.

Tarhaajalle kyseessä on iso taloudellinen menetys. Yhden mehiläispesän arvo on Suomen Mehiläishoitajain Liiton mukaan noin 350 euroa, lisäksi tarhaaja menettää hunajasadon.

Yhdestä mehiläispesästä saa vuodessa noin 40 kiloa hunajaa. Välimäki kertoo, että vuosittain hunajasadon määrä vaihtelee: esimerkiksi viime vuonna keskisato oli 50 kiloa.

Välimäki pitää epätodennäköisenä, että mehiläispesävarkaus saataisiin selvitettyä. Hän on silti julkaissut kuvia varastetuista mehiläispesistä.

– Jos joku vaikka yrittää myydä näitä varastettuja mehiläispesiä, hän perustelee.

Tornionjoen lohestus alkoi komeasti: Ensimmäiset yli kymppikiloiset jo rannalla – video

0
0

Tornionjoen lohestuskausi alkoi lupaavasti, sillä ensimmäiset yli kymmenkiloiset kalat saatiin saaliiksi heti pyynnin alettua.

Ensimmäinen toistakymmenkiloinen isomus saatiin saaliiksi ilmeisesti jo kolme minuuttia lohenpyynnin alettua. Lupa-aika alkoi Tornionjoella maanantaina, kesäkuun 1. päivänä kello 19.

Torniolainen Hannu Pieskä sai 11,6-kiloisen hopeakyljen Matkakosken Maansaaresta aloituspäivänä juuri ennen puoltayötä. Antti Smedsin kuvaamalla videolla Pieskän väsyttämä isomus nostetaan haavilla rantaan.

Rajajoella on on voimassa "kala per vuorokausi" -sääntö. Käytännössä se tarkoittaa, että kun saa kalan maihin, niin seuraavat 24 tuntia myös kalastaja on maissa.

Luonnonvarakeskus LUKE:n lohilaskurin mukaan Tornionjoen mittauspisteen ohi on ehtinyt uida vasta muutamia kymmeniä kaloja päivässä.

Varsinainen lohen nousu ehtii kuitenkin kaikuluotauspisteeseen Kattilakoskelle vasta kuun loppupuolella.

Lupaavasti alkaa myös Simojoen kalakesä. Simosta kiiri tiistaina tieto, että yöllä oli saaliiksi saatu 14,5 -kiloinen lohi.

Nyt lakkasuot voi nähdä ilmasta käsin – kuvauskopterit löytävät marjat ja sienet

0
0

Luonnonvarakeskus on hankkinut kaksi kauko-ohjattavaa ilmakuvauskopteria Joensuun toimipisteelleen. Kyseessä on ensimmäinen kerta kun Luonnonvarakeskus hankkii koptereita sekä kouluttaa omaa väkeä niiden ohjaamiseen.

– Nyt voimme lähteä ilmakuvaamaan milloin vain. Tätä ei ennen pystytty rahallisten tai ajallisten resurssien puolesta toteuttamaan nopealla aikataululla, Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Henri Vanhanen sanoo.

Pelloilta metsiin

Luonnonvarakeskus on jo testannut ilmakuvausta pelloilla tauti- ja tuholaiskartoituksen sekä lannoitustarpeiden tarkastamisten yhteydessä. Seuraavaksi kopterit lennätetään metsän ylle.

– Koptereita voidaan käyttää esimerkiksi metsäenergian tutkimukseen ja marjasatoarvioihin. Oma mielenkiintoni on marjat ja sienet eli kyllä sitä hillasoille suunnataan kukinnan aikaan, Vanhanen naurahtaa.

Tutkimustyön lisäksi uusilla koptereilla kuvattua materiaalia käytetään Luonnonvarakeskuksen audiovisuaalisiin tuotoksiin.

– Aiomme tuottaa sellaista materiaalia, jota ei ole aiemmin meiltä nähty. Uudet tutkimusrahoituskanavat vaativat, että yleisölle viestitään mahdollisimman laajasti eri menetelmin ja me nimenomaan haluamme tuoda tutkimuksia mahdollisimman laajalle yleisölle, Vanhanen kertoo.

Entäpä jos roska-astioita ei tyhjennettäisi? – "Kokeilimme sitä kerran, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta"

0
0

Kesä näkyy jätteiden määrässä kaupunkien keskustoissa ja taajamissa. Roska-astiat täyttyvät nopeasti etenkin, jos sää on lämmin ja aurinkoinen, kertoo työnjohtaja Lassi Kyllönen Kajaanin kaupungilta.

– Esimerkiksi viime lauantaina oli harvinaisen hyvä ilma koulujen päättäjäispäiväksi. Varsinkin jokivarressa, rantapuistossa ja linnanraunioilla oli yllättävän paljon saatu roskia aikaiseksi. Olisivat panneet roskat edes astioihin, mutta ei. Mikäpä lie on ollut, kun ei ole osuttu astioihin, Kyllönen harmittelee.

Hänen mukaansa Kajaanissa on jouduttu kiinnittämään roska-astiat ja penkit ketjuilla maahan, jotta ne pysyisivät niillä sijoillaan.

– Kyllä se valitettavasti näin on. Varsinkin jokirannassa kaikki irtain pitää panna ketjuilla kiinni, muuten ne ovat joessa ja voimalaitoksen välissä.

Koulujen päättyminen ja kesän tapahtumat lisäävät roskaamista myös Kuhmossa, sanoo kaupungin puutarhuri Saimi Pyykkö. Roskia kertyy silloin huomattavasti enemmän kuin normaalisti.

– Pullonkerääjät keräävät yleensä pullot uimarannoilta, mutta pakkaukset jäävät meidän kerättäväksi. Kesä näkyy myös katukuvassa, koska ohi ajavista autoista nakellaan roskia.

"Sohvasta lähtien löytyy"

Kajaanin kaupungilla on toista sataa roska-astiaa, jotka tyhjennetään vähintään kerran viikossa. Keskustasta roska-astiat tyhjennetään kaksi kertaa viikossa. Työnjohtaja Lassi Kyllösen mukaan ihmiset jättävät jälkeensä kaikenlaista jätettä.

– Suurin osa on tietysti paperitavaraa kuten pitsalaatikoita, mutta siellä on jätettä ihan laidasta laitaan. Roska-astian viereen jätetään esimerkiksi huonekaluja, eli sohvasta lähtien löytyy.

Kyllönen uskoo, että kajaanilaiset huomaisivat nopeasti, jos keskustan puistoja tai jokivartta ei puhdistettaisi vaikka viikkoon.

– Tietysti roskat joskus masentavat, mutta onhan ne siivottava. Kyllähän se myös omaa silmää häiritsee, jos roskia alkaa olla liikaa, Kyllönen naurahtaa.

– Siivotontahan se olisi, roskikset pursuaisivat. Me kokeilimme sitä kerran ja jätimme roska-astiat tyhjentämättä tarkoituksella, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen, jatkaa Kuhmon kaupungin puutarhuri Saimi Pyykkö.

Osa kaupunkilaisista siivoaa myös toisten jälkiä

Pyykön mukaan Kuhmon kaupunki palkkasi aikaisemmin puistotöihin 16 kesätyöntekijää, mutta tänä vuonna töissä on vain kolme nuorta kesätyösetelillä. Kesän suurin tapahtuma Kuhmon Kamarimusiikki tietää kiireitä.

– Yleensä siistimme keskustan kaksi kertaa viikossa, mutta Kamarimusiikin aikana keskusta on siistittävä päivittäin ja myös viikonloppuisin. Siinä sitä on urakkaa, kun tyhjennämme roska-astiat. Aamusta pitäen lähdetään, jotta ennätämme vieraiden alta pois.

Kajaanissa isoja tapahtumia on useampia, mutta niiden takia ei palkata lisää työvoimaa, sanoo Kyllönen. Yleensä Kajaanissa palkataan kesäksi 10-15 työntekijää siistimään paikkoja.

– Aina, kun ihmismäärä lisääntyy ja porukkaa liikkuu paljon, niin roskia tulee enemmän kuin normaalisti. Se ei vaikuta kuitenkaan meidän työhön hirveästi, koska tapahtuma-alueilla on omat siivoojat ja omat roska-astiat. He hoitavat aika hyvin omat alueensa sillloin.

Kyllösen mukaan roskaamista tapahtuu tänä päivänä varmasti yhtä paljon kuin aina ennenkin. Nykyisin joukossa on kuitenkin myös niitä, jotka haluavat pitää ympäristöstään huolta.

– On valistuneita kaupunkilaisia, jotka siivoavat myös toisten jälkiä. He haluavat pitää huolta omasta asuinympäristöstään ja keräävät roskia vähän muualtakin. Se tavallaan helpottaa meidän töitä.


Hedelmäpuut upeassa kukkaloistossa – pölyttäjiä kaivataan kipeästi sadon kannalta

0
0

Hedelmäpuut kukkivat parhaillaan komeasti. Omenapuissa on parhaillaan kukkia enemmän kuin viime vuonna. Omenapuiden tapaan runsaasti kukkivat myös kirsikka-, luumu- ja päärynäpuut.

– Todella paljon on tänä vuonna kukintoja. Enemmän kuin esimerkiksi viime vuonna, vahvistaa emäntä Pirjo Dahlman V. Järvenpään Marjat ja Omenat tilalta Lappeenrannan Nuijamaalta.

Omenapuiden runsaasta kukinnasta ei kuitenkaan voi vielä ennustaa satoa. Hyvää satoa voidaan odottaa, jos pölytys onnistuu. Kukinta menee nopeasti ohi. Nyt tarvittaisiin pikaisesti kimalaisia ja mehiläisiä töihin.

– Pölytysvaihe kestää viikon verran. Jos pölytys onnistuu, tulee hyvä sato. Satoennusteet tehdään sitten raakileista, toppuuttelee emäntä Pirjo Dahlman.

Tuholaisilta ja taudeilta on vältytty, joten sen puolesta hedelmäpuut menestyisivät tänä kesänä hyvin. Yöpakkasia ei kuitenkaan saisi enää tulla.

– Viiden asteen pakkanen tuhoaisi kyllä koko sadon, pelottelee emäntä Pirjo Dahlman V. Järvenpään Marjat ja Omenat tilalta.

Marjat viikon verran myöhässä

Mansikat ovat noin viikon jäljessä viime vuodesta. Ilman harsoa olleet mansikat ovat vasta puhjenneet kukkaan. Marjat kypsyvät ehkä juhannukselle. Harson alta mansikkaa voi saada satoa jo ehkä ennen juhannusta.

Myös vadelma on viikon myöhässä. Talvi on kuitenkin mennyt hyvin. Pölyttäjiä kaivataan myös marjapuskissa.

Sähköauto kallis ostaa, halpa ajaa – katso vertailu bensiini- ja dieselautoon

0
0

Sähkö on Suomessa verotussyistä niin paljon edullisempaa kuin bensiini tai diesel-polttoaine, että sähköautolla ajaa selvästi edullisemmin kuin vastaavalla polttomoottoriautolla. Sähköauton tai sähköä ja bensiiniä käyttävän yhdistelmähybridin etua heikentää kuitenkin suuresti kallis ostohinta. Sähkökäyttöinen henkilöauto maksaa helposti noin 15 000 euroa enemmän kuin vastaava bensa- tai dieselmalli.

Kysymys kuuluu siis: millä kilometreillä edullinen sähköajelu on kuitannut kalliin ostohinnan niin, että siitä eteenpäin sähköautoilusta kertyy silkkaa "nettovoittoa" verrattuna bensa- tai dieselautoiluun? Yle uutiset laati epävirallisen vertailun kulutuskustannuksista. Laskelmassa sata kilometriä taittuu bensa-autolla 7 litralla ja dieselillä 6 litralla. Sähköä kuluu Suomen olosuhteissa 20 kilowattituntia satasella. Bensiinin litrahinta on laskelmassa 1,54 euroa, dieselin 1,34 euroa ja sähkönkulutus on laskettu 12,7 snt/kwh -hinnalla. Taksa on keskihinta sähkölämmitteisissä pientaloissa tällä hetkellä.

Sitten tuloksiin: Sata kilometriä maksaa sähköllä 2,53 euroa, siis vain neljäsosan bensa-auton polttoainekuluista. Säästöä kertyy bensaan verrattuna 8,23 euroa ja dieseliin 5,52 euroa sadan kilometrin ajomatkalla.

Jotta sähköpelin bensa-autoa kalliimpi ostohinta (+15 000 e) saadaan kuitattua kulutussäästöillä, täytyy sähköllä ajaa noin 182 000 kilometriä ja ollaan tasatilanteessa. Dieseliin verrattuna on ajettava selvästi pidempään, 272 000 kilometriä tasoihin päästäkseen, koska dieselin ja sähkön hintaero on pienempi.

Kun keskivertoautoilija huristelee vuodessa noin 18 000 kilometriä, edellyttää "nollille" pääsy 10 vuoden sähköautoilua bensapeliin verrattuna. Dieselin kanssa on tasoissa 15 vuoden ajon jälkeen. Siitä eteenpäin ollaan "voitolla".

Oheiset luvut on laskettu tämän päivän hinnoilla. Sähkön ja polttonesteiden keskinäiset hintasuhteet voivat heitellä paljonkin vuosien mittaan, joten laskelmaa voi pitää vain suuntaa antavana. Laskelmassa ei ole myöskään huomioitu käyttövoimaveroa, huoltomenoja  ja muita kustannuksia, esimerkiksi rahoituskulujen eroja. Jälleenmyyntiarvon kehityskään ei ole mukana laskelmassa.

Lemmikkien punkkitorjuntaan uusia keinoja – vaihtoehtolääkityksen tehosta vähän tietoa

0
0

Moni lemmikinomistaja on saattanut poistaa lemmikistään jo lukuisia punkkeja, eikä ihme – punkkikesä alkoi viime vuoden tapaan poikkeuksellisen aikaisin. Maaliskuussa alkaneesta punkkikaudesta odotetaan tänä vuonna pitkää ja haastavaa.

Punkkeja voi torjua lääkkeellisesti kolmella eri tavalla. Säännöllisesti käytetty punkkipanta antaa lemmikille usean kuukauden suojan. Kerran kuukaudessa turkkiin siveltävä valeluliuos antaa suojan niin pitkäksi aikaa, kuin sen halutaan tehoavan. Uusimpana koirien lääkemuotona markkinoille tuli viime vuonna reseptillä saatavat ja suun kautta annettavat tabletit. Näiden suoja-aika on kuukaudesta kolmeen kuukauteen riippuen valmistajasta.

Punkkientorjunta hankalaa herkkähipiäisillä koirilla

Allergiaan taipuvaiset koirat kärsivät usein suoraan iholle laitettavista tuotteista. Erilaiset iho-oireet ovatkin muodostuneet ongelmaksi punkkien torjunnassa.

– Allergisia koiria on aina vaan enemmän. Ne reagoivat helposti näihin iholle laitettaviin valeluliuoksiin ja myös punkkikaulapantoihin, kertoo Vaasan pieneläinklinikan eläinlääkäri Tiina Anttila.

Anttilan mukaan yliherkkyys on lisännyt vaihtoehtoisten lääkemuotojen tarjontaa punkkien torjunnassa. Markkinoilla on muun muassa yrttikaulapantoja, jotka voivat karkoittaa punkkeja hajullaan.

– Sitten on ultraäänellä toimiva punkkikartoitin, josta itselläni ei ole kokemusta. Näistä kahdesta on saatavilla mielestäni liian vähän tieteellistä tutkimustietoa, jotta uskaltaisin niitä kauhean lämpimästi suositella, Anttila toteaa.

Netissä jaetaan myös ohjeita koiran turkkiin suihkutettavasta itsetehdystä aineesta, joka sisältää valkosipulia ja erilaisia yrttejä. Senkään tehosta Anttilalla ei ole kokemusta.

Tableteista rohkaisevat kokemukset

Markkinoille tulleista suun kautta annettavista lääketableteista Anttilalla on rohkaisevat kokemukset, vaikkakin lyhyeltä ajalta.

– Punkit ovat pysyneet poissa ja mitään sivuvaikutuksiakaan ei ole tullut, Anttila kertoo.

Reseptillä saatavien lääkkeiden sivuvaikutuksina saattaa esiintyä ruokahaluttomuutta ja pahoinvointia. Anttilan tietoon tällaisia oireita ei ole kuitenkaan tullut. Tablettien kysyntä onkin ollut tänä vuonna suurta.

Ihmisten kohdalla puhutaan paljon punkkien levittämistä taudeista borrelioosista ja puutisaisaivokuumeesta. Puutiaisaivokuumeen siirtymistä lemmikkeihin ei ole tietoa.

– Siitä ei ole näyttöä. Sen sijaan tiedetään, että punkit levittävät lemmikkeihin muunlaisia sairauksia. Borrelioosia esiintyy kyllä eläimillä, Anttila kertoo.

Koiralle koiran lääkkeet, kissalle kissan

Lääketabletteja on tarjolla tällä hetkellä vain koirille. Kissanomistajat joutuvat tyytymään punkkipantoihin ja liuoksiin. Lääketeollisuus kuitenkin kehittelee uusia tuotteita koko ajan ja Anttila uskoo, että kissojen omat tabletit ovat pian markkinoilla. Tämän hetken uutuus kissojen punkintorjunnassa on lääkeliuos, joka häätää myös tavallisimmat kissojen sisäloiset.

Anttilan mukaan tuotteissa kannattaa olla tarkkana, että ne ovat tarkoittu juuri oikealle eläimelle. Kissan ja koiran aineenvaihdunnat eroavat toisistaan ja siksi väärä lääke voi aiheuttaa pahoja ongelmia.

– Joku vuosi sitten oli tällainen onneton tapaus, että kissanomistajalle oli myyty koiralle tarkoitettu valeluliuos. Kissa sai tästä hyvin pahoja kouristuksia. Kannattaa siis lukea käyttöohje tarkasti, Anttila ohjeistaa.

Epävarmoissa tilanteissa neuvoa kannattaa kysyä eläinlääkäriltä.

Kaupunkilainen, vie saastasi muualle – "Sama tapa on koko maassa"

0
0

Suomessa jätehuollon suhteen painitaan saman ongelman kanssa, olipa sitten kyseessä mikä tahansa vilkas mökkipaikkakunta. Lomalaiset kuskaavat mökille paljon ruokatavaraa, josta osa päätyy mökkipaikkakunnan roskiksiin. Mutta Kainuun Ekokympin käyttöpäällikön Esa Kumpulaisen mukaan myös oman paikkakunnan asukkaat roskaavat.

– En pitäisi tilannetta ihan kamalana, koska aluekeräyspisteet ovat käytössä mökkiläisille koko Kainuussa. Niihin otetaan maksimissaan vain kaksi säkillistä per tuoja. Joukkoon eksyy harmillisesti myös peräkärryittäin sekajätettä, sähkölaitteita, akkuja ja muita lajitteluasemalle kuuluvaa jätettä.

– Numeroita on vaikea lähteä antamaan. Kesällä, kun asutaan mökillä, niin kierrätys ei ole yhtä helposti toteutettu kuin kotona taajamassa. Ihmiset joutuvat vähän olosuhteiden pakostakin tilanteeseen, joka vaatii viitseliäisyyttä kuljettaa jätteitä kauemmas, sanoo Kumpulainen.

Piittaamaton tapa lähtee jo kaupan ostoslistasta

Eri puolella Suomea lajitteluohjeet ovat Kainuun Ekokympin käyttöpäällikkö Esa Kumpulaisen mukaan vähän erilaisia.

– Jossakin laitetaan esimerkiksi biojätteet sekajätteeseen.

Jätekertymissä on kesällä selkeitä piikkejä, kuten koulujen päättymiset, mökkikausi ja juhannus. Kumpulainen vieroksuu tapaa, joka iskee lomalaiseen mökille lähtemisen yhteydessä ja esittää kysymyksen:

– Sama tapa on koko maassa, siis tyhjennetään kauppojen hyllyt lähtiessä ja heitetään kaikki ylijäänyt sinne mökkipaikkakunnan roskikseen. Ostetaan kaikkea mahdollista, joille ei välttämättä ole käyttöä. Tarvitseeko ostaa niin paljoa?

Mökit ovat helposti esimerkiksi vanhojen käytettyjen huonekalujen sijoituspaikka.

– Kierrätys on tietysti hyvä asia, mutta mökiltä ne vanhat huonekalutkin siirtyvät roskiksen kautta mökkipaikkakunnan huolehdittavaksi.

– Olen sanonut, että vaikka jäteauto kiertäisi koko juhannuksen Oulujärven ympäristöä, niin aluekeräyspisteet tulvisivat silti. Sitä ollaan sitten niin lomalla, että ollaan lomalla lajittelustakin. Kainuussakin jätteidenlajittelupisteet toimivat hyvin, mutta kyllä roskat tulevat kaupungeista, sanoo Esa Kumpulainen.

Virtavesiä kunnostetaan – kalakanta voi paremmin

0
0

Virtavesiä palautetaan tänä kesänä lähemmäksi luonnontilaa Ylitorniolla ja Pellossa. Tavoitteena on elvyttää näin uhanalaisia kalakantoja.

– Työt alkavat sillä ehdolla, että saamme ympäristöluvan kunnostustöitä varten. Jos lupa tulee kesäkuun aikana, työt voisivat alkaa heinä-elokuussa, kertoo ylitarkastaja Jarmo Huhtala Lapin ELY-keskuksesta.

Huhtalan mukaan kalataloudellisesta kunnostamisesta hyötyy jokien järvitaimen- ja harjuskanta.

Yhdessä kuntien kanssa

Miekojärveen laskevilla joilla kunnostettavia virta-alueita on yli 20. Joet perattiin aikoinaan putavaran uittoa varten.

Lapin ELY-keskuksen tarkoituksena on kunnostaa Miekojärveen laskevia Aalisjokea, Konttajokea, Luomalanjokea, Alposjokea ja Ylistä Alposjokea yhteensä yli seitsemän kilometrin matkalta.

Työ tehdään yhdessä Pellon ja Ylitornion kuntien sekä Metsähallituksen kanssa.  ELY-keskus esittelee Miekojärven alueen kunnostuksia torstaina avoimessa yleisötilaisuudessa, joka järjestetään Ylitornion Sirkkakosken kylätalolla.

Lapissa kunnostetaan myös Posion Kitkajärveen laskevia jokia sekä Ranuan Simojärveen laskevaa Impiönjokea.

Ukkospuuskat enteilevät sähkökatkoja Pohjois-Karjalaan

0
0

Ilmatieteen laitos ennustaa Pohjois-Karjalaan keskiviikolle voimakasta etelän ja lännen välistä tuulta, joka saattaa ylittää puuskissa yli 20 m/s. Myös voimakkaita sade- ja ukkoskuuroja voi esiintyä. Linjoille kaatuvat puut voivat aiheuttaa sähkökatkoja.

Pohjois-Karjalan Sähkö arvioi, että suurin riski katkoille on iltapäivän ja illan aikana.

PKS on varautunut mahdollisiin häiriöihin lisäämällä työntekijöiden määrää. Reaaliaikaisen sähkönjakelutilanteen voi tarkastaa Katkot-palvelusta.

Sähkölinjoille kaatuneista tai kaatumassa olevista puista voi ilmoittaa Pohjois-Karjalan Sähkön asiakaspalveluun puhelinnumeroon 0800 98093. Puita ei pidä sähköiskuvaaran takia poistaa omatoimisesti, PKS muistuttaa.

Kunnalla ei rahaa ostaa Sarviniemeä – pääsy venesatamaan varmistettava

0
0

Taipalsaaren kunnalla ei ole rahkeita ostaa Sarviniemen aluetta. Asia on ollut esillä kunnan keskusteluissa aiempien kaupantekojen yhteydessä.

– Silloin nähtiin, että ei kunnalla ole resursseja lähteä ensinnäkään ostamaan aluetta ja sitten lähteä kehittämään sitä voimakkaasti eteenpäin, sanoo Taipalsaaren kunnanjohtaja Jari Willman.

Kunta haluaisi, että Sarviniemi säilyisi kuitenkin edelleen yleisessä virkistyskäytössä, vaikka omistaja vaihtuisi.

Alueen myyntivälittäjän mukaan mahdollinen tuleva venäläisomistaja saattaisi eristää alueella julkisen liikkumisen.

Taipalsaaren kunnalla on Sarviniemessä satamalaiturin parkkipaikka, jonne kunnanjohtajan mukaan täytyy varmistaa pääsy joka tapauksessa.

– Kyllä, se pitää järjestää jotenkin se liikenneyhteys sinne satama-alueelle. Se on ihan selvä rasite ostajalle siinä, mutta jotenkin se on järjestettävä, sanoo Willman.


Yleisökuva: Myrsky repii puita – valtatie 9 poikki, mänty talon päällä

0
0

Kontiolahtelaisen Kari-Pekka Hietalan matka sai keskiviikkoiltapäivänä yllättävän käänteen. Hietala oli ajamassa Kuopiosta kotiin päin, kun matka katkesi tien yli kaatuneiden puiden takia.

Tarkempi paikka on valtatie 9:llä noin viisi kilometriä Riistavedeltä Joensuuhun päin. Joensuuhun paikalta tulee matkaa noin 95 kilometriä.

– Teki mieli lähteä siitä heti pois, ettei jää ite myös puiden alle, Savo-Karjalan linjan toimitusjohtajana työskentelevä Hietala kertoo.

Ammattiautoilijallekin tilanne oli harvinainen. Hietala muistaa pari kertaa, kun matka on katkennut vastaavalla tavalla.

Samalla kohdalla, missä tie oli poikki, puu oli rusentanut myös kesämökin.

Hietalan matka jatkui kiertotietä Kaavin kautta kohti Joensuuta.

Lähetä myrskykuvasi meille: pohjoiskarjala@yle.fi  tai Facebookin kautta.

Myräkkä iski Pohjois-Karjalaan – pahimmillaan 23 000 taloutta ilman sähköä

0
0

Violan ja Orvokin nimipäivänä Pohjois-Karjalaan iskenyt myräkkä on katkonut sähköjä. Pahimmillaan sähköttömiä talouksia oli Pohjois-Karjalan Sähkön alueella yli 23 000.

Esimerkiksi valtatie 9 oli poikki alkuiltapäivästä, kun puita oli kaatunut tielle.

Klo 15.12 Kajaanintie oli poikki Kontiolahden Kyyrönsuon risteyksen kohdalla, koska tielle kaatui kolme puuta.

Polvijärven ja Joensuun välinen liikenne Härkinvaaran kohdalla oli ruuhkautunut. Henkilöautot pääsivät ohittamaan paikan, jossa puita on kaatunut tielle. Raskas liikenne kuitenkin seisoi iltapäivällä tiellä.

Joensuun ja Ilomantsin väliselle tielle kaatui puita. Tarkempi paikka on 15 kilometriä Joensuusta Ilomantsin suuntaan, Jerusalemin risteyksessä.

Myös raideliikenne takkusi iltapäivällä myräkän vuoksi.

Joensuun Ahvenisella Lieksasta päin tuleva kaista oli poikki, koska tielle kaatui puu.

Pahimmillaan Joensuun keskustassa oli lähes 3 000 sähkötöntä Fortumin asiakasta.

Esimerkiksi Liperin keskustassa ruokakaupat suljettiin sähkökatkon takia.

Poikkeuksellisen raju myräkkä

Pohjois-Karjalan Sähkön käyttöpäällikkö Mikko Leinonen kertoo, että myrsky oli poikkeuksellisen raju.

– Tällaista ei ole ollut vuosiin. Edellinen ja vielä pahempi oli Toivo-myrsky kesäkuussa 2009, Leinonen sanoo.

Toivo-myrsky vei PKS:n alueella sähköt noin 32 000 asiakkaalta. Leinosen mukaan suurimmat viat saadaan korjattua keskiviikkoillan aikana, mutta töitä jää varmasti torstaillekin.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella on ollut muutamia kymmeniä pelastustehtäviä iltapäivän aikana ympäri maakuntaa. Paloasemilla on nostettu valmiutta ja Joensuun paloasemalle on perustettu johtokeskus.

Ilmatieteen laitos varoittaa kovasta tuulesta. Ukkoskuurojen yhteydessä puuskat voivat olla erittäin voimakkaita, jopa 25 metriä sekunnissa.

Ennusteen mukaan puhuri tyyntyy yöksi, mutta torstainakin tuuli voi olla navakkaa.

Betoniviidakon puistikoissa kasvavat sipuli ja salaatti – kaupunkiviljely ei ole enää vain hipstereiden harrastus

0
0

Kallion Pengerpuistoon ja Alli Tryggin puistoon on tällä viikolla noussut kymmeniä mullalla täytettyjä lavakauluksia. Pian mullasta pilkistää myös koko joukko lähialueen asukkaiden istuttamia taimia. Pengerpuiston viljemistä vastaava Laura Kontiala sanoo, että betoniviidakon keskelle nousevalle keitaalle riitti kysyntää.

– Heti kun ilmoitus laitettiin Kallio-liikkeen facebook-sivulle, tosi paljon kiinnostuneita ilmoittautui ja sanoi haluavansa mukaan. Meillä oli heti seuraavana päivänä tapaaminen ja sinne tuli 20 ihmistä vuorokauden varoitusajalla. Ja tuollahan ne ihmiset nyt puuhailevat, kontiala sanoo viitaten puistossa hääriviin talkoolaisiin.

Viime vuosina uutta nousuaan elänyt kaupunkiviljely ei ole enää vain muotitietoisten harrastus, vaan ilmiö on saanut yhä useammat tarttumaan kuokkaan. Ihmisten oma-aloitteisuun ja innostus on huomattu myös Dodo ry:ssä, joka on voinut jättää viljelmien perustamisen enimmäkseen muiden huoksi ja keskittyy nyt kasvattajien sparraamiseen.

– Alkuun kaupunkiviljely oli vähän sellainen hipsteri-ilmiö, mutta nyt sitä tekevät kaikenlaiset ihmiset. He perustavat kerrostalojen pihoille ja puistoihin ja monenlaisiin paikkoihin nyt itse vihdoin niitä viljelmiä enemmän, toteaa Dodon kaupunkiviljelyaktiivi Pinja Sipari.

Virkamiehet pelokkaita mutta myönteisiä

Helsinki julkaisi vuosi sitten kaupunkiviljelystä oppaan yhdessä Dodon kanssa. Oppaassa kartoitettiin myös viljelyyn sopivia paikkoja, ja siten saivat alkunsa myös Kallion viljelmät. Silti lupaa jouduttiin Laura Kontialan mukaan odottamaan.

– Vaikka opas on tehty, niin sitten kun joku ensimmäisen kerran tarttuu toimeen, niin varmaan kaupungillakin mietitään, että apua, mitä nuo tekevät ja keitä ne ovat, voiko niihin luottaa ja onnistuuko se homma, Kontiala pohtii.

– Tämä on uusi ilmiö ja se jotenkin ehkä pelottaa virkmiehiä. Mutta onhan tämäkin viljelmä kaupungin kartoituksen hedelmä. Eli periaatteessa suhtautuminen on positiivista, vaikka tehtävää on vielä paljon, jatkaa Sipari.

Ilmansaasteet ja ilkivalta turhia huolia

Viljelijöiden keskuudessa kysymyksiä herättävät lähinnä ilmansaasteet ja ilkivalta. Sipari ampuu alas suurimpia ennakkoluuloja. Hänen mukaansa itse luomuna viljelty on aina tehotuotettua turvallisempaa.

– Ilmansaasteet eivät ole ongelma, sillä ne kerrostuvat kasvin pinnalle ja lähtevät pois, kun kasvin pesee hyvin. Viljelymaan tietenkin pitää olla puhdasta, Sipari sanoo.

Edes puistojen miesten pissoja ei Siparin mukaan kannata pelätä.

– Pisuaarihomma ei ole mikään vaara. Kaikista hard coreimmat viljelijät, käyttävät pissaa lannoitteena. Se on ihan hyvä fosforilannoite. Pissa on steriiliä eikä ole vaarallista, jos joku juures saa suuren määrän lannoitusta.

Ilkivaltaa on pohdittu paljon myös Pengerpuistossa.

– Olemme ajatelleet, että juttelemme ohikulkijoiden kanssa ja laitamme tähän kyltit, joissa kerromme, että tämä on yksityisten, lähellä asuvien ihmisten viljelmä. Miksi kukaan haluaisi niitä rikkoa?, Kontiala miettii.

Myö Siparin kokemus on, että kasvit saavat yleensä olla rauhassa.

– Ihmiset pelkäävät kauheasti, että joku tulee hajottamaan, rikkomaan ja varastamaan, mutta kokemukseni on muutaman vuoden ajalta, että ilkivaltaa on ihan tosi vähän. Nämä ovat sympaattisen näköisiä ja ihmiset ovat kunnioittaneet niitä.

Taas uusi myrsky – mutta ei tilaston mukaan

0
0

Myrskyjen lisääntyminen ja voimistuminen on mutu-tuntumaa, ja sellaiseksi jääkin: Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokisen mukaan ei ole mitään, millä sitä voisi vahvistaa.

– Osittain tunnetta voi selittää se, että yhteiskunta on entistä sääherkempi: pienistäkin sääilmiöistä raportoidaan esimerkiksi mediassa entistä useammin.

Suomen sisällä on myös paikallisia eroja: esimerkiksi Lappi on maan tuulisinta aluetta, mutta siellä on totuttu tuulentuiverrukseen, eikä korkeita puitakaan ole kovin paljon: vahinkoja ei synny yhtä herkästi kuin Etelä- ja Keski-Suomessa.

Tilastoissakaan ei tuulisuudessa ole selvää kasvusuuntausta havaittavissa, vaikka kevätkuukausina, huhti-toukokuussa, onkin ollut maa-alueilla keskimääräistä tuulisempaa.

– Jos katsotaan kevättä pitkällä aikajänteellä, niin tuulisuudessa on syklisyyttä: välillä on tuulisempaa, välillä taas vähemmän tuulista, mutta selvää muutosta tuulisuuden lisääntymisen suuntaan ei tilastoissa ei näy.

Tuuli on tosin säätutkijoillekin vaikea mitattava, koska kova tuulenpuuska voi kestää vain muutaman sekunnin, ja siksi sitä on ilmastomalleilla vaikeampi simuloida kuin lämpötilaa.

Tulevaisuudessa voi silti olla odotettavissa myrskyjen voimistumista.

– Selkein signaali siitä on, että Keski-Euroopassa myrskyrata voimistuu, mutta Suomi on radan reuna-aluetta, tulevasta on vaikea sanoa mitään.

Kesän myrskyt paikallisia

Myrkyjen esiintymiseen vaikuttaa Jokisen mukaan muun muassa matalapaineen reitti. Myrskyradan sijaintiin puolestaan vaikuttaa moni asia, kuten pohjoisen merijään tilanne ja valtamerien lämpötila.

Matalapainemyrskyt, joita syntyy erityisesti syksyllä ja talvella, mutta myös keväällä, saavat energiansa horisontaalisesta lämpötilaerosta eli pohjoisessa on kylmää ilmaa ja etelässä lämmintä.

– Mitä suurempi lämpötilaero on, sitä enemmän matalapaineella on käytettävissä energiaa ja sitä voimakkaammiksi ne voivat muuttua.

Lämpötilaero selittää Jokisen mukaan sitä, miksi talvisin on yleensä voimakkaampia myrskyjä kuin kesällä. Kesällä taas voimakkaiden sääilmiöiden esiintyminen vaihtuu matalapaineisiin littyvistä laaja-alaisista tuulista paikallisiin ukkospuuskiin.

Ilmastonmuutoksen myötä niin sanotut lukkiutuneet säätilat voivat pidentyä eli esimerkiksi hellejaksot voivat kestää aikaisempaa pidempään.

– Vaikka tilastoissa se ei vielä näy selvästi, siihen suuntaan ollaan menossa.

Myrskyjen pidentymistä Jokisen mukaan ei välttämättä tapahdu, sillä suursäätilassa tapahtuva muutos voi johtaa täysin päinvastaiseen keliin.

– Esimerkiksi muutama vuosi sitten syksyn varrella oli voimakkaita matalapaineita, mutta kun joulun aikaan oli kunnon tapanimyrsky, sen jälkeen alkoikin pitkä pakkasjakso.

Pauli Jokista haastatteli Marika Paaso.

Siikajoen arosuohaukka taistelee lajinsa olemassaolon puolesta

0
0

Suomen linnustoon viime vuosina uutena lajina vakiintunut arosuohaukka on todellinen harvinaisuus. Koko Euroopan alueellakin laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Suomen lisäksi laji pesii Euroopan unionin alueella vain satunnaisesti Romaniassa.

Suomessa arosuohaukasta on tehty havaintoja 2000-luvulla lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Lapissa, jossa arvioidaan pesivän muutamia pareja. Näistä ainoa varmistettu vakiintunut pesimäalue on Siikajoella.

Siikajoen arosuohaukkapariskunta on viiden vuoden aikana tuottanut yli 20 poikasta.

BirdLife Suomi on ilmaissut huolensa pesimäalueen kohtalosta, sillä Siikajoelle on suunniteltu tuulivoimapuistoja pesimäalueen tuntumaan.

Euroopassa kymmeniä uhanlaisia lajeja

BirdLife Internationalin johtama työryhmä julkisti keskiviikkona oman arvionsa eurooppalaisten lintulajien uhanalaisuudesta. Arviossa uhanalaisiksi todettiin koko Euroopan alueella yhteensä 67 lajia.

Suomen uhanalaisimpia lintulajeja ovat kultasirkku, kiljuhanhi ja kiljukotka. Uhanalaisiksi luokiteltujen lajien listalla on myös useita vesilintuja, kuten Euroopassa jo erittäin uhanalaiseksi luokiteltu haahka, jonka kanta on viime vuosina romahtanut.

Suojelun ansiosta ovat puolestaan esimerkiksi muuttohaukan ja valkoselkätikan kannat elpyneet, ja niinpä nämä lajit luokitellaankin Euroopassa nyt elinvoimaisiksi.

Viewing all 9495 articles
Browse latest View live