Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luonto ja ympäristö | Tuoreimmat uutiset
Viewing all 9495 articles
Browse latest View live

Kun toiset tulevat, toiset tekevät jo syysmuuttoa – lintuperspektiivistä katsottuna kesä tekee tuloaan

0
0

Lintuperspektiivistä katsottuna kesä on tulossa ajallaan, jos ihmeitä ei tapahdu. Samalla myös lintujen kevätmuutto on menossa normaaleja latuja, kertoo Birdlife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.

Suomi on pitkä maa, kun etelässä puut ovat jo lehdessä, niin Utsjoella tarvotaan vielä lumessa.

– Kun pohjoisessa lämpötilat nousevat riittävän ylös ja hyönteisiä ilmaantuu maastoon niin viimeistään toukokuun lopulla hyönteissyöjät ilmestyvät sinne. Ajallaan ne sinne ehtivät, uskoo Arkiomaa.

Viimeisimmät Suomeen muuttavat lintulajit ovat pitkän matkan muuttajia kaukaa Aasiasta.

– Lapissa ja Pohjois-Suomessa pesivät Lapin uunilintu, sinipyrstö ja viitakerttunen sekä jotkut sirkkulajit ovat viimeisimmät. Kahlaajista Suomen läpi Siperian tundralle lentävät isosirrit, kertoo Arkiomaa.

Viimeisimmät muuttolinnut tulevat kesäkuun puolivälissä, ja tuolloin jo ensimmäiset linnut tekevät syysmuuttoa. Kahlaajanaaraat käyvät munimassa munat ja suuntaavat nokkansa kohti etelää toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa. Suomen visiitti jää lyhyeksi myös urospuolisilla vesilinnuilla, jotka käyvät hoitamassa soidinmenot ja lähtevät sen jälkeen vieraille vesille.

Suomineidon vyötäröllä kevät on hiukan myöhässä, vaikka Etelä-Suomessa kesän tulo on ajallaan.

– Lintujen pesimisen aloitus on hieman jäljessä tavanomaisesta. Esimerkiksi kottaraiset ovat vasta aloittamassa pesintää Paltamon ja Jormuan seudulla, kun normaalisti pesintä on jo tähän aikaan pitkällä, sanoo biologi ja lintuyhdistysaktiivi Vesa Hyyryläinen.

Västäräkistä vähäsen

Kesän nopea puhkeaminen on kiinni ilmavirtauksista. Muutama lämmin henkäys etelästä ja kesä on saapunut, myös Kainuuseen.

– Kainuussa västäräkeistä pääosa on tullut ja ne ovat pitkällä pesimisessä, mutta osa Lappiin menevistä on vielä matkalla. Pääskyistä ensimmäiset eli haarapääskyt tulivat hiljakkoin. Vanhassa kansansanonnassa ”Pääskysestä ei päivääkään” tarkoitetaan todennäköisesti tervapääskyä, joka ei ole edes pääskylintu, sillä se kuuluu kiitäjiin. Tervapääsky on näistä ihmisten hyvin tuntemista linnuista kesäisin ja tulee viimeiseksi. Kajaanilaisille tervapääsky on tuttu, sillä se pesii kerrostalojen tiilikattojen lomissa, kertoo Vesa Hyyryläinen.

– Ehkä viikon kuluttua kuullaan ensimmäiset tervapääskyjen kirkunat, sillä käet ovat jo tulleet. Vaalan Veneheitossa kuulin tänään kolmen käen kukkuvan ja tervapääskyt saapuvat suurin piirtein samaan aikaan, jatkaa Hyyryläinen.


Sadat vapaaehtoiset ryntäävät roskien kimppuun Itämeren puolesta

0
0

Pidä Saaristo Siistinä -yhdistys pyrkii siivousennätykseen maanantaina alkavalla kampanjaviikolla. Itämeren suojelua edistävän Siisti Biitsi -siivousviikon aikana on tarkoitus puhdistaa 200 kohdetta eri puolilta Suomea. Viime vuonna siivottiin noin 100 kohdetta.

Pidä Saaristo Siistinä -yhdistys kannustaa talkoisiin yksityishenkilöiden lisäksi yrityksiä ja yhteisöjä. Pohjoisimmat ilmoittautuneet ovat Oulun korkeudelta, mutta eniten talkoolaisia on ilmoittautunut Varsinais-Suomesta ja läntiseltä Uudeltamaalta.

– Viime vuonna kohteena olivat vain merenrannat. Tänä vuonna halutaan tietää myös, mitä meidän jokien ja järvien rannoilta löytyy, kertoo kampanjaa vetävä projektikoordinaattori Jenny Gustafsson.

– Toivottavasti ryhmät raportoivat siitä, mitä löytyy ja kuinka paljon.

Kampanjaan osallistutaan järjestämällä omat siivoustalkoot omavalintaisella rannalla. Mukaan voi ilmoittautua Pidä Saaristo Siistinä -yhdistyksen nettisivuilla.

Siisti Biitsi -kampanjan päätapahtuma järjestetään lauantaina Ruissalossa.

Kasveja voi suojella myrkyttömästi – etanoille kyytiä timjamilla

0
0

Kasviensuojelun kovimmat myrkyt siirtyvät kotipuutarhurien ulottuvilta ammattitutkinnon suorittaneiden käyttöön, uutisoitiin viime viikolla. Valikoima kapenee 400 tuotteesta 50:een.

Puutarhaneuvoja Kirsi Mäkinen Uudenmaan martoista vieraili Aamu-tv:ssä antamassa vinkkejä myrkyttömään puutarha-arkeen.

Mäntysuopaliuos

Sekoita mäntysuopaa ja suhteessa 1:10. Sitä suihkuttelemalla saa kasveista esimerkiksi kirvoja pois.

Vesisuihku

Tavallisella vesisuihkulla saa ötököitä pois muun muassa omenapuista. Niitä pitää suihkutella noin kerran viikossa, jotta hyönteiset ymmärtävät pysyä poissa.

Harso

Hallantorjuntaan tarkoitetulla harsolla voi pitää lentäviä ötököitä, kuten porkkanakärpäsiä ja sipulikärpäsiä poissa tuhotöistä. Harsoa tosin on pidettävän esimerkiksi porkkanan suojana miltei keskikesään asti, mutta se onkin varsin tehokas keino. Harso soveltuu myös kaalin tuholaisten torjuntaan.

Yrtit

Yrteistä on tullut suosittuja torjuntakasveja hyötyviljelyaluille.

Timjamin väitetään torjuvan monia tuhohyönteisiä, kuten kirvoja, jos sitä laittaa kasvamaan kaalirivien tai salaattirivien väliin. Sanotaan, että timjamin voimakkaat yhdisteet torjuvat etanoita, jotka kasvimailla valtava riesa.

Muita tehokkaita "torjuntayrttejä" ovat Kirsi Mäkisen mukaan ryytisalvia ja rosmariini.

Ruokasooda

Sekoita veteen pari teelusikallista ruokasoodaa, sekä mäntysuopaa ja vettä. Seos toimii omatekoisena härmäsienten torjunta-aineena.

Kaneli

Muurahaisten torjunnassa voi kokeilla kanelia, laventelia tai kahvinporoja. Muurahaiset viihtyvät kuivilla kasvupaikoilla.

Tuhka

Kaalin, retiisien ja rucolan riesana liikkuu usein leppäkerttua pienempiä, mustia koppakuoriaisia. Niiden torjunnassa on käytetty kaalikasvien tyville levitettyä tuhkaa.

Kestäviä lajikkeita

Härmäsienen välttämiseksi kannattaa valita kasvilajeja, jotka kestää härmää. Siemenperunaksi kannattaa etsiä perunaruton, ankeroisten ja omenaruven kestäviä lajikkeita.

Mehiläinen elää alkukesän itsekkäästi ja kerää hunajaa vasta juhannuksen jälkeen

0
0

Mehiläishoitajat seuraavat parhaillaan silmä tarkkana pitkän aikavälin sääennusteita.

– Juuri tällä hetkellä ei näytä hyvältä. Useiden kansainvälisten ennusteiden mukaan Suomen kesästä on tulossa viileä. Se ei lupaa hyvää, sanoo Kainuun mehiläishoitajien puheenjohtaja Osmo Latvakangas.

Pahin vaihtoehto on, että kesästä tulee viileä, sateinen ja tuulinen. Kovan tuulen aikana mehiläiset jäävät matkalle, eivätkä pääse takaisin pesälle.

Hunajaa pesässä vasta kesäkuun lopulla

Kainuun korkeudella mehiläiset odottavat parhaillaan lämpimiä päiviä ja mahdollisuutta pyrähtää puhdistautumislennolle. Tähän mennessä sopivia päiviä on ollut vasta muutama.

– Puhdistautumislennolla mehiläiset tyhjentävät talven aikana täyttyneen suolensa ja lannoittaa samalla pihan lähitienoot, Latvakangas kertoo.

Kevään tärkein kukkija on mehiläiselle paju. Sen jälkeen ovat vuorossa metsäkurjenpolvi, voikukka, pihakukat ja pihlaja. Niistä mehiläiset saavat mettä ja hunajaa.

– Alkukauden hunaja menee mehiläisten ravinnoksi. Vasta juhannuksen jälkeen tulee hunajaa, joka jää pesään.

Vadelmasta hunajaan hyvää makua

Kainuun hunajan ainekset mehiläiset keräävät horsmasta ja vadelmasta. Lopputuloksena on Latvakankaan mielestä maan paras hunaja, joka saa makunsa vadelmasta ja juoksevuutensa horsmasta. Nimenomaan juoksevuus erottaa Kainuun hunajan tuontihunajasta. 

Viime kesän hunajasadon määrä vaihteli paljon eri puolilla Suomea. Kainuussa sato oli erinomainen. Viime kesän varastot riittävät jouluun saakka, vaikka tänä kesänä ei saataisi varastoon mitään.

– Kesän lopulla nähdään, sekoitetaanko uusi ja vanha sato keskenään vai myydäänkö molempia erikseen, Latvakangas aprikoi.

Kainuussa on runsas sata mehiläisenhoitajaa. Viime vuonna uusia yrittäjiä tuli kolmisenkymmentä, tänä vuonna vajaa kymmenen.

– Tulevaisuus on turvattu, koska viime vuosina mukaan on tullut runsaasti nuoria.

WWF: Norppien parveilu Perämeren jäällä on varoitus

0
0

WWF Suomi tulkitsee itämerennorppien tuhatpäisen esiintymisen Perämeren pohjukan jäällä merkkinä ilmastonmuutoksesta. Toukokuun alussa Simon edustalla nähtiin harvinainen näky, kun jäällä lepuutteli lukemattomia, jopa tuhatkunta itämerennorppaa.

WWF:n mukaan norppien pakkautuminen Perämeren pohjoisrannikolle johtui siitä, että merellä jäätä oli harvinaisen vähän. Järjestö huomauttaa, että kuluneen talven jäätilanne varoitti myös tulevista heikoista jäätalvista.

Kevään karvanvaihtoaikana norpat pyrkivät kuivalle alustalle ja normaalisti jäätä löytyy kauempaa mereltä. Kulunut talvi oli kuitenkin monessa mielessä poikkeuksellinen Itämerellä.

Ilmastonmuutos lisää leutoja jäätalvia

Ilmatieteen laitoksen mukaan jäätalvi, eli ajanjakso, jolloin Itämerellä esiintyy jäätä, päättyi tänä talvena Suomen merialueilla aikaisemmin kuin koskaan. Perämeri ei myöskään jäätynyt tänä talvena kertaakaan kauttaaltaan.

– Nyt lähes ennätysleutona vuonna jäätilanne antoi näytteen talvesta, jollainen on keskimäärin odotettavissa joskus 2080-luvulla, jos ilmaston lämpeneminen jatkuu ennakoidusti”, WWF:n merihyljetyöryhmän puheenjohtaja Antti Halkka sanoo.

WWF:n mukaan kansainvälisesti vaarantuneeksi luokitellun itämerennorpan tulevaisuuden näkymät ovat synkät, jos ilmaston lämpenemistä ei saada pysäytettyä. V

iime vuosina käynnissä ollut norppakannan hidas kasvu voi taittua, mikäli huonot jäätalvet yleistyvät.

– Tänäkin talvena norpilla oli todennäköisesti vaikeuksia poikimisessa, sillä Perämeren jäät olivat poikasaikaan helmi–maaliskuussa epävakaat. Vuosisadan lopulla erityisen leudot talvet voivat olla käytännössä jäättömiä ja siten katastrofaalisia poikimiselle, Halkka arvioi.

Ilmastonmuutos muuttaa Itämeren jäätalvia, tulvia ja lajistoa

0
0

Ilmastonmuutos on jo tähän mennessä muuttanut Itämerta, paljastaa tuore kansainvälinen arviointiraportti. Jatkossa ilmaston lämpeneminen tulee entisestään vaikuttamaan muun muassa jääpeitteeseen, rannikoiden tulvaherkkyyteen sekä lajistoon.

Juuri valmistuneen BACC II -raportin mukaan pahin uhkakuva on entisestään lisääntyvä rehevöityminen, jota vastaan on taisteltu vuosikymmeniä.

Ilmatieteenlaitos kertoo tiedotteessaan, että ilman lämpötila on Itämeren pohjoisilla alueilla noussut yli asteen kymmenyksen vuosikymmenessä jaksolla 1871-2011. Suurin muutos on tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana Pohjanlahdella.

Mikäli kasvihuonekaasujen kehitys jatkuu nykyisellään, tulevien sadan vuoden aikana Pohjanlahden vesi voi lämmetä jopa neljä astetta ja Itämeren jääpeite pienentyä 50-80 prosenttia, raportti ennustaa.

Talven sademäärät tulevat raportin mukaan lisääntymään koko Itämeren alueella. Kesäsateet kasvavat vain pohjoisilla alueilla.

Lajisto voi muuttua

Lämpeneminen vaikuttaa Itämeren ekosysteemiin monin tavoin. Kylmää suosivat lajit vähenevät, ja eteläisemmiltä alueilta saapuvat vieraslajit saavat todennäköisesti jalansijaa.

Lisäksi Itämeren suolapitoisuus muuttuu. Sateisuuden lisääntyessä mereen virtaa entistä enemmän suolatonta vettä, mikä haittaa suolaiseen veteen sopeutuneita lajeja.

Ilmastonmuutoksen pahin uhkakuva Itämerellä on ravinteiden valunnan lisääntyminen ja sen aiheuttama rehevöityminen. Tämä johtuu talvisateiden runsastumisesta ja siitä, että maaperä pysyy pidempään sulana.

Veden lämpeneminen voi myös kiihdyttää hapenkulutusta ja pahentaa happikatoja. Toisaalta esimerkiksi Pohjanlahdella joista liukeneva orgaaninen aines samentaa vettä ja alentaa perustuotantoa, mikä vähentää rehevöitymistä.

– Tarkkoja vaikutuksia meriekosysteemiin on vielä vaikea ennustaa, ja kaikkiin ennusteisiin sisältyy epävarmuuksia. Selvää kuitenkin on, ettäilmaston lämpeneminen aiheuttaa merkittäviä muutoksia Itämerellä, myös ihmisen kannalta, muistuttaa Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Markku Viitasalo.

Luonnonsuojelijat: Metsähallitus väistelee vastuuta luonnonvarasuunnitelman teossa

0
0

Metsähallituksella on moraalinen velvollisuus säilyttää liito-oravan asuinmetsät Suomussalmella, toteaa Ylä-Kainuun Luonto ry kannanotossaan. Yhdistys on erityisen huolestunut Metsähallituksen aikeista hakata Näljängän vanhoja metsiä.

– Useat suomalaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että liito-oravakanta ennen pitkää romahtaa, jos sille soveliaan metsän määrä hupenee ja pirstoutuu hakkuissa. Laji ei pärjää avohakkuiden metsätupsuissa ja männyntaimikoissa vaan tarvitsee laajahkon yhtenäisen metsäalueen elinympäristökseen, mitä ovat Näljängän hakkuilta säästyneet metsät, yhdistyksen varapuheenjohtaja Jorma Seppänen toteaa kannanotossa.

Seppänen antaa kovaa kritiikkiä Metsähallituksen Kainuun ja Pohjanmaan aluejohtajalle Arto Toloselle. Seppäsen mukaan Tolonen väistelee vastuuta, kun tämä toteaa Yle Kainuun haastattelussa 15.5., että Metsähallitus toteuttaa omistajan eli valtion päätöksiä siitä, millä alueilla metsää hakataan ja millä ei. Lisäksi Seppänen väittää, että Metsähallitus ajattelee metsiään yhä ainoastaan talouden näkökulmasta

– Luonnontilaisella metsäekosysteemillä on todella muitakin arvoja kuin olla Metsähallituksen ja metsäteollisuuden tukkipuuvarasto. Se on lukemattomien lajien elinehto, Seppänen toteaa.

Tolonen korostaa edelleen, että heillä ei ole valtuuksia päättää, mitkä metsäalueet ovat suojelukohteita ja mitkä talousmetsää. Metsähallitus voi ainoastaan päättää talousmetsien hakkuista.

Ylä-Kainuussa tulvahuippu ohi, Lentuan vedenpinnan korkeus kääntynee laskuun piakkoin

0
0

Tulvat alkavat helpottamaan Kainuussa. Ylä-Kainuussa Hossanjärven ja Pesiöjärven vedenpinnat nousivat korkealle, mutta viikonlopun aikana ne kääntyivät laskuun. Ympäristöhallinnon yhteisen verkkopalvelun tulvatilanteen mukaan vedenpinnat ovat tippuneet vajaat 10 senttimetriä.

– Jos nyt ei tule kovia sateita, Ylä-Kainuussa on tulvahuippu ohi. Kuhmossa Lammasjärven tilanne on nyt huipussaan, senkin pitäisi lähteä laskemaan. Lentua näyttää kääntyvän laskuun vähän myöhemmin, Kainuun ELY-keskuksen vesihuoltoinsinööri Jari Pesonen kertoo.

Säännöstellyistä järvistä esimerkiksi Oulujärvi ja Kiantajärvi ovat pysyneet säännöstelyrajoissaan.

– Oulujärvellä on jo nyt saavutettu vedenpinnan korkeuden suhteen kesän tavoitetaso, joka yleensä saavutetaan viimeistään juhannuksena. Mutta säännöstelyrajojen puitteissa pysytään, Pesonen mainitsee.

Sotkamossa Pieni-Kiimasen vedenpinnan korkeus on hiukan säännöstelyrajan yläpuolella, mutta siellä suoritetaan juoksutuksia.

Pesosen mukaan tulvat eivät ole aiheuttaneet suuria vahinkoja.

– Vaikka joidenkin järvien vedenpinnat ovat korkealla, pahoja vahinkoja ei ole päässyt syntymään. Pelastuslaitokselle ei ole ilmeisesti tullut ainuttakaan vahinkoilmoitusta tulvien takia. Viime perjantaina meille tuli tieto, että Hossanjärven rannalla sijaitsevan mökin lattiatasoon on tullut vettä. Mutta esimerkiksi omakotitalojen tulvavahingoista ei ole meille tullut tietoja.


Seurasimme kevään etenemistä Satakunnassa – katso kuvat ja videot

0
0

Seurasimme yhdessä satakuntalaisten kanssa kevään merkkejä viikon ajan Instagramissa ja Twitterissä. Kuvia ja videoita voi käydä ihastelemassa myös Instagramissa @ylesatakunta tai #satakevät.

Lintu on tarkka asunnostaan: "Asukkaan saa pönttöön melko helposti, jos siinä on sopivan kokoinen reikä linnulle"

0
0

Linnunpöntön sijoittamiseen pätee muutama nyrkkisääntö. Pikkulinnuille tarkoitetun pöntön sijoituspaikaksi sopii hyvin pihapiiri, lehti- tai sekametsä. Sijoitussuunta tulisi olla sellainen, ettei siellä oleville poikasille tule kuuma. Hyvin usein etelän suuntaa tulisi välttää. Sopiva ripustuskorkeus on pari metriä.

Jos pihapiirissä on kissa kannattaa linnunpönttö sijoittaa hieman tavanomaista korkeammalle. Kottaraiselle ja varpuselle tarkoitetut pöntöt olisi hyvä sijoittaa 3–5 metrin korkeuteen.

Ari Partasella on Kajaanin Koutaniemellä kilometrin säteellä olevalla alueella ripustettuna noin sata pönttöä. Partanen uskoo, että kaikkiin pönttöihin ei kesän aikana asukasta tule.

– Jos kolmasosassa olisi asukit, niin olisin hirveän tyytyväinen.

Puhdistus ennen uusia asukkaita

Partanen on valmistanut linnunpönttöjä viime syksynä ja aikaisin keväällä. Pönttöjä on valmistettu myös Kainuun lintutieteellisen yhdistyksen pönttötalkoissa. Talkoovoimin tehdyt pöntöt sijoitetaan ympäri Kainuuta.

– Asukkaan saa pönttöön melko helposti, jos siinä on sopivan kokoinen reikä linnulle. Pöntöt pitää muistaa puhdistaa syksyllä, tai mielellään talvella. Niihin saattaa tulla keväällä uudet asukkaat, opastaa Partanen.

Talitiaiselle naapuripöntön etäisyys on tarkkaa.

– Se ei tee pesää kovin lähelle toista pönttöä, sillä sen reviiri on isompi kuin muilla pikkulinnuilla. Sama tilanne on myös kirjosiepolla, kun kyse on toisesta kirjosieposta. Kirjosieppo ja sinitiainen taas voivat asustaa ihan vierekkäin, sanoo Partanen.

Jos lintu rakentaa pesän sopimattomaan paikkaan, niin keinoja on vähän.

– Se on ihmisestä kiinni. Tiedän tapauksen, jossa västäräkki on kyhännyt pesän auton konepellin alle ja se auto on seissyt siinä niin kauan, että pesintä on ohi. Tällaiset ovat harvoja tapauksia, mutta jos pääskynen rakentaa pesän autotalliin, niin oven voi jättää raolle. Sitten tiedän myös tapauksia, että pesä on tuhottu. Usein pesät saavat kuitenkin olla rauhassa, sanoo Ari Partanen.

Pellot säästynevät jääpoltteelta

0
0

Etelä-Lapin pellot säästynevät tänä vuonna jääpoltteelta. Toistaiseksi viljelijöiltä ei ole tullut ilmoituksia jääpoltteen aiheuttamista vahingoista, sanoo Tornion ja Simon kuntien yhteinen maataloussihteeri Heikki Pennanen.

Myös Tervolassa tilanne näyttää samalta.

– Kyllä sitä vähän säikähti, että tulisikohan tänäkin vuonna jääpoltetta, mutta oikein komeasti jo vihertää, sanoo Tervolan maaseutupäällikkö Markku Alaraatikka.

Alaraatikka huomauttaa, että alueelliset erot voivat olla suuret. Mahdolliset tuhot varmistuvat vasta, kun kasvukausi käynnistyy kunnolla.

Jääpolte aiheutti viime vuonna Etelä-Lapissa pahimmat tuhot vuosikymmeniin. Jääpolte syntyy, kun maan pinnalla seisova vesi tukahduttaa kasvillisuuden ja jäätyy talvella yhtenäiseksi jääpeitteeksi.

18 vuorokautta Atlantilla: Olo kuin olisi kuivauslingossa – kalat tainnutettiin rommilla

0
0

Joensuulainen Juha Pasanen on saanut jälleen jalkansa tukevasti maan kamaralle. Takana on Atlantin yli purjehdus, joka vei miehen merelle lähes 18 vuorokaudeksi.

– Meillä oli onnea sään suhteen. Saimme kerran päivässä säätiedotuksen sateliittipuhelimeen, Pasanen kertoo.

Seitsemän hengen miehistö sai säätietoja myös Suomesta tekstiviestejä ja sähköpostia. Joukko muuttikin suunnitelmia sään vuoksi: alunperin reitin piti kulkea Bermudan kautta.

Pasanen nousi laivaan Karibian Martiniquella Le Marinen satamasta. Vajaan 18 vuorokauden kuluttua Pasanen nousi maihin Portugalin Azoreilla, Hortan satamassa, josta matka jatkui vielä parin päivän levon jälkeen Ponta Delgadaan.

Rommia kitusiin

Päivällä miehistö piti huolta kunnostaan ja muun muassa lankuttivat kannella. Valoiseen aikaa ehti myös kalastaa.

– Yhden viikon ajan saimme joka päivä mahi-mahia, Pasanen muistelee.

Paikallisen tavan mukaan kala tainnutetaan rommilla.

– Ostimme matkalle halvinta mahdollista rommia. Kun kala saatiin laivaan, sen kitusiin kaadettiin rommia, jolloin se taintuu täysin. Sen jälkeen kala voitiin tappaa.

Yöt varsinaista työaikaa

Öisin miehistö vuorotteli nukkumisen ja vartioimisen välillä. Viheliäisintä vahtivuoroa sanottiin koiravahdiksi. Voimakkaan merenkäynnin vuoksi nukkuminen ei ollut itsestään selvää.

– Merellä oloa voisi kuvailla kuivauslingossa oloksi. Vaikka miten kiiilaa itsensä meripunkkaan, ei siinä tahdo pysyä, Pasanen kertoo.

Ikimuistoisia hetkiä Juha Pasasen mieleen jäi useita: tähtikirkkaat yöt, valaan sukeltaminen veneen ali ja laivan vierellä uivat delfiinit.

– Tein matkan aikana sekstanttimittauksia. Oli hieno tunne, kun se alkoi sujumaan ja tajusi, että pystyisi navigoimaan vaikka kaikki sähköt katkeaisivat.

– Kyllä sitä hämmästelee, mihin kaikkeen tottuu. Ihmeellisesti oppii kulkemaan veneessä jatkuvassa liikkeessä sekä syömään, käymään vessassa ja pukeutumaan.

Museovirasto ja Senaatti-kiinteistöt pahoittelevat vanhan kuusimetsän avohakkuuta – "otetaan opiksi"

0
0

Museovirasto ja Senaatti-kiinteistöt pahoittelevat Kirkkonummella sijaitsevan Hvitträskin vanhan kuusimetsän avohakkuuta. Senaatti-kiinteistöt kaatoi hiljattain Hvitträskin museolle johtavaa tietä ympäröineen vanhan kuusimetsän. Tunnelmallisen kuusikon hävittäminen ihmetytti ja raivostutti sekä alueen asukkaita että museon vieraita.

– Hvitträskin koko alue rakennuksineen ja pihapiireineen muodostaa arvokkaan kulttuuriympäristön. Museoviraston ja Senaatti-kiinteistöjen yhteisenä tavoitteena on hoitaa kansallisomaisuuttamme sen arvon mukaisella tavalla. Tämä tavoite ei valitettavasti toteutunut Hvitträskin metsänhoitotöissä.  Museovirasto ja Senaatti-kiinteistöt ovat erittäin pahoillaan tapahtuneesta. Olemme käyneet yhdessä läpi tapahtumia, jotka johtivat Hvitträskissä puiden näin laajamittaiseen kaatamiseen.  Otamme vastuun tapahtuneesta ja muutamme toimintaa siten, että vastaavilta virheiltä vältytään jatkossa, Museovirasto ja Senaatti-kiinteistöt sanovat yhteisessä tiedotteessa.

Metsän kaatamista perusteltiin puiden huonolla kunnolla, mutta nyt teon myönnetään olleen ylimitoitettu.

– Metsänhoitotoimien ensisijaisena tarkoituksena oli kaataa vain huonokuntoisia puita. Työn valvonnasta vastannut metsuri kuitenkin arvioi, että turvallisuussyistä oli parempi kaataa myös sellaiset puut, jotka olisivat vaarassa kaatua seuraavissa myrskyissä. Tehdyt toimenpiteet olisivat olleet tavallisessa talousmetsässä metsänhoidollisesti järkeviä, mutta museokohteessa ne olivat ylimitoitettuja.

Museovirasto ja Senaatti-kiinteistöt suhtautuvat tapahtuneeseen hyvin vakavasti ja ovat ryhtyneet toimenpiteisiin, joilla estetään vastaavien virheiden tapahtuminen jatkossa. Hvitträskin alueelle istutetaan vielä tänä kesänä kaadettujen puiden tilalle 500 uutta puuta.

– Hvitträskistä otetaan opiksi, Museovirasto ja Senaatti-kiinteistöt sanovat tiedotteessa.

Tutkijoiden sähköpostit tukossa punkkihavainnoista – "Ei tässä ole syytä mihinkään paniikkiin"

0
0

Punkit ovat jo jonkin aikaa ahnaasti tarrautuneet uhreihinsa Oulun seudulla. Sen sijaan Oulun ja Turun yliopistojen yhteisessä puutiaistutkimuksessa punkit ovat Oulussa ja lähistöllä onnistuneet välttelemään tutkijoita viimeiseen asti.

– Aktiivisin punkkikausi on vasta alkamassa. Toki paikoilla, joilla maa lämpenee nopeasti, ovat punkit jo liikkeellä, Oulun yliopiston Perämeren tutkimusaseman tutkimusteknikko Jari Ylönen kertoo.

Punkkien pelossa moni välttelee rannikkoalueita ja heinikoita. Ylösen kokemusten mukaan tällainen ei välttämättä kuitenkaan ole tarpeen.

– Meidän lintututkijat liikkuvat paljon tuolla merenrannoilla ja he ovat kertoneet, etteivät ole vielä koskaan saaneet rantavyöhykkeellä punkkia. Heti kun lähtee metsän suojaan, missä on varvikkoa, niin sieltä niitä helpommin tulee.

Syy tähän on selvä. Punkki on herkkä sään haitallisille vaikutuksille, erityisesti kuumuudelle ja kuivuudelle, ja liikkuu niiden mukaan.

Keväisin punkit viihtyvät siis rannikoilla, jotka lämpenevät vielä routivaa metsikköä nopeammin. Sen sijaan kesän edetessä ja ilmojen lämmetessä punkki siirtyy puiden siimekseen, jossa se voi vilvoitella ja painua hetkeksi kosteikkoon.

Koira olisi paras tutkimusväline

Kansalaiset ovat laittaneet tutkimusryhmän sähköpostit laulamaan omilla punkkihavainnoillaan.

– Aika paljon on tullut postia. He ovat ihmetelleet, että emmekö me osaa ollenkaan tutkia, kun he itse löytävät punkkeja helposti avatessaan takaoven ja käyttäessään koiraa nurmikolla pissalla, Ylönen naurahtaa.

Esimerkiksi tavalliset koiranulkoilutusalueet ovat Ylösen mukaan sellaisia, joilla punkkeja paljon esiintyy. Tutkimuksessa punkkeja on kuitenkin koitettu saada nalkkiin kuusimetsissä, joissa aluskasvillisuus on lähinnä mustikkaa.

– Meillä on tarkoitus tutkia vähän isommalla haarukalla tutkia punkkien ja eri punkkilajien määrää. Jos me menemme parhaille paikoille etsimään, niin siitä tulee äkkiä väärä kuva, Ylönen kertoo.

Koira liikkuu ulkoillessaan paljon ja onkin juuri siksi niin altis punkeille. Ylösen mukaan punkki tarttuu lähes pintaan kuin pintaan. Virallinen tutkimus tehdään neliön kokoisella valkoisella lakanalla, jota vedetään kymmenen metrin matkoja eri paikoissa.

– Koira olisi kyllä verraton väline tässä kartoituksessa, mutta kuka sen koiran kulkeman matkan mittaa ja mistä me saadaan niin monta koiraa, joilla on juuri sama pinta-ala, jotta tuloksia voidaan vertailla, Ylönen maalailee.

Punkkeja tänä kesänä "riittävästi"

Punkki reagoi ennen kaikkea liikkeeseen. Se myös aistii jonkin verran lämpötilojen muutoksia ja hiilidioksidia ympäristössään. Punkit eivät kuitenkaan näe.

– Kaikki tapahtuu todella nopeasti. Jos koira kävelee jossain, niin ei siinä ole hirveästi aikaa haistella, maistella tai ihmetellä, vaan punkin on heti tartuttava tilaisuuteen, jos se meinaa jostain päästä veriaterian nappaamaan, Ylönen kuvailee.

Punkki on salakavala vieras. Sen kiinnittyminen ei aiheuta kutinaa tai kipua, sillä se puuduttaa puremakohdan.

– Ainut keino huomata punkki on se, että kun tulee mustikkametsältä, niin kannattaa ottaa päällimmäiset vaatteet pois ja ravistella portailla puhtaiksi. Sitten vaan ilkosen alasti punkkisyyniin, Ylönen sanoo.

Punkit levittävät borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Mitä pitempään punkki ehtii olla kiinni ihossa, sitä todennäköisemmin se ehtii tartuttaa.

– Sitten kun punkki alkaa olla kahvipavun kokoinen, niin ei enää ole niin hoppu. Jos on tauti ollut tarttuakseen, niin siinä vaiheessa se on todennäköisesti jo tarttunut, Ylönen kertoo.

Yliopistojen tutkimuksissa Oulun seudulla punkkisaldo on näyttänyt puhdasta nollaa, mutta esimerkiksi Ahvenanmaalla jo pelkkä parin metrin sipaisu nurmikolla toi ison punkkisaaliin.

– Veikkaan, että tänä kesänä punkkeja on riittävästi, Ylönen naurahtaa.

– Sanoisin kuitenkin, että ei tässä ole syytä mihinkään paniikkiin, vaikka joistain lehtiotsikoista voisi näinkin olettaa. Punkkeja on ollut olemassa 40 miljoonaa vuotta eikä ihmissukua olisi olemassa, jos ne olisivat niin valtavan vaarallisia, Ylönen muistuttaa.

Koiranomistaja miettii kesällä liikkeitään tarkemmin

Kuusi vuotta Oulussa asunut Jenni Ronkainen löysi 7,5-vuotiaalta Nuutti-koiralta tämän ensimmäisen punkin pari päivää sitten.

– Veikkaisin, että punkki on tullut Nuutille Kaakkurissa, jossa hän oli viikonloppuna hoidossa. Siellä on kuulemma aika paljon punkkeja, Ronkainen kertoo.

Ronkaisen kahden koiran taloudessa punkkeja varten on varauduttu muun muassa koiran niskaan laitettavilla valeluliuoksilla. Punkkipihditkin löytyivät kaappien uumenista.

– Tänä vuonna ei oltu vielä laitettu sitä valeluliuosta, ehkä sen takia ehti punkki käydä kiinni, Ronkainen arvelee.

Syynimaalla asuva Ronkainen ei kotikulmillaan ole vielä punkkeihin törmännyt. Keväisin ja kesäisin punkkipelko kuitenkin rajoittaa koiranomistajan arkea jonkin verran.

– Kyllä selvästi pitää miettiä, että lähteekö meren rantaan vai sisämaahan päin lenkkeilemään koiran kanssa. Mieluummin sitä välttelee niitä alueita, joista on kuullut, että muillekin koiranomistajille on tullut punkkeja.

Noora Takamäki / Yle Oulu

Luontojärjestöt irtisanoutuvat yhteistyöstä Metsähallituksen kanssa – "Muutoksen suuruus yllätti"

0
0

Luontojärjestöt jatkavat Metsähallituksen tekeillä olevan luonnonvarasuunnitelman arvostelemista. Kainuun luonnonsuojelupiiri ja Kainuun lintutieteellinen yhdistys eivät aio enää olla mukana yhteisessä ryhmässä, jonka kanssa Metsähallitus luonnostelee suunnitelmaa.

Yhdistysten mukaan luonnonsuojelujärjestöjen, Kainuun ELY-keskuksen tai matkailuasiantuntijoiden näkökulmia ei ole huomioitu suunnitelmassa lainkaan. Yhdistykset ovat lisäksi kokeneet vaikuttamistyön niin turhauttavana, että ne jättävät työn sikseen. Vielä maaliskuussa sekä luontojärjestöt, että Metsähallitus vakuuttivat keskusteluyhteyden olevan hyvä.

– Metsähallituksen toimintatavat ovat muuttuneet rajusti. Kun vastaavaa luonnonvarasuunnitelmaa tehtiiin 1990-luvun puolivälissä, silloin järjestöjä vielä kuunneltiin. Muun muassa Etelä-Kainuun kylät saivat silloin mielipiteensä todella hyvin mukaan suunnitelmaan. Siitä on lähes 20 vuotta, mutta silti muutoksen suuruus yllätti, kertoo Markku Nykänen Kainuun luonnonsuojelupiiristä.

"Pitäisi Metsähallituksella olla paikallisestikin päätösvaltaa"

Järjestöjen mukaan merkittävin ongelma on metsätalouden ylikorostaminen muiden metsien arvojen ja käyttömuotojen kustannuksella, sekä Metsähallituksen jääräpäinen halu vetää prosessi lävitse nopealla aikataululla. Luontojärjestöille on tullut tunne, että tärkein tavoite on saada muutamalla kokouksella siunaus Metsähallituksen toiminnan tehostamiselle.

– Tämä johtuu selkeästi Metsähallituksen tulostavoitteista. Ne määräytyvät eduskunnan päätöksellä, mutta pitäisi Metsähallituksella olla paikallisestikin päätösvaltaa, jotta tavoitteisiin ei tarvitsisi sitoutua niin orjallisesti, sanoo Nykänen.

Metsähallitus ei järjestöjen mielestä toteuta velvoitteitaan monimuotoisuuden ja virkistyskäytön turvaamisessa, mikäli hakkuumääriä ei lasketa nyt esitetystä ja suunnitelmaa muutenkin monipuolisteta.

Raskaiden hakkuutavoitteiden vastapainoksi tarvitaan myös suojelevia ja säilyttäviä toimia, toteavat järjestöt tiedotteessaan.


Polvijärven alakoulun lähettyvillä liikkui karhu

0
0

Polvijärven Ruvaslahden alakoulun lähettyvillä liikkui karhu tiistaina. Rehtori Veikko Sorsa kertoo, että vanhemmat ottivat yhteyttä kouluun karhuhavaintojen vuoksi.

– Karhu jäi pieneen metsikköön, jonka lähellä on hoitokoti ja karjatila, jossa on vastasyntyneitä vasikoita. Sieltä on melkein näköyhteys koululle, Sorsa kuvailee.

Asiaa pohdittiin yleisen turvallisuuden vuoksi, sillä vanhukset lenkkeilevät alueella ja oppilaat kulkevat kotiin kävellen. Näiden syiden vuoksi poliisi päätti, että karhu häädetään kauemmas alueelta.

Kahden tunnin jälkeen suurriistavirka-avun ihmiset onnistuivat häätämään kontion.

– Jäljet löytyivät tieltä ja nallukainen on tällä hetkellä suurilla saloilla. Seurannassa on, jääkö se sinne, Sorsa kertoo.

Ruvaslahden koulun rehtori epäilee jäljistä päätellen, että alueella liikkunut karhu olisi 3 - 4-vuotias yksinäinen naaras.

Kokemäenjoen nikkelipäästöä tutkitaan luonnonsuojelurikoksena

0
0

Harjavallan nikkelipäästön tutkinta on loppusuoralla. Poliisi tutkii tapausta nyt luonnonsuojelurikoksena.

Norilsk Nickelin teollisuuslaitokselta pääsi viime kesänä Kokemäenjokeen muun muassa 66 tonnia nikkeliä. Varsinais-Suomen ely-keskus teki poliisille tilanteesta tutkintapyynnön.

Lounais-Suomen poliisi käynnisti tutkinnan rikosnimikkeellä törkeä ympäristön turmeleminen, mutta tutkinnassa selvinneiden asioiden perusteella rikosnimikkeeksi lisättiin luonnonsuojelurikos.

Poliisi on selvittänyt esitutkinnan aikana tapahtumien kulkua, asianosaisten työtehtäviin liittyviä vastuita, yhtiön valvonta-, turvallisuus- ja riskienhallintakäytäntöjä, teknisiä toteutuksia sekä päästöllä aiheutettuja vahinkoja.

Poliisi odottaa vielä joitakin asianomistaja- ja asiantuntijalausuntoja, joiden pitäisi saapua kolmen viikon kuluessa. Sen jälkeen tapaus siirtyy syyteharkintaan.

Heinäsuvannon lintukosteikon rakenteet rapautuvat

0
0

Viitasaaren Heinäsuvannon kosteikkoalueella olevat pitkospuut ja kaksi lintutornia ovat rapistuneet vaaralliseen kuntoon. Alueelle rakennettiin parikymmentä vuotta sitten maakunnan korkeimmat lintutornit ja toista kilometriä pitkospuita. Nyt alueen ylläpito vaatisi perusteellisen kunnostuksen.

– Se on aika iso homma. Olemme miettineet toisesta tornista luopumista, ja jätettäisiin vain tämä lähempi torni paikalleen, ja tehtäisiin sinne pahimpiin paikkoihin sorastamalla polkua, sanoo suunnitteluinsinööri Lauri Kaista Keski-Suomen Ely-keskuksesta.

Heinäsuvannon kosteikko sijaitsee Viitasaaren kaupungin alueella, maakunnan luoteisrajalla. Lintuparatiisille halutaan löytää kunnossapitäjä lähiaikoina, mutta rahat ja rakentajat puuttuvat.

Asiasta neuvottelevat Metsähallitus, Keski-Suomen Ely-keskus ja Viitasaaren kaupunki.

– Kaikilla on yhteinen tahto, että toiminta Heinäsuvannolla voisi jatkua, sikäli olen toiveikkaalla mielellä, sanoo Viitasaaren kaupunginjohtaja Janne Kinnunen.

Haastattelut teki Riikka Pennanen.

Tunnistatko tämän vähän oudon näköisen vedenelävän?

0
0

Kyseessä on näillä vesillä harvoin tavattu vaskikala. Joukkue AC Deliriumin pyytämä vaskikala oli kisahistorian ensimmäinen Kalamaratonissa.

Erilaisia havaintoja Helsingistä on ollut, mutta tiedot ovat hajanaisia.

– Vaskikalan yleisyydestä ei ole tietoa ja tutkimus kaipaa siitä lisätietoa. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että laji ei yleensä jää kiinteisiin pyydyksiin, arvioi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Lauri Urho.

Vapakalastajat saattavat tartuttaa vaskikalan pienillä koukuilla.

Vaskikalaa esiintyy Suomessa Ahvenanmaalla, Saaristomerellä, Selkämeren eteläisellä osalla ja Suomenlahdessa Hangosta Kotkaan saakka.

Se viihtyy ulko- ja sisäsaariston meriajokas- ja rakkoleväkasvustoissa. Vaskikala tavataan tavallisesti yksitellen ja alle kymmenen metrin syvyydestä.

Suomen kolmesta alkuperäisestä piikkikalasta se on vähälukuisin, mutta esiintyminen tunnetaan huonosti.

Joensuu vinkkaa kaupungin läpi kulkevista tukkilautoista tekstiviestillä

0
0

Puiden uitosta on tehty pieni kesänähtävyys Joensuussa. Kaupunkikeskustayhdistys ilmoittaa halukkaille tekstiviestillä, milloin tukkilauttojen arvioidaan ohittavan Joensuun keskustan.

Joensuun Kaupunkikeskustayhdistyksen toiminnanjohtaja Jouni Töyrylä katselee kauden ensimmäistä nippua ja uskoo, että näky kiinnostaa montaa muutakin.

– Tämä katkaisee arjen. Joki on keskellä kaupunkia ja uitto on hieno tapahtuma: tuo puun tuoksu, hinaajat, kaunista, Töyrylä tunnelmoi.

Töyrylän mukaan Joensuu on viimeinen kaupunki, jonka läpi uittoniput menevät.

Tekstiviestin tukkilauttojen liikkeistä voi tilata Joensuun kaupunkikeskustayhdistyksen nettisivuilta. Tekstiviesti piippaa kännykässä edellisenä päivänä ja kertoo seuraavan päivän tukkinippujen arvioidut aikataulut.

Tukkilautta ohittaa Joensuun keskustaa ja keskustan viittä siltaa noin puolen tunnin ajan.

Viewing all 9495 articles
Browse latest View live