Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luonto ja ympäristö | Tuoreimmat uutiset
Viewing all 9495 articles
Browse latest View live

Tienvarsien lumikasoissa muhii keväinen saastepommi

0
0

Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksella Lahdessa tehty tutkimus osoittaa, että vilkkaasti liikennöityjen teiden varsille kasaantuneet lumet ovat sulaessaan merkittävä riski ympäristölle.

– Mitä enemmän kadulla on liikennettä, sitä enemmän lumessa on myös erilaisia haitta-aineita kuten fosforia, raskasmetalleja, PAH-yhdisteitä ja niin edelleen, kertoo tutkija Kirsi Kuoppamäki.

Kadunvarsilumi imee saasteet tehokkaasti itseensä.

– Viiden metrin päässä tiestä otetussa näytteessä oli huomattavasi enemmän pitoisuuksia kuin vertailualueilla vähän kauempana, esimerkiksi lähellä sijaitsevissa metsiköissä.

Ainakin uusimmilla lumenkaatopaikoilla suojaukset ovat yleensä kunnossa. Toisaalta osa lumesta jää paikoilleen sulamaan.

– Päällystetyiltä pinnoilta sulavedet valuvat sadevesikaivoihin, siitä hulevesiviemäristöön ja edelleen lähimpään vesistöön.

Kuoppamäen mukaan liikenteen saastuttaman lumen sulamisvesien pääsyä suoraan viemäreihin ja vesistöön voitaisiin estää esimerkiksi rakentamalla imeytyskaivoja sekä viher- ja suoja-alueita kaupunkeihin.

Kansainvälistä huomiota

Maisterivaiheen ympäristöekologian opiskelijoiden keräämät tutkimustulokset huomioitiin kansainvälisessä Enviromental Pollution -tiedesarjassa.

– Tulokset olivat niin johdonmukaisia ja hyviä, että päätimme julkaista tulokset ja lähetimme ne tiedejulkaisulle, joka hyväksyi ne sarjaansa, Kirsi Kuoppamäki kertoo.

45 opiskelijan joukko keräsi näytteitä kahden kevään ajan katujen varsilta.

– Lunta kerättiin ihan tavallisiin minigrip-pusseihin ja joskus näytteiden perässä jouduttiin kahlaamaankin. Varmaan niitä pusseja yhteensä satakunta kertyi, Kuoppamäki naurahtaa.

Lumitutkimus on osa laajempaa kaupunkitutkimuksen sarjaa. Kenttä- ja laboratoriokurssilla on Kuoppamäen mukaan mitattu maata, vettä, ilmaa ja eliöitä monella tavalla. Otetuista näytteistä on tutkittu mm. ympäristölle haitallisien aineiden määriä. Lisäksi opiskelijat ovat mm. kyselleet kaupunkilaisilta mielipiteitä viheralueista.

Kirsi Kuoppamäki hehkuttaa Lahtea oivallisena ”tutkimuslaboratoriona”.

– Lahdella on etuna se, että kaupunki on niin kompakti, mutta yhtä lailla vastaavanlaisia tutkimuksia voisi toistaa missä tahansa muussakin kaupungissa, hän toteaa.


Suomessa uusi lintulaji havaittu Parikkalassa

0
0

Etelä-Karjalassa Parikkalan Saarella vieraili 1. – 4.5.2013 Suomessa aivan uusi lintulaji pikkukanadanhanhi (Branta hutchinsii). Lintu on nyt virallisesti todettu luonnonvaraiseksi Suomessa ennen havaitsemattomaksi lajiksi.

Ratiteettikomitea hyväksyi pikkukanadanhanhen luonnonvaraisten lintujen luetteloon. Kaikkiaan lajien määrä on nyt Suomessa 474.

Suuri hetki

Uuden lintulajin havaitsi parikkalalainen Janne Aalto yhdessä vaimonsa kanssa.

– Uuden lajin löytäminen on varmasti parasta, mitä lintuharrasta voi elämänsä aikana kokea, kertoo Aalto.

Aalto kertoo, että lähimmillään pikkukanadanhanhea tavataan Grönlannissa ja Koillis-Kanadassa.

Kokouksessaan ratiteettikomitea hyväksyi myös muutamia muita harvinaisuuksia. Tällaisia olivat mm. Porvoossa 23.–25.4.2014 havaittu ruskosotka, Porissa 24.3.2014 havaittu Suomen toinen kaspiantylli, Säkylässä 5.1.2014 ja Raahessa tavatut kaksi grönlanninlokkia, Maskussa 8.2.2015 nähty arokiuru, Kärkölässä 13.4.2014 tavattu arotasku ja Kolarissa 8.11.2014 lennellyt valkopäätiainen.

Pohjoisnavan merijää alkoi sulaa kesken talven

0
0

Pohjoisen napa-alueen merijää kasvaa yleensä laajimmilleen maaliskuun alussa. Tänä vuonna jäätikkötutkijat ovat hämmästyneet, sillä jään laajuus kääntyi jyrkkään laskuun jo helmikuussa ja "arktinen maksimi" on jäämässä poikkeuksellisen suppeaksi.

Pohjoiset merijäät laajenevat talven pakkasissa. Kevään korvalla - siis yleensä maaliskuussa - jäät alkavat supistua. Sulaminen jatkuu siihen saakka kunnes kesän lämpö päättyy ja uusi jäätymiskausi alkaa syyskuussa.

Satelliittimittauksilla todettu jäämassan kokonaisala oli pienimmillään syyskuussa vuonna 2012. Tuolloin pohjoisnapaa ympäröivän jään laajuus oli vain 3,21 miljoonaa neliökilometriä.

Vaikka kyseisenä vuonna kesäkauden sulaminen oli rajua, saman vuoden maaliskuussa jäätä oli selvästi enemmän kuin tämän vuoden maaliskuun alussa, kertovat Japanin napatutkimusinstituutin julkistamat mittaukset.

Eilen maanantaina, 9.3.2015 jään laajuus oli 13,63 miljoonaa neliökilometriä, kun se ennätysvuonna 2012 oli samana päivänä lähes miljoona neliökilometriä laajempi.

Eniten jään määrät olivat supistuneet tavanomaiseen verrattuna Ohotanmerellä ja Beringinmerellä, kertoo Yhdysvaltain kansallinen ilmastotietokeskus NSIDC.

Sulaminen nopeuttaa itseään

Pohjoisen napa-alueen jäätä alettiin mitata satelliiteista käsin vuonna 1979. Yleinen trendi on, että jäät vähitellen supistuvat ilmaston lämpenemisen myötä.

Napa-alueen jääkentän sulaminen on tutkijoiden mielestä huolestuttavaa, sillä vapaa vesi sitoo itseensä auringon lämpöä sen sijaan, että jää heijastaisi suurimman osan lämmöstä takaisin. Ilmaston lämpeneminen siis kiihtyy. Sama vaikutus on jään keskelle syntyvillä sulavesilammikoilla.

On teoriassa vielä mahdollista, että maaliskuussa napa-alueen sää hetkeksi kylmenisi ja jäämassa kasvaisi. Tämänhetkiset sääennusteet eivät kuitenkaan tue tätä. Pohjoisnavan suunnasta käy voimakas virtaus, joka itse asiassa työntää irtojäätä Grönlannin ja Huippuvuorten välisestä Framinsalmesta etelään kutistaen jääkenttää entisestään.

 

Juttua muokattu ti 10.3. klo 15.59 ja vaihdettu termi jäätikkö merijääksi.

Ahmavahingot laskivat viime vuonna Lapissa

0
0

Viime vuonna ahman aiheuttamia porovahinkoja raportoitiin noin 2204 kappaletta, kun vuotta aiemmin ahman tappamia löydettyjä ja korvattuja poroja oli 3365 kappaletta.

Vuodet 2012 ja 2013 ovat viime vuosina olleet ahmavahinkotilastojen kärkivuosia. Viime vuonna vahingot laskivat, mutta jäivät kuitenkin korkeammalle tasolle kuin vuonna 2011.

Ahma aiheuttaa maasuurpedoista eniten porovahinkoja. Viime vuonna ahma aiheutti noin 70 prosenttia kaikista suurpetojen aiheuttamista porovahingoista Lapissa.

Kaiken kaikkiaan suurpetojen aiheuttamia porovahinkoja raportoitiin viime vuonna 3184 kappaletta, vuonna 2013 4602 kappaletta.

Myös ilveksen ja karhun aiheuttamat porovahingot laskivat viime vuonna. Suden aiheuttamat porovahingot sen sijaan nousivat.

Suurpetojen aiheuttamissa porovahingoissa on vuosittaista vaihtelua.

Vahinkotilastojen lähde on Maaseutuvirasto.

Puutarhuri pistää viherpeukaloille vielä jäitä hattuun – "En usko kevääseen ihan täysin"

0
0

Sipulikasvit alkavat jo nousta – myös Kokkolassa puutarhakeskusta pyörittävän Lindvallin krookukset kurkistelevat jo. Yöpakkanen voi silti verottaa kukkanuppuja. Perennatkin voivat nostaa päätään, mutta suojapeitteet kannattaa puutarhurin mukaan pitää vielä esimerkiksi ruusujen päällä, ehkä vähän keventäen.

– Yölämpötilan vaihtelu on aina hankalaa kasveille, muistuttaa Lindvall.

Yli 20 vuotta alalla ollut puutarhuri muistuttaa, että viime talvi oli pitkälti samankaltainen kuin tämä, ja sitä seurannut alkukesä oli kylmä. Hän muistuttaa, että takapakkeja tuppaa tulemaan:

– Kannattaisi malttaa vielä – en usko tähän kevääseen ihan täysin vielä! nauraa Lindvall.

Kalkkia, suojaa ja saksimista

Jos kuitenkin veri vetää puutarhatöihin, kannattaa aloittaa kalkitsemisesta eli parantaa happamaan maan pH-arvoa.

– Kalkitseminen kannattaa nyt, sillä kun maassa on kosteutta, kalkki imeytyy hyvin.

Havut ja alppiruusut ovat happaman maan kasveja. Monet muut marjapensaita ja koristekasveja myöten taas tarvitsevat kalkkia lisäpotkuksi: ne saavat maasta paremmin ravinteita, kun pH on oikea.

Tuulisen talven jäljiltä pihan voi myös siivota irronneista risuista. Samoin voi aloittaa leikkaamise: leikata voi kaikkia lehtipensaita ja suurinta osaa puista, kunnes lehti puhkeaa. Kirsikkaa, vaahteraa ja koivua ei kannata leikata keväällä, vaan elokuussa.

Havujen suojaaminen on erittäin tärkeää tuulisina päivinä, jolloin aurinko lämmittää ja yhdessä tuulen kanssa haihduttaa paljon:

– Alppiruusut ja havut ovat ikivihreitä, ne haluaisivat vettä maasta, mutta eivät saa. Silloin ne suojataan peitteellä – ei muovilla – jotta haihdutus vähenisi.

Nuorilla taimilla riski kuolla on suurempi, vanhemmat yksilöt laajoine juuristoineen taas pärjäävät paremmin.

Tutkimus: Torakallakin on persoonallisuus – video

0
0

Belgialaistutkijat ovat selvittäneet tutkimuksessaan, että torakoilla on erilaisia persoonallisuus- ja luonnetyyppejä. Amerikan- eli sokeritorakkaa tutkineiden Brysselin vapaan yliopiston tutkijoiden mukaan tutkimuksen tulokset voivat selittää sen, miksi torakat selviytyvät niin hyvin erilaisissa ja usein ankarissa olosuhteissa ja ympäristöissä.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten torakat, jotka pitävät pimeistä ja suojaisista paikoista, reagoivat valoon. Testeissä käytettiin 16 torakkaa kolmen kuukauden aikana. Torakat eivät pitäneet alustan avoimesta keskikohdasta, vaan sen reunojen tarjoamasta suojasta. Toisaalta ne halusivat päästä myös alustan keskellä olevien suojien varjoon, joten niiden oli tehtävä valinta.

Torakat vapautettiin pyöreälle alustalle, jonka yllä loisti kirkas valo. Alustan keskellä oli kaksi "suojaa", jotka tarjosivat torakoille varjoa. Torakoiden annettiin olla omillaan kolmen tunnin ajan ja tutkijat seurasivat niiden liikkumista kameralla sekä jokaisen hyönteisen selkään kiinnitetyn mikrosirun avulla.

Mikrosiruista välittynyt tieto torakoiden liikkeistä siirrettiin tietokoneelle ja tutkijat pystyivät seuraamaan tarkasti, juoksivatko torakat nopeasti varjoon vai jäivätkö ne tutkimaan valoisaa ympäristöään. Koe toistettiin myöhemmin joka torakkaryhmällä kahdesti.

Tuloksia voidaan soveltaa muihinkin lajeihin

Tutkijaryhmän johtaja Issac Planas sanoi, että torakat olivat erinomainen kohde tutkimukselle niiden päätöksentekokyvyn ja runsaan aiemman tutkimuksen vuoksi.

– Torakat ovat yksinkertaisia eläimiä, mutta ne voivat tehdä monimutkaisia päätöksiä hyvinkin pienen tietomäärän perusteella, Planas sanoi.

Planasin mukaan tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella muutoksia ryhmäkäyttäytymisessä ja sitä, miten ryhmä teki päätöksiä. Torakat vierastavat kirkasta valoa, mutta ne myös tuntevat yhteenkuuluvuutta ryhmiin ja niiden tarjoamaan suojaan. Kaikki tekijät vaikuttivat yksittäisten torakoiden kokeen aikana tekemiin päätöksiin.

Ensivaikutelma saattaisi olla, että kaikki torakat juoksisivat suojaan mahdollisimman nopeasti, mutta tutkimuksen mukaan aika, joka kului siihen, että kaikki torakat olivat varjossa, vaihteli kokeesta toiseen. Planasin mukaan kyse oli yksilöllisistä eroista torakoiden luonteessa.

Planasin mukaan jokainen torakka myös teki päätöksensä itsenäisesti, vaikka toisen torakan toiminta saattoikin vaikuttaa päätökseen. Tämä erottaa torakoiden ryhmäkäytöksen useista muista hyönteisistä, esimerkiksi muurahaisista ja termiiteistä, jotka toimivat ryhmässä tarkan hierarkian mukaisesti.

Planasin mukaan tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä sikäli, että niitä voidaan soveltaa muihin eläimiin, joilla on samanlaisia käyttäytymismalleja.

– Kyse on ryhmästä keskenään tasa-arvoisia eläimiä, jotka tekevät päätöksiä, ja jotka voivat päätyä yksimielisyyteen toiminnasta, kuten esimerkiksi lampaat, lepakot, jotkin apinalajit, kalat ja linnut – ja myös ihmiset, hän totesi.

Torakoiden erilaiset luonteet saattavat tutkijoiden mukaan selittää niiden kyvyn siirtyä tehokkaasti uudenlaisiin elinympäristöihin. Rohkeammat yksilöt suuntaavat tutkimaan uusia alueita, kun varovaisemmat odottavat kauempana mahdollisten vaarojen varalta. Siten ne myös selviävät karuissa elinoloissa, joissa useimmat muut lajit eivät selviäisi.

Planas aikoo jatkaa tutkimustaan selvittämällä, miten yksittäisen torakan käyttäytyminen ja oppimiskyvyt vaikuttavat ryhmän käyttäytymiseen.

Raportti: Voimakkaan järistyksen todennäköisyys Kaliforniassa yli 99 prosenttia

0
0

Yhdysvalloissa uusi raportti katsoo, että todennäköisyys Kalifornian osavaltiossa tapahtuvalle voimakkaalle maanjäristykselle 30 seuraavan vuoden aikana on suurempi kuin 99 prosenttia, uutistoimisto AP kirjoittaa.

AP siteeraa uutisessaan Yhdysvaltojen geologian tutkimuskeskuksen eilen tiistaina julkaisemaa raporttia. Raportin mukaan todennäköisyys 6,7 magnitudin maanjäristykselle on suurempi Pohjois- kuin Etelä-Kaliforniassa. Se vastaisi voimakkuudeltaan Kalifornian Northridgessä vuonna 1994 sattunutta järistystä.

Seismiset riskit ovat samankaltaisia kuin geologian tutkimuskeskuksen vuonna 2008 tekemässä arviossa. Seismologit päättelivät myös tuolloin, että voimakas maanjäristys on lähes väistämätön Kaliforniassa.

AP toteaa San Andreasin siirroksen eteläisen osan olevan edelleen vaarallisin alue Kaliforniassa, koska se ei ole purkautunut pitkään aikaan. Tiistainen raportti on ennakkoarvio, mutta ei ennuste, uutistoimisto huomauttaa.

– Kalifornia on maanjäristysaluetta. Asukkaiden olisi elettävä joka päivä siten kuin juuri sinä päivänä voisi sattua voimakas järistys, geologian tutkimuskeskuksen geofyysikko ja raportin päätekijä Ned Field sanoo.

Poliisihallitus selvittää luontojärjestön nettikauppaa: Luvatonta rahankeruuta vai vastikkeellista myyntiä

0
0

Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry on valittanut suden kannanhoidollisista luvista Turun, Hämeenlinnan, Vaasan ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuksiin. Samalla se on avannut nettikaupan, jossa voi ostaa valituksiin osuuksia. Yksi osuus maksaa kuusi euroa ja yhteen valitukseen myydään 20 osuutta.

Poliisihallitus on selvittämässä, onko kyse vastikkeellisesta vai vastikkeettomasta toiminnasta, sanoo ylitarkastaja Henna Salmi.

– Valitettavasti emme ole pystyneet muodostamaan tähän vielä kantaa, asia on edelleen selvittelyssä.

Selvitystyölle ei ole asetettu aikataulua. Selvittelyssä on se, tarvitaanko Luonnonsuojeluyhdistys Tapiolan harjoittamaan myyntitoimintaan rahankeräyslupa.

– Tottakai pyritään siihen mahdollisimman nopeasti kanta muodostamaan, mutta ei siihen mitään määräaikaa ole asetettu.

Salmen mukaan yksinkertaistettuna rahankeräyksen määritelmässä on kyse sellaisesta toiminnasta, jossa yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa.

– Tässä asiassa tulee nyt tämä vastikkeellisuus tai vastikkeettomuus sitten mietittäväksi. Meillä ei ole siitä vielä näkemystä.

Yhdistys sanoo myyvänsä tietoa

Vastikkeeksi osakkuudesta yhdistys tarjoaa tietoa, sanoo Luonnonsuojeluyhdistys Tapiolan varapuheenjohtaja Leena Iivonen.

– Osakkaat saavat valituksesta ja sen etenemisestä ajantasaista tietoa. Osakas saa sen yksityiskohtaisena, prosessin kulkua ja tilannetta avataan aina kun tulee välipäätöksiä tai tapahtuu jotain toimenpiteitä.

Tietoa jaetaan osakkaille suunnatulla keskustelupalstalla. Tunnukset ja salasanat saa maksettua osakkuutta vastaan, sanoo Iivonen. Ylimääräiset tunnukset voi luovuttaa vapaasti eteenpäin.

– Keskustelupalstalle ei ole muilla pääsyä kuin valitusosakkailla. Jos yksittäinen ihminen on ostanut useamman osakkuuden, niin hänelle luodaan tarvittaessa osakkuuksia vastaavan määrä käyttäjätunnuksia, joita hän voi käyttää haluamallaan tavalla.

Iivonen vertaa tilannetta median toimintaan.

– Jos toiminta katsotaan vastikkeettomaksi, niin siinä vaiheessa esimerkiksi median verkkojulkaisut ovat vastikkeettomia. Siinäkin myydään immateriaalista palvelua. Meidän myyntiartikkeli on tieto. Asiasta kiinnostuneilta ihmisiltä se säästää sen vaivan, että heidän ei tarvitse soittaa kaikkia hallinto-oikeuksia läpi saadakseen tietoa siitä, mitä tuossa valitustilanteessa tapahtuu.


Metsäpeurojen laskenta etenee – Suomenselällä kanta kasvussa

0
0

Suomenselän peurakanta arvioitiin lentolaskennalla Pohjanmaalla maaliskuun alussa. Metsäpeuroja lasketaan seuraavaksi Kainuussa.

Laskenta-alue määräytyi Suomen riistakeskuksen koordinoiman esikartoituksen avulla, joka perustui metsästäjien ja muiden luonnontarkkailijoiden havaintoihin. Esikartoitus onnistui Luonnonvarakeskuksen mukaan erinomaisesti.

Laskennoissa kaikki peurahavainnot tarkistettiin ja laskenta-alueet lennettiin tarkoin, jotta kaikki peurat saatiin mukaan laskentaan. Määrät laskettiin jokaisesta laumasta valokuvien avulla.

Vähäinen ja sulava lumi haittasi jonkin verran laskentoja, joten aivan kaikkia peuroja ei todennäköisesti onnistuttu havaitsemaan.

Havaituista metsäpeuroista vasoja oli 169 yksilöä, jolloin vasaosuus on noin 14 prosenttia koko kannasta.

Suomenselän metsäpeurojen määrä on pysynyt vakaana jo vuodesta 2003 lähtien.

Lintumaailmassa lempi leiskuu jo – pesäpuuhat ja reviirikiistat käynnissä

0
0

Varhainen kevät on saanut linnut perheenperustamispuuhiin. Esimerkiksi harakat ovat jo jonkin aikaa rakentaneet innolla pesiä.

– Taitaa ensimmäisillä jo ruveta olemaan pesät valmiina, arvelee Ari Lehtinen Kanta-Hämeen lintutieteellisestä yhdistyksestä.

Harakkaa moititaan monesti surkeannäköisestä risupesästään, mutta Lehtinen kehuu lintua mainettaan paremmaksi rakennusmestariksi.

– Itse asiassa harakan pesä on erittäin taidokkaasti tehty, siinä on vain siihen päälle kyhätty sellainen risukasa, jolla se ikäänkuin hämää ja naamioi sen pesän, mutta itse pesämalja, missä ne munat on munittuna, on erittäin hienosti tehty, kuvailee Lehtinen.

Reviirikiistoja lintulaudoilla

Keväiset kosiopuuhat vauhdittavat muutenkin lintumaailmaa. Aikaisilla pesijöillä on kiire saada munat hautumaan ja lintulaudoilla saattaa esiintyä tiettyä suvaitsemattomuutta.

– Fasaanikukothat taistelevat jo täyttä päätä. Tiaisilla puolestaan on selkeästi reviirikiistat menossa, sillä ne eivät enää tahdo sopia samalle lintulaudalle niin kuin talvella. Myös viherpeipot aikaisina pesijöinä ovat jo aloittaneet soidinmenonsa, kuvailee Lehtinen.

Pesäkiireitä on parhaillaan lintuaktiivin mukaan myös kaikilla täällä talvehtineilla linnuilla sekä pikkukäpylinnuilla, joista ensimmäisillä saattaa olla jo munat pesässä.

– Tässä Tervakoskella on yksi pieni erikoisuus tänä talvena ollut turkinkyyhky. Se on ilmeinen pariskunta, koska siinä on soidintakin havaittu. Turkinkyyhkyhän voi kesykyyhkyn tapaan pesiä useamman pesueen vuoden aikana ja voi aloittaa sen pesinnän jo ihan talvella tammi-helmikuussa, jos on leutoa, tietää Lehtinen.

Takatalvi ei pelota

Lehtisen omien havaintojen perusteella terminen kevät on alkanut Janakkalassa 20. helmikuuta. Siitä lähtien lämpötila on pystellyt plussan puolella. Lintuharrastaja Ari Lehtinen ei kuitenkaan ole järin huolissaan, vaikka takatalvi vielä kevään aikana iskisikin. Pitkää kylmää jaksoa hänkään ei kuitenkaan toivo.

– Kyllä luulen, että nuo karaistuneemmat linnut siitä selviävät ja tietysti täytyy toivoa, että jos takatalvi tulee, se ei olisi ainakaan kovin pitkä, miettii Lehtinen.

Mahdollinen takatalvi aiheuttaa ongelmia erityisesti hyönteisssyöjille.

– Sieltä saattaa punarinnat, rautiaiset ja peukaloiset ehtiä nyt tulemaan jo maaliskuun puolella tänne ja niillä tietysti sitten voi olla vähän vaikeuksia, ennustaa Ari Lehtinen.

Aurinko tuo petolinnut – sade saattelee rastaita

Eri lintulajit suosivat erilaisia muuttosäitä. Lintumies havaitsi pakkasyön jäljiltä kantahämäläisillä pelloilla muun muassa räkättirastasparvia, sinisorsia ja töyhtöhyyppiä, joita viime päivinä onkin muuttanut runsaasti. Aurinkoinen sää virittääkin nimenomaan petolintujen muuttoa.

–  Merikotkia, varpushaukkoja ja hiirihaukkoja muuttaa aurinkoisina päivinä, tietää Lehtinen.

Ensimmäinen lämmin päivä toi myös runsaasti töyhtöhyyppiä ja kiuruja. Nyt parvet ovat paisuneet jo suuriksi, enää ei voida puhua vain tiedustelijoista.

– Rastaat tykkäävät muuttaa matalapaineessa ja sateisilla ilmoilla. Eikä siihen kauaa mene, kun tulee ensimmäiset kuovit ja metsäviklotkin, ennustaa lintuharrastaja.

Karjankasvattajan painajainen Vilppulassa – sudet repivät syntyvän vasikan hiehosta

0
0

Mänttä-Vilppulassa sijaitsevan Niittymäen karjatilalla eläimet ovat siinä määrin vauhkona, että niittä voi kuvata vain kaukaa. Syynä on viikon takainen susien hyökkäys.

Tilan vanha isäntä Antti Niittymäki joutui todistamaan jo seitsemännen eläimen joutumista hukan viemäksi.

– Aamuyöllä kuului hirveää huutoa. Pihvikarja oli kerääntynyt paniikissa laumaksi. Vasta seuraavana päivänä löytyi raadeltu hieho.

Niittymäki viittaa läheiseen metsään.

– Sieltä ne sudet tulevat – Ruoveden suunnasta.

Paikallisten metsämiesten arvion mukaan seudulla on viiden suden lauma. Osa on pentuja, jotka ovat oppivaisia saalistajia. 

Vasikka suoraan kohdusta kitaan

Kaikki alkoi vuonna 2013. Vastasataneessa lumessa näkyi metsään johtuva polku, josta löytyi vain pihvinaudan takaosa. Sen jälkeen on häipynyt kuusi eläintä.

– Karmein tapaus sattui marraskuussa, kun sudet kävivät poikimaan vetäytyneen hiehon kimppuun.

– Sudet olivat vetäneet vasikan ulos, syöneet istukan ja osan kohtua. Poikinut eläin oli henkitoreissaan ja se oli lopetettava. Vastasyntyneen vasikan luut löytyivät seuraavana päivänä 50 metrin päästä metsästä, kuvaa Niittymäki.

Susien ruokatähteistäkin lasku

Pahinta tilanteessa on korvausten pienuus. Vasikasta maksetaan petohaittapykälien mukaan 170 euron korvaus. Laki edellyttää, että raadellun eläimen jäänteet on tuhottava teurasjätteen käsittelylaitoksessa.

– Sieltä tulee sitten 140 euron lasku, joten meille jäi vasikasta 30 euroa verotettavaa tuloa. Tämä ei ole oikein, Niittymäki sanoo.

Täysi-ikäisestä eläimestä maksettava korvaus on 580 euroa. Tilalla on toistasataa eläintä, joista puolet liikkuu myös pihaton ulkopuolella.

Valitukset estävät susien metsästyksen

Kaatolupia susille on saatu kaksikin kertaa. Luonnonsuojeluväki on luvista kuitenkin valittanut, ja tämän vuoksi sudenmetsästys on tyssännyt alkuunsa.

Viimeksi perjantaina kello 15 metsästäjät saivat Suomen riistakeskukselta vahinkoperusteisen poikkeusluvan, mutta siitäkin ehdittiin tehdä valitus jo kolmen tunnin kuluttua.

– Olo on surullinen ja tyhjä. Monenlaista neuvojaa on liikkeellä. Karja pitäisi kuulemma pitää sisällä, mutta se on vastoin karjanhoidon hyvinvointisäädöksiä. Kilometrejä pitkän susiaidan rakentaminen kivikkoiseen ja kallioiseen maahan on sekin toivoton ratkaisu, Niittymäki sanoo.

– Ei meillä ole mitään susia vastaan, mutta on kohtuutonta, että yksi tila joutuu tässä maksumieheksi, kiteyttää Niittymäki.

Aamuäreitä karhuja hortoilee luonnossa – tyly herätys kesken unien

0
0

Nopean kevään etenemisen huomaa parhaiten linnuista. Monet linnut ovat nimittäin palanneet maisemiin useita viikkoja normaalia aikaisemmin.

– Pöllöt olivat aktiivisesti soitimella jo helmikuun lopulla. Normaalisti tuo tapahtuu maaliskuun puolella.Kahlaajalinnut taivaanvuohi ja lehtokurppa ihmetyttävät, sillä ne ovat huhtikuun vaihteen lajeja. Molemmat on nähty jo ennen maaliskuun puoliväliä, summaa luontotutkija Urpo Koponen.

Muita aikaisia muuttajia ovat niittykirviset, uuttukyyhkyt, mustavarikset, kottaraiset ja kiurut. Käpylinnuilla on ensimmäinen poikue jo lennossa, sillä ne pesivät tänä vuonna jo helmikuun alussa.

Käärmeetkin ovat kaivautumassa esiin koloistaan normaalia aikaisemmin.

– Varsinais-Suomesta otettiin viime viikolla yhteyttä, että onko kyykäärme tavaton näky maaliskuun alussa. Se on aivan tavatonta. Vaikka olisi kuinka aikainen kevät, kyyt havaitaan esimerkiksi Kotkassa vasta 25. päivän jälkeen, Koponen hämmästelee.

Vettä tupaan

Varhaisesta keväästä on myös haittaa metsäneläimille silloin, kun talvi on ollut kostea.

– Viime talvi oli niukkaluminen, mutta kuiva. Karhut ja käärmeet pärjäsivät silloin hyvin ja saivat rauhassa nukkua talviunta ja horrostaa.

Tänä talvena on tullut vettä tupaan, jolloin talviunet ovat jääneet kesken.

– On valtava ongelma karhuille, siilille ja käärmeille, kun vettä tulee pesään. Ärtyneitä, kesken talviunensa päättäneitä yksilöitä saattaa hortoilla siellä sun täällä. Nyt pitää olla valpas tuolla luonnossa.

Takatalvea ei ole ainakaan toistaiseksi näkyvissä. Sääennusteen mukaan kelit pysyvät kaksi viikkoa eteenpäin selvästi plussalla.

Aikuinen saimaannorppa kuollut kalaverkkoon Saimaalla

0
0

Aikuinen urosnorppa on kuollut verkkoihin Pihlajavedellä. Verkko oli laillinen ja sijaitsi laillisella alueella.

– On mahdollista, että lähetin on vaikuttanut verkkoon takertumiseen, sanoo suojelubiologi Jouni Koskela Metsähallitukselta.

Norppa on ensimmäinen tietoon tullut verkkoihin menehtynyt aikuinen norppa, joka on kantanut tutkijoiden asettamaa lähetintä. Vuoden 1990-luvun alusta alkaen tutkijoilla on ollut 40 aikuista norppaa telemetriaseurannassa. Kuollut norppa oli alkukesästä lähtien ollut Itä-Suomen yliopiston gps-seurannassa.

Tänä talvena on kuollut kaksi saimaannorppaa kalanpyydykseen. Edellisenä kahtena vuonna on talviverkkoihin jäänyt yhdestä kolmeen norppaa vuosittain.

Ketun metsästäminen vaatii oveluutta: "Kettu ei lähde mielellään metallin päälle kävelemään"

0
0

Kettu on marraskuusta lähtien ollut Kaakkois-Suomessa kokonaan rauhoitettu huhtikuun puolivälistä heinäkuun loppuun. Aiemmin rauhoitettuja olivat vain naarasketut saman vuoden poikasen seurassa toukokuusta heinäkuuhun.

Rauhoitusaikaa pidentämällä on haluttu antaa pesimärauha ketulle, vaikka sen kanta onkin Suomessa hyvä eikä eläin ole uhanalainen.

Kettuja pyydetään noin 65 000 yksilöä vuodessa. Tänä keväänä uudet pyynnin rajoitukset koskevat metsästäjiä ensimmäisen kerran.

Kettua ei helposti huijata

Kettuja pyydetään muun muassa ajavilla koirilla, vahtimalla sekä loukuttamalla.

– Vahtiminen tapahtuu esimerkiksi niin, että laitetaan haaskapaikka valmiiksi ja odotetaan, että kettu tulee haaskalle. Ensin pitää siis tappaa aikaa, huomauttaa Kaakkois-Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Erkki Kiukas.

Elävänä pyytäviä loukkuja on monenlaisia, mutta ketulle sopii parhaiten luonnonmateriaaleista rakennettu pyydys. Kettu on hyvin epäluuloinen eläin ja pyydyksen pohja on hyvä päällystää esimerkiksi puulla.

– Kettu on nimensä mukaisesti varsin ovela veijari. Ketun pyydystäminen ei onnistu vain niin, että laitetaan loukku ja kettu menee siihen. Ketut ovat tarkkoja ja oppivaisia. Vaatii erityistaitoja, että sen pyytämisessä onnistutaan, kertoo Kiukas.

– Luonnonmukaisuus on aina valtti pyyntimuodoissa. Silloin kettu ei epäröi niin paljon, kuin jos loukussa on outo elementti. Jos elävänä pyytävää loukkua käytetään, niin pohjan pitää olla luonnonmukainen. Kettu ei lähde mielellään metallin päälle kävelemään, Kiukas kertoo.

Kiukas muistuttaa, että loukku pitää käydä tarkistamassa kerran vuorokaudessa saaliin varalta.

Video: Lähivesiä voi suojella vaikka laulamalla – nyt haastetaan koko Suomi

0
0

Noin vuosi sitten Raumalla istuttiin alas pohtimaan keinoja lähivesien suojelemiseksi. Raumanmeren rotaryklubin alulle panemassa Meremme tähden -seminaarissa keksittiin juurruttaa vesiensuojelu ruohonjuuritasolle.

Ajatus otti tuulta alleen ja nyt Rauman alakoulujen opetussuunnitelmassa painotetaan lähivesien havainnointia ja suojelua. Työssä ovat mukana Rauman kaupungin lisäksi Suomen ympäristökeskus, Varsinais-Suomen ely-keskus ja Turun yliopisto. Raumalaiset alakoululaiset ovat saaneet vesien tutkimiseen käytettävää välineistöä ja aihe näkyy monissa eri oppiaineissa.

Vesiensuojelua käsiteltiin tänään Syvärauman koulussa musiikin avulla. Oppilaat järjestivät konsertin vesiaiheisista lauluista. Tyytyväisenä myhäillyt rehtori Miikka Lähdesmäki toivoo, että Rauman malli leviäisi muuallekin.

– Ilman muuta olisi hienoa, jos lähivesi-projekti otettaisiin myös muualla Suomessa koulujen opetussuunnitelmaan. Vesien tutkiminen vie jonkin verran aikaa, mutta hienon asian parissa aikaa pitää käyttääkin, sanoo Lähdesmäki.

Kaikkien havainnot ympäristöstä tärkeitä

Syvärauman alakoulun musiikkiluokan konsertista nautti arvovaltainen yleisö. Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi seurasi innostuneena koululaisten esityksiä.

– Enpä olisi uskonut, että löytyy näin monta vesi-aiheista laulua. On tärkeää, että kaikki tekevät havaintoja ympäristöstään ja kertovat niistä eteenpäin, Kauppi toteaa.

Kauppi kehottaa myös kiinnittämään huomiota siihen, miten vesien tilasta kerrotaan lapsille. Kohderyhmää hän pitää täysin oikeana.

– Ainoastaan nuorena ihminen oppii luonnostaan sisäistämään asioita, kuten ympäristön kunnioittamista.


Hollannissa havaittiin susi ensimmäistä kertaa 150 vuoteen – video

0
0

Pohjoishollantilaisen Noord-Sleenin kylän liepeillä lähellä paikallista peruskoulua havaittiin susi viime lauantaina. Keskiviikkona susi nähtiin asuinalueella Groningenin maakunnassa. Eläimestä on useita havaintoja myös muualta Pohjois-Hollannista.

Hollannissa ei ole havaittu susia 150 vuoteen. Naapurimaa Saksaan sudet levisivät uudestaan Puolan alueelta vuosituhannen alussa. Suurin osa saksalaisista susista elää kuitenkin maan itäosissa. Pohjois-Hollannissa nähty susi on todennäköisesti vaeltanut rajan yli Saksasta.

– Se on aivan loistava uutinen, hollantilaisen eläinsuojelujärjestön edustaja Leo Linnartz sanoi.

– Kaikki ympäristöä rakastavat hollantilaiset ovat alueella toivoen näkevänsä vilauksen sudesta. Loput seuraavat suden liikkeitä uutisista.

Useimmat ihmiset ovatkin innoissaan sudesta, myös koululaiset, joiden koulun lähistöllä susi havaittiin lauantaina. Hollannin yleisradioyhtiö NOS:n haastattelemien koululaisten mielestä sudet ovat kauniita eläimiä ja että suden liikkuminen alueella on jännittävää. Lasten mukaan kaikki alueella asuvat puhuvat sudesta ja eräs lapsista jopa tunsi jonkun, joka oli nähnyt suden seisovan hänen autonsa vierellä.

Susi hyökkäsi lampaiden kimppuun eräällä maatilalla, mutta asiantuntijoiden mukaan ihmisten ei tarvitse olla peloissaan suden vuoksi.

Groningenin maakunnan viranomaiset suunnittelevat kuitenkin suden nukuttamista ja siirtämistä kauemmas asutuksesta ja maatiloista.

– Suden siirtäminen ei ole huono idea. Petoeläimen ei ole loppujen lopuksi hyvä elää lähellä suurkaupunkia. Se törmää alueella koiriin, ihmisiin ja liikenteeseen. Se saattaisi jäädä auton alle. Toivomme, että se löytäisi oman reviirin kauempaa maaseudulta, Linnartz sanoi.

Ely-keskus ei luota Maan ystävien uraanimittauksiin Huittisissa

0
0

Varsinais-Suomen ely-keskus tutkii väitteet Huittisten Jokisivun kaivoksen uraanipäästöistä.

Ympäristöaktivistien järjestön Maan ystävien marraskuisten mittausten mukaan Dragon Miningin kultakaivoksesta olisi päässyt tavanomaista enemmän uraania vesistöön.

Ylitarkastaja Petri Hiltunen sanoo, että ely-keskus on pyytänyt Dragon Miningia kertomaan oman käsityksensä asiasta.

– Uraaniin liittyviä päästöjä ei ole aiemmin selvitetty eikä tällaisia ongelmia ole ollut. Typpikuormitus on ollut isompi ongelma, Hiltunen sanoo.

Ei huolta ihmisille

Hiltusen mukaan Maan ystävien mittaama 20 mikrogrammaa uraania jokiveden litraa kohti on tavallista jokivesinäytettä isompi määrä, joskaan se ei ylitä vielä talousveden raja-arvoja. Hän arvioi, että määrä ei aiheuta huolta ihmisille tai ympäristölle.

– Viranomaisina emme voi luottaa yhdistyksen ottamiin näytteisiin. Jotta niihin voisi luottaa, selvitysten pitäisi olla riippumattomien ja asiantuntevien näytteenottajien ottamia. Suunnittelemme ottavamme omana työnämme vastaavat näytteet samoista paikoista, Hiltunen sanoo.

Hiltusen mukaan kaivoksille parisen vuotta sitten teetetyissä stressitesteissä Jokisivun kaivoksenkin osalta suositeltiin uraanipäästöjen tarkkailua.

– Kun nyt kaivoksen tarkkailuohjelma on muutenkin päivitettävänä, uraani luultavasti lisätään seurattavien haitta-aineiden joukkoon, ylitarkastaja arvioi.

Tuulivoimala voi kaatua kunnan syliin – Lapissa riski on pieni

0
0

Lapissa kunnilla on pieni riski joutua vastaamaan kustannuksista, jotka syntyvät käyttämättömän tuulivoimalapuiston purkamisesta ja alueen maisemoinnista. Tuulivoimala kaatuu kunnan syliin, jos tuulivoimayhtiö menee konkurssiin eikä maanomistaja pysty maksamaan jälkitöitä.

Kunta ei voi lain mukaan vaatia mitään vakuuksia tuulivoimayhtiöiltä esimerkiksi rakennuslupaa vastaan, sanoo Sodankylän kunnan rakennustarkastaja Matias Yliriesto.

– Ensisijaisesti maanomistaja on vastuussa siitä myllystä ja sen mahdollisesta purkamisesta. Jos maanomistaja ei ole varaa purkaa sitä ja tehdä jälkitöitä, se voi tulla kunnan kustannettavaksi, jos rakennusvalvonta on antanut siitä sellaisen määräyksen, että se on purettava.

Sodankylässä tekeillä kolme puistoa

Sodankylässä on rakenteilla tai suunnitteilla kaksi tuulivoimalapuistoa valtionmaille ja yksi puisto suurimmalta osin yksityismaille. Näistä vain viimeksi mainittu voi pahimmassakaan tapauksessa päätyä kunnan vastuulle, sillä Metsähallitus vastaa valtionmaiden puistoista.

Yliriesto ei kuitenkaan usko, että kunta päätyy raivaamaan voimalarakenteita omalla kustannuksellaan.

– Aina kun näistä on puhuttu, niin meille on kerrottu, että se on niin arvokasta tavaraa, että ne ei kyllä ssinne maastoon jää.

Valtionmailla vaaditaan nykyisin aina vakuus

Maa-alueiden omistajalla sen sijaan on oikeus vaatia vakuudet tuulivoimayhtiöltä siltä varalta, että yhtiö ei pysty hoitamaan velvoitteitaan voimalan tultua käyttöikänsä päähän.

Esimerkiksi Metsähallitus vaatii aina vakuudet tuulivoimaloiden jälkitöille ennen kuin yhteistyökumppani pääsee rakennustöihin valtionmaille, sanoo Metsähallituksen tuulivoima-asiantuntija Heli Harjula.

– Se vakuus määritellään niin, että voimalan purku on mahdollinen aina siinäkin tilanteessa, että toimija ei pysty sitä itse hoitamaan.

Vakuuskäytäntö alkoi vuonna 2009, jolloin tuulivoimaloita alettiin rakentaa suuremmassa määrin. Ennen vuotta 2009 Metsähallitus teki vain muutamia tuulivoimasopimuksia, joten vakuudettomia voimaloita on vain vähän.

– Silloinhan se oli kokeiluluontoista toimintaa, eli ihan muutamista voimaloista puhutaan.

Sulamisvedet virtaavat nyt poikkeuksellisen varhain ja vilkkaasti

0
0

Auringon porotus ja vesisateet lauhan talven jälkeen ovat alkaneet tehdä tehtävänsä lumihangille. Lumien sulaminen onkin saanut vedet virtaamaan maastosta ojiin, puroihin ja edelleen jokiin.

ELY-keskukset mittaavat veden valumia mittapadoilla, joita koko maassa on noin sata. Kymenlaaksossa niitä on kaksi, Kouvolassa ja Virolahdella. Ne kertovat, että vetta virtaa nyt paljon, jopa kymmenkertainen määrä verrattuna normaaliin maaliskuuhun.

– Vettä on nyt runsaasti liikkeellä, normaalisti tällaisia määriä mitataan meillä huhtikuussa, kertoo hydrobiologi Pekka Vähänäkki Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

Haihtuminen pienentää tulvariskiä

Sulamisvedet ovat nyt liikkeellä noin kuukautta aiemmin kuin tavallisesti. Parhaiten tilanteen näkee metsäojissa ja puroissa, joissa vettä on todella paljon. Myös isompien jokien vesimäärät ovat kasvussa. Vettä on alkanut myös työntyä alaville pelloille. Massiivisiin vedenpaisumuksiin ei kuitenkaan uskota, siitä pitävät huolen aurinko, yöpakkaset ja tuuli.

– Kosteutta haihtuu nyt niin paljon, että pahimmilta tulvilta vältytään, uskoo hydrobiologi Vähänäkki.

Jäät alkavat haurastua

Vesien runsas valuminen näkyy myös järvissä. Vedenpinnat ovat alkaneet hiljalleen nousta. Veden virtaaminen heikentää myös jäitä. Etenkin ojien ja jokien suilla jää hupenee nyt kovaa vauhtia.

– Viimeksi tiistaina kävimme kierroksella mittamassa jäiden paksuuksia. Teräsjäätä järvillä on vielä riittävästi, mutta ojien ja jokien suissa sulamisen havaitsee selvästi. Virtapaikkoihin menemistä kannattaa jo välttää,  Vähänäkki painottaa.

Talkoolaiset kantavat kiveä ja soraa taimenille

0
0

– Suurin osa Varsinais-Suomen joista on luokiteltu ekologiselta tilaltaan välttäväksi, sanoo Valonian projektisuunnittelija Janne Tolonen.

Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia on käynnistänyt virtavesien kunnostushankkeen, jonka päätavoitteena on parantaa uhanalaisten vaelluskalojen elinalueita muun muassa Paimionjoella ja Kiskonjoella.

Valonia järjestää vuoden aikana talkoita, joissa kaikki halukkaat pääsevät tekemään esimerkiksi taimenten kutupaikkoja. Projektisuunnittelija, iktyonomi Janne Tolonen kertoo, että viime vuonna parhaimmillaan kymmeniä talkoolaisia kantoi ämpärillä soraa puroon.

– Virtavesikunnostuksissa kivetämme ja soraistamme taimenen kutualueita. Taimen on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Sen lisääntymisalueet ovat heikossa kunnossa, koska jokia ja puroja on aikoinaan perattu ja muokattu.

– Yksi tärkeimmistä kunnostustoimenpiteistä on vaellusesteiden, kuten vesivoima- ja myllypatojen, purkaminen tai kalateiden rakentaminen patojen yhteyteen. Kaloilla ei välttämättä ole pääsyä lisääntymisalueille vaellusesteiden takia, Tolonen valistaa.

Vaelluskalan tila heikkenee myös Kiskonjoella

Valonian mukaan osassa Saaristomereen laskevista joista on ollut aikanaan elinvoimaiset lohikannat. Esimerkiksi Paimionjoesta lohi on kuollut sukupuuttoon voimalaitosten rakentamisen jälkeen. Vahvin vaelluskalakanta on Kiskonjoella, mutta sielläkin tilanne on koko ajan heikentynyt.

Valonialla oli jo viime vuonna hanke purojen kunnostamiseksi. Nyt keskus käytännössä jatkaa samaa toimintaa. 

– Monet voivat leimata tämän niin kutsutuksi viherpiipertämiseksi, mutta toiminnalla saadaan aikaiseksi huomattaviakin taloudellisia vaikutuksia: elinvoimaiset kalakannat mahdollistavat esimerkiksi matkailun ja kalastuksen kehittämisen.

– Tavoitteenamme on saada vaelluskalakannat lisääntymään luonnonvaraisesti niin, ettemme tarvitsisi istutuksia, Tolonen toteaa.

Valonia on saanut virtavesihankkeeseen rahoitusta noin 70 000 euroa. Keskus sai hiljattain 15 000 euron lisärahoituksen EKOenergialta, joka on Luonnonsuojeluliiton ja 34 muun eurooppalaisen ympäristöjärjestön ylläpitämä sähkön ympäristömerkki.

Viewing all 9495 articles
Browse latest View live