Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luonto ja ympäristö | Tuoreimmat uutiset
Viewing all 9495 articles
Browse latest View live

Merimetsoja karkotetaan paloruiskulla

0
0

Merimetsoja häiritään tänä keväänä paloruiskuilla Mynälahdella. Airisto-Velkuan kalastusalue huuhtoo ruiskuilla pesät puista ja luodoilta ennen munintaa.

Lisäksi kokeillaan muun muassa ilmalla itsestään täyttyvää linnunpelätintä, haukkaleijoja ja pelätinpalloja.

Airisto-Velkuan kalastusalueen kalataloussuunnittelija Timo Saarinen uskoo uusien keinojen tepsivän vaikka merimetson tiedetään tottuvan pelotteluun. Esimerkiksi karkotuksessa aluksi toimineet lippusiimat päätyivät parissa vuodessa lintujen pesänrakennusmateriaaliksi.

– Se ilmalla täyttyvä hahmo on kyllä aika hurjan näköinen. Kyllä merimetson hermo pettää tällä kertaa, Saarinen sanoo.

Pelätin toimii akuilla ja se täyttyy automaattisesti ilmalla noin 20 minuutin välein.

Karkotettu lintu voi päätyä naapurin vesille

Karkotus voi kuitenkin johtaa uusiin ongelmiin. Saarisen mukaan vielä ei voida tietää, minne keväällä Mynälahdelta karkotettavat tuhat merimetsopariskuntaa pesänsä rakentavat. Ne voivat päätyä kalastusalueelle, joka ei ole saanut kevääksi merimetsojen häirintään lupaa.

– Muidenkin alueiden pitäisi saada häirintään lupa, mutta silloinkin täytyisi kysyä, että onko tässä mitään järkeä? Ongelman ydin on se, että kantaa pitäisi saada pienennettyä.

Koko Suomen merimetsokanta on noin 20 000 pesivää paria. Kalastajien mukaan ne verottavat pesimäalueensa kalakantoja.


Pöllöherran parempi talvi – pönttö puolillaan jääkaappitavaraa

0
0

Biologi Vesa Hyyryläinen tarpoo upottavassa hangessa Paltamon Vaarankylän metsikössä. Hyyryläinen on tullut Kainuussa tunnetuksi sääksien suojelijana, mies on tehtaillut Kainuuseen viime vuosina kymmeniä sääksien tekopesiä. Mutta sääksiprojektin ohessa on kainuulaismetsiin syntynyt muutakin.

– Olen tehnyt Paltamon alueelle satoja linnunpönttöjä. Yksistään Kivesvaaran alueelle olen tehnyt noin 400 pönttöä eli kyllä kaiken kaikkiaan arvioisin, että pönttöjä on syntynyt noin 600 kappaletta. Aika paljon, toteaa mies itsekin ja jatkaa hangessa matkaa kohti yhtä rakentamaansa asumusta.

Hyyryläisen asuntotuotanto perustuu hänen havaitsemiinsa lajeihin.

– Liikun todella ahkerasti maastossa ja sitä mukaa, kun havaitsen lintuja, teen pönttöjä. Tuen olemassa olevaa kantaa. Esimerkiksi kolopesijät pesivät luonnon koloihin, kuten puun halkeamiin, mutta siistissä talousmetsässä niitä koloja on aika vähän. Pöntöt tulevat avuksi tähän tilanteeseen.

Hyyryläinen myös rengastaa lintuja, tarkkailee näiden pesintää ja hän rakentaa pöntöt tarkoituksen mukaisiksi, helpoiksi tarkistaa ja puhdistaa. Pönttötehtailussa on myös oltava hyvin harkitsevainen.

– Esimerkiksi pöllöjen pönttöjä ei voi laittaa kovin tiheään. Viirupöllö on istuessaan 40 senttiä korkea ja siipiväli yli metrin, lintu on iso ja niin on sen reviirikin. Ei sellaiselle linnulle voi laittaa metsälöön kuin yhden pöntön, reviiri on laaja.

Pötyä pöydässä pöntön täydeltä

Kunnon yöpakkaset toisivat hienon hankikelin, mutta viime päivien itsepintainen lauha saa miehen uppomaan lumeen. Matalalle koivun kylkeen kiinnitetty pönttö siintää kuitenkin jo parin metrin päässä. Hyyryläinen pysähtyy hetkeksi ja matkii helmipöllöä.

– Huomaatko, harakka ja viherpeippo reagoivat hetki.

Sitten Hyyryläinen matkii varpuspöllöä ja taas kuunnellaan heti vastausta.

– Urpiaiset...tiaiset...sinitiainen, hömötiainen, talitiainen. Ja tuo oli punatulkku.

Hömötiainen tulee katselemaan äänen lähdettä ja heiluttaa huolestuneena pyrstöään puolelta toiselle.

– Mitä lähempänä ollaan pesimisaikaa, sitä herkemmin linnut reagoivat saalistajien ääniin. Varpuspöllöllekin kelpaa ajoittain myyrän puutteessa pikkulinnut, Vesa Hyyryläinen selittää ja kopistelee jo lumia varpuspöllön pöntön katolta.

Hyyryläinen liikkuu tähän aikaan vuodesta paljon pöntöillään. Hän kunnostaa niitä ja tarkistelee asuttujen asumusten saalistilannetta, talvivarastoja.

– Tämän pöntön asukkaalla oli vielä marraskuussa pönttö tyhjä. Pöllö aloitti kantamaan tähän myyräsaaliita joulukuussa. Mutta nyt näyttäisi olevan pönttö täynnä tavaraa, selostaa Hyyryläinen kurkistaessaan asuntoon ja alkaa nostelemaan ulos pöllön pakasteita.

– Tässä on porukkaa. Tämä on metsäpäästäinen. Tämä punertava, pitkähäntäinen on metsämyyrä. Tämä toinen, lyhythäntäisempi on peltomyyrä. Peltomyyrä on myyränpurijoiden suosiossa, biologi kuvailee pöllöjen ateriamieltymyksiä.

Pöntön pohja on ainakin parikymmenen sentin korkuudelta vuorattuna jäätyneillä saaliilla.

– Metsäpäästäinen ei ole niin mieluisa eväs, koska ne erittävät myskirauhasestaan pahaa myskin makua. Mieluummin pöllöt syövät makoisia myyriä. Mutta jos ei ole parempaa, niin sitten viimeisessä hädässä saattaa päästäinenkin mennä, se on huonon päivän eväs, Vesa Hyyryläinen jatkaa naurahtaen.

Hän on vastikään inventoinut vastaavan pöllönpöntön ja sieltä löytyi pakasteita kuutta eri lajia, yli sata yksilöä. Hyyryläisen mukaan menossa on hyvä myyrävuosi.

– Tämä on varpuspöllökoiraan pesä. Koiraalle on tyypillistä saaliisvarastojen tekeminen. Usein naaras pesii jossain läheisessä tikankolossa. Jos keväällä myyräkanta romahtaisi, pariskunta pystyy ruokkimaan poikasensa lentokuntoiseksi tämän ruokavaraston turvin. Jos myyriä on, koiras saalistaa elävää ravintoa,  tämä varasto on vain varmuuden vakuudeksi.

Kansalaiset puolustavat virkistysaluetta: Maanpäännokka säilytettävä tuleville sukupolville

0
0

Raumalaiset puolustavat Maanpäännokan virkistysalueen koskemattomuutta voimakkaasti. Asukkaat ovat keränneet jo yli 1 000 nimeä teollista kaavoitusta vastustavaan nettiadressiin. Vahvoja tunteita herättävä paikka halutaan säilyttää luonnonvaraisena myös tuleville sukupolville.

– Tämä alue merkitsee minulle erittäin paljon. Olen käynyt täällä yli 70 vuotta ja paikka on minulle hyvin rakas, Saara Syrjäkallio kertoo.

Jenny Vuorelan mukaan Maanpäännokka on aktiivisessa käytössä. Siellä muun muassa keitetään nuotiokahveja ja paistetaan makkaraa samalla, kun nautitaan ympäröivästä luonnosta. Kesäisin monet käyvät siellä kalastamassa ja uimassa. Nyt kaupunki suunnittelee alueen tuntumaan teollisuuden kaavoittamista.

– Kai tämä alue on ihmisiä varten eikä teollisuutta. Kyllä työpaikkoja tarvitaan, mutta tämän päivän teollisuus on muuttunut sellaiseksi, että robotteja on töissä niin paljon kuin mahdollista. Osakkeenomistajat ovat puolestaan ympäri maailmaa. Ei se raha Raumalle jää, Jouko Merimaa toteaa.

"Arvot huomioidaan päätöksenteossa"

Asukkaiden mukaan suunnitelmista on saatu ristiriitaista tietoa. Kaupunginjohtaja Kari Koski kuitenkin toppuuttelee tuohtuneita raumalaisia.

– Tällä hetkellä ei ole vielä tietoa mitä kaava-alueelle tulee ja mihin kohtaan. Työpaikkoja pitää järjestää ja jos sellaisia tulee, niin punnitaan sitten arvoja ja maankäyttöä. Mutta yhdessä se tullaan tekemään, Koski vakuuttaa.

Raivokas huuhkaja terrorisoi hollantilaiskaupunkia – yli 20 ihmistä saanut verisiä haavoja

0
0

Hollantilaisen Purmerendin kaupungin asukkaat ovat viime viikkoina liikkuneet ulkona hyvin varovaisesti ja pälyilleet hermostuneesti taivaalle. Kaupungissa majailee huuhkaja, joka jostain syystä on ottanut tavakseen hyökkäillä ihmisten kimppuun.

"Terroripöllöksi" nimetty siivekäs on iskenyt jo yli 20 ihmisen päälle ja raapinut kynsillään syviä haavoja. Uhrien vammat ovat vaatineet tikkejä.

Viimeksi tiistaina joutui paikallisen urheiluseuran lenkillä ollut juoksija sairaalahoitoon saatuaan kuusi haavaa kasvoihinsa.

Huuhkajat eivät yleensä hyökkäile ihmisten päälle muuten kuin poikasiaan suojellessaan. Tämän yksilön käyttäytymisen syytä ei tiedetä.

Purmerendin kaupungin johto kehottaa asukkaita suojautumaan sateenvarjoilla liikkuessaan ulkona varsinkin ilta-aikaan. Kaupunki on myös anonut lupaa linnun hävittämiseen. Huuhkaja on Hollannissa, samoin kuin Suomessa, suojeltu laji.

Eniten hyökkäyksiä on ollut Prinsenstichtingin kaupunginosassa, missä sijaitsee mm. vammaisten hoitokoti.

Huuhkaja (Bubo bubo) on yksi suurimmista pöllölajeista. Linnun pituus voi olla 60 - 75 senttiä ja siipien kärkiväli jopa 170 senttiä.

Kun pöllö hyökkää ihmisen kimppuun, se tavoittelee kynsillään kasvoja ja silmiä. Hyökkäys tulee salakavalasti, sillä pöllöt voivat lentää täysin äänettömästi.

Eräs pöllön uhriksi joutunut Prinsenstichtingin asukas kuvailee, että "tuntui kuin päähän olisi heitetty kynsillä varustettu kivi".

Purmerend sijaitsee 20 kilometriä Amsterdamista pohjoiseen.

Israel ja Jordania historialliseen sopuun kasteluvedestä ja Kuolleen meren pelastamisesta

0
0

Israel ja Jordania ovat solmineet sopimuksen, jonka myötä molemmat maat alkavat saada runsaasti juoma- ja kasteluvettä samalla kun kuivuvaan Kuolleeseen mereen alkaa virrata täydennystä.

Sopimus solmittiin Jordanian pääkaupungissa Ammanissa. Läsnäolijat kuvailivat historiallista sopimusta maiden vuonna 1995 solmiman rauhansopimuksen vesihuoltoa koskevaksi jatko-osaksi.

Sopimuksen myötä Jordanian Aqabaan, Punaisenmeren rannalle, rakennetaan laitos, joka poistaa suolaa merivedestä. Aqabasta rakennetaan 200 kilometriä pitkä putkilinja, jota kautta suolanpoistolaitoksesta ylijäävä, hyvin suolainen vesi johdetaan Kuolleeseen mereen.

Putki tuo vuosittain 300 miljoonaa kuutiometriä vettä Kuolleeseen mereen. Putkia on tulevaisuudessa määrä rakentaa kaikkiaan neljä, joiden yhteiskapasiteetti nousee kahteen miljoonaan kuutiometriin.

Ilman lisävettä Kuolleen meren arvellaan kuivuvan lopullisesti vuoteen 2050 mennessä. Kuivuminen johtuu siitä, että ankarasta vesipulasta kärsivät Israel ja Jordania käyttävät yhä enemmän Jordanjoen vettä. Jordanjoki on käytännössä ainoa uutta vettä Kuolleeseen mereen täydennystä tuova joki.

Aqaban suolanpoistolaitoksen kapasiteetti tulee olemaan 65 - 80 miljoonaa kuutiota juomakelpoista vettä vuodessa. Tästä Israel voi ostaa 35 miljoonaa kuutiota, jota se käyttää rutikuivan eteläosansa asukkaiden ja maanviljelyn hyödyksi. Palestiinalaishallinnolle luvataan 30 miljoonaa kuutiota, kertoo Jerusalem Post -lehti.

Vastineeksi Jordan voi ostaa Israelin hallitsemasta Gennesaretjärvestä johdettavaa vettä 50 miljoonaa kuutiota, eli noin kaksinkertaisen määrän nykyistä kiintiötä enemmän. Vesi johdetaan Jordanian pohjoisosaan, joka on kärsinyt viime aikoina yhä vakavammasta vesipulasta.

Suurta vesiprojektia hallinnoimaan perustetaan maiden yhteinen johtoryhmä. Jordan aikoo aloittaa tarjouspyyntöjen tekemisen lähiviikkoina.

Ympäristöjärjestöt ovat huolissaan Kuolleen meren ainutlaatuisen ekologian järkkymisestä, kun siihen sekoitetaan Punaisesta merestä peräisin olevaa vettä.

Tutkimus: Viileämpi Tyynimeri on hetkeksi hidastanut ilmaston lämpenemistä

0
0

Yhdysvaltalaistieteilijöiden mukaan Tyynenmeren luontainen viileneminen on hidastanut ilmaston lämpenemistä 10 viime vuoden aikana. Helpotus lienee kuitenkin hetkellinen, tutkijaryhmä kirjoittaa tiedejulkaisu Sciencessa julkaistussa artikkelissa.

Lämpötilojen nousun hidastuminen on askarruttanut tutkijoita: tehtaiden, voimaloiden ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat nousseet ennätyksellisiksi, mutta siitä huolimatta lämpötiloissa ei ole havaittu 1980- ja 1990-lukujen kaltaista pyrähdystä. Syyn löytyminen olisi äärimmäisen tärkeää ilmastonmuutoksen ennustamiseksi ja päästörajoitteista sopimiseksi. Lähes 200 valtiota päättää joulukuussa Pariisin YK-kokouksessa, mitä toimia tarvitaan ilmastonmuutoksen hidastamiseen.

Nyt julkaistun artikkelin kirjoittaneet amerikkalaistutkijat tarkkailivat Tyynenmeren ja Atlantin valtameren lämpötiloja aina vuoden 1850 tiedoista lukien. Valtamerten luontaiset tuulenvaihtelut ja virtaukset voivat kestää vuosikymmeniä. Täten viileämpi vaihe Tyynessämeressä viime vuosina voisi selittää lämpötilojen nousun hidastumista.

Pennsylvanian yliopiston ilmatieteen professori Michael Mann päättelee, että tällä haavaa Atlantti on sivuosassa, kun taas Tyynimeri on ilmastollisesti suuremmassa roolissa. Tutkimuksen mukaan tauko lämpenemisessä tuskin kestää.

– Kun katsotaan mennyttä historiallista vaihtelua, tämä trendi todennäköisesti kääntyy toisinpäin, artikkelissa arvioidaan.

Vaikka lämpötilojen nousu on ollut edellisiin vuosikymmeniin nähden hidasta, viime vuosi oli Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan tilastohistorian kuumin.

Ilmaston lämpenemisen verkkaisempi tahti 2000-luvulla on ollut ilmastonmuutosskeptikoiden keskeisiä argumentteja sitä vastaan, että lämpeneminen olisi ihmisen aiheuttamaa.

Hevonen on vain neljännes koiran arvosta – suurpetovahinkokorvauksissa suositaan koiria

0
0

Valtion maksamissa suurpetojen aiheuttamissa kotieläinvahingoissa on suuria eroja eri eläinten välillä. Esimerkiksi suden tai karhun tappamasta koirasta voi saada parhaimmillaan 10 000 korvauksen, kun taas monien tuotanto- ja hyötyeläinten korvaussummat jäävät huomattavasti pienemmiksi.

Vuonna 2009 voimaan tullut riistavahinkolaki määrittelee, kuinka paljon kustakin eläimestä voidaan korvata. Esimerkiksi lypsylehmä on 760 euron arvoinen ja sonni korkeintaan tuhat euroa.

Sioista maksetaan muutama satanen ja esimerkiksi munivasta kanasta 2,70 euroa kappaleelta. Hevosesta korvataan rodusta riippumatta korkeintaan 2 500 euroa.

"Hinnoissa on epäsuhtaa"

Koirien alin mahdollinen korvaushinta on 800 euroa, joka maksetaan sekarotuisista koirista. Sen sijaan puhdasrotuisten koirien lähtöhinta on 1 600 euroa, jonka päälle tulevat esimerkiksi muotovalio- tai käyttövalioarvot sekä koulutukset.

– Kyllä näissä hinnoissa on epäsuhtaa, tämähän on paljon myös poliittinen asia. Koira on kuitenkin harrastusväline, mutta karja tai mehiläistarhat ovat elinkeino. Jos elinkeinoa uhataan, korvauksella ei saada korjattua tappiota, sanoo Sydän-Savon maaseutupalvelun maaseutuasiamis Harri Kontro.

Kotieläinten omistaja voi saada maaseutuelinkeinoviranomaiselta korvauksen esimerkiksi susien aiheuttamista vahingoista, jos vakuutus ei niitä korvaa tai eläimellä ei ole vakuutusta. Valtio voi korvata vahingoista myös sen osan, jota vakuutus ei ole korvannut.

Pohjois-Savossa sattui 11 kotieläinvahinkoa vuonna 2014. Kaikki tapaukset olivat susien aiheuttamia. Korvauksia maksettiin koiravahingoista suurimmillaan lähes 8 000 euroa ja pienimmillään noin 300. Pieni summa voi selittyä esimerkiksi sillä, että koira on jäänyt henkiin ja siitä on maksettu vain eläinlääkärikulut.

Vuonna 2013 susivahinkoja korvattiin yksi kappale ja 2012 neljä. Keskimäärin koiravahingoista maksetaan 4 000 euroa yhdestä koirasta.

Koiran arvo noussut jopa tuhansilla

Vahingonkorvausarvo ei ole aina ollut koirilla yhtä korkea. Ennen vuotta 2009 ja riistavahinkolain voimaanastumista koirien arvo oli usein huomattavasti pienempi. Kunnat saivat tällöin itse arvioida, kuinka paljon eläinvahingoista maksetaan.

– Silloin oli tosi paljon vaihtelua eri kuntien välillä. Kunnat saattoivat maksaa esimerkiksi 12-vuotiaasta koirasta vain muutaman satasen, vaikka se olisi ollut muotovalio. Nykyään arvostetaan enemmän koirien taustaa ja hyvää rotua, kertoo maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari.

Koiralle määritelty arvo perustuu lähtökohtaisesti Suomen Kennelliiton vakuutusarvomenettelyyn. Ministeriön laatimissa perusteluissa todetaan koiran menetyksen aiheuttavan poikkeuksellisen paljon mielipahaa. Myös koirien saavuttamat menestykset otetaan arvostelussa huomioon.

Ylitarkastaja Jussi Laanikari korostaa, että kaikki arvot on laskettu yhteistyössä tuottajajärjestöjen kanssa. Esimerkiksi hevosten arvot perustuvat Suomen Hippoksen antamiin arvioihin. Lakia tarkastetaan parin vuoden välein, mutta ainakaan tähän mennessä siitä ei ole tullut palautetta ministeriöön.

– Jos valituksia tulee, lakia voidaan toki tarkastella uudelleen.

Vähän vahinkoja, pienet korvaukset

Hevosten ja nautaeläinten arvo saattaisi olla korkeampi, jos eläimille olisi sattunut enemmän vahinkoja. Esimerkiksi Suomen Mehiläishoitajain Liitto on ollut vaikuttamassa mehiläistarhojen korvauskäytännöistä, koska karhut voivat olla uhka elinkeinolle.

– Hevosille on sattunut vain vähän kotieläinvahinkoja, minkä vuoksi hinnat ovat pysyneet matalalla. Myös lammasvahingot ovat hyvin harvinaisia ja siksi niihin ei ole puututtu. Koirien arvoa on ajettu paljon esimerkiksi Kennelliitossa, sanoo maaseutuasiamies Harri Kontro.

Maa- ja metsätalousministeriön asetusta on täydennetty viime vuosina esimerkiksi turkiseläimillä. Listalta puuttuu kuitenkin yhä monia eläimiä. Esimerkiksi kissoille sattuneita vahinkoja ei korvata lainkaan.

– Kun korvauskynnys on 170 euroa, niin harvoin kissan hinta nousisi sen yli. Täytyy muistaa, että kyllähän monilla arvokkailla eläimillä on omat vakuutukset, ja esimerkiksi hevosten omistajat saavat sieltä korvauksen, ylitarkastaja Jussi Laanikari huomauttaa.

Karhun raatelemaa karhukoiraa ei korvata

Maaseutuasiamies Harri Kontro muistuttaa, että sudet eivät ole ainoita eläimiä, jotka aiheuttavat vahinkoa. Myös esimerkiksi hirvet ja karhut tekevät tuhoja.

Lain mukaan riistaeläimen kotieläimelle aiheuttamasta vahingosta korvataan enintään eläimen käypä arvo. Suurpetovahingot korvataan vain, jos vahinko on sattunut valvotuissa olosuhteissa.

– Myös metsällä sattunut vahinko voidaan korvata, mutta jos karhu raatelee koiran karhumetsällä, ei sitä korvata. Sen sijaan karhumetsällä suden raatelema koira korvataan.

Harjavallan nikkelipäästön tutkinta yhä kesken: "Kuultavia on paljon"

0
0

Norilsk Nickelin Harjavallan tehtaalta heinäkuussa päässyttä mittavaa nikkelipäästöä Kokemäenjokeen on tutkittu rikosnimikkeellä törkeä ympäristön turmeleminen.

Poliisin mukaan päästöön liittyvien henkilöiden ensimmäinen kuulustelukierros on jo tehty. Nyt tehdään vielä tarkennuksia, jonka jälkeen asia siirtyy syyttäjälle.

– Esitutkinta päättyy huhti-maaliskuun vaihteessa. Jo nyt saatu tutkinta-aineisto on mittava, arvioi rikoskomisario Toni Sjöblom Lounais-Suomen poliisista.

Poliisi on kuullut kaikkiaan muutamia kymmeniä henkilöitä. Nikkelipäästön tutkintaa on hankaloittanut muun muassa Norilsk Nickelin vastuuhenkilöiden suuri määrä tapahtumahetkellä.

– Kun tällaisessa isossa laitoksessa jotakin tapahtuu, joudutaan miettimään vastuun kohdentumista. Nikkelipäästön aikaan tehdaslaitoksessa on ollut useita työntekijöitä, joiden osuutta vahinkoon tutkitaan. Ja kun vastuu ulottuu myös esimiesportaaseen saakka, silloin on kuultavia paljon.

Myös vahingon laajuus on Sjöblomin mielestä sitä luokkaa, että on jouduttu miettimään kuinka laajasti selvitetään ympäristövaikutusta.

– Jossain vaiheessa täytyy tehdä päätös, mihin se aikajana katkaistaan. ELY-keskus on siinä merkittävässä asemassa, koska se on asiassa yleisen edun edustajana.

Törkeä ympäristön turmeleminen

Norilsk Nickelin Harjavallan tehtaalta pääsi heinäkuussa 66 tonnia nikkeliä Kokemäenjokeen. Tutkintapyynnön nikkelivuodosta teki ELY-keskus. Esitutkintaa tehdään rikosnimikkeellä törkeä ympäristön turmeleminen.


Lähimetsien puolesta kampanjoidaan – Mustikkamaa ja Öjen esimerkkeinä uhatuista lähimetsistä

0
0

Vaasan Mustikkamaan ja Öjenin metsät ovat mukana Luonto-Liiton lähimetsien suojelukampanjassa. Kampanjan tarkoituksena on nostaa esiin lähimetsien tärkeyttä ihmisten hyvinvoinnille ja edistää kaupunkien lähimetsien suojelua.

Kampanjan kärkikuvina on viisi lähimetsää, joista kolme on Helsingissä ja kaksi Vaasassa. Mustikkamaa on lähellä Vaasan keskustaa sijaitseva minierämää, jolle saatetaan tulevaisuudessa rakentaa. Öjen puolestaan on Vaasan eteläpuolella, luonnontilassa oleva yli sadan hehtaarin metsä. Osa alueesta on suojeltu, mutta kaavoittaminen uhkaa suojelemattomia osia. Kampanjan mukaan kummallekin alueelle on muodostunut vakiintunut liito-oravakanta.

Lähimetsät haltuun -kampanja käynnistyy huomenna lauantaina. Vaasan Vaskiluodossa on päivän kunniaksi metsäaiheiden tapahtuma, jossa tutustutaan metsään rastiradan avulla. Metsäparlamentissa kuullaan ja keskustellaan Vaasan lähimetsien tilanteesta.

Silakasta kalarehua kirjolohelle – punalihainen kala kelpaa kuluttajille

0
0

Kotimaista silakkaa kalankasvatuksen rehuksi jalostava kalajauhotehdas poistaisi huomattavasti kalankasvatuksen ympäristöhaittoja. Tehdasta suunnitellaan Saaristomerelle Kemiönsaaren Kasnäsiin ja investoinnista päätetään mahdollisesti jo tässä kuussa.

Salmonfarm-yhtiön Wilhelm Liljeqvist on vielä vaitonainen tehdashankkeesta, koska osa tarjouksista on vielä ulkona. Investoinnin suuruus oli runsaat viisi miljoonaa euroa. Liljeqvist arvelee päätöksen syntyvän puoleen tai toiseen parin kuukauden sisällä, ratkaisu riippuu osaksi myös valtion tuesta hankkeelle. Silakan dioksiini pystytään nykyään poistamaan, joten se ei kulkeutuisi kasvatuskalaan.

Ministeriö näkee paljon mahdollisuuksia

Maa- ja metsätalousministeriön kalatalousneuvos Risto Lampinen näkee kalajauhotehtaassa paljon mahdollisuuksia.

– Jos syntyisi kalajauhotehdas, niin siinä olisi mahdollisuus Itämeri-rehulle, jolloin syntyisi tällainen Itämeren sisäinen ravinnekierto. Vesiviljelyn kautta ei silloin tulisi sitten uusia ravinteita mereen, kertoo Lampinen.

– Kyllä me näemme tämän hyvin strategisena hankkeena koko kalatalouden arvoketjun kannalta. Sehän koskee sekä kalastusta, vesiviljelyä että jalostusta, painottaa elinkeinokalataloudesta vastaava Risto Lampinen.

Suuri osa silakkasaaliista menee rehuksi

Kalajauhotehdas muodostaisi hyvin suuren markkinan. Ministeriön arvioissa tehdas käyttäisi neljänneksen tai kolmanneksen vuotuisesta silakkasaaliista. Käytännössä tämä tarkoittaisi 30-40 miljoonaa kiloa kalaa, josta jauhettaisiin rehua kalanviljelyn tarpeisiin. Nyt silakkaa kalastetaan pääasiassa turkiseläinten rehuksi. Elintarvikkeena sitä käytetään vähän.

Tällä hetkellä kirjolohien ja muiden kasvatuskalojen rehu tulee Tanskasta. Siellä raaka-aineena käytetään Atlantin kalaa, jolloin rehun mukana kulkeutuu Itämereen lisää ravinteita.

Uusia kalanviljelylaitoksia merelle?

Suomessa kasvatetaan vuosittain 10–12 miljoonaa kiloa kirjolohta. Itämeren kalan käyttö rehuna mahdollistaisi kalatalousneuvos Risto Lampisen mukaan suurempien kalanviljelylaitosten perustamisen. Nyt kasvatusmääriä on enimmäkseen leikattu ympäristövaikutusten takia.

– Kyllä se on nimenomaan nämä avomerilaitokset, joille pyritään hakemaan lupia. Tästä on ympäristöpuolen kanssa pitkään neuvoteltu, toteaa Lampinen.

Käytännössä silakka siis jalostettaisiin puhalihaiseksi kirjoloheksi, joka kelpaa kuluttajien ruokapöytään paremmin kuin silakka.

Silakalle etsitään myös vientimarkkinoita

Silakkaa vietiin aiemmin Venäjälle, mutta maan asettamat tuontirajoitukset pysäyttivät pakastetun kalan viennin. Eduskunta hyväksyi jo viime syksynä enintään 600 000 euron korvaukset silakanviejille, mutta maksatus ei ole päässyt käyntiin, sillä EU:n komission lupa puuttuu. Yksi suurimmista silakkaa Venäjälle vieneistä yrityksistä on taivassalolainen Länsi-Rannikon Kala Oy.

– Yritetään myydä enemmän kalaa Ukrainaan, Valko-Venäjälle. On etsitty uusia markkinoita Kazakstanista ja Moldovasta, on tehty tarjouksia Afrikan maihinkin, sanoo toimitusjohtaja Aarne Peasalu.

Aiemmin Länsi-Rannikon Kala vei pakastettua silakkaa Venäjälle 4 000–5 000 tonnia vuodessa. Pakastekalaa seisoo edelleen varastossa, mutta viime aikoina on pystytty viemään silakkaa maustekalana, koska sen tuonti Venäjälle on sallittua.

Kiina kielsi norsunluuesineiden tuonnin kokeeksi

0
0

Kiina on kieltänyt norsunluusta kaiverrettujen esineiden tuonnin vuodeksi ja luvannut sen aikana tutkia salakaupan vaikutuksia.. Kansainväliset paineet Kiinaa kohtaan ovat kasvaneet siinä pelossa, että kiinalaisten kasvanut into ostaa norsunluuta ajaa Afrikan norsukannan sukupuuttoon jo seuraavan sukupolven aikana.

Päätös astui voimaan juuri, kun Englannin kruununprinssi William on tulossa vierailulle Kiinaan. William on kampanjoinut villieläinten ja niiden osien laitonta kauppaamista vastaan. Hänen odotetaan puhuvan aiheesta myös vierailunsa aikana.

Kiina on allekirjoittanut kansainvälisen Cites-sopimuksen, joka säätelee villieläinten ja -kasvien kansainvälistä kauppaa, mutta tulkitsee sitä niin, ettei norsunluusta valmistettujen esineiden kauppa ole laitonta.

Norsunluu on Kiinassa perinteisesti erittäin arvostettu materiaali, ja keräilijät pitävät norsunluuesineitä hyvänä sijoituksena. Norsunluusta kaiverretaan niin perinteisiä Buddhan kuvia kuin abstraktia taidetta, mutta toisaalta myös arkisia käyttöesineitä, muun muassa syömäpuikkoja.

Kiinassa ovat maailman suurimmat norsunluun markkinat, ja ne ovat viime vuosina kasvaneet entisestään. Tutkijoiden mukaan kilo käsittelemätöntä norsunluuta maksoi Kiinassa viime vuonna yli puolitoista tuhatta euroa. Vuonna 2010 hinta oli noin 550 euroa kilolta.

"Norsujen tulevaisuus on Kiinan käsissä"

Kiinan viranomaisten mukaan tulli takavarikoi vuosittain 800–900 kollia salakuljetettua norsunluuta. Viranomaiset arvelevat, että yli puolet lailliseksi katsottua norsunluukauppaa käyvistä yrityksistä osallistuu sen sivussa myös salakuljetukseen.

Norsujensuojelujärjestöt Save the Elephants ja Aspinall-säätiö arvioivat yhteisessä raportissaan joulukuussa että vuosina 2010–2012 salametsästettiin yli sata tuhatta norsua. Pääsyy oli Kiinan voimakkaasti kasvanut kysyntä, järjestöt sanoivat.

Järjestöt kiittävät Kiinan hallitusta lisääntyneistä pyrkimyksistä hillitä salakauppaa. Kiinassa on suljettu useita norsunluukaivertamoja ja -kauppoja ja langetettu kymmenille salakuljettajille elinkautinen vankeusrangaistus. Erityisen hyvin toimenpiteet ovat purreet huutokauppoihin, jotka aiemmin olivat alalla keskeisiä.

Raportissa sanotaan kuitenkin myös, ettei Kiinan lakien valvonta ole lainsäädännön tasolla. Norsujen tulevaisuus on Kiinan käsissä, eikä ote vaikuta pitävän, järjestöt summaavat.

Sateliitti-sääksi Jaska soittelee Gabonista Kainuuseen

0
0

Biologi Vesa Hyyryläinen nautiskelee tällä hetkellä talvea muun muassa kuunnellen kainuulaispöllöjenkin alkanutta keväthuutelua, mutta ajatukset piipahtavat usein myös kaukana päiväntasaajalla. Hyyryläisen heinäkuussa rengastamana Jaska-sääksi lähti viime syksynä muuttomatkalleen satelliittireppu selässään.

– Jaska päätyi Gaboniin, joen suistoon. Tänä aamuna viimeksi soitti sieltä, Hyyryläinen kertoo.

Hän sutkauttaa soittelevansa linnun kanssa, koska linnun satelliittilähetin toimii puhelinlinkkien välityksellä.

– Jaska ilmoittelee, että täällä sitä istutaan krokotiilin nenällä ja kaikki hyvin.

Vesa Hyyryläinen on tehnyt Kainuun metsiin yhteensä noin 600 linnunpönttöä, ja sääksille on valmistunut helmikuussa tekopesä numero 71. Kainuusta Afrikkaan lentänyt Jaska-sääksi liikkuu satelliitin kertoman mukaan kohtalaisen vähän talvilomallaan.

– Jaskan liikkuma-alue on todella suppea. Siellä se on ollut viidakossa, ja välillä kalastaa jokisuistossa. Mutta se on ollut tiedossakin, että linnut ovat selvästi passiivisia muuttokohteissaan. Siinä kun Jaskakin muuttaa 7 300 kilometriä Kainuusta Afrikkaan syksyllä, niin miksipä siinä enää sitten hötkyilemään, kun perille päästy, Hyyryläinen tuumii.

Siinä missä Jaskan syysmatka kesti kaksi kuukautta, uskaltaa biologi arvioida, että lintu tekee paluumatkan jopa puolet nopeammin.

– Varmaan ne hormoonit, pesimispuuhat ovat niin innostava tekijä, että se kannustaa matkaamaan nopeasti, Hyyryläinen hymyilee.

Hän ennustaa Jaskan soittavan ensi kuussa, että se on aloittanut matkansa kohti Suomea ja Hyrynsalmen kotipesää.

– Ennustan, että se lähtee liikenteeseen Suomea ja Kainuuta kohti maaliskuun kolmannella viikolla.

Kollaja-raportti: Suurin kärsijä olisi porotalous

0
0

Iijoen vesistöaluelle suunnittellusta, kiistellystä Kollajan altaasta on valmistunut Pudasjärven kaupungin ja allasta suunnitelevan Pohjolan Voiman edustajista kootun ryhmän loppuraportti. Raportissa listataan Kollajan altaan hyviä ja huonoja puolia, vaikutuksia elinkeinoihin ja muun muassa kaupungin imagoon.

Positiivisina vaikutuksina työryhmän mukaan olisivat altaan rakentamisaikaiset hyödyt. Pudasjärvi saisi uudesta vesivoimalaitoksesta siihen liittyvine rakennuksineen kiinteistöverotuloa yli miljoona euroa vuodessa. Investointilaskelmien mukaan rakennuskustannukset olisivat kaikkiaaan lähes 50 miljoonaa euroa.

Työryhmän mukaan myös tulvavaara vähenisi altaan rakentamisen myötä erityisesti Pudasjärven alapuolisessa vesistössä. Positiivisena työryhmä näkee myös, että rakentamiskelpoisia rantakiinteistöjä tulisi lisää ja matkailumahdollisuudet kasvaisivat.

Vaikutuksia porotalouteen tutkitaan vielä

Eniten altaan rakentamisesta kärsisi porotalous. Paliskuntien edustajien mukaan tekojärvi tuhoaisi kokonaan elinkeinon Kollajan paliskunnan alueella. Laidunalue jakautuisi kolmeen osaan, mikä estäisi luontaisen laidunkierron ja alue tulisi suurelta osin myös porojen nykyiselle vasomisalueelle.

PVO tekee Itä-Suomen yliopiston ja Kollajan paliskunnan kanssa vielä tutkimuksen, jossa selvitetään hankkeen vaikutuksia porotaloudelle.

Haittoja voi tulla myös kalataloudelle, kun esimerkiksi vaelluskalojen palauttaminen Livojokeen vaikeutuu.

Ei imagohaittaa

Työryhmän mukaan Kollajan altaasta ei olisi kaupungin imagolle haittaa. Päinvastoin siitä odotetaan positiivisia imagovaikutuksia, kun Pudasjärvelle rakennettaisiin uusiutuvaa energiaa.

Kollaja-raportin työryhmässä olivat mukana Pudasjärven kaupunginjohtaja Tomi Timonen, kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vesa Riekki sekä varajäsenenä valtuuston puheenjohtaja Timo Vähäkuopus.

Pohjolan Voiman edustajina työryhmässä olivat toimitusjohtaja Pertti Pietinen ja talousjohtaja Minna Korkeaoja sekä ympäristöpäällikkö Aaro Horsma PVO-Vesivoimasta.

Susijahti jatkuu Ylä-Savossa – metsästäjät ajavat susia mottiin

0
0

Susijahti jatkuu Ylä-Savossa. Metsästäjät löysivät perjantaiaamuna 3-4 suden jäljet Sonkajärven ja Rautavaaran saloalueilta. Susien perässä on noin kymmenen metsästäjää ja he pyrkivät saamaan sudet mottiin.

– Metsästäjät katsovat nyt minne sudet ovat menneet ja tarvittaessa vetävät lippusiimalla sudet mottiin. Saloalueilla ei ole teitä, joten osa porukasta menee hiihtämällä, kertoo jahtipäällikkö Risto Mustonen.

Varsinaiseen jahtiin on valmiudessa lähtemään noin 35 metsästäjää. Koiria susien perään ei ole uskallettu laittaa tällä kertaa.

Nyt metsästettävä susi on toinen Riistakeskuksen kannanhoidollisella poikkeusluvalla Pohjois-Savossa lopetettava eläin. Sutta jahdattiin jo tiistaina, mutta sankka lumisade pelasi kuitenkin luonnon pussiin ja sudet pelastivat nahkansa.

Ensimmäinen poikkeusluvalla lopetettava susi kaadettiin maanantaina Lapinlahdella. Kaatoluvista on valitettu Itä-Suomen hallinto-oikeuteen, mutta oikeus antoi jahdin alkaa valituksista huolimatta.

Kannanhoidollisessa sudenmetsästyksessä on saatu saaliiksi kaikkiaan kaksitoista sutta neljän ensimmäisen metsästyspäivän aikana. Pohjois-Savossa ammutun suden lisäksi Kainuun lupa-alueella on kaadettu kuusi sutta ja Pohjois-Karjalassa kaksi sutta.

Suden kannanhoidollinen metsästys alkoi maanantaina 23. helmikuuta ja poikkeusluvat ovat voimassa sunnuntaihin 15. maaliskuuta asti.

Tutkimus paljasti Suomelle uuden lintulajin

0
0

Tutkijat ovat löytäneet Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmista Suomelle uuden lintulajin.

Vuodesta 1994 lähtien kokoelmissa olleen hernekertun aasialaisen alalajin todellinen minä paljastui DNA-tekniikan avulla. Linnun höyhenistä saatu DNA tutkittiin Oulun yliopistossa, kerrotaan BirdLife Suomesta .

Lintu on aasialaisen hernekerttujen alalajin halimodendri-alalajin edustaja, eikä vastaavaa ole nähty Suomessa. Lähimmillään alalajin lintu elää Kazakstanissa. Suomalaisserkuistaan se eroaa keskimäärin yleisvärinsä ja pyrstösulkien kuvioitten perusteella. Erot ovat kuitenkin hyvin pieniä.

Lintua hämmästeltiin jo marraskuussa 1994 Hangon lintuasemalla, kun se oli normaalia selvästi ruskeasävyisempi. Kuolleena löydetty lintu toimitettiin silloin keskusmuseon, Luomuksen kokoelmiin.

Hernekertun eurooppalainen alalaji on yleinen pesimälintu Suomessa.

Kokoelmista saattaa paljastua tutkimuksen kehittymisen myötä lisää yllätyksiä.


Rengastusatlas avaa suosittua harrastusta suurelle yleisölle

0
0

Suomessa on rengastettu lintuja vuodesta 1913. Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentin Jari Valkaman ja tutkijan Markus Pihan mukaan rengastus pitää edelleen pintansa - paikannustekniikan kehittyessäkin.

– Rengastus on suosittu harrastus: Suomessa rengastetaan vuosittain hieman yli 200 000 lintua. Viime vuoden summa menee 240 000:een. Meillä on tällä hetkellä noin 700 rengastajaa, Valkama sanoo.

– Pelkkiin renkaisiin verrattuna laitteet ovat useimmiten aika kalliita. Niillä ei päästä kovin suuriin tietomassoihin kiinni. Niillä voi saada hyvinkin paljon tietoa muutamasta yksilöstä, mutta koko maan tai maanosan kattava tietoaineisto jää keräämättä. Eikä ihan pienimmille linnuille voi välttämättä laittaa kovin monimutkaista laitetta, kertoo Markus Piha rengastuksen säilymisestä.

Rengastuksen luoma kuva

Kun lintuja alettiin rengastaa aikoja sitten, haluttiin Jari Valkaman mukaan tietää pääasiassa missä linnut talvehtivat, millaisia muuttoreittejä ne käyttävät, kuinka vanhoiksi linnut elävät ja mikä on linnun kuolinsyy. Nykyään Valkaman mukaan pyritään saamaan selville esimerkiksi lintujen paikkauskollisuutta.

– Pesivätkö ne vuodesta toiseen samalla paikalla ja palaavatko poikaset pesimään niille alueille, missä ne ovat syntyneet. Hyvin tärkeää on myös yksilön elinikäisen jälkeläistuoton selvittäminen. Se saadaan selville yksilöllisesti merkityillä linnuilla.

Rengastusatlas toimii palautteena

Siivekkäistä ja rengastuksesta ilmestyi hiljattain massiivinen teos Suomen Rengastusatlas II. Se esittelee muun muassa rengastukseen liittyviä oheistutkimuksia, lintuasemien toimintaa ja lajikohtaisia rengastusmääriä.

Atlaksen ensimmäinen osa julkaistiin vuonna 2013; teos avaa muun muassa rengastuksen historiaa, lintujen merkintämenetelmiä ja sisältää kakkososan tavoin lajikohtaisia katsauksia.

Yhteensä 1300-sivuisen tietokirjapaketin materiaali on kerätty vapaaehtoisvoimin.

– Kirjojen tekemisen yhtenä tavoitteena oli olla palautteena rengastajille heidän mittaamattoman arvokkaasta työstään. Opus on tärkeä myös viranomaisille. Lisäksi se on tarkoitettu vihjeeksi tutkijoille siitä, millaisia aineistoja voi olla käytettävissä syvempiin analyyseihin, selittää teoksen kokoamiseen osallistunut intendentti Jari Valkama.

Siilien ystävä maksaa hoidon omasta pussistaan – "Kesällä on vähän kevyempi voi leivän päällä"

0
0

Kevään ensimmäinen vieras tuli Minna Rintalan kotiin viime viikolla ilmeisesti sulavesien vaurioituttua pesää. Rintala haki siilin Ylivieskasta eli noin 80 kilometrin päästä.

Kellariin tehdyissä viileämmissä tiloissa siili elelee menemättä enää talvihorrokseen. Paikka on koetettu rakentaa mahdollisimman luonnonmukaiseksi ja lääniä liikkumiseen löytyy.

Alkuajat urossiili saa kotiutua. Se myös madotetaan ennen esimerkiksi hampaiden tarkastusta. Talvella hoitajan rahanmeno on maltillisempaa kuin kesällä. Rintala madottaa kaikki eläimet, ja kesäisin rahaa kuluu myös esimerkiksi antibioottikuureihin. Ne maksavat jopa kymmeniä euroja. Kaikki menee omasta pussista, sillä taustalla ei ole yritystä tai järjestöä.

– Kesällä sairaiden siilien kanssa menee enemmän rahaa; silloin on vähän kevyempi voi leivän päälä.

Hoitoeläin ei ole lemmikki

Rintala odottaa päästäkseen tutkimaan uutta tulokasta tarkemmin. Hän ei osaa suoralta kädeltä arvioida ikää, sillä eläimessä on vanhan siilin piirteitä, mutta "vesivahingon" kohteeksi joutuvat usein nuoremmat. Viime kesän poikaset kun ovat talonrakennushommissaan vähän hutilompia:

– Vanhalla on sellainen viisaus mukana, että se osaa tehdä pesän oikein, sanoo Rintala.

Suuremmin hoitaja ei siilin kanssa aikaa vietä; kyse ei ole lemmikistä. Siksi siili elää kellarissa, missä hoitaja käy vain putsaus- ja ruokintahommissa.

– Pitää ottaa huomioon, että se lähtee täältä. Ja maailma on karu.

Harvinaista on, että hoitosiili palaa samaan paikkaan, mistä tulikin. Yleensä ne päästetään luontoon  samoihin aikoihin, kun pihasiilit laajemmin heräilevät eli silloin, kun hyönteiset ilmaantuvat. Tämän yksilön Rintala kuitenkin kuljettaa aikanaan ylivieskalaisperheelle, joka on valmis uhraamaan pihatilaansa ja myös ruokkimaan siiliä aluksi.

– Nyt se tottuu siihen, että ruoka tulee helpolla.

A-studio kysyy: Suojellaanko Suomessa kalakantoja tarpeeksi?

0
0

Uusi kalastuslaki on herättänyt närää sekä ammattikalastajissa että vapaa-ajan kalastajissa. Kiistaa aiheuttaa kysymys siitä, kuka kalastusasioista saa päättää, ja pitäisikö pyyntimääriä jotenkin rajoittaa.

Jo vuosia tekeillä olleessa laissa aiotaan puuttua muun muassa verkkokalastukseen ja harrastajien kalanmyyntiin. Verkkoja saisi olla enintään kahdeksan, ja enimmäismitaltaan ne saisivat olla 240 metriä pitkiä. Vapaa-ajan kalastajat saisivat edelleen myydä vähäisiä määriä kalaa tuttavapiirilleen, mutta uuden lain mukaan kauppoihin saalistaan voisivat myydä enää ammattikalastajiksi rekisteröityneet.

Eniten kädenvääntöä on käyty ely-keskusten roolista. Uusi laki antaisi ely-keskuksille valtuudet myöntää lupia ammattikalastajille. Vaikka vesialueen omistaja ei haluaisi tehdä sopimusta kalastajan kanssa, ely-keskus voisi myöntää kalastusluvan.

Maa- ja metsätalousvaliokunta jatkaa uuden kalastuslain käsittelyä ensi tiistaina, koska yksimielistä mietintöä ei tänään perjantaina saatu aikaiseksi.

Kuka on oikea taho päättämään sopivista kalastusmääristä ja pyyntiluvista: paikalliset vesialueiden omistajat vai ely-keskukset? Onko verkkokalastuksen rajoituksista hyötyä vai haittaa? Entä onko harrastajakalastajien kalanmyynti harmaata taloutta vai toimiva suomalainen perinne?

Äänestys on päättynyt! Kiitos kaikille kommentoijille ja äänestäjille!

Perjantain A-studiossa uudesta kalastuslaista keskustelemassa vapaa-ajan kalastaja Jasper Pääkkönen, ammattikalastaja Juha Piilola sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.). Juontajina Annika Damström ja Markus Liimatainen. TV1 kello 21. #yleastudio

Päivitetty kello 16.40: Juttuun lisätty maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön tilanne.

Maan metsäpeurakanta lasketaan maaliskuussa

0
0

Suomenselän metsäpeurakantaa aletaan laskea ensi viikosta alkaen. Helikopterilaskentoja tehdään Lappajärven ja Evijärven ympäristössä ja jo maaliskuun puolivälissä laskennan pitäisi siirtyä Kainuun metsäpeura-alueille.

Alueet, joilla laskentoja tehdään, on valittu esikartoitusten ja pannoitetuista metsäpeuroista saadun tiedon perusteella.

Laskennassa kirjataan kaikki peurahavainnot ja valokuvataan sekä määritetään peurat. Isojen peuralaumojen tarkka laskenta on hankalaa, mutta valokuvista laskennan tulos on mahdollista tarkistaa.

Mikäli olosuhteet sallivat, joitakin metsäpeuroja myös pannoitetaan laskennan jälkeen. Silloin voidaan seurata yksilön liikkeitä, selviämistä ja vasatuottoa. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat suurpetojen vaikutukset metsäpeuraan ja lajin levittäytyminen uusille alueille, esimerkiksi Oulujärven tuntumaan.

Metsäpeuralaskenta edellyttää riittävää lumikerrosta, jotta jäljet havaitaan. Lisäksi lumi vähentää peurojen liikkumista ja saa ne kerääntymään pienemmälle alueelle.

Viime talvena metsäpeuralaskentoja ei pystytty tekemään vähäisen lumen takia, mutta vuonna 2013 tehdyn laskennan mukaan metsäpeuroja oli Suomessa noin 1900. Suomenselällä on maan vahvin metsäpeurakanta eli reilu tuhat yksilöä.

Uhanalaisella saimaannieriällä on sittenkin toivoa – luontaista lisääntymistä tapahtuu

0
0

Saimaannieriä on erittäin uhanalaiseksi luokiteltu kalalaji. Erikoinen kala on saimaannorrpan tapaan jääkauden jälkeinen relikti. Kalan pelättiin jo kuolevan sukupuuttoon, mutta nyt tunnelin päässä näkyy valoa.

– Parilta vesialueelta on saatua tietoa, että luontaista lisääntymistä on tapahtunut. Lisäksi olemme saaneet uusia emokaloja, joiden kautta saadaan uutta istutusmateriaalia lähivuosina, tutkimusmestari Esa Hirvonen Luonnonvarakeskuksen Enonkosken yksiköstä sanoo.

Nieriäkantaa on pitkään ylläpidetty Enonkoskella Kuolimolta pyydettyjen emokalojen avulla.

– Aika huonoin tuloksin. Emokalatkin olivat jo kolmatta laitossukupolvea, tutkimusmestari Esa Hirvonen myöntää.

Vastakuoriunut sopeutuu parhaiten

Toiveet nieriäkannan pelastamiseksi heräsivät uusien emokalojen myötä. Tutkijoiden haaviin jäi viitisenkymmentä emokalaa Yövedeltä vuosina 2009-2012. Viime syksynä tuli hyviä uutisia Kuolimolta, jossa nieriän arvellaan viimeksi luontaisesti lisääntyneen.

– Saimme Kuolimolta viime syksynä 32 emokalaa. Lypsimme kalat ja saimme uutta luonnonvalinnan läpikäynyttä ainesta viljelyyn.

Samaan aikaan on saatu ensimmäisiä merkkejä luonnossa tapahtuneesta lisääntymisestä. Ne ovat perua kokeilusta, joissa kalanpoikaset on istutettu vastakuoriutuneina. Aiemmat istutukset on tehty varttuneemmilla poikasilla.

– Tutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että nieriä sopeutuu vesistöön parhaiten, kun se istutetaan nuorena. Vaikka osa joutuukin petokalojen ruoaksi.

Tutkijoiden pöydälle on kertynyt näytteitä luonnossa syntyneistä nieriöistä Koloveden kansallispuiston vesiltä ja Luonterilta.

Nieriä vaatii puhtaan veden ja syvänteitä

Saimaannieriä vaatii ympärilleen kirkkaat ja syvät vedet.

– Eikä rantakivikoissa, joissa se kutee, saa humusta olla liikaa.

– Ja olisi hyvä, ettei loppusyksyllä kalan kutuaikana olisi rantakivikoissa verkkoja, joihin emokalat jäisivät, tutkimusmestari Esa Hirvonen muistuttaa.

Myös vesistön ravintotilanne on poikasten kasvun kannalta tärkeä elementti.

– Järvessä on monta muuta tekijää ravinnon lisäksi. Pitää olla paljon syvänteitä, siellä nieriä viihtyy kymmenasteisessa vedessä kesäaikanakin.

Kalastamaan 10 vuoden päästä?

Saimaannieriä on ollut  kokonaan rauhoitettu vuoden 2014 alusta lähtien. Rauhoitus sinänsä ei ole tuonut nopeita tuloksia.

– Lyhyt aika on vasta taustalla. Aiemmat rauhoitusalueet ja suojelutoimet ovat pelastaneet nieriän lähinnä Kuolimolla.

Rauhoituksella on taata uhanalaisen kalalajin ensimmäiset elinvuodet, jolloin niitä uhkaa muun muassa verkkopyynti. Nieriä saavuttaa kutukypsyyden kuusivuotiaana, jolloin kala painaa noin 1,5 kiloa.

– Vie varmaan ainakin kymmenen vuotta ennen kuin kalastusta voidaan ajatella. Ja alamitan pitää sitten olla 70 senttiä, jotta kala on ehtinyt kahdesti kutea, Hirvonen arvioi.

Viewing all 9495 articles
Browse latest View live