Eurassa toimiva erikoispapereita valmistava Jujo Thermalin paperitehdas sanoo, että tehdas ei ole vastuussa viime keväänä Eurajoessa havaituista paakuista. Jujo Thermal ihmettelee, miksi El-keskus on kertonut paakkujen lähteeksi teollisuuden.

Eurajoessa havaittiin keväällä 2014 vaahtomaisia paakkuja. Ely-keskuksen teettämän tutkimuksen mukaan paakut sisälsivät aineita, joita paperitehdas ei käytä prosesseissaan.

Jujo Thermalin mukaan tutkitut paakut ovat ennemminkin yhdistelmä sellaisia aineita, joita yhdyskunnan ja teollisuuden jätevesissä voi olla.

Tehdas kiistää väiteet

Tehtaan mukaan väite, että paakut olisivat peräisin Jujo Thermalin tai JVP-Euran tekemistä paperitehtaan jätevesien ohituksista, on virheellinen. Jujo kertoo, että kaikki Jujo Thermalin jätevedet ohjataan lupaehtojen mukaisesti puhdistettaviksi JVP-Euraan.

– Jujo Thermal on pyytänyt Ely-keskukselta lisäselvityksiä, miten ELY-keskus on päätynyt esittämään paakkujen syyksi Jujo Thermalin toiminnan, tehtaanjohtaja Matti-Pekka Vanninen sanoo.

Eurajoki on viime vuosina ollut usein käyttökiellossa vakavan saastumisen takia. Suurin syy saasteisiin on ollut jätevedenpuhdistamon riittämätön kapasiteetti.

Floridan yliopiston tutkimuksessa tavoitteena oli tutkia päivittäin tapahtuvan mustikoiden syönnin vaikutusta verenpaineeseen ja valtimojäykkyyteen vaihdevuodet ohittaneilla naisilla, joilla oli normaali tai lievästi kohonnut verenpaine. Tutkimuksen tulokseksi saatiin, että päivittäinen mustikoiden syönti voi vähentää verenpainetta ja valtimojäykkyyttä.

– Taas kerran vahvistettiin tietoa mustikoiden terveysvaikutuksista. Jo toisen maailmansodan aikana brittilentäjät kertoivat pimeän näkönsä parantuneen syötyään mustikkahilloa. Mustikoista on tehty useita tutkimuksia ja sen on todettu laajentavan verisuonia. Valtimoita pehmentävä vaikutus laskee verenpainetta, joten mustikka vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moisio toteaa.

– On kuitenkin huomattava, että meillä Suomessa pahin ongelma ovat kovat rasvat. Yksistään mustikoiden syömisellä ihminen ei pysty korjaamaan verisuoniaan, vaan myös rasva on vaihdettava enemmän kasviöljyjä sisältäviin, Moisio jatkaa.

Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan saatu tulos voi olla seurausta lisääntyneestä typpioksidin muodostumisesta elimistössä ja sen valtimoita laajentavasta vaikutuksesta. Tutkimuksessa mustikat laskivat 5,1 prosenttia systolista verenpainetta ja 6,3 prosenttia diastolista verenpainetta. Marjan aikaan saama verenpaineen lasku oli kliinisesti merkittävä, mutta verenpainelääkkeillä verenpainetta saadaan laskettua vielä enemmän.

Tutkimukseen osallistui 48 iältään 45–65-vuotiasta naista, joilla oli normaali tai lievästi kohonnut verenpaine. Yhteensä 40 naista kävi koko tutkimukseen loppuun.

Metsämustikan terveysvaikutukset voivat olla suuremmat

Tutkimuksessa oli käytetty viljeltyä pensasmustikkaa. Metsämustikalla terveysvaikutukset todennäköisesti olisivat Arktisten Aromien toiminnanjohtajan mukaan vielä suuremmat, sillä metsämustikka sisältää moninkertaisesti enemmän antosyaaneja kuin pensasmustikka.

– Itä-Suomen yliopistossa on tehty ravitsemustutkimuksia, joissa marjalajina on ollut metsämustikka. Mielenkiintoisin olisi kuitenkin sellainen tutkimus, missä verrattaisiin pensas- ja metsämustikan terveysvaikutuksia. Näin erot saataisiin selvimmin näkyviin, Simo Moisio mainitsee.

Moision mukaan amerikkalaiset eivät halua tehdä mustikkatutkimusta metsämustikalla, koska maassa viljellään paljon pensasmustikkaa. Amerikkalaisten tekemät tutkimukset ovat kaupallisempia kuin Suomessa tehdyt, sillä siellä ravitsemustutkimus on maatalousministeriön alaisuudessa. Floridan yliopiston tutkimuksessa rahoittajina olivat USA:n maatalousministeriö ja pensasmustikkayhdistys.

Kymmenet jäänsiniset silmät tuijottavat intensiivisesti koira-aitauksen verkon läpi Jämsän McAhon kenneliin saavuttaessa. Timo Mäkiahon 40 siperianhuskya eivät haukahda kertaakaan pihaan saapuvia vieraita.

– Huskyt eivät edes osaa kunnolla haukkua. Innostuessaan, kuten rekiajelulle lähdettäessä ne ulvahtelevat, valaisee Mäkiaho huskyensa tapoja.

Mäkiahon ottaessa koiravaljaat esiin tulee tarhaukseen vipinää. Huskyt hyppelevät innoissaan ja päästelevät haukauduksenomaisia vinkaisuja. Nämä kaverit elävät juoksemiselle, ruokakin jää toiseksi Mäkiaho kertoo.

– Parhaat kyllä juoksevat jalat alta, jos kuski ei ymmärrä ottaa niitä pois valjakosta. Juokseminen on parasta niiden elämässä.

Huskyt valtasivat ison miehen sydämen

Timo Mäkiaho sai pysyvän piston sydämeensä käydessään ensimmäisen kerran koiravaljakkoajelulla perheensä kanssa Kuusamossa 90-luvun lopulla.

Muutamaa vuotta myöhemmin Mäkiaho hankki itselleen neljä huskya ja reen. Nykyisin hänellä on kennelissään koiria kymmenkertainen määrä. Mäkiaho kehuu huskyjen pyyteetöntä luonnetta.

– Kyllä ne ovat valloittavia työkavereita. Ei ne kauheasti mitään pyydä, mutta haluavat kuitenkin olla ihmisen kavereita.

Mäkiahon poika on aktiivinen kilpailija koiravaljakkoajossa. Heidän parhaat koiransa ovatkin juosseet kolme MM-kultaa ja useita Euroopan mestaruuksia. Parhaaseen lopputulokseen johtavat koiran geenit ja ohjastajan taito.

Venäläisten vähyyttä paikkaavat hollantilaiset

Mäkiahojen pihaan on virrannut tällä viikolla ulkomaalaisia turisteja tasaisena virtana. Kesäisin huskyt lomailevat ja talvisin ne vetävät  turisteja reessä Jämsän luonnonkauniissa maastoissa.

Eksoottiset huskysafarit ovat eityisesti ulkomaalaisten turistien mieleen. Himoksen hiihtokeskuksen läheisyys tuo lähes 80 prosenttia Mäkiahon asiakkaista. Husky-yrittäjä kertoo, että kaksi kolmasosaa asiakkaista tulee Suomen rajojen ulkopuolelta.

– Aikaisemmin venäläiset ovat olleet suurin asiakasryhmä, mutta tänä vuonna venäläisten vähyyttä ovat paikanneet muut eurooppalaiset, erityisesti hollantilaiset, luettelee Mäkiaho.

Ajelua yksin tai yhdessä

Huskyajelulle voi lähteä joko itse rekeä ajaen tai kyydissä istuen. Koirien määrää valjakossa vaihdellaan painon mukaan. Yleensä yhdelle ajajalle on kolmesta neljään ja useammalle matkustajalle kuudesta kahteentoista koiraa.

Mäkiaho ajeluttaa huskyillään vain lyhyitä lenkejä, jotta ne jaksavat juosta koko matkan. Vaudin hurma viehättää turisteja. Vierailijat saavat myös vapaasti silittää ihmisystävällisiä huskyjä.

– Koirien paijaaminen on osa ohjelmanumeroa. Kodassa on tarjolla myös makkaraa ja mehua. Ihmiset haluavat lomallaan viettää rauhassa aikaa, kuvailee Mäkiaho.

Huskyt ovat kevyitä ja pienikokoisia koiria, mutta silti äärettömän sitkeitä. Aikanaan Alaskan, Grönlannin ja Siperian alueilla koirvaljakot ovat olleet ainoita kulkupelejä. Hevoset eivät päässet kulkemaan pitkiä matkoja upottavassa lumessa.

– Käyttö on jalostanut niistä sisukkaita. Ne voivat juosta parhaimmillaan jopa 50 kilometriä päivässä, kertoo Mäkiaho ja ottaa syliinsä Cherokee-nimisen huskynsä ja pörröttää sen paksua, karheaa turkkia.

Tornion Kaupunginlahden tulvapenkereitä aiotaan korottaa runsaasti nykyisestään. Tarkoituksena on vähentää tulvavahinkoriskiä niin, että vain poikkeukselliset, kerran 250 vuodessa toistuvat tulvat aiheuttaisivat vahinkoa.

Penkereen korottaminen on tarpeellista erityisesti Haaparannan puolella. Kustannuksiksi arvioidaan noin 150 000 euroa.

Osana tulvasuojelua Tornionjokea on myös ruopattu. Ruoppaamalla saadaan joesta purkautuville jäämassoille avoin reitti merelle.

Jääpadot pahin uhka

Tornionjoella tulvariskien kannalta pahin tilanne aiheutuu jääpadon aiheuttamassa tulvassa.

Suurin uhka jääpadon syntymiselle Tornio-Haaparanta -alueella on silloin, kun merialue on vielä jäässä, mutta joen yläpuoli purkaa jäitään alavirtaan. Virran mukana kulkeutuvat jäät pakkautuvat kiinteän jään reunaan aiheuttaen jääpadon.

Viimeisin Tornion jääpatotulva tapahtui keväällä 2002, jolloin aiheutui lähes 150 000 euron vahingot.

Suunnitelmasta voi kertoa mielipiteensä

Tornionjoen tulvariskien hallintasuunnitelmasta on mahdollista kertoa mielipiteensä maaliskuun loppuun saakka. Mielipiteensä voi antaa muun muassa Ympäristöhallinnon sivuilla.

Luonto-Liiton Metsä-ryhmän jäsen Hanna Jauhiainen kertoo, että perjantaina puolen päivän aikaan kolmen luontoliittolaisen ja yhden paikallisen henkilön ryhmä on Pesiönjärven saarilla Kumpusaaressa.

– Nyt näyttää oikein hyvältä, ja mielestäni hakkuut heikentäisivät selvästi saarten luontoarvoja. Kumpusaaresta löysimme silmällä pidettävän jäkälälajia, korpiluppoa, ja yhden vaarantuneeksi luokitellun kotelosienen, aarninapun.

– Aiomme kierrellä saarissa, ja mahdollisesti hakkuita vastustavia paikallisia on tulossa mukaan iltapäivällä. Saaret ovat tärkeä virkistysalue, eikä sitä kehitetä hakkuilla.

Jauhiainen kertoo, että helsinkiläisistä ja kuopiolaisista koostuva Luonto-Liiton ryhmä saapui Suomussalmelle torstaina ja aikoo viipyä lauantaihin. He vastustavat Metsähallituksen saariin suunnittelemia harventaen suunnittelemia hakkuita.

– Myös tällaiset erikoishakkuut heikentävät saarten luontoarvoja, saaret pitää jättää luonnontilaan, Luonto-Liiton Metsä-ryhmän jäsen Hanna Jauhiainen kertoo.

– Kainuun ELY-keskus myös epäilee, että saarissa on liito-oravia, ja niiden luotettava kartoitus voidaan tehdä myöhemmin keväällä tai kesällä. Tähän aikaan vuodesta se ei onnistu.

Metsähallituksen Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan aluejohtaja Arto Tolonen sanoo, että Metsähallituksen hakkuusuunnitelmat eivät etene ennen kuin liito-orava-asia on selvitetty.

– Sen osalta tilanne etenee maanantaina. Jäätietäkään ei saada aikaiseksi ainakaan viikkoon.

Kaavamerkinnät suurennuslasin alla

Luontoliiton Metsä-ryhmän jäsen Hanna Jauhiainen vetoaa hakkuita vastustaessaan Pesiönjärven saarten olleen nykyistä maakuntakaavaa edeltävässä Kainuun III seutukaavassa S-merkinnällä.

Kainuun liiton maankäyttöasiantuntija Martti Juntunen vahvistaa Jauhiaisen mainitseman kaavamerkinnän. Nykyisessä 29.4.2009 valtioneuvoston hyväksyksymässä maakuntakaavassa saaret ovat Juntusen mukaan merkinnällä V, joka tarkoittaa vähintään seudullisesti merkittävää virkistysaluetta ja virkistyskäytön kehittämisaluetta taajama-alueen ulkopuolella.

– Kainuun seutukaavan ensimmäisessä vaiheessa Pesiönjärven saaret olivat SU 108 -merkinnällä, ja kaavaselostuksessa kerrotaan, että Metsähallituksen rauhoittaneen saaret maisemansuojelua silmällä pitäen.

Viiden saaren muodostama maisemakokonaisuus Pesiönjärven pohjoisosassa. Metsähallitus on rauhoittanut saaret maisemansuojelua silmällä pitäen. Ote Kainuun seutukaavan 1. vaiheesta, jonka sisäministeriö vahvisti 29.4.1980.

Kainuun seutukaavan toinen vaihe vahvistettiin ympäristöministeriössä 3.11.1983, ja siinä merkintä säilyi samana kuin ensimmäisessä vaiheessa. Kainuun III seutukaavassa Pesiönjärven saaret olivat Kainuun liiton maankäyttöasiantuntija Martti Juntusen mukaan S 706 -merkinnällä, jonka aiempien vaiheiden seutukaavojen SU-alueet pääosin saivat.

Juntusen mukaan muuttuneiden maankäyttö- ja virkistyskäyttötavoitteiden perusteella seutukaavan suojelualueista osoitettiin maakuntakaavan virkistysalueiksi Pesiönjärven saarien lisäksi muun muassa Hyrynsalmen Vuorisaari, Kuhmosta osa Lammajärven ja Ontojärven saarista sekä osa Oulujärven retkeilyalueen saarista.

Artikkelia täydennetty 20.2.2015 kello 13.57: Artekkelia täydennetty otsikon Kaavamerkinnät suurennuslasin alla -alapuolinen osuus Jauhiaisen ja maankäyttöasiantuntijan kommenteilla.

Suomen Metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö eli Otso Metsäpalvelut aloittaa ensi viikolla yt-neuvottelut. Henkilöstövähennystavoite on enimmillään 90 henkeä, mikä on kolmannes Otson 270 ihmisen työvoimasta. Yt-neuvottelut koskevat koko henkilöstöä.

– Se on arvioitu taso, kun tavoitellaan noin 5 miljoonan vuotuisia säästöjä Otson liiketoiminnassa, kertoo Otsoa johtava liiketoimintajohtaja Kari Lundell Ylelle.

Suomen metsäkeskuksen liiketoiminta erotettiin metsäkeskuksen julkisesta viranomaispuolesta vuonna 2012. Julkinen puoli mm. valvoo metsälakien toteutumista ja jakaa metsänparannustöihin myönnettäviä Kemera-tukia. Metsäkeskuksen liiketoiminta taas muodostuu lähinnä metsänomistajille tarjottavista metsähoitopalveluista.

Metsäkeskuksen liiketoimintayksiköstä on muodostettu erillinen Otso Metsäpalvelut, joka oli tarkoitus yhtiöittää tämän vuoden alusta. Yhtiöittämistä kuitenkin lykättiin Otson vaikea taloustilanteen vuoksi. Otso on koko olemassaolonsa ajan tehnyt kovaa tappiota, ja viime vuoden tappio oli noin 3,5 miljoonaa euroa.

- Meillä on talossa erinomaisen iso määrä loistavia alan osaajia. Nyt me joudutaan valitettavasti ottamaan hiukan takapakkia ja tiivistämään, tehostamaan kaikilla aloilla, niin hallinnossa, myynnissä, markkinoinnissa kuin tuotannossakin, Lundell selittää.

Metsäpeuraa aletaan istuttaa ainakin Pohjois-Pohjanmaan Pyhännälle sekä Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajaseudulle.

– Jos rahoitus järjestyy, metsäpeuroja istutetaan myös Ruunaan seudulle Pohjois-Karjalaan, kertoo projektipäällikkö Sakari Mykrä Metsähallituksesta.

Kohdealueet on valinnut Metsähallituksen palautusistutushanketta ohjaava asiantuntijaryhmä, joka perustaa valintansa Luonnonvarakeskuksen kartoituksiin.

– Järjestys on tämä sen vuoksi, että Ruunaan seudulla itärajan läheisyys voi olla riski muun muassa peurojen liikkumisen ja suurpetojen takia, perustelee Mykrä.

Aikaisintaan istutukset alkavat ensi vuoden alussa. Operaatiossa pyydetään villejä metsäpeuroja ja siirretään ne kohdealueille. Siirtoistutuksia täydennetään myös tuomalla eläimiä eläintarhoista.

Metsähallitus valvoo maanantaina 23. helmikuuta alkavaa sudenmetsästystä tehostetusti valtion alueilla yhdessä poliisin, rajavartiolaitoksen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa. Valvonnalla on kaksi tarkoitusta. Sillä huolehditaan siitä, että metsästys sujuu lainmukaisesti ja siitä, ettei metsästystä laittomasti häiritä.

– Metsästyksen tahallinen häirintä on rangaistavaa, toteaa erätarkastaja Markus Aho Metsähallituksesta.

Moottorikelkat tehosyynissä

Kannanhoidollinen metsästys kohdistuu ensisijaisesti haittaa aiheuttaviin nuoriin yksilöihin.

Valvonnassa erityistä huomiota kiinnitetään moottorikelkan asianmukaiseen käyttöön metsästyksen yhteydessä. Esimerkiksi aseen kuljettamiseen kelkalla tarvitaan aina poliisin ja maastoliikenteeseen aina maanomistajan lupa.

Poikkeusluvista valitettu

Susia on metsästetty viime vuosina vain, kun ne ovat aiheuttaneet vahinkoja.

Nyt alkavaan metsästykseen Suomen riistakeskus on myöntänyt 24 poikkeuslupaa. Kaikista näistä luvista on valitettu. Eri osissa maata oikeusistuimet ovat tehneet hieman toisistaan poikkeavia linjauksia valitusten käsittelyssä. Tämän takia suden metsästys ei ala yhtenäisesti koko maassa.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että maanantaina metsästys voidaan aloittaa suunnitellusti Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla, kertoo riistapäällikkö Keijo Kapiainen Suomen riistakeskuksesta.

Joka tapauksessa on selvää, että susijahti ei ala ainakaan vielä maanantaina 23.2  Varsinais-Suomessa, Pohjois-Hämeessä eikä Satakunnassa.

Jäänveistäjät Feodor Markov ja Vadim Tammynnokov ovat luoneet Jyväskylään neljä isohkoa jäätaideteosta. Siperian Jakutskista kotoisin oleva parivaljakko edustaa maailman parhaimpia ja arvostetuimpia jäänveistäjiä.

Kotiseutuneuvos Kauko Sorjonen tilasi teokset  Kuokkalan Kartanon puutarhaan, yläkaupungille Galleria Beckerin pihalle, Ladun majalle sekä omaan kotipihaansa Hämeenkadulle.

Siperialaiset jäänveistäjät osallsituivat Mikkelissä kansainväliseen jäänveistokilpailuun ja tekivät Jyväskylän jääluomuksensa samalla reissulla, kertoo Jäälinna ry:n puheenjohtaja Tuomo Jantunen.

–  Nämä veistokset, mitkä tilattiin Jyväskylään ovat jakutialaista taidetta ja se on ollut kaikkiaan varsin mielenkiintoinen projekti.  Ladun majalle he tekivät suomalaista taidetta eli suuren muumi-veistoksen.

Leuto sää haittaa jääveistosten säilymistä.

– Harmillisesti sattui nyt näin lämpimät kelit. Kyllä ne aika nopeasti näissä lämpöasteissa sulavat, varsinkin teosten ohuemmat kohdat, harmittelee Jantunen.

Kymmenes kansainvälinen Jäälinna Festivaali käynnistettiin Heinolassa ja se alkoi jäänveistokilpailulla. Kilpailun teemana oli Ihmeitä keskellämme. Mukana kilpailussa oli kaikkiaan kymmenen kansallisuutta.

Vuonna 2014 kalastusrikkeiden määrä oli suurin kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Rikkeitä havaittiin joka kymmenennessä tarkastuksessa. Toissa vuonna luku oli pienempi, noin seitsemän prosenttia.

Nousu johtuu ennen kaikkea Saimaalla tehostuneesta kalastuksen valvonnasta. Saimaalla valvonta lisääntyi Saimaannorppa-LIFE-hankkeen takia.

– Havaitut rikkeet liittyivät lähinnä pyydyskalastukseen. Kaikki kalastajat eivät ole vielä sisäistäneet vuonna 2012 muuttuneita pyydysten merkitätapajoja, kertoo aluepäällikkö Erkki Turtinen Metsähallituksesta.

Metsästysrikkeet vähenivät

Metsästysrikkomusten määrä sen sijaan oli viime vuonna toissa vuotta pienempi. Erityisesti vähenivät suurpetoihin kohdistuvat laittomuudet.

Erätarkastajien arvion mukaan suurpetojen laiton pyynti väheni muun muassa Perhossa tapahtuneiden susien laittomien tappojen takia. Rikosten paljastuminen saattoi ehkäistä muita tekoja. Toisaalta vähäluminen talvi vaikeutti petojen jahtaamista moottorikelkoilla.

– Puolangalla tapettiin viime vuonna maakotka, mikä on nykyään aika harvinaista, sanoo Turtinen.

Metsähallitus teki viime vuonna 9040 tarkastusta, joissa havaittiin 910 rikettä.

– Metsästysrikkeet korostuvat erityisesti siellä, missä valvonnan voi olettaa olevan vähäisintä, eli valvonta-alueiden rajoilla, toteaa Turtinen.

Törkeitä metsästysrikoksia todettiin viisi, mikä on vain puolet aiempien vuosien määristä. Yleisin rike liittyy aseen puutteelliseen suojaukseen kuljetuksen aikana.

– Tästä ei ole koskaan pitkä matka maantiemetsästykseen, arvioi Turtinen.

Vuosittainen erävalvontaraportti on yhteenveto Metsähallituksen kahdentoista erätarkastajan tarkastuskertomuksista.

 Yle Keski-Suomi julkaisee yleisön ottamia sääkuvia sekä alueellisissa TV-uutisissa että nettisivuillaan.

Lähetä kuva osoitteeseen keskisuomi@yle.fi ja katso tarkemmat ohjeet täältä.

Kuvagallerian otokset saat näkymään suurempina klikkaamalla hiirellä kuvan päällä.

Yle esitti puolitoista viikkoa sitten tutkivan journalismin MOT-toimituksen ohjelman, joka kertoi forssalaisen ympäristöalan yrityksen Envor Groupin toimista.

Ohjelmassa epäiltiin Envorin rikkoneen ympäristölupansa ehtoja useissa kohdissa.

Yhtiön toimitusjohtaja Asko Hänninen pääsi maanantaina puhumaan tulevasta biokaasulaitoksesta Forssan valtuustokokouksen päätteeksi. Kokouksesta taltioitiin video, joka on nähtävissä netissä Youtube-sivustolla.

Videolla Hänninen väittää, kuinka Envor on menestyksekkään mustamaalauskampanjan kohteena, johon Yleisradion MOT-ohjelma on lähtenyt mukaan.

– Tarkoituksena on vaikeuttaa Envorin liiketoimintaa kaikin mahdollisin tavoin ja tulevaa biojalostamohanketta, Hänninen painotti hiljaa istuvalle valtuustolle.

Valtuuston kokouksessa istuivat maanantaina myös forssalainen ympäristöministeri Sanna Grahn-Laasonen (kok.) sekä keskustalainen kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila.

Ainoastaan Vasemmistoliiton valtuutettu Tapio Virtanen aukaisi suunsa ja tiedusteli, onko Envor ryhtynyt minkäänlaisiin toimiin oikoakseen mielestään virheellisiä väitteitä.

Hänninen vastaa, että Envor on palkannut konsulttiyrityksen asiaa hoitamaan. Jonkin verran yhtiö on myös pyrkinyt korjaamaan mediassa olleita tietoja.

Valtuutetut saivat oikaisukirjeen toimittajalta

Hännisen puheet saivat MOT-ohjelman toimittaneen Kirsi Skönin poikkeuksellisesti lähettämään henkilökohtaista sähköpostia kaikille forssalaisvaltuutetuille.

– Päädyin tekemään oikaisun suoraan valtuutetuille, koska Envorin syytökset oli julkaistu verkossa. Esitimme ohjelmassa vain ja ainoastaan sellaisia väitteitä, jotka tulivat ohjelmassa toteennäytetyiksi, Skön huomauttaa.

– Epäkohdat olivat sellaisia, joita valvojaviranomainen, siis Ely-keskus, piti ongelmallisina. Osin keskus oli jo itse alkanut selvittää epäkohtia, osan he aloittivat tämän ohjelman perusteella. Ely teki ohjelman perusteella yhden tutkintapyynnön Envorin jätteidenkäsittelystä. Kaksi on yhä tutkinnassa. Yhden osalta syyttäjä päätyi syyttämättäjättämispäätökseen.

Valtuustokokouksessa Envorin Hänninen kertoo, kuinka hän sai MOT:n ohjelman käsikirjoituksen ennakkoon luettavakseen.

– Valitettavasti pyynnöistämme huolimatta ohjelman asiavirheitä ei korjattu ennen kuin ohjelma tuli ulos.

Kirsi Skön kertoo, kuinka toimitusjohtaja Asko Hänninen ja hallituksen puheenjohtaja Mika Laine lähettivät hänelle ohjelmanteon aikana useita sähköposteja, jotka ovat yhä tallessa.

– Se oli hyvin painokasta yritystä vaikuttaa jutun sisältöön. He olivat hyvin tyytymättömiä tapaan, jolla tapausta käsiteltiin. He eivät kuitenkaan pystyneet osoittamaan yhtään kohtaa, jossa olisi ollut asiavirhe. Yhtä nettijutun kohtaa tarkensin käydyn sähköpostinvaihdon seurauksena, Skön painottaa.

Valtuustolle maanantaina puhunut Asko Hänninen kertoi, kuinka yhtiöllä ”on lehtien palstoilla ja muutamassa radio-ohjelmassakin ollut valitettava erimielisyys Ely-keskuksen kanssa Elyn toimintatavoista selvittää valvottavan yrityksen toimia.”

Envor onkin tehnyt poliisille tutkintapyynnön kahta tarkastajaa kohtaan. Tätä Ylen toimittaja Kirsi Skön pitää poikkeuksellisena menettelynä.

– Pidän hyvin kummallisena, että yritys menee ja tekee tutkintapyynnön virkavastuulla toimivista tarkastajista. Mihin rikokseen he olisivat voineet edes syyllistyä? hän kysyy.

Vääntöä mäntypikiöljy-termistä

Envor on ollut terhakas puolustaessaan oikeuksiaan. MOT-toimittaja pysyy kuitenkin tiukasti ohjelmassa esitettyjen väitteiden takana.

– Ei suomalaisessa järjestelmässä voi valheellisia tietoja tuosta vaan julkisuuteen esittää, Skön muistuttaa.

Oikeustoimien lisäksi Envorilla on mahdollisuus tehdä kantelu Julkisen sanan neuvostoon. Jos sieltä tulisi langettava päätös, joutuisi Yleisradio oikaisemaan väitteet yhtä näyttävästi kuin ne on esitetty MOT:n ohjelmassa. Envor on toistaiseksi lähinnä pyrkinyt korjaamaan mediassa olleita tietoja, kertoi Hänninen kokouksessa.

– Kuten: emme sekoita multatuotteisiimme mäntypikiöljyä. Se on arvokas raaka-aine, jonka hinta on tällä hetkellä noin 600-700 euroa tonnilta. Saamme multatuotteistamme noin 10-20 euroa tonnilta. Meillä ei ole varaa sekoittaa niin kallista raaka-aineitta meidän multatuotteisiin, Asko Hänninen painottaa.

Kohuohjelman tehneen Skönin mielestä keskustelu mäntypikiöljyn oikeasta nimestä ei ole olennainen kokonaisuuden kannalta. Envor ei kiistä sen vastaanottoa ja käsittelyä kentällä.

– Jutussa käytin kerran täsmällistä ilmaisua mäntyöljyn sakka. Muuten puhuin mäntypikiöljystä, mikä oli yhtiön hallituksen puheenjohtajan ja Elyn käyttämä termi tästä orgaanisesta, tahmeasta ja hiukan tervaa muistuttavasta tuotteesta.

Omat lapset vaikka uimaan

Hänninen kertoi Forssan valtuustolle, että yhtiö on tilannut Kokemäenjoen vesistönsuojeluyhdistykseltä jälleen uudet näytteet samasta ojasta, johon laskevasta salaojaputken päästä toimittaja Kirsi Skön MOT:n ohjelmassa otti vesinäytteen. Tuo näyte osoittautui tutkimuksessa silkaksi jätevedeksi.

Hänninen muistutti, että yhdistys oli hakenut vesinäytteitä samasta paikasta jo kahdesti aiemminkin.

– Ne näytteet ovat olleet hyviä. Laittaisin vaikka omat lapset mieluummin uimaan siihen veteen kuin millekään julkiselle uimarannalle kesäaikaan Suomessa, Hänninen kehaisee.

Yle Hämeen ohjelmassa sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) ja kansanedustaja Timo Räsänen (kok.) toivoivat viranomaisilta pikaista tutkintaa Envorille. Kirsi Skön on samaa mieltä.

– Totta kai toivon nopeaa käsittelyä tälle asialle. Todennetuksi on tullut se, että Envor on rikkonut ympäristölupaehtoja. Osa tutkittavista epäkohdista on sellaisia, joissa yrityksen ympäristölupa on epämääräinen. Se on ongelma valvojalle (Ely) ja oikeusturvaongelma itse yritykselle. Lupa pitäisi korjata järkevään muotoon, Skön päättää.

Suomen metsäpeurakanta lasketaan jälleen helmi–maaliskuun vaihteessa kokonaan. Laskenta aloitetaan Pohjanmaalta helmikuun viimeisinä päivinä ja Kainuussa lasketa tehdään maaliskuun alussa.

Tutkimusmestari Arto Juntunen ennakoi varovaisesti Kainuun kantaa jo tässä vaiheessa.

– Kyllä meillä epäilys on, että kanta saattaa olla hieman laskusuunnassa. Peurojen ikärakenne on vanha ja liikenne, sekä suurpedot verottavat sitä. Liikenne on suurin tilastoitu syyllinen. Petojen osuutta ei saada kokonaan selville, kun kaikkia ei löydetä niiden jäljiltä.

Kymmenkunta vuotta Kainuun metsäpeuratutkimuksen parissa työskennellyt Juntunen kertoo vasavuosien olleen huonohkoja, vaikka muutamia hyviäkin vuosia on ollut.

– Toissa vuosi oli yksi parhaista, mitä minun työssäoloaikanani on ollut. Toivotaan, että kanta olisi säilynyt ennallaan siinä 800 eläimen pinnassa. Se olisi ihan hyvä.

"Tarkkana saa olla"

Viime vuonna laskenta jäi välistä huonon lumitilanteen vuoksi. Laskenta-aikana oli pälviä maassa ja varsinkin järvien ranta-alueilla.

– Tänä vuonna lunta on paikoin ollut metrikin, vaikka nyt näyttää, että pinta tulee alaspäin lauhojen kelien vuoksi.

Kyseessä on totaalilaskenta, eli kaikki laskenta-alueen peurat kuvataan ja lasketaan. Laskenta-alue määräytyy kokemuksen ja pantapeurojen antaman tiedon perusteella.

– Talvilaitumet ovat tunnettuja, ja tänä vuonna otetaan vielä yleisöhavaintojen perusteella tarkennusta.

Koptereilla lasketaan Sotkamon kirkonkylän ja Tipaksen Nimisenkankaan välinen alue. Pieni talvilaidunalue voi tuoda ongelmia laskentaan.

– Tarkkana saa olla, että saadaan lasketut peurat aina oikealle, lasketulle puolelle. Joissain tokissa saattaa olla jopa sata peuraa ja laskenta on vähän hankalaa jos ne ovat isossa ryhmässä. Isossa laumassa on säpinää, mutta nykyisin kaikki kuvataan kahdella eri kameralla, niin varsinainen laskenta voidaan suorittaa ja tarkistaa valokuvista, sanoo tutkimusmestari Arto Juntunen.

Koko Suomessa on arviolta 1900 metsäpeuraa, joista 800 on Kainuussa.

Metsäpeuroja on myös Venäjän Karjalassa. Karjalassa metsäpeurakannan suurimmat uhat ovat suurpedot ja salametsästys. Viime vuoden lopulla kannan määräksi saatiin Karjalassa korkeintaan 2400 eläintä. Kanta on taantuva, kertoo Metsähallituksen yhteityökumppaneineen tekemä tutkimus.

Itä-Suomen hallinto-oikeuteen on valitettu susien kannanhoidolliseen metsästykseen myönnetyistä poikkeusluvista. Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri on jättänyt valituksen ja vaatinut yhdelle luvalle täytäntöönpanokieltoa. Pohjois-Savoon on myönnetty yhteensä kaksi poikkeuslupaa.

Pohjois-Karjalasssa luonnonsuojelupiiri on puolestaan vaatinut kieltoa kuudelle luvalle, lisäksi yksi yksityishenkilö on jättänyt valituksen. Kaikki valitukset on jätetty hallinto-oikeuteen parin päivän sisällä.

Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri kertoo jättäneensä valituksen, koska yhdellä susireviirialueella ei ole tällä hetkellä varmuudella elinvoimaista susilaumaa muun muassa Vieremällä paljastuneen salametsästyksen takia. Kannanhoidollisia poikkeuslupia voidaan myöntää vain elinvoimaisiin ja vakiintuneisiin susilaumoihin.

Luonnonsuojelupiirin mukaan riistakeskus ei ole ottanut huomioon joitain susien kaatoja, kun se on päättänyt poikkeusluvistaan.

– Luvat on ylipäätään myönnetty hätäisesti ja nopealla aikataululla. Ei voida varmaksi tietää, onko alueella elinvoimaista laumaa ja siksi sinne ei tulisi mennä. Lisäksi nykyään susia metsästetään 50 ihmisen joukossa, jolloin ei olla tietoisia siitä, mitä toinen tekee. 20 metsästäjääkin on paljon, toteaa Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Helvi Heinonen-Tanski.

"Luonnonsuojeluliitto kannattaa susikannan harventamista"

Myös Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri korostaa, että susien metsästykseen on myönnetty lupia liian nopeasti, vaikka sudenhoitosuunnitelman mukaan ensin pitäisi käydä läpi kaikki muut keinot.

Suomen Luonnosuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava korostaa, että Luonnonsuojeluliitto ei ole koskaan vastustanut susien metsästystä, ainoastaan väärin perustein myönnettyjä lupia. Sulkava kannattaa sudenhoidon uutta mallia.

– Tällä hetkellä esimerkiksi Pohjois-Karjalassa lupia on myönnetty yksi jokaiselle metsästysalueelle. Ei ole otettu huomioon sitä, missä päin sudet oikeasti liikkuvat. Tarkoituksena on, että vähennetään yksi susi laumasta, mutta nyt voi käydä niin, että poistetaankin samasta laumasta useita yksilöitä.

Sulkava toivoo, että Luonnonsuojelijat ja metsästäjät voisivat tehdä sudenhoitoa enemmän yhteistyössä.

– Tässä on vääriä käsityksiä puolin ja toisin. Luonnonsuojeluliittokin kannattaa susikannan harventamista, mutta pitäisi käydä keskusteluja siitä, miten se hoidetaan. Salametsästys on myös ehdottomasti saatava kuriin.

Sudenkaato kiellettiin jo osassa Suomea

Hallinto-oikeus on pyytänyt riistakeskuksilta lausuntoa ja tarvittavia asiakirjoja asiasta kahden viikon sisällä.

Itä-Suomen hallinto-oikeuteen jätetyt valitukset eivät vaikuta susien metsästyskauteen ainakaan vielä ensi viikolla. Kielto voi tulla voimaan sen jälkeen, kun hallinto-oikeus on käsitellyt riistakeskusten lausunnot.

Täytäntööpanokieltoa on haettu myös muun muassa Kainuussa. Pohjois-Hämeessä ja Lounais-Suomessa kielto on jo asetettu, joten siellä metsästys ei ala ensi viikolla. Susien kannanhoidollisen metsästyksen on määrä alkaa maanantaina.

Suomen riistakeskus on myöntänyt koko Suomessa 24 lupaa suden kannanhoidolliseen metsästykseen. Näistä kaksi on Pohjois-Savossa ja kuusi Pohjois-Karjalassa. Poikkeusluvat ovat voimassa kolme viikkoa.

Suden metsästykseen ei ole myönnetty kannanhoidollisia poikkeuslupia vuoden 2007 jälkeen, vaan kaikki luvat ovat olleet vahinkoperusteisia.

Lisätty klo 17:40 Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan kommentit.

Kaupungin loskassa voi olla vaikea päästä hiihtolomatunnelmaan, mutta metsän keskellä on vielä talven tuntua. Seitsemisen kansallispuistossa, noin 70 kilometriä Tampereen keskustasta, lunta on riittävästi touhuiluun.

– Lumikenkäily sopii loistavasti märkään keliin. Nyt kun ladut eivät ole kovin hyvässä kunnossa, lumikenkäily on hyvä vaihtoehto hiihdolle. Lumi kantaa jonkin verran, joten kengillä ei todellakaan uppoa hankeen, kertoo erikoissuunnittelija Sanna-Mari Kunttu Metsähallituksesta.

Hiihtokin onnistuu, jos ottaa alleen metsäsukset.

Hiihtoloma näkyy Seitsemisissä pienoisena piikkinä kävijämäärissä. Loman alkajaisiksi avautuu remontissa ollut luontokeskus. Kahvilaan ei ole vielä löytynyt uutta yrittäjää, mutta lauantaina avajaistarjoilusta vastaavat Kurun Martat.

Asiakaspalvelija Leena Hiltunen toivottaa lomalaiset tervetulleiksi Seitsemisiin.

– Lähiseudulta tullaan paljon päiväretkille tai hiihtämään. Minimissään voi vain ottaa eväät, katsoa helpoin tulipaikka ja viettää siellä aikaa.

Suo upottaa talvellakin

Vaikka sää ei ole ihanteellinen kaikkiin talvilajeihin, ulkoilusta voi nauttia. Pukeutumiseen kannattaa kiinnittää huomiota, sanoo erikoissuunnittelija Sanna-Mari Kunttu.

– Jokainen sää on retkisää – se on varusteista kiinni. Nyt on luvattu jonkin verran lämpöasteita. Kannattaa pukea kerroksia ja laittaa vedenpitävää päälle. Ja jotta varpaat eivät palele, saappaat ovat hyvä vaihtoehto. Evästauoille kannattaa varata taukotakki, että pysyy lämpimänä.

Asiakaspalvelija Leena Hiltunen muistuttaa, että suolla täytyy pitää varansa.

– Suonsilmäkkeitä toki on soilla, mutta se on ehkä ylipeloteltu aihe. Mutta tänä talvena, kun lumi tuli ennen maan jäätymistä, lumen alla saattaa olla märkä suon pinta. Se säikäyttää, kun jalka uppoaa syvälle märkään. Kannattaa katsoa ympäristöä: kun ympärillä on varvikkoa tai pientä käkkänää, tietää, että suo on kantavampaa.

Seitsemisen luontokeskuksen ympärillä kulkee lapsille sopiva puuhapolku, jonka tehtävien avulla voi tutustua talviseen luontoon. Luontokokemuksia voi käydä piirtämässä luontokeskuksen sisällä olevaan suureen kankaaseen, lasten luontopäiväkirjaan.

Hiihtolomaa vietetään alkavalla viikolla Opetushallituksen mukaan Väli-Suomen kunnissa, kuten Tampereella, Vaasassa, Jyväskylässä, Mikkelissä ja Kouvolassa.

Kaakkois-Suomessa on menossa tutkimus, jossa selvitetään ilvesnaaraiden merkitystä paikalliskantojen muodostumiseen. Tutkimus on osa laajempaa koko Suomessa tehtävää ilvestutkimusta.

Luonnonvarakeskuksen tutkijan Annika Herreron arvion mukaan Kaakkois-Suomessa on 10–20 ilvespentuetta.

– Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, ovatko vierekkäisten elinpiirien naaraat sukua keskenään ja kuinka paljon piirit menevät päällekkäin. Kanta on elinvoimainen ja voidaan sanoa, että ilveksellä menee hyvin, Herrero toteaa.

Ilveskannan kasvun selittää osin se, että niillä on hyvin ruokaa ja pennulliset naaraat ovat rauhoitettuja.

Kuka tahansa voi auttaa ilvestutkijoita

Tutkijoiden tavoitteena on yksilöidä ilvekset, eli löytää ja tunnistaa jokainen naaras ja sen pentu.

Yksilöiminen tapahtuu muun muassa tutkimalla jälkihavaintoja. Tutkimusta varten tarvitaan DNA-näytteitä, eli ilveksen karvaa tai ulostetta.

Tarkoituksena on myös tehdä karva-ansakokeilu. Houkuttimena tutkijat käyttävät pieniä kymmensenttisiä matonpaloja, jotka hajustetaan kalaöljyllä ja majavanrauhasuuteella. Lisäksi päälle pannaan vielä valeriaanihajustetta. Ilveksen nuuhkiessa ja puskiessa  ansaa, jää siitä karvoja tutkijoiden käyttöön.

– Ulosteesta pystytään lisäksi päättelemään ilveksen ruokavalio. Ne syövät hiiriä, myyriä, supeja ja jäniksiä. Itä-Suomen ilvekset syövät pääravinnokseen jäniksiä, kun taas Länsi-Suomessa ilvekset syövät enimmäkseen pieniä hirvieläimiä, Herrero kertoo.

Paikalliset luonnossaliikkujat ja metsästäjät ovat suuresti avuksi tutkimuksessa. Heiltä tutkijat saavat tietoja ilvesten liikkeistä ja tuoreimmat jälkitiedot. Havaintonsa voi ilmoittaa luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla.

Yksilöimistä helpottaa myös se, että jokaisen ilveksen turkki on ainutlaatuinen.

– Jos on hyvää riistakamerakuvaa, niin eläin voidaan tunnistaa täplistä, Herrero kertoo.

Projektin aikana on suunnitteilla myös ilveskannan laskenta, jota ei ole voitu tehdä muutamaan talveen lumenpuutteen vuoksi.

Euroopan komissio haluaa korjata päästökauppaa niin, että päästöoikeuksien hinta alkaisi nousta selvästi nykyisestä. Komission mukaan päästöoikeuksien hintaa säätelevä mekanismi otettaisiin käyttöön seuraavalla päästökauppakaudella vuodesta 2021 lähtien. Suomi on hyväksynyt ehdotuksen.

Nyt europarlamentissa käsitellään kuitenkin suurten jäsenmaiden, kuten Saksan, Ranskan ja Britannian kannattamaa uutta esitystä, jonka mukaan uudistus pitäisi toteuttaa jo 2017 lähtien. Tämä kysymys on ajanut Suomessa hallituksen solmuun.

– Siihen Suomen hallituksella ei ole kantaa. Olemme keskustelleet asiasta ja keskustelut jatkuvat ensi viikolla, kertoi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) Ylelle perjantaina eduskunnassa.

Suomen ilmastopolitiikkaa vetävä Grahn-Laasonen valmistelee Suomen kannan EU:n päästökauppauudistuksen nopeuttamiseen. Valtaosa EU-maista on jo päättänyt kantansa.

Ministerit hermoilevat

Jos uudistus toteutetaan nopeutettuna, raskaan teollisuuden sähkölasku saattaisi alkaa nousta Suomessakin jo heti 2017 jälkeen. Vientiteollisuus kärvistelee pitkän taantuman jälkeisessä ahdingossa, joten sähkönlaskun korotus on saanut ainakin valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) varpailleen.

Vapaavuori oli silmin nähden hermostunut, kun Yle pyysi haastattelua asiasta perjantaina eduskunnassa.

– Työ- ja elinkeinoministeriössä arvioimme EU-lainsäädäntöä ennen kaikkea suomalaisen elinkeinoelämän ja teollisuuden kilpailukyvyn tulokulmasta. Siinä suhteessa esitys on vähintäänkin hankala, Vapaavuori totesi.

Rinne ei suostunut kommentoimaan keskeneräistä asiaa lainkaan viikonloppuna. Ympäristöministeri vastasi kieli keskellä suuta kysymykseen ministereiden välisistä kiistoista.

– Meillä on erilaisia näkökulmia, joita on punnittu hallituksen piirissä eri suunnilta. Pidän tärkeänä, että päästökauppa toimii ja ohjaa vähähiilisiin investointeihin. Toisaalta pidän tärkeänä myös sitä, että tulevaisuudessakin Suomessa huomioidaan teollisuuden näkökulmat, Grahn-Laasonen sanoi.

Europarlamentti käsittelee uudistusta jo tiistaina, mutta lopullinen päätös syntynee monien käsittelyvaiheiden jälkeen kesän korvalla.

Suuret maat voivat saada tahtonsa läpi, joten hallitus hahmottelee kulisseissa jo korvauspakettia teollisuudelle. Arvaukset summista liikkuvat 100–200 miljoonan euron välillä. Summa on niin suuri, että päätös kompensaatiosta jäänee seuraaviin hallitusneuvotteluihin.

Osa Suomen kilpailijamaista suunnittelee tukevansa teollisuuttaan niin sanotun hiilivuodon varalta. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi runsaasti energiaa kuluttavan tuotannon, kuten teräksen valmistamisen siirtymistä sellaisiin maihin, joissa ilmastotavoitteet ovat EU:ta höllemmät.

Päästökauppa lamaantunut

Uudistus on merkittävä, sillä päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan tärkein työkalu. Päästökaupan terä on kuitenkin täysin ruosteessa. Hiilidioksiditonnin hinta on romahtanut vajaassa kymmenessä vuodessa 30 eurosta nykyiseen noin seitsemään euroon.

Päästöoikeuksista on ylitarjontaa muun muassa siksi, että oikeuksia jaettiin avokätisesti aiemmilla päästökauppakausilla. Lisäksi pitkä taantuma ja uusiutuvan energian tuet ovat vähentäneet päästöoikeuksien kysyntää.

Nykyisellä hintatasolla päästökauppa ei ohjaa päästövähennyksiin ja puhtaan teknologian investointeihin riittävästi.

Komission ehdottaman markkinavakausvarannon avulla päästöoikeuksien määrää säädeltäisiin niin, että päästöoikeuksien hinta pysyisi nykyistä korkeammalla tasolla – ennustettavasti.

Etujärjestöt lobbaavat kovasti

Päästökauppauudistus herättää luonnollisesti suuria intohimoja sähkön ostajien ja tuottajien parissa. Energiantuottajia edustava Energiateollisuus ry ajaa voimakkaasti päästökauppauudistuksen nopeutettua käyttöönottoa.

– Haluamme vahvistaa päästökauppajärjestelmän toimivuutta. Varantomekanismi on yksi tapa vahvistaa päästökauppajärjestelmää. Mitä aiemmin se otetaan käyttöön, sen tehokkaammin päästökauppa saadaan toimimaan, sanoo Energiateollisuuden toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.

Energiateollisuuden mukaan Euroopan energiamarkkinat ovat romuttuneet monimutkaisen tukiviidakon takia. Toimiva päästökauppa vähentäisi myös esimerkiksi verovaroista maksettavien uusiutuvan energian tukien tarvetta.

Toisaalta Energiateollisuutta kiinnostaa yksinkertaisesti sähkön kallistuminen, sillä se sataisi suoraan alan yritysten laariin. Esimerkiksi runsaasti päästötöntä ydin- ja vesivoimaa omistava Fortum on pitänyt ääntä päästökaupan rukkaamisesta.

Suuria sähkönostajia edustava Teknologiateollisuus ry on puolestaan päästökaupan pikakorjauksesta täysin toista mieltä.

– Aikaistaminen aiheuttaisi suomalaisille sähkönkäyttäjille valtavan suuret lisäkustannukset, eikä auttaisi millään tavalla päästövähennystavoitteiden saavuttamista, sanoo energia-vastuualueen ryhmäpäällikkö Martti Kätkä Teknologiateollisuus ry:stä.

Kätkän mukaan päästökauppauudistuksen aikaistaminen aiheuttaisi vuosina 2017–2030 yhteensä jopa 4,5 miljardin euron kustannukset sähkönkäyttäjille Suomessa. Luku perustuu suurten sähkönkäyttäjien etujärjestön Suomen Elfi Oy:n teettämään laskelmaan. Energiateollisuus pitää lukua karkeana liioitteluna.

Ministeriöistä ei ole vielä saatavissa puolueettomia laskelmia kustannusten suuruudesta.

Susien kannanhoidollinen metsästys alkaa tänään maanantaina. Susi on luokiteltu Suomessa uhanalaiseksi, ja viime vuosina niitä on metsästetty niiden aiheuttamien vahinkojen takia. Kannanhoidollinen metsästys on nyt ensimmäinen kahdeksaan vuoteen.

Suomen riistakeskus myönsi koko Suomeen susijahtiin 24 poikkeuslupaa. Kaikista niistä on valitettu. Oikeusistuimet eri puolilla maata ovat linjanneet valituskäsittelyistä eri tavoin. Siksi susijahti ei ala tänään Varsinais-Suomessa, Pohjois-Hämeessä eikä Satakunnassa.

Pohjois-Hämeeseen ja Satakuntaan kaatolupia oli myönnetty yksi ja Varsinais-Suomeen kolme. Eniten poikkeuslupia myönnettiin Kainuuseen, seitsemän sutta, sekä Pohjois-Karjalaan lähes yhtä paljon, kuusi.

Metsähallitus valvoo metsästystä tehostetusti valtion mailla poliisin, rajavartiolaitoksen ja metsästyksenvalvojien kanssa. Valvojat pitävät huolta, että metsästäjät toimivat lainmukaisesti. He valvovat myös, ettei metsästäjiä häiritä.

Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa elää 220–245 sutta. Kanta on vahvistunut, viime vuonna arvio oli 150. Susi on luokiteltu Suomessa uhanalaiseksi.

Eurajoki on viime vuosina ollut monta kertaa käyttökiellossa saastumisen takia, eikä pahasti kärsineen joen ongelmille näy loppua. Ongelmat johtuvat pääosin jätevedenpuhdistamo JVP-Euran liian pienestä kapasiteetista verrattuna alueen teollisuuden ja kotitalouksien tarpeisiin.

Viime kesänä Eurajoessa havaittiin paakkuja ja lietettä. Niitä tutkittaessa havaittiin, että ne eivät sisällä lainkaan öljyä ja rasvaa.

– Löydöt olivat satunnaisia, mutta sisälsivät epäorgaanista ainetta siinä määrin, että olivat normaaliin luontoon kuulumattomia. Varsinaisia haitallisia aineita ne eivät sisältäneet, toteaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylitarkastaja Helmi Kotilainen.

Nyt Eurajoesta on löytynyt lisää viime kesän kaltaisia paakkumuodostumia. Uusimmat löydöt havaittiin viime viikolla Euran jätevedenpuhdistamon tarkistuskaivoista.

– Eurajoesta on löytynyt pitkin syksyä epämääräistä ainesta, mutta näin suuria määriä massaa ei ole aikaisemmin ollut selvityksen alla, ihmettelee Kotilainen.

Tilanne on Kotilaisen mukaan poikkeuksellinen. Paperitehdas Jujo Thermal viime torstaina, että sillä olisi ollut osuutta viime kesänä Eurajoessa havaittuihin paakkuihin.

9.55 korjattu JVP-Eura jätevedenpuhdistamoksi

10.26. korjattu Jujo Thermal tehtaaksi, joka kiisti osuutensa Eurajoen paakkuihin

Suunnittelu Talvivaaran kaivoksen pilaantuneiden lähivesien korjaamiseksi tulisi aloittaa välittömästi, todetaan Kajaanin kaupunginhallituksen käsittelyyn tiistaina tulevassa lausuntoesityksessä Talvivaara Sotkamo Oy:n aiheuttamista vesistön merkittävästä pilaantumisesta ja sen korjaamisesta. Vahinkojen korjaaminen on Talvivaara Sotkamo Oy:n vastuulla.

Lausuntoesityksessä todetaan, että pilaantumista on arvitoitu tapahtuneen kaikissa kaivoksen sisällä olevissa vesissä sekä Oulujoen reitillä aina Kolmisoppeen asti ja Vuoksen reitillä Kivijärveen saakka. Esityksessä vaaditaan kaikkien vesien korjaamista. Lisäksi esityksessä todetaan, että Kivijärven kunnostustarve tulisi selvittää koko järven osalta, eikä pelkästään syvänteiden osalta. Kunnostus pitäisi myös ulottaa Kivijoen uomaan.

Kajaani vaatii, että suunnittelun lisäksi kunnostuksen toteuttamiselle on laadittava vesistökohtainen aikataulu.

Asia on esillä Kajaanin kaupunginhallituksessa tiistaina.