Pohjolan kylmissä vesissä kuvataan jo kolmatta vuotta koko perheen luontoseikkailuelokuvaa Järven tarina.
– Tavoitteena on tehdä kokonaan luonnossa ja luonnon ehdoilla kuvattu tarina, kertoo elokuvan tuottaja-ohjaaja Marko Röhr.
Kyseessä ei ole perinteinen luontodokumentti, vaan vanhaan suomalaiseen mytologiaan nojaava fiktiivinen dokumentti.
– Kerromme Ahdin ja Vellamon tyttären, Ahittaren, tarinaa. Hän on meidän näkökulmahenkilömme, jonka kautta veden ikuista kiertokulkua seurataan.
Elokuvan tarinan on kirjoittanut Antti Tuuri.
Taimenten kutu veti Lappiin
Järven tarinaa on kuvattu myös Sodankylän pohjoislaidalla UK-puistossa virtaavassa Muorravaarakkajoessa. Siellä kuvauksia tehtiin maaruskan aikaan räntäsateessa. Kuvauksia tehtiin juuri silloin, koska toiveena oli osua paikalle taimenten kutemisen aikaan.
Oli kuitenkin onnekas sattuma, että kuvausten ajoitus todella onnistui. Luontokuvauksiin pohjaavan elokuvan teossa vaikeinta kun on Röhrin mukaan osua oikeaan paikkaan juuri oikeaan aikaan.
– Oli siinä aika paljon haastetta saada ne kuvattua, Marko Röhr sanoo.
Tällä kertaa ajoitus osui nappiin ja Muorravaarakkajoella kuvattiin liki kaksi viikkoa.
– Meillä oli tavoitteena kuvata taimenia 40-60 sekuntia ja sen verran varmaan saadaan lopulliseen elokuvaan. Erittäin hyvä tulos. Kyllä se kannatti.
Röhr kertoo, ettei taimenia ole koskaan aiemmin kuvattu pienissä kutujoissaan.
Kuvausryhmälle retki Muorravaarakkajoelle oli hikinen reissu.
– Ei tarvinnut telttaöinä paljon unta houkutella, kun koko päivä ryvettiin niissä joissa ja työnnettiin kumiveneitä ja vaelletiin. Että aika hyvä kuntoleiri, Marko Röhr naurahtaa.
Inarijärven jäänalainen maailma odottaa
Järven tarina saa ensi-iltansa aikaisintaan marraskuussa. Sitä ennen on kuvattava vielä paljon.
Kuvausryhmä palaa vielä Lappiinkin, kun kamerat kevättalvella viedään Inarijärvelle.
– Meillä on suunnitelmissa tulla tekemään jäänalaiskuvauksia. Ja revontulieksperttimme on siellä tammi-helmikuun vaihteessa, Marko Röhr kertoo.
Myös raakkuja kuvataan, jos aikataulu antaa myöten. Röhrin mukaan sopivat raakkujoet on jo katsottu UK-puistosta.
– Raakku on siitä kiitollinen kaveri, että se on sen 100-200 vuotta samalla paikalla. Tiedämme missä on hyvä raakkupaikka ja luotamme siihen, että kun ne ovat siinä olleet muutaman vuosikymmentuhannen, että ne odottavat siellä kyllä.
Elokuva on muutama vuosi sitten valmistuneen Metsän tarinan (2012) sisarfilmi.