Pohjolan kylmissä vesissä kuvataan jo kolmatta vuotta koko perheen luontoseikkailuelokuvaa Järven tarina.

– Tavoitteena on tehdä kokonaan luonnossa ja luonnon ehdoilla kuvattu tarina, kertoo elokuvan tuottaja-ohjaaja Marko Röhr.

Kyseessä ei ole perinteinen luontodokumentti, vaan vanhaan suomalaiseen mytologiaan nojaava fiktiivinen dokumentti.

– Kerromme Ahdin ja Vellamon tyttären, Ahittaren, tarinaa. Hän on meidän näkökulmahenkilömme, jonka kautta veden ikuista kiertokulkua seurataan.

Elokuvan tarinan on kirjoittanut Antti Tuuri.

Taimenten kutu veti Lappiin

Järven tarinaa on kuvattu myös Sodankylän pohjoislaidalla UK-puistossa virtaavassa Muorravaarakkajoessa. Siellä kuvauksia tehtiin maaruskan aikaan räntäsateessa. Kuvauksia tehtiin juuri silloin, koska toiveena oli osua paikalle taimenten kutemisen aikaan.

Oli kuitenkin onnekas sattuma, että kuvausten ajoitus todella onnistui. Luontokuvauksiin pohjaavan elokuvan teossa vaikeinta kun on Röhrin mukaan osua oikeaan paikkaan juuri oikeaan aikaan.

– Oli siinä aika paljon haastetta saada ne kuvattua, Marko Röhr sanoo.

Tällä kertaa ajoitus osui nappiin ja Muorravaarakkajoella kuvattiin liki kaksi viikkoa.

– Meillä oli tavoitteena kuvata taimenia 40-60 sekuntia ja sen verran varmaan saadaan lopulliseen elokuvaan. Erittäin hyvä tulos. Kyllä se kannatti.

Röhr kertoo, ettei taimenia ole koskaan aiemmin kuvattu pienissä kutujoissaan.

Kuvausryhmälle retki Muorravaarakkajoelle oli hikinen reissu.

– Ei tarvinnut telttaöinä paljon unta houkutella, kun koko päivä ryvettiin niissä joissa ja työnnettiin kumiveneitä ja vaelletiin. Että aika hyvä kuntoleiri, Marko Röhr naurahtaa.

Inarijärven jäänalainen maailma odottaa

Järven tarina saa ensi-iltansa aikaisintaan marraskuussa. Sitä ennen on kuvattava vielä paljon.

Kuvausryhmä palaa vielä Lappiinkin, kun kamerat kevättalvella viedään Inarijärvelle.

– Meillä on suunnitelmissa tulla tekemään jäänalaiskuvauksia. Ja revontulieksperttimme on siellä tammi-helmikuun vaihteessa, Marko Röhr kertoo.

Myös raakkuja kuvataan, jos aikataulu antaa myöten. Röhrin mukaan sopivat raakkujoet on jo katsottu UK-puistosta.

– Raakku on siitä kiitollinen kaveri, että se on sen 100-200 vuotta samalla paikalla. Tiedämme missä on hyvä raakkupaikka ja luotamme siihen, että kun ne ovat siinä olleet muutaman vuosikymmentuhannen, että ne odottavat siellä kyllä.

Elokuva on muutama vuosi sitten valmistuneen Metsän tarinan (2012) sisarfilmi.

Monet jääkarhuryhmät ovat viimevuosikymmeninä siirtyneet manner-Kanadan pohjoispuolella siijaitseville saarille, joilla riittää vielä arktista jäätä, ilmenee uudesta tutkimuksesta.

Plos One -tiedejulkaisu kertoo tutkimuksesta, joka perustui jääkarhujen dna-analyyseihin. Jääkarhuja esiintyy Kanadan lisäksi Yhdysvalloissa, Venäjällä, Norjan Huippuvuorilla ja Tanskaan kuuluvassa Grönlannissa.

Eri karhukantojen dna:ta vertaamalla kävi ilmi, että Kanadan itäisillä alueilla, Grönlannin itäpuolisilla merialueilla ja Siperiassa perinteisesti eläneet jääkarhut ovat siirtyneet pohjoisimmassa Kanadassa sijaitseville arktisille saarille, joiden alueella jää on kestävämpää.

Samaan aikaan laivaliikenne Luoteisväylällä on tullut houkuttelevammaksi aiempaa lauhempien talvien takia.

Tutkimuksen mukaan jääkarhujen siirtyminen pohjoiseen on tapahtunut yhden tai enintään kolmen sukupolven eli 15 –45 vuoden aikana, sanoo Yhdysvaltain geologisen tutkimuslaitoksen tutkija Elizabeth Peacock.

Tutkijoiden mukaan arkisten alueiden syysjään määrä on vähentynyt vuoden 1979 jälkeen yhdeksän prosenttia jokaisella kolmella vuosikymmenellä.  

Matkamessuille osallistuminen on pienelle kunnalle iso panostus, mutta Konnevedellä sen uskotaan kannattavan.

– Kansallispuistolla on vielä uutuusarvoa, mutta sitä pitää tehdä tunnetuksi kaikin keinoin ja tämä on siihen hyvä sauma, sanoo kunnan vapaa-aikasihteeri Vesa Jämsén.

Konnevesi on ollut jo pari kertaa aiemminkin pystyttämässä kojuaan Helsingin Messukeskuksessa. Kahtena edellisenä vuonna osasto oli niin ikään yhteinen Rautalammin kanssa.

– Silloin olimme lobbaamassa uutta kansallispuistoa ja valmistelemassa sen markkinointia, ja samalla teemalla mennään nytkin, eli kansallipuisto edellä.

Etelä-Konneveden kansallispuisto perustettiin virallisesti viime kesänä. Sen lisäksi Konnevesi aikoo markkinoida muita luontovalttejaan, kuten koskireittejä. Messuilta toivotaan tunnettuutta koko seutukunnalle ja alueelle.

– Suoranaisia, mahtavia matkailijavirtoja on oikeasti turha odottaa ihan äkkiä. Brändin luominen on pitkäjänteistä työtä. Nyt meillä on kuitenkin jo esimerkiksi logo, mitä ei ollut viime vuonna, joten nämä messut ovat tietyllä tavalla brändäämisen lähtölaukaus.

Tampereellakin talvehtii melkoinen lintulajisto aivan keskustassa. Tali- ja sinitiaisten sekä varpusten lisäksi puistoissa kieppuu esimerkiksi viherpeippoja. Tänä talvena on näkynyt paljon räkättirastaita, tilhiä ja mustarastaitakin. Tälle porukalle maistuvat marjat, joita pihlajissa on nyt riittänyt.

Tammerkosken yläpäässä Mältinrannassa on sorsien ruokintakielto, mutta muutaman kymmenen metrin päässä Näsinkallion rinteessä on jo aivan luvallinen pikkulintujen ruokapaikka. Tänne yksityiset kansalaiset tuovat pikkulinnuille siemeniä, talipalloja ynnä muuta nokittavaa.

Tammikuisena aamupäivänä jyväautomaateilla kiipeilee myös oravia, jotka ovat kaikkea muuta kuin nälkiintyneen näköisiä. Mutta myös pikkulinnuille ja puluille riittää syötävää.

Vain harva laji alkaa pesiä ennen kevättä

– Valon lisääntyminen saa aikaan ilman muuta sen, että linnuilla on muutakin tekemistä kuin syöminen, kertoo Tampereen kaupungin ympäristösuunnittelija Lasse Kosonen.

– Nyt kun on leuto päivä, niin jo tullessa kuului viherpeipon laulua. Myös pulut alkavat kuherrella. Se on laji, joka voi pesiä keskellä talvea ja usein pesiikin. Kyllä myös linnuilla alkaa hormonit hyrrätä.

Talvilintujenkin pesintä alkaa useimmilla lajeilla vasta huhtikuussa. Kyyhkynen ja käpylintu ovat niitä harvoja lajeja, jotka voivat saada Suomen oloissa poikasia jo talvella. Varhaisen kevään pesijöitä ovat ainakin korppi ja pöllölajit. Mutta  useimmat lajit saa lisääntymispuuhiin vasta kevään tulo. 

Pohjoisessa talven yli selvinneet yksilöt ovat kuitenkin muuttoon lähteneitä lajikumppaneitaan edullisemmassa asemassa sikäli, että ne saavat aikaisemman lähdön pesintään ja voivat valita parhaimmat paikat.

Kalatalousneuvoja Petri Mäkinen Hämeen kalatalouskeskuksesta pitää rajoituksia turhan tiukkoina.

– Meillä on täällä sellaisia järviä missä on hyvin tiheät kuhakannat ja hidaskasvuisia kaloja. Jos sellaisessa järvessä alaraja nostetaan 45 senttiin, kuhakanta tihenee entisestään.

Mäkisen mielestä järkevämpää olisi kirjata asetukseen alarajaksi esimerkiksi 40 senttiä, jolloin uudet kalatalousalueet voisivat omilla päätöksillään nostaa rajaa tarpeen tullen.

Esimerkiksi Hämeenlinnan kalastusalueen reittivedellä Viralanjärvestä Lepaansalmeen kuhan alaraja on tällä hetkellä 40 senttiä.

Joissakin järvissä kuha voi päästä 45 senttiin vasta kymmenen kasvuvuoden jälkeen.

Kolmen kalan kiintiötä Petri Mäkinen pitää hyvin pienenä.

– Kuha on kausiluontoinen kala, jota saadaan vapakalastusvälineillä määrättyyn aikaan vuodesta erittäin hyvin. Sitten on hetkiä, että sitä ei saada ollenkaan.

– Kyllä tämä kiintiöhomma hyvin vieraalta kuulostaa täällä, sanoo Mäkinen ja tarkoittaa nimenomaan hämäläisiä kalavesiä.

Uuden kalastuslain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2016 alussa.

Korjattu 15.1.2015 klo 11.40 kuhan yleinen alaraja 40:stä 37 senttiin. Mm. Hämeenlinnassa on alueita, joilla alaraja on nostettu 40 senttiin.

Vuonna 2014 saamelaismuseo ja luontokeskus Siidan kävijöistä kotimaisia oli 45 % ja ulkomaalaisia 55%. Vuonna 2012 kävijöiden kansallisuudet olivat suhteessa 48-52.

Ulkomaisten kävijöiden määrä on siten vähentynyt edellisvuosista vain hieman, mutta kotimaisten kävijöiden määrä on laskenut selvästi.

Ulkomaalaisten suurimmat ryhmät olivat ranskalaiset (3 792 kävijää) ja saksalaiset (3 788). Muita merkittäviä kansalaisuusryhmiä olivat sveitsiläiset (1 781), Italialaiset (1 728), yhdysvaltalaiset/kanadalaiset (1 634) sekä hollantilaiset (1 583).

Siidan kävijät edustivat kaikkiaan 74:ää eri kotimaata/kansalaisuutta. Listalle pääsivät mm. Arabiemiraatit, Mongolia, Myanmar, Filippiinit, Argentiina, Peru, Uganda ja Zimbabwe.

Tampereen kaupunki kannustaa työntekijöitään kimppakyyteihin. Pilottikampanjan tavoitteena on vähentää kaupungin työntekijöiden autoliikennettä tuomalla yhteen kyytien tarvitsijoita.

Kimppakyydit tuovat paljon hyötyjä, joista säästyneet bensarahat ja pysäköintimaksut ovat yksi niistä. Ympäristön kannalta myös yksityisautoilun päästöjen väheneminen on tärkeä asia, sillä hankkeeseen kuuluu noin 15 000 kaupungin työntekijää.

Ihmisten tapojen muuttaminen on kuitenkin hidasta. Tampereen kaupungilla mietitäänkin nyt sitä, millä ihmiset saataisiin oivaltamaan kimppakyytien tuomat hyödyt.

– Kun ihmiset saatetaan ensin kynnyksen yli kokeilemaan tätä, jatkaminen on jo helpompaa, sanoo projektiasiantuntija Elli Kotakorpi Tampereen kaupungilta. Mahdollista ovat myös erilaiset kannustimet tai porkkanat.

Mobiilisovellus tuo kyytiläiset yhteen

Kimppakyytejä kerätään yhteen kotimaisen Tziip-mobiilisovelluksen avulla. Sen avulla voi perustaa erilaisia ryhmiä esimerkiksi harrastusmatkojen ympärille. Sovellus on vielä testausvaiheessa, ja on hankkeen ajan ilmainen kaupungin työntekijöille.

Tampereen kaupungilla haetaankin nyt alkuvaiheessa tuntumaa kimppakyyteihin esimerkiksi työasioiden hoidossa. Vuoden kestävän hankkeen kokonaisbudjetti on 9 000 euroa.

Tampereen alueella on noin 160 yli hehtaarin kokoista järveä ja lampea, joista 61 vedenlaatua seurataan säännöllisesti. Viime vuonna Tampereella tutkittiin tarkemmin 21 järven tila. Näytteet otettiin kesällä ja lopputalvesta.

Tutkimuksessa selvisi, että kaupungin järvien ja lampien vesien laatu vaihtelee suuresti. Laadultaan erinomaista vettä on muun muassa Kaukajärvessä ja Särkijärvessä, sekä Teiskossa sijaitsevassa Hankajärvessä ja Ahvenlammissa.

Myös Näsijärven vedenlaatu on erinomainen keski- ja pohjoisosissa. Muillakin alueilla Näisjärven tila on hyvä.

Suosituista uimajärvistä Alasjärven tila on tyydyttävä. Järveä rasittaa muun muassa sen ohi kulkevan valtatien suolaus. Tyydyttävä on myös Pyhäjärven yleistila. Sitä taas rasittavat puhdistuksesta huolimatta jätevedet.

Keski-Pohjanmaan käräjäoikeuden mukaan koiran ja suden risteymää voidaan pitää rikoslain tarkoittamana sutena, jos risteymä elää villinä suomalaisessa luonnossa eikä perimältään enää vaaranna suomalaisen villin susikannan geneettistä puhtautta. Moiseen määrittelyyn jouduttiin, koska metsästyslaissa ei ole risteymiä koskevia säännöksiä ja metsästäjät väittivät ammuttuja eläimiä koirasusiksi.

Oikeudenkäynnissä käytettiinkin pääosa ajasta lajimääritykseen ja DNA-testien luotettavuuden setvimiseen. Sama näkyi myös tuomion perusteluissa.

Oikeus päätteli kuulemansa perusteella, että risteymien määrä villistä susikannasta on vain muutamien prosenttien luokkaa. Se piti epätodennäköisenä, että vuosina 1993 ja -94 alueella havaitut risteymät olisivat jääneet luontoon lisääntymään. Näin ollen oikeuden mielestä olisi jo lähtökohtaisesti ollut varsin epätodennäköistä, että yksikään tapetuista eläimistä olisi ollut risteymä.

Käräjäoikeus painotti tuomiossaan DNA-lausunnon merkitystä. Se ei kuitenkaan täydellä varmuudella voinut sulkea pois sitä mahdollisuutta, että tapetut eläimet olisivat olleet sellaisia suden ja koiran risteymiä, joiden perimästä korkeintaan 12,5 prosenttia tulee koirasta. Oikeuden mukaan suden ja koiran perimä voidaan erottaa takaisinristeymissä varmuudella kolmanteen sukupolveen saakka, jolloin koiran perimää on jäljellä 12,5 prosenttia.

– Päämieheni olivat tietenkin pettyneitä tuomioon. He odottivat tietenkin, että tämä hybridi-kysymys olisi ratkaistu toisin. Tuomion perustelut olivat sikäli kummallisia, että hybridit rinnastettiin susiin kun EU-tasolla vielä neljännen ja viidennenkin sukupolven risteymät katsotaan hybrideiksi, huolimatta siitä kuinka vähän niissä on enää koiran verta, ihmettelee puolustusasianajaja Hannu Lukkarila.

Lukkarila sanookin metsästäjien valittavan tuomiosta hovioikeuteen, myös syyttäjä harkitsee valitusta. Oikeus jätti tuomitsematta kolme miestä, jotka olivat kiistäneet osallistuneensa jahtiin. He olivat omien sanojensa mukaan paikan päällä ilman asetta vain uteliaisuuttaan.

Merkittävä päätös – tuomioistuimelle vaikea

Metsästysrikoksen törkeä tekomuoto tuli rikoslakiin vasta vuonna 2011.

– Tämä on merkittävä ratkaisu, koska törkeästä metsästysrikoksesta ei ole vielä oikeuskäytäntöä. Tämä on merkittävä myös siksi, että suden ja koiran risteymä voi olla oikeuden määrittelemillä edellytyksillä susi, jonka tappaminen on lähtökohtaisesti törkeä metsästysrikos, sanoo Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

– Tämä on ollut kiinnostava asia juridisesti. Mikä on koirasusi, kuinka paljon koiraa pitää sudessa olla jos se on risteymä ja miten näitä arvioidaan, luettelee rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta. 

Professorien mielestä käräjäoikeus tarkasteli lajinmääritystä huolellisesti.

– Kyllä tämä määrittely on hyvinkin tarkka ja se perustuu asiantuntijoiden lausumiin. Oikeushan tarkasteli asiaa myös laillisuusperiaatteen näkökulmasta. Se katsoi, että metsästäjälle on ennakoitavissa, että risteymä voidaan luokitella sudeksi. Metsästäjälle ei siis ole yllättävää, että jos sutta lähtee metsästämään, niin ammuttava eläin myös sudeksi luokitellaan geneettisesti, sanoo Matti Tolvanen.

Jos oikeus olisi katsonut eläimet koirasusiksi, myös vaihtoehtoinen syyte tavallisesta metsästysrikoksesta olisi voinut Tolvasen mukaan kaatua, koska ne eivät ole lain luettelemia riistaeläimiä.

– Tämä on ollut tuomioistuimelle hankala asia selvittää, asianosaisetkaan eivät ole juuri halunneet asioita selvittää. Rikosoikeudenkäynnissä ei tietenkään voida biologisia asioita määrätä, olennaista on juuri se, että mikä on suojelua tarvitseva susi, painottaa Kimmo Nuotio.

Tuomio rangaistusasteikon alapäästä – johtajaa ei löytynyt

Lain mukaan törkeästä metsästysrikoksesta on tuomittava vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi vankeuteen. Lisäksi päälle tulee 3-10 vuoden metsästyskielto. Kaikki tuomitut saivat 1 vuoden ja kahden kuukauden ehdollisen vankeustuomion ja neljä vuotta metsästyskieltoa.

Metsästysrikoksen tekee törkeäksi jo se, että metsästettävä eläin susi. Lisäksi jahdissa toteutui tuomion mukaan myös muita törkeän metsästysrikoksen tunnusmerkkejä eli suunnitelmallisuus ja iso tekijäjoukko.

– Ylipäätään Suomessa käytetään yleensä rangaistusasteikon alinta kolmannesta, tämä osuu juuri siihen. Tämä on sillä tavalla poikkeuksellinen, että tässä monia tekijöitä, jota tekevät tämän poikkeukselliseksi. Ankarampikin rangaistus olisi ollut perusteltavissa, pohtii professori Matti Tolvanen.

Syyttäjän mielestä jahdilla oli kaksi johtajaa, joille hän vaati muutaman kuukauden raskaampia rangaistuksia. Oikeuden mielestä syyttäjän esittämät televalvontatiedot eivät riittäneet todisteeksi johtajakysymyksessä.

Ruotsissa on päättynyt monimutkainen oikeusprosessi, jossa päätettiin, voidaanko maassa ampua susia.

Ruotsin ympäristöhallinto oli viime viikolla antanut luvan kaikkiaan 36 suden ampumiseen Värmlannin ja Örebron lääneissä. Useat luonnonsuojelujärjestöt tekivät asiasta valituksen vedoten EU:n luontodirektiiviin, joka velvoittaa jäsenmaat turvaamaan uhanalaisten eläinlajien elinmahdollisuudet.

Ensimmäisen asteen tuomioistuin hyväksyi valituksen ja pysäytti metsästyksen. Toisen asteen tuomioistuin, Göteborgin kamarioikeus, sai puolestaan valitukset lääninhallitukselta ja metsästäjäjärjestöiltä.

Kamarioikeuden päätöksen mukaan EU:n direktiivi ei antanut luontojärjestöille valitusoikeutta ympäristöhallinnon päätökseen.

Ruotsissa arvioidaan olevan noin 400 sutta. Niistä huomattava osa, arviolta 175 elää Värmlannissa ja Örebron läänissä 70, kertoo Ruotsin televisio SVT.

Suomessa eli viime vuoden alussa 140 - 155 sutta, arvioi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.

Paavi Franciscus on ottanut kantaa ilmastonmuutokseen. Paavin mielestä ilmaston lämpeneminen johtuu suurimmaksi osaksi ihmisen toiminnasta.

Paavi vastasi toimittajien kysymyksiin lennolla Sri Lankasta Filippiineille. Häneltä kysyttiin mm. uskoiko hän, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa.

– En tiedä onko se [ilmastonmuutos] kokonaan, mutta valtaosin, suurimmaksi osaksi se on juuri ihminen, joka tuhoaa luontoa, paavi vastasi.

– Mielestäni ihmiskunta on mennyt liian pitkälle. Luojan kiitos, tänä päivänä asiasta puhutaan suoraan, hän jatkoi.

Vuonna 2013 paaviksi valittu Franciscus on aikaisemminkin puhunut ympäristöasioista, mutta nyt hän otti ensi kertaa suoraan kantaa ilmastonmuutokseen, kertoo brittiläinen Guardian-lehti.

Paavi kertoi olevansa valmistelemassa ympäristöasioihin keskittyvää ensyklikaa, piispoille lähetettävää paavillista kiertokirjettä. Ensyklika on määrä julkistaa kesäkuussa. Kirje sisältää paavin mukaan hengenruokaa niille, jotka ottavat osaa Pariisissa marraskuussa järjestettävään suureen ilmastokokoukseen.

Edellinen, Perun pääkaupungissa Limassa järjestetty ilmastokokous oli anniltaan pettymys, sanoi paavi Franciscus. Hän toivoi, että Pariisissa saataisiin aikaan rohkeampia päätöksiä ympäristön suojelemiseksi.

Räntänä runsain määrin satanut lumi on kovissa pakkasissa junttaantunut tiukasti puihin. Etenkin nuoret lehtipuut ovat joutuneet tosi koetukselle.  Myös sähköyhtiöt ovat koetuksella, sillä jos tykkyluminen puu on taipunut johtojen päälle, ei apua ole muusta kuin moottorisahasta.

- Meillä toivotaan nyt reilua suojakeliä, paljon plusasteita ja lisäksi maltillista tuulta, joka sitten pudottaisi sulavan lumen alas, sanoo Elenia sähköyhtiön viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas.

Elenialla on riittänyt työtä tykkylumen parissa jo puolentoista viikon ajan. Erityisesti lumentulo ja sähkökatkot ovat koetelleet pohjoista Keski-Suomea. Myös Savo ja Pohjanmaat ovat saaneet osansa. Jotkut asiakkaat ovat saattaneet joutua toistuvasti kärsimään sähkökatkoista, sillä kaikkia vikoja ei ole ehditty korjata kun on tullut uusia myräköitä, jotka ovat aiheuttaneet uusia katkoja.

- Tilanne elää koko ajan. Olemme löytäneet vikaantuneita kohteita sadoittain ja olemme korjanneet niitä sadoittain. Tämä on ollut ihan poikkeuksellisen hankalaa aikaa.

Sähköyhtiöt seuraavat ennusteita

Sähköyhtiöt seuraavat silmä tarkkana sääennusteita. Esimerkiksi Elenialla on suorat yhteydet ilmatieteilijöihin ja säätä seurataan hyvin monista eri lähteistä. Viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas kiittää säätieteilijöitä. Ennusteet ovat viime vuosina tarkentuneet huomattavasti.

- Tarkkuudesta huolimatta yllätyksiäkin tulee, sille emme voi mitään.

 Tänään uhkaavaan myräkkään on Eleniassa ollut helppo varautua. Yhtiössä ei uskotakaan, että sähkökatkoilta voitaisiin välttyä ja sähkökatkojen korjaamista jatketaan kolmessa työvuorossa eli vuorokauden ympäri.

Tulvasuojeluasiantuntija Pekka Vuola ennustaa, että länsirannikolla tällä viikolla nähdyt meriveden pinnan kohoamiset yleistyvät tulevaisuudessa. Porin kaupungin palveluksessa projektipäällikkönä työskentelevä Vuola sanoo, että taustalla on ilmaston muuttuminen.

– Vedenpinnan korkeuden vaihtelut ja jääpadot ovat olleet arkipäivää pitkään, mutta ilmastonmuutos lisää ääri-ilmiöitä. Jatkossa myös sellaiset talvet voimistuvat, jolloin on välillä pakkasta ja välillä vesisadetta. Yhden talven aikana voi olla monta hyydevaaratilannetta ja lähtevien jäiden tilannetta, Vuola sanoo.

Tulvatalvet lisääntyvät

Vastaavia aikoja on ollut vuosina 1974–75, kun Porissa oli ns. Kekkos-tulva. Vuola sanoo, että tällä viikolla nähty meriveden kohoaminen länsirannikolla on hyvää valmistautumista tuleviin vuosiin.

– Vesistöjä täytyy säännöstellä ihan eri tavalla kuin menneinä vuosikymmeninä, ja tänä talvena sitä opetellaan. Esimerkiksi nyt, kun lumi sulaa, pitää juoksuttaa vettä, jossa järvissä on tilaa pakkaskautta ja jäädytysajoa varten. Toisaalta ei sovi juoksuttaa liikaa, kun jääkansi on heikko ja tarkoitus on, että jääkansi ei lähde liikkeelle, Vuola sanoo.

Vuola kuitenkin korostaa, että viikonloppuna esimerkiksi Porissa ja Kokemäenjoen suistossa ei ole suurta tulvavaaraa, vaikka jokivesi voi nousta joillekin matalimmilla alueilla sijaitseville pelloille.

Lämpötilan sahaaminen kovista pakkasista nollan pintaan voi aiheuttaa railoja jäänpintaan suurilla järvillä. Etelä-Savossa railohavaintoja on tehty ainakin Kyyvedellä.

– Tällaisissa tilanteissa, kun lämpötilat vaihtelevat äärilaidasta toiseen, niin railoja muodostuu varsinkin, kun pakastaa. Jää on railojen kohdalta heikompaa kuin ympärillä. Railoja aiheuttavat esimerkiksi ilmanpaineen vaihtelut. Jää reagoi niihin murtumalla kun ei voi muotoaan oikein vaihtaa, kertoo Etelä-Savon ely-keskuksen erikoissuunnittelija Juho Kotanen.

Railon tunnistaa jäähän muodostuneesta viivamaisesta muodostumasta, jonka reuna on koholla ja keskellä kulkee railo. Jää voi olla myös railon kohdalta tummempaa kuin muualla. Jää on näiltä osin heikompaa.

– Se on ikään kuin epäjatkuvuuskohta jäässä. Niitä kannattaa välttää, etenkin jos liikkuu esimerkiksi moottorikelkalla.

"Jää tavanomaista heikompaa"

Vaikka tammikuun aikana jäätä on muodostunut hyvin, on se Kotasen mukaan tavanomaista heikompaa. Etelä-Savossa 10. tammikuuta tehnyt mittaukset kertovat, että esimerkiksi Haukivedellä jää on 27 senttimetriä paksua ja Kyyvedellä Haukivuorella 20 senttimetriä vahvaa.

– Hyvin on jäätä, mutta tosin ajankohtaan nähden jäät ovat tavanomaista heikommat. Toisaalta jään laatu on ollut hyvää, niin sanottua teräsjäätä.

Pienempien järvien kiusana voi esiintyä uveavantoja. Uveavantoja voi syntyä, kun runsas lumi painaa jäänpintaa alaspäin ja vesi jään alapuolella pääsee nousemaan raoista jään päälle.

– Tällä hetkellä mittauksiemme mukaan lumen vesiarvo ei kuitenkaan kauhean korkea ole, mutta toisaalta viime aikoina lunta on tullut paljon. Keskitalvella tai vähän myöhemmin, kun lunta sataa paljon, ovat uveavannot yleisempiä, Kotanen sanoo.

Kotasen mukaan lähipäivinä ei ole kuitenkaan luvassa jään yllättäviä heikkenemisiä.

Revontulten lisäksi Google kuvasi viime vuonna Lapista Rovaniemellä sijaitsevan Joulupukin kammarin, pajakylän ja pääpostin.

Revontulet (latinaksi aurora borealis) syntyvät, kun aurinkotuulen varattuja hiukkasia osuu maan ilmakehään. Maan magneettikentän takia ilmiön voi nähdä useimmiten vain talviaikaan napa-alueilla.

Googlen revontuligalleriaan voit tutustua täällä.

Ilmatieteen laitos varoittaa korkealle nousevasta vedestä merialueilla. Perämeren eteläosassa, Merenkurkussa ja Selkämerelläkin vesi voi nousta Ilmatieteen laitoksen mukaan yli metrin normaalin yläpuolelle. Kemissä, Raahessa ja Oulussa veden pinta oli jo perjantaiaamuna kahdeksan aikaan yli metrin normaalin yläpuolella.

Perämeren pohjoisosassa vesi saattaa nousta liki puolitoista metriä normaalin yläpuolelle. Esimerkiksi Oulun korkeudella vesi on ennusteen mukaan viikonvaihteessa ylimmillään noin puolitoista metriä normaalin keskiveden yläpuolelle. Pohjanlahden pohjoisosassa, Perämerellä vedenkorkeuden vaihtelut ovat normaalistikin eteläisiä merialueita suurempia.

Ilmatieteen laitos on julkaissut myös varoituksen merivedenkorkeudesta. Sen mukaan Selkämeren pohjoisosassa ja Merenkurkussa, jossa vesi voi nousta erittäin korkealle Suomenlahden länsiosassa, Ahvenanmerellä, Saaristomerellä, Selkämeren eteläosassa ja Perämerellä veden odotetaan nousevan korkealle.

Voimakas matalapaine lähestyy Suomea

Voimakas matalapaine lähestyy Suomea lännestä. Tuuli voimistuu ja käy merialueilla paikoin myrskylukemissa. Lännestä leviää runsaita sateita. Sateet alkavat etelässä lumena, mutta muuttuvat myöhemmin vedeksi tai rännäksi. Maan keski- ja pohjoisosassa sateet tulevat pääasiassa lumena, lumipyry on ajoittain sakeaa. Ajokeli muuttuu yön tai perjantain kuluessa paikoin jopa erittäin huonoksi. 

Itämeren jäätilanne on vielä kaukana normaalista jäätalvesta. Viimetalviseen verrattuna jääpeite on kuitenkin suurin piirtein samassa laajuudessa.

Lujaa kiintojäätä on lähinnä Perämeren pohjoisosissa rannikolla. Ilmatieteen laitoksen mukaan Perämeren pohjoisosan saaristossa jäätä on 15-30 senttiä.

Merenkurkun eteläpuolella ja Suomenlahdellakin ohutta jäätä on lähinnä rannikolla. Ilmatieteen laitoksen mukaan meren jäälle menemistä kannattaakin vielä välttää.

Jyväskylän kaupunki on saanut ilmoituksia hiihtoladuille kaatuneista puista ympäri kaupunkia, muun muassa Keljonkankaalta, Ladunmajalta, Palokasta, Huhtasuolta ja Tikkakoskelta.

Latumiehet raivaavat reittejä parhaillaan kunnostustöiden ohella ja sähkölinjojen päälle kaatuneita puita raivaamaan tilataan työ sähköyhtiöltä.

– Tässä laajuudessa tilanne on poikkeuksellinen. Aikaisemmikin on ollut siellä täällä tykkylumipuita, mutta eilen ja toissapäivänä latumiehet soittelivat joka puolelta, että puita on kaatunut ja pensaita on paljon ladulle päin kallellaan. Kelin lauhtuessa niitä alkaa kaatumaan. Tänäänkin on tullut kymmenkunta ilmoitusta kaatuneista puista, kertoo ulkoilualueiden esimies Kaapro Häkkinen Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluista.

Häkkinen toteaa, ettei ole törmännyt vastaavaan tilanteeseen 35 vuoteen. Hiihtäjiä hän kehottaa erityiseen varovaisuuteen.

– Laskuissa voi olla puun latvoja tai jopa puita poikittain ladulla. Kannattaa olla todella varovainen, koska mekään emme vielä tiedä, missä kaikkialla puita on, emmekä ehdi poistamaan tai varottamaan kaikista paikoista. Tikkakoskella eilen yksi ladunpätkä suljettiin, koska laskussa oli puu poikittain.

Laajempiinkin latusulkuihin tykkylumitilanteen seuraukset saattavat johtaa.

– Hiihtolatujen sulkeminen on mahdollista. Katsotaan, miten tilanne päivän mittaan muuttuu. Latumiehet on taipaleella ja seuraavat tilannetta. Jos on tarpeeksi suojasäätä ja puista lumet putoavat, niin tilanne voi myös helpottaa. Latuinfosta saa parhaiten tietoa, kertoo Häkkinen.

Kaapro Häkkistä haastatteli Yle Keski-Suomelle Tenho Tornberg

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto esittää sote-hallitukselle, että kuntayhtymä ottaisi kielteisen kannan Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän jättämään lupahakemukseen, jolla kaivoksesta voitaisiin johtaa käsiteltyjä jätevesiä Nuasjärveen. Ahopelto viittaa terveydensuojeluviranomaisen kantaan, jonka mukaan Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle jätetty lupahakemus on puutteellinen.

Lupahakemuksessa on sote-hallituksen käsittelyyn tulevan lausuntoesityksen mukaan muun muassa jätetty huomioimatta sulfaattipitoisten jätevesien johtamisen vaikutus pienten yleisessä käytössä olevien uimarantojen käyttöön. Esitetyn purkuputken läheisyydessä on useita uimarantoja, kuten esimerkiksi Katinkullan kylpylän ja Naapurinvaaran lomakylän rannat.

Lupahakemuksessa ei ole lausuntoesityksen mukaan myöskään selvitetty käsiteltyjen jätevesien sisältämien aineiden vaikutuksia veden laatuun pitkällä aikavälillä.

Terveydensuojeluviranomainen pysyy kannassaan, että mikäli kaivosyhtiö ei pysty osoittamaan, että juoksutusten kohteena olevien vesistöjen tila ei huonone entisestään, lupaa juoksutukselle ei tulisi myöntää.