Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luonto ja ympäristö | Tuoreimmat uutiset
Viewing all 9495 articles
Browse latest View live

Pohjois-Norjassa lumivyöryvaara

0
0

Pohjoisnorjalaiset myös välttävät menoa tunturiin, koska se on tällä hetkellä vaarallista lumivyöryvaaran vuoksi, Yykeänperällä asuva Riitta Leinonen kertoo.

Lumivyöryt uhkaavat nyt normaalia aikaisemmin, sillä yleensä Pohjois-Norjassa on vyöryjä myöhemmin keväällä. Nyt lumiolosuhteet ovat kuitenkin poikkeukselliset Tromssan ja Ruijan (Finnmarkenin) läänien rajamailla.

Leinosen mukaan lumi on satanut vaara-alueella jäättömään maahan, ja lumi on epätavallisen löysää ja siten herkkää vyörymään.


Pysäyttävät revontulet valaisivat pohjoisen taivaan - video

0
0

Pohjois-Norjan Tromssassa kuvattiin mahtavat revontulet eilen maanantaina. Myös Suomessa on viime aikoina ollut näyttäviä revontulia aina keskistä maata myöten.

Tilastojen mukaan kuluva vuosi on paras revontulivuosi kymmeneen vuoteen.

Nuorttijoen salakalastusjutun tuomio sai lain voiman

0
0

Lapin käräjäoikeus tuomitsi kaksi salakalastajaa yli 13 000 euron korvauksiin ja sakkoihin viime vuonna. Miehet pyytivät luvattomasti kahdeksan taimenta verkoilla taimenen kuturauhoituksen aikana vuonna 2011 Savukosken Nuorttijoella.

Rovaniemen hovioikeus kuitenkin päätti lokakuun lopussa, että salakalastajat eivät joudu maksamaan isoja korvauksia Metsähallitukselle. Rovaniemen hovioikeus piti kuitenkin voimassa miesten sakkorangaistuksen.

Hovioikeuden päätöksestä ei kukaan hakenut valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, joten hovioikeuden päätös on saanut lain voiman.

38-vuotias mies sai 50 päiväsakkoa, josta hänen tuloillaan maksettavaa tuli 1700 euroa. Toinen, 34-vuotias mies sai 45 päiväsakkoa, josta maksettavaa tuli 270 euroa.

Jäällemenijät: muistakaa ainakin nämä hengenpelastajat – video

0
0

Luutnantti Jukka Uitti Vallgrundin merivartioasemalta Mustasaaresta sanoo, että jäätalvi lähti hyvin alkuun, mutta joulun jälkeen jäät lähtivät heikentymään.

– Jäille ei nyt kannattaisi mennä, eikä missään tapauksessa ilman tarvittavia varusteita. Naskalit ehdottomasti kaulaan ja käteen piikillä varustettu parimetrinen keppi. Jos keppi menee parin iskun voimasta jäästä läpi, niin silloin pitää peruuttaa omia jälkiä takaisin, Uitti sanoo.

"Kolme iskua tuuralla kertoo, kannattaako jäälle mennä"

0
0

Reijo Kettunen lähtee verkoille Muuratjärvelle, jonka rannalla hän on asunut yli kaksikymmentä vuotta. Tänä talvena Kettusella on verkkoja lähivesissä kaikkiaan neljä. Lukemattomia kertoja alkutalven jäille mennyt kalamies tietää, milloin ei kannata jatkaa matkaa rantaa edemmäksi.

– Kyllä se kaikista varmin on tuura ja sillä kolme vankkaa iskua. Jos se sen kestää, niin silloin on turvallista kulkea. Jos ensimmäisellä iskulla tuura menee läpi, niin silloin kehotan kääntymään takaisin.

Pakkaset vankistivat Muuratjärven rantavesien jään joulunpyhinä lähes kymmensenttiseksi. Onpa jäätymisessä tapahtunut myös ilmiö, jota Kettunen ei aiemmin ole nähnyt.

– Ensimmäisen kerran minun aikanani, mitä olen täällä 25 vuotta asunut, niin tämä järvi jäätyi isoa selkää myöden yhtenä yönä. Ei tarvitse pelätä, että nämä rannat aukeaa uudestaan. Muulloin selkä on ollut sula, ja se on saattanut aukaista tästä rannasta viisitoistasenttisenkin jään.

Tulevaa jäätalvea on vielä vaikea ennustaa. Lähipäivien säällä on suuri vaikutus koko talven jäätilanteeseen.

Keski-Suomessa pienempien järvien rannoilla jäätä on kymmenisen senttiä, mutta esimerkiksi Päijänteen selät eivät ole vielä jäätyneet.

– Uutena vuotena on suojaa, ja se vie tuon vähäisen lumikerroksen pois. Sitten on ratkaisevaa, että minkälaiset kelit tulee sen jälkeen, Reijo Kettunen tietää.

Reijo Kettusta Yle Keski-Suomelle haastatteli Jussi Lindroos.

Jäät vielä monin paikoin heikkoja

0
0

Jäiden paksuus vaihtelee järvissä nyt suuresti. Hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympristökeskuksesta sanoo, että Kanta-Hämeessäkin järvet ovat jäätyneet pakkasten ansioista, mutta jäiden paksuus vaihtelee.

Pienissä ja matalissa järvissä jää voi olla jopa 15 senttiä, mutta suurissa järvissä jään paksuus on vain muutamia senttejä.

– Nyt kun sää on lauhtunut, niin jää ei kyllä tässä lähipäivinä enää paksuunnu, arvioi Johanna Korhonen.

Hän muistuttaa, että rantajään perusteella ei siis kannata suurten järvien selille lähteä, sillä jää voi olla huomattavan ohutta, ihan muutamia senttejä.

– Katsotaan nyt meneekö paljon plussan puolelle ja alkavatko jäät jo sulamaan, mutta aika stabiilille nämä lähipäivien säät vaikuttavat. Vasta sitten, kun tulee taas kovempia pakkasia, niin jää alkaa taas kasvamaan.

Suomen Ympäristökeskuksen tämänpäiväisten mittausten mukaan Lammin Pääjärvellä jäänpaksuus on kymmenen senttiä ja Tammelan Kuivajärvellä 7 senttiä.

Johanna Korhosen mukaan koko 2000-luvulla jäät ovat tulleet melko myöhään, eikä tämä talvi ole siis poikkeus.

– Mutta kun katsotaan pitkän aikavälin tilastoja, niin kyllä tällä vuosituhannella jäiden tulo on tavanomaista myöhäisemmäksi jäänyt.

Mawsonin luonnonsuojelurikos käräjillä uudenvuoden aattona

0
0

Kemi-Tornion käräjäoikeus antaa keskiviikkona tuomion poikkeuksellisen laajasta luonnonsuojelurikosjutusta.

Malminetsintäyhtiö Mawson on syytteessä suojelualueiden turmelemisesta Ylitorniolla ja Rovaniemellä.

Lisäksi yhtiön epäillään tuhonneen alueella rauhoitettuja kasveja. Pohjois-Suomessa ei ole koskaan aiemmin käsitelty näin laajaa luonnonsuojelurikosepäilyä.

Jutun esitutkinta-aineisto on lähes 300 sivuinen ja juttua istuttiin käräjillä neljän päivän ajan.

Lappilaiset metsänomistajat innostuivat metsänsuojelusta

0
0

Meri-Lapin metsänomistajat ovat osallistuneet erittäin innokkaasti vapaaehtoiseen metsänsuojeluun.

Tänä vuonna METSO-ohjelman puitteissa tehtiin suojelusopimuksia neljänkymmenen merilappilaisen tilan kanssa, mikä on noin kaksi kolmasosa koko Lapissa tehdyistä sopimuksista. Tänä vuonna Lapissa on tehty suojelusopimuksia yhteensä 63 tilan kanssa.

Simossa tehtiin tänä vuonna Lapin suurin sopimus, kun 360 hehtaarin Valajanaavan yhteismetsä tuli mukaan metsänsuojeluun.

Innokkuus jatkuu Lapissa myös tulevana vuonna, sillä maanomistajat ovat tarjonneet suojeluun enemmän hehtaareja, kuin ELY-keskus pystyy määrärahojen puitteissa toteuttamaan.


Jään paksuus on kasvanut, mutta erityisesti virtapaikoilla kannattaa olla varovainen

0
0

Jäätilanne on edelleen petollinen Kainuussa. Viime päivien pakkaset ovat kasvattaneet järvien jääpeitteitä, mutta edelleen virtapaikat ovat vaarallisia. Myös isojen järvien selät ovat vielä sulia.

Jään paksuudet vaihtelevat 26 sentistä yli 30 senttiin. Vahvimmat jäät ovat Ylä-Kainuun järvissä. Ely-keskuksen mittauspaikoilla Kainuussa jään vahvuus on pitkäaikaisten keskiarvojen tasolla.

– Tilanne jatkuu huonona, sillä jään päällä oleva 10 sentin lumikerros hidastaa jään paksuuntumista. Erityisen varovainen pitää olla virtapaikoilla, sanoo tutkimusmestari Pasi Toro Kainuu ely-keskuksesta.

Tiistai-iltana mittauspaikoilla ei ollut jään päällä vettä. Jäähän oli muodostunut sen päällä olleesta vedestä ja lumesta noin viiden sentin paksuinen kohvajää.

– Lähipäivinä selviää riittääkö jään noste pitämään jäät kuivina, kertoo Toro.

Jäätilannetta voi seurata Suomen Ympäristökeskuksen nettisivuilta.

Pankaa paremmaksi – yleisön upeat kuvat tallensivat vuoden 2014

0
0
Ilmoja on pidellyt myös tänä vuonna. Yle Uutiset Häme on saanut katsojilta vuoden aikana satoja sääkuvia. Vuodenvaihteen kunniaksi julkaisemme koko vuoden kattavan kuvakoosteen.

Mustakurkkurautiainen lensi Pakistanin sijasta Hailuotoon – Bongareita virtaa saarelle Euroopasta asti – video

0
0

Hailuodossa Oulun edustalla vierailee Suomessa harvoin nähty lintu, mustakurkkurautiainen. Yksilö lienee peräisin Uralin alueelta ja nyt sen pitäisi olla talvehtimassa Intian ja Pakistanin vuoristossa.

Mikä on saanut linnun kompassin nyt niin sekaisin, että se on lentänyt Uralin alueelta Suomeen eikä normaaliin talvehtimispaikkaansa?

– On aika tyypillistä että idässä pesivät linnut syksyllä vaeltavat länteen. Se on jonkinlaista välimuuttoa ilmeisesti. Osa lajeista on yleisempiä kuten taigauunilintu, ja osa on tämmöisiä harvinaisuuksia, kertoo biologi Juha Markkola.

Pihapiiriin tuli vilinää vieraan ilmestyttyä

Mustakurkkurautiainen ruokailee päivittäin Tuomo Annusen ja Riitta Rantapirkolan pihapiirissä, ja sitä on kolmen viikon aikana käynyt katsomassa ja kuvaamassa lähes kaksi ja puolisataa lintuharrastajaa ulkomaita myöten.

Daniel on lentänyt Pariisista Ranskasta Ouluun katsomaan ja kuvaamaan lintua.

– Lintu on suurenmoinen, hän hehkuttaa ja kertoo, että eläkeläisenä hänellä on aikaa matkustaa paikasta toiseen kuvaamassa mielenkiintoisia ja harvinaisia lintuja.Lintuharrastajia on käynyt Suomen lisäksi ainakin Saksasta, Ranskasta ja Britanniasta.

Pakkanenkaan ei säikäyttänyt kaukaista vierasta

Hailuodossa majaileva mustakurkkurautiainen syö ruokintapaikalla yleensä aamupäivisin, ja sille kelpaavat erityisesti pähkinät. Joulukuun pakkasjaksokaan ei saanut mustakurkkurautiaista säikähtämään.

– Luulen, että kun se on jäänyt tänne selvän lumitalven oloissa, niin jos se pysyy hengissä, se on täällä kevääseen asti, Markkola ennustaa.

Tiaisen kokoinen lintu lymyilee mielellään vanhan laiturin alla ja käy nopeasti hakemassa nokkaansa lisää ruokaa. Lintulaudalle se ei ole ainakaan vielä uskaltautunut. Ruokintapaikan vilskeessä harvinainen vieras on ottanut muiden pikkulintujen joukossa oman paikkansa.

– Se hätistelee jonkin verran itseään melko paljon isompia keltasirkkuja, ja onpa sen nähty ottavan talitintin kanssakin yhteen, Markkola kertoo.

Mawsonin johtohenkilöille sakkoja luonnonsuojelurikoksesta

0
0

Kemi-Tornion käräjäoikeus on tuominnut malminetsintäyhtiö Mawsonin kaksi johtohenkilöä sakkoihin luonnonsuojelurikoksesta.

Tuomio liittyy yhtiön tutkimuskaivauksiin, joita se on tehnyt Rompaksen suojelualueella Ylitorniolla ja Rovaniemellä.

Päällikkötehtävissä toimineet kaksi työntekijää tuomittiin molemmat 70 päiväsakkoon. Toiselle maksettavaa tulee lähes 7000 euroa ja toiselle reilut 5300 euroa. Lisäksi Mawson Oy:lle langetettiin yhteisösakkoa 5000 euroa.

Törkeää huolimattomuutta

Käräjäoikeus on katsonut, että Mawsonin näytteidenotto ja tutkimukset Rompaksen suojelualueella ovat johtaneet muun muassa yksittäisten luonnonalueiden hävittämiseen ja turmeltumiseen. Vahingot maastossa ovat sitä luokkaa, että suojelualueen edustavuus on vakavasti kärsinyt.

Oikeuden mielestä Mawsonin päälliköt ovat toimineet alueella tahallisesti tai törkeän huolimattomasti aiheuttaen vakavaa vahinkoa.

Syytteet ja yli 100 000 euron korvausvaatimukset rauhoitettujen kasvien, kuten tikankonttien ja neidonkenkien tuhoamisesta oikeus kuitenkin hylkäsi muun muassa sen vuoksi, että niiden määrä perustui yksinomaan arvioon.

Olennaista päätöksessä on tulkinta siitä, tiesikö malminetsintäyhtiö suojelualueen erityisvaatimuksista, mitä ylipäätään tulee malminetsintään kyseisellä alueella. Oikeus katsoo, että yhtiöllä on ollut tieto tutkimusten rajoituksista maastossa jo keväällä 2011, mutta silti se on jatkanut luvatonta toimintaa vielä vuonna 2012.

Kuka korjaa tuhot?

Nyt annetussa oikeuden päätöksessä Metsähallitusta ei pidetä asianomistajana. Se voi silti hakea vahingoista korvauksia.

Metsähallituksen korvausvaatimusta ei tässä oikeudenkäynnissä otettu käsiteltäväksi. Nähtäväksi jää missä tahdissa alueen tuhoja tullaan korjaamaan.

Kaivoslaki joka tapauksessa edellyttää, että Mawsonin on alue ennallistettava.

Edit. klo 17:05 lisätty tietoja

Kuvagalleria: Sorsaruuhka, tulipunaiset taviokuurnat ja huikeat hiutaleet

0
0

Yle Keski-Suomi julkaisee yleisön ottamia sääkuvia sekä alueellisissa TV-uutisissa että nettisivuillaan.

Lähetä kuva osoitteeseen keskisuomi@yle.fi ja katso tarkemmat ohjeet täältä.

Kuvagallerian otokset saat näkymään suurempina klikkaamalla hiirellä kuvan päällä.

Kettu, komeetta ja onnen kyyneleitä: Kiinnostavimpia uutisvideoita vuoden varrelta

0
0

Sää kiinnostaa ihmisiä käytännössä aina. Vuoden aikana on nähty ja koettu muun muassa tornadoja Norjassa, raemyrskyn aiheuttamat monikymmensenttiset kinokset Espanjassa ja lumisade kesäkuisessa Suomessa.

Yksi vuoden suosituimpia sääaiheisia uutisvideoita on silti puoliminuuttinen katsojan kuvaama video rankkasateesta Vantaan Rekolassa.

Pörröeläinuutiset eli pienet jutut söpöistä eläimistä tai erityisesti eläinten poikasista ovat tarpeellinen välipala silloin, kun maailma tuntuu olevan liian synkkä. Hollannissa syntyneet gepardikuutoset, Korkeasaaren lumileopardit tai kylpevä jääkarhunpoikanen tuovat hetken iloa useille lukijoille.

Yksi vuoden luetuimpia ja sosiaalisen median jaetuimpia uutisia ja videoita syntyi aivan Ylen pihamaalla ja vähän sattumalta, kun utelias kettu ilmestyi heinäkuun alussa Ylen Aamu-tv:n lähetykseen.

Nelijalkainen yllätysvieras keskeytti kesän mittaan useat haastattelut, kun sekä juontajat että vieraat keskittyivät ihastelemaan sitä. Aamu-tv:n aiheista kesän grillausvinkit saivat ketun jakamattoman huomion ja eräänä aamuna kettu toi kaverinsakin mukanaan.

"Missä on Antti Rinne?"

Myös politiikka ja sen tapahtumat ovat usein kiinnostavia. Eduskunnan istuntojen tapahtumista syntyy toisinaan yllättäviäkin uutisia. Vuoden mittaan on ihmetelty kahta Tuomiojaa ja Antti Rinteen myöhästymistä kyselytunnilta ja tunnustettu jopa rakkautta.

Maaliskuussa perussuomalaisten kansanedustaja Veltto Virtanen onnistui aiheuttamaan pienimuotoisen poliittisen kohun, kun hän hermostui eduskunnan kyselytunnilla, heitti paperinsa pitkin salia ja marssi mielenosoituksellisesti ulos. Virtasen mukaan hän protestoi puhemies Eero Heinäluoman tapaa jakaa puheenvuoroja kansanedustajille.

Luonnonkatastrofit aiheuttavat usein paljon tuhoa ja kärsimystä. Hieman raadollisesti ajatellen niistä syntyy usein myös melko näyttävää kuvaa. Onneksi toisinaan selvitään pelkästään aineellisilla vahingoilla tai parhaassa tapauksessa vain säikähdyksellä.

Vuoden aikana tulvavedet ovat peittäneet kokonaisia kaupunkeja ja ihmiset ovat hytisseet poikkeuksellisen rajun lumimyrskyn kourissa.

Islannissa pelättiin kesällä uutta voimakasta tulivuorenpurkausta. Muutama vuosi sitten lähes koko Euroopan lentoliikenne pysähtyi Eyjafjöll-tulivuoren syöksemän tuhkapilven vuoksi, mutta tällä kertaa Bardarbungan tulivuori syöksi sisuksistaan lähinnä vain punahehkuista laavaa.

3D-leivosprintteri ja laskeutuminen komeetalle

Tiede- ja historia-aiheiset uutiset kiinnostavat monia. Hollannissa avattiin syksyllä ensimmäinen aurinkopaneelipyörätie ja joulun alla lukijat saivat lahjavinkkejä ensi vuodelle espanjalaisyrityksen kehittämästä 3D-leivosprintteristä. Norjan kansalliskirjaston kätköistä löytyi kadonneeksi luultu lähes sata vuotta vanha Disney-filmi.

Lisäksi vuoden aikana on tehty jopa historiaa, kun Euroopan avaruusjärjestön luotain laskeutui komeetalle. Rosetta-luotaimen komentokeskuksessa oli ilo ylimmillään, kun luotaimen laskeutuja-aluksen kiinnittymisestä komeetan pinnalle saatiin varmuus.

Epätavalliset, poikkeukselliset ja yllättävät tapahtumat kiinnostavat usein myös ihmisiä. Espanjasta löytyi kymmenkiloinen jättisieni, suomalaismies kohtasi valasparven kesken melontaretken ja Guggenheim-säätiön johtaja Richard Armstrong suivaantui kysymyksiin kesken Ylen haastattelun ja jätti haastattelun kesken. Ja kun papukaija kiroilee presidentille, on sen suosio taattu.

Eikä kaikki aina suju niin kuin pitäisi, vaan romanttiseksi aiottu kosinta voi päättyä kohtuullisen kokoiseen katastrofiin – vaikka vastaus olisikin kyllä.

Vuoden alussa norjalaismies oli tehdä historiaa uskomattoman sattuman kautta. Laskuvarjolla hypännyt mies oli vähällä saada osuman meteoriitista. Onneksi historialliseksi tapahtumaksi jäi vain se, että kyse oli ensimmäisestä kerrasta, kun sammunut meteoriitti kuvattiin ilmassa.

Räjähdyksiä sekä ilon ja onnen kyyneleitä

Myös sota ja sotakoneet kiinnostavat. Venäjän ilmavoimien lisääntynyt toiminta on synnyttänyt yllättäviä tilanteita ja saanut Suomen ja Natonkin hävittäjät nousemaan useille tunnistuslennoille. Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle kutsun saaneen sotaveteraanin Hannes Hynösen haastattelu sai ansaittua huomiota.

Irakissa ja Syyriassa ääri-islamilainen ISIS-järjestö ehti vallata laajoja alueita ennen kuin kansainvälinen yhteisö puuttui asiaan. Muun muassa Yhdysvaltain laivasto tulitti ISIS:n asemia Tomahawk-risteilyohjuksilla.

Suuret kansaa yhdistävät ja toisaalta erottavat tapahtumat jäävät usein ihmisten mieliin. Cheek täytti elokuussa Helsingin Olympiastadionin kahtena iltana peräkkäin ja marraskuussa Helsingin Kansalaistorilla itkettiin ilosta ja onnesta, kun eduskunta hyväksyi sukupuolineutraalin avioliittolain.

Yksi vuoden katsotuimmista videoista on se, joka toistuu tutusti ja turvallisesti vuodesta toiseen. Yle on välittänyt jo vuosia maailmalle Joulupukin matkaanlähdön joulun alla. Niin myös tänäkin vuonna.

Vesilinnut päätyvät supien suuhun – metsästäjät aloittivat loukutuksen Kokkolassa

0
0

Lintuharrastaja Marko Pohjoismäen mukaan Harrbådasta ovat vähentyneet selvästi vesilinnut ja kahlaajat, kuten töyhtöhyyppä, punajalkaviklo, kuovi, sorsat ja sotkat. Supikoirien lisääntyessä myös muut maassa pesivät eläimet ovat vaarassa.

– Esimerkiksi fasaani on lähes kadonnut kaupunkialueelta. Eikä jäniksiä tai rusakoita ei ole juuri näkynyt. Niiden hankipoikaset ovat suojattomia supikoiraa vastaan, toteaa Kokkolan metsästysseuran hallituksen jäsen Kimmo Lakanen.

Lakasen mukaan Kokkolassa on kohtuullisen suuri supikoira- ja minkkikanta. Luonnonsuojelualueella niitä harvennetaan joko loukuttamalla tai tyhjentämällä pesä luolakoirien avulla.

– Perinteisiin loukkuihin käyvät lähinnä nuoret yksilöt. Vanhempia saadaan kiinni suuremmilla kanuloukuilla. Vaatii viitseliäisyyttä ja kilometrejä käydä joka päivä tarkastamassa loukut. Sen takia yritämme saada useampia mukaan projektiin, ettei siitä tulisi kohtuuton muutamille, Lakanen kertoo.

Kimmmo Lakanen on yksi tarkastajista.

– Jos loukussa on eläin, se lopetetaan sinne nätisti. Sieltä supikoira päätyy kunnosta ja turkin kunnosta riippuen lisäsyötiksi tai turkistarhaajalle nahoitettavaksi.


Tutkijat löysivät ensimmäisen nuijapäitä synnyttävän sammakon

0
0

Tutkijat ovat ensimmäistä kertaa nähneet sammakon synnyttävän nuijapäitä.

Indonesiassa Sulawesin saarella esiintyvää Limnonectes larvaepartus -lajia on seurattu vuosikymmeniä, koska sen on ajateltu lisääntyvän sammakoille erikoisella tavalla.

Kansainvälinen tutkijaryhmä pääsi nyt ensimmäistä kertaa todistamaan nuijapäiden tulon maailmaan. Tutkimus julkaistiin keskiviikkona tiedejulkaisu Plos Onessa.

Kalifornian yliopiston, Berkeleyn, sammakkotutkija Jim McGuire luuli itse asiassa pitävänsä kädessään urosta, kunnes se synnytti joukon nuoria nuijapäitä.

Lähes kaikki maailman yli 6 000 sammakkolajista lisääntyvät munimalla. Naaras laskee veteen mätimunia, joiden päälle koiras laskee siemennesteensä.

Suomen komeimmat puut humisevat Hämeen metsissä

0
0

Hämeessä humisevat koko Suomen tuottavimmat metsät. Tuorein metsätilastollinen vuosikirja kertoo, että Hämeen metsien puuston keskitilavuus on maan korkein. Myös puuston keskikasvu on hämäläismetsissä maan parasta.

Kehittämisasiantuntija Kai Lind Suomen metsäkeskuksesta kertoo, että luonto on pääsyy asiaan. Rannikolla haittaavat tuulet ja pohjoisempana ilmasto jo heikkenee.

Lindin mukaan maan paras metsänkasvupaikka ei ole kuitenkaan ainoa syy Hämeen hyviin talousmetsiin.

– Toinen syy on sitten hyvä metsänhoito. Jo useita vuosikymmeniä tällä alueella puulla on ollut erittäin hyvä kysyntä ja se on tietysti motivoinut sitten metsänomistajia metsänhoitoonkin.

Sekä Kanta- että Päijät-Häme ovat hyvin kuusivaltaista aluetta. Onko tällä merkitystä siihen, että maakunnan puiden keskitilavuus ja keskikasvu ovat maan parasta?

– Kyllä sillä tavalla, että kuusihan on rehevien maiden puulaji. Rehevillä mailla kuutiotuotto on kaikkien suurin, että kyllä nämä asiat aika lailla liittyvät toisiinsa.

Hämeen maakunnissa on metsiä yhteensä lähes 7 000 nelilökilometriä.

"Tämä vaatii tilanteenlukutaitoa, asennoitumista ja majoittumiskykyä"

0
0

Retkeily muuttui Jouni Laaksosella harrastuksesta ammatiksi. Useiden opaskirjojen jälkeen retkely tuntuu edelleen samalta, kuin ennenkin.

– Silloin 2000-luvun alussa pelotti vähän, että meneekö rakkaasta harrastuksesta maku, kun sitä alkaa tekemään työkseen – mutta ei, niin ei onneksi käynyt. Mukavaa on retkeillä edelleenkin, kuhmolainen Jouni Laaksonen kertoo.

Jonkin verran retkeily on kuitenkin muuttunut.

– Enemmän täytyy keskittyä hetkiin ja maisemiin. Ei se muuten kauheasti ole muuttunut. Se on perusasioiden äärellä puuhaamista, vähän alkeellisimmissa oloissa kuin kotona. Pitää pitää huoli, että pysyy lämpöisenä ja ravittuna.

Kokenut ammattiretkeilijä on iloinen harrastuksen kasvavasta suosiosta.

– Päiväretkeily on kovasti suosittua ja kasvussa. Pidempiä vaelluksia harrastaa sitten tietty porukka. Hyvä näin, että porukkaa lähtee retkelle – sama se minkä tyyppisille, Laaksonen pohtii.

Laaksosen näyttely Retkeilykirjailijan matkassa on osa Kuhmon Talvi -tapahtumaa.

– Olen kyllä innoissani näyttelystä ja luontokuvailloista. On kunnia päästä näyttämään kuvia, vaikken ammattilaiskuvaaja olekaan.

Kevät, kesä, syksy ja talvi

Vaikka maailma muuttuukin ja teknologia kehittyy, ei se suoranaisesti vaikuta luonnossa liikkumiseen.

– Jos tätä kysyttäisiin retkeilyvälinekauppiaalta niin varmasti tulisi luento GPS-laitteista. Tottahan se on, että materiaalit ovat kehittyneet, mutta toisaalta perusasiat ovat retkeilyssä ennallaan.

– Tämä vaatii esimerkiksi tilanteenlukutaitoa, asennoitumista ja majoittumiskykyä. Ne ovat vuosituhantisia taitoja, joita tarvittiin jo kauan ennen nykyistä elämänmuotoamme, sanoo Laaksonen ja kokee hyväksi, että retkillä ollaan sähkön ulkopuolella.

Parhaat retket ovat Laaksosen kokemuksen mukaan pidempiä vaelluksia.

– Siitä asti kun retkeilyyn hurahdin, olen aina tykännyt pidemmistä retkistä Lapin suuressa erämaassa. Parin viikon – tai parhaimmillaan parin kuukauden retket ovat vaikuttavia kokemuksia.

Lyhyemmät retket ovat miehelle tärkeitä myös – syystäkin.

– Olen perheellinen, joten lasten kanssa tehdyt ihan pienetkin retket, on ne sitten päivä- tai viikonloppuretkiä, niin ne kyllä jättävät lähtemättömiä muistoja, Laaksonen kertoo.

Kaikkia eivät talvipakkaset houkuta, mutta Laaksonen retkeilee mielellään vuodenajasta riippumatta – kun vaan valitsee sopivan reitin ja varustuksen.

– Kaikki vuodenajat. Ei se sää ole kauheasti vaikuttanut. Oli sitten kelirikkoa, kaamosta, ruskaa tai keväthankea, niin joka tapauksessa mennään.

Vuoden parhaan maiseman ikuisti retkeilijä luonnon loistaessa oranssin ja keltaisen sävyissä.

– Syyskuun ruskaretkellä olin Urho Kekkosen kansallispuistossa kahden kaverini kanssa. Kerta oli kolmas Paratiisikurussa. Siitä kun sai panoraamakuvan, kun vesiputous laskee laaksoon. Se oli mahtava.

Metsänhoitoyhdistysten pakkojäsenyys päättyi – Lounametsä ei pelkää joukkopakoa

0
0

Vuoden 2015 alusta alkaen jäsenyys metsänhoitoyhdistyksissä on vapaaehtoista. Varsinais-Suomessa ja osin Satakunnassa toimivan Metsänhoitoyhdistys Lounametsän toiminnanjohtaja Harri Tasanen ei usko suureen jäsenkatoon.

– Mitään suurta erorynnäkköä ei ole missään tapauksessa näkyvissä. Toistaiseksi muutama kymmenen, lähinnä pieniä metsänomistajia ja perikuntia, on ilmoittanut eroavansa.

Suurin osa pysyy edelleen jäsenenä

Harri Tasanen arvelee, että kun helmi-maaliskuussa nykyisille 9400 jäsenelle aletaan postittaa jäsenmaksulaskuja, osa jättää maksun maksamatta.

– Kaikki gallupit, joita on tehty, osoittavat, että jäsenprosentti tulee säilymään erittäin korkeana. Arvioisin, että 10–20 prosenttia saattaa erota Lounametsästä.

Toiminnanjohtaja Harri Tasanen uskoo, että suurin osa niistä, jotka eroavat Lounametsästä, ovat sellaisia, joiden metsissä ei tapahdu mitään.

– He eivät halua hakata eivätkä myydä metsää, joten he katsovat, että jäsenmaksu on ylimääräinen rasite.

Jäsenyys vapaaehtoiseksi

1950-luvulta lähtien jäsenyys metsänhoitoyhdistyksissä on ollut käytännössä pakollista metsänomistajille. Tämän vuoden alusta lähtien jäsenyys on vapaaehtoista. Jatkossa metsänhoitoyhditykset keräävät jäseniltä jäsenmaksun, jonka avulla ne rahoittavat toimintaansa.

Lounametsän toiminnanjohtaja Harri Tasanen ei usko, että jäsenkato juuri vaikuttaa toimintaan.

– Totta kai se hiukan vaikuttaa, mutta kyllä me on suunniteltu toimintamme niin, ettei tämä tule vaikuttamaan toimintaan mitenkään oleellisesti.

Maksu laskee

Lounametsän jäsenet ovat tähän mennessä maksaneet jäsenyydestä vuosittain metsänhoitomaksua 75 euroa, jonka verottaja on perinyt suoraan. Nyt jäsenyydestä joutuu maksamaan metsänhoitoyhdistyksille metsän koon mukaan.

Lounametsässä alle 20 hehtaarin metsätiloilla maksu on 48 euroa, 20–50 hehtaarin tiloilla 75 euroa, 50–100 hehtaarin tiloilla 98 euroa ja yli 100 hehtaarin tiloilla jäsenmaksu on 145 euroa vuodessa.

– Suurimmalla osalla metsänomistajista maksu tulee laskemaan, sanoo Harri Tasanen.

Jäsenyyttä vastaan metsänomistajat saavat muun muassa neuvontapalvelua, jäsenyyden MTK:ssa, metsäsuunnitelman ja sertifioinnin.

Vanha luontaishoito palasi hevostalleille: iilimato imee jumiutuneen selän kuntoon

0
0

Hevosterapeutti asettelee iilimadot hevosen selässä oleviin paljaaksi ajeltuihin laikkuihin. Muutaman senttimetrin mittaiset kelta-mustat iilimadot tarrautuvat kiinni ja alkavat imeä verta. Ennen pitkää ne paisuvat moninkertaisiksi.

– Imiessään verta iilimato erittää 120 erilaista lääkeainetta hevoseen. Esimerkiksi hirudiinia, hyadroliinihappoa. Ne poistavat tehokkaasti tulehduksia, löysäävät jumituksia ja aukovat tukoksia. Niillä on kaiken kaikkiaan hyvä vaikutus, selventää hoitoa tekevä Mari Kivelä.

Eläinten kipeytyneisiin lihaksiin tai avohaavoihin etsitään nykyään monenlaisia vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Kivelä on tehnyt hevosille hirudoterapiaa eli iilimatohoitoa esimerkiksi jos eläimen lihakset ovat olleet erityisen jumissa.

Iilimatohoito on vuosikymmeniä vanha

Iilimadoilla tehtävä luontaishoito ei ole uusi keksintö: sitä on käytetty ihmisten ja eläinten hoitomuotona vuosisatoja tai jopa -tuhansia sitten. Suomessa iilimatoja saattoi vielä 1940-luvulla ostaa apteekeista ja Keski-Euroopassa luontaishoito on tänäkin päivänä yleistä.

Hevosterapeutti Mari Kivelä arvioi, että Suomessakin kiinnostus hoitomuotoon on jälleen kasvamassa.

– Teen hoitoja myös ihmisille. Jos itselläni on ranne kipeä ja jännetuppitulehdus tulossa, ei muuta kuin mato ranteeseen niin sillä se lähtee. Iilimato tuntuu neulojen pistelyltä alussa, mutta kun puuduttavatkin aineet vaikuttavat, tunne häviää.

Iilimadot tarttuvat ihoon yleensä tiukasti ja hoidon jälkeen puremakohta voi tuntua pitkäänkin kutiavalta. Matoja ei tarvitse irrottaa ihosta, sillä ne irrottavat itsensä, kun ovat imeneet tarpeeksi verta. Hevosilla se kestää yleensä alle tunnin.

Savon eläinsairaalan eläinlääkärit suhtautuvat eläinten luontaishoitoihin positiivisesti, mutta pienellä varauksella. Eläinlääkäri Kimmo Elfving kertoo, että hoidot ovat paljon lisääntyneet, ja niistä on saatu ihan hyviä kokemuksia.

– Haavahoidoissa on huomattu, että tiettyjen toukkien laittamisella haavaan on positiivisia vaikutuksia haavan paranemiselle. Myös hunaja ynnä muut biologiset hoidot ovat tehneet tulemistaan myös hevoslääkintään.

Luontaishoidoista ei ole paljon tieteellistä näyttöä

Eläinlääkäri Krisse Koikkalainen on käyttänyt luontaishoitoja vasta muutamalla potilaalla. Hän uskoo, että monilla vaihtoehtohoidoilla voidaan saada jotain aikaan, mutta hoidot voivat olla myös paljon psykologisia. Hoidoista ei Koikkalaisen mukaan ole myöskään juuri tieteellistä näyttöä.

– Yhdellä hevosella oli paha tulehdus tai selluliitti etujalassa ja jalka oli kainaloon asti turvoksissa. Luontaishoidolla pyrittiin saamaan nestekiertoa paremmaksi. Ajan kanssa se toimi, mutta viimeinen niitti taisi olla se, että muita paikkoja hoitava kortisoni tehosi myös jalkaan. Toki niin kauan kuin hoidoista ei ole haittaa niin miksei voisi kokeilla.

Hevosterapeutti Mari Kivelä luottaa perinteisiin ja vanhoihin iilimatohoitoihin. Kivelän mukaan madot auttavat arpikudoksen paranemista ja poistavat tulehduksia haavoista. Myös jänneongelmiin, hankosideongelmiin ja kesäihottumaan voi hakea apua madoista.

– Viime jouluna parivuotias pikkupoika työnsi käden mankelin läpi ja pikkurilli piti amputoida. Märkivät sormet alkoivat parantua nopeasti parissa päivässä, kun käytin matoa muutaman minuutin.

Päivitys: Alaotsikon ensimmäinen virke oli alun perin muodossa "Perinteisen eläinlääketieteen rinnalle ovat nousseet erilaiset luontaishoidot".

Viewing all 9495 articles
Browse latest View live