Joukko pietarilaisia ympäristöaktivisteja halusi osoittaa kaupungin jätevesien käsittelyyn liittyvät puutteet. Muutama viikko sitten aktivistit vetivät vessasta alas toistakymmentä painoilla varustettua gps-paikanninta, joista osa ei pysähtynyt puhdistamolle, vaan ne pääsivät jatkamaan matkaansa suoraan vesistöön.
Paikantimien on arvioitu saapuvan Suomen aluevesille joulun tai viimeistään vuodenvaihteen tienoilla. Niiden arvioidaan kulkevan aikanaan parin-kolmenkymmenen kilometrin etäisyydellä Helsingin rannikosta.
Paikantimet kertovat virtauksista
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen luonnonsuojelupäällikkö, meriekologi Pentti Välipakka pitää hyvänä, että Pietarin jätevesikuormituksesta Suomenlahteen puhutaan julkisesti. Hän muistuttaa kuitenkin, että vessasta vedetyt jätökset eivät kulkeudu Suomen rannikolle samalla tavalla kuin paikantimet.
– Suomenlahden tilasta paikantimet eivät kerro yhtään mitään. Enemmän ne kertovat veden virtauksista Nevan sivujokien kautta mereen. Kuvien perusteella paikantimet noudattelevat pitkälti reittiä, joka meille on syntynyt virtausmallien kautta, sanoo Välipakka.
Veteen päätyneet jätteet sekoittuvat useampaan kertaan Nevajoessa, jossa virtaus on noin 3 000 kuutiota sekunnissa, Nevanlahdessa sekä vielä itäisellä Suomenlahdella.
Pietarissa on tehty vuosien ajan mittavia investointeja jätevesipuhdistamoihin. Nykyään jopa 98 prosenttia jätevesistä käsitellään laitoksissa. Toki kaksikin prosenttia käsittelemätöntä jätevettä Pietarin kokoisesta miljoonakaupungista on suuri määrä, mutta kuormitus on esimerkiksi fosforin osalta laskenut vuosikymmenessä valtavasti, 1 700 tonnia.
Kun mukaan lasketaan toimet Lugajokea saastuttaneen lannoitetehtaan fosforipäästöjen hillitsemiseksi, nousee fosforikuorman väheneminen Venäjän puoleisella Suomenlahdella vuositasolla 3 000 tonniin.
– Väheneminen näkyi esimerkiksi Suomenlahden tilassa viime kesänä. Sinilevää ei juuri ollut, kertoo Pentti Välipakka.
Suomalaistenkin petrattava
Aktivistien kekseliäs tempaus on kerännyt paljon huomiota. Luonnonsuojelupäällikkö Välipakka harmittelee, että aiheen julkisessa käsittelyssä vähemmälle huomiolle on jäänyt vesiensuojelun eteen tehty työ.
– Tämä on tavallaan käännetty Venäjää vastaan tyyliin "taas ne venäläiset sotkevat meidän vetemme". Se on ärsyttänyt minua. Tuntuu, että vähätellään niitä toimenpiteitä mitä on kansainvälisessä yhteistyössä tehty. Suomalaiset ovat olleet keskeisessä roolissa puhdistustoimenpiteissä.
Välipakka kehottaa suomalaisia katsomaan peiliin omien rannikkovesien ja sisäsaariston tilasta puhuttaessa. Maatalouden hajapäästöillä on siinä merkittävä rooli, Pietarin tai Venäjän piikkiin niiden tilaa ei voi laittaa.
– Sisäsaaristo on edelleen rehevöityneessä tilassa. Muutoksia ei tapahdu, ellei hajapäästöjä saada kuriin.