Puolustuksen kutsumana todistajana esiintynyt Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitoksen RKTL:n erikoistutkija Ilpo Kojolan todistus oli selkeä pettymys puolustukselle Perhon salajahtia käsittelevässä oikeudenkäynnissä.
Puolustus on painottanut, että DNA-tutkimuksen rinnalle lajimääritykseen tarvitaan myös morfologista tutkimusta eli eläimen mittaamista, punnitsemista ja ulkonäön tarkastelua. Puolustus oli liittänyt asiasta kirjalliseksi todisteeksi Kojolan lausunnon vuodelta 2009. Nyt kanta oli muuttunut.
– DNA on paras keino tunnistaa muutaman sukupolven takaiset risteymät. Parin kolmen vuoden aikana DNA-analyysien taso on noussut, aiemmin hybridien tarkastelu oli vaikeampaa. Morfologia on vaikea sektori, jos on rajatapauksista kysymys, tulee tulkintoja, todisti Kojola.
Kojola kertoi, että esimerkiksi Venäjällä susien ulkonäkö vaihtelee suuresti maantieteellisesti keltaisesta harmaaseen ja jopa mustaan. Kojola kyseenalaisti myös puhtaan suden käsitettä.
– Puhdas susi konsepti on harhaanjohtava, on vaikea löytää sellaisia susia, jotka eivät olisi risteytyneet joskus tuhansia vuosia sitten koiran kanssa. Pitää muistaa, että koira on eriytynyt sudesta.
Kojola mukaan esimerkiksi vielä kahden sukupolven takainen risteymä on helppo erottaa ulkonäöstä, mutta sen jälkeen tunnistaminen vaikeutuu huomattavasti. Kojolan käsityksen mukaan DNA-tekniikalla päästään kiinni hyvin neljän sukupolven takaisiin risteymiin. Kojola pitää vielä risteymänä toisen sukupolven hybridin ja suden jälkeläistä.
– En lähde määrittelemään, kuinka monta sukupolvea taaksepäin pitää mennä, että voidaan määritellä sudeksi. Se on osaltaan filosofinen kysymys, totesi Kojola.
Oulun yliopiston DNA-analyysin mukaan Perhossa kaadetut eläimet olivat 97,3-, 98,6- ja 99,3-prosenttisella todennäköisyydellä suomalaisia susia.
– Rajanveto ei ole mustavalkoista, tässä liikutaan kuitenkin todennäköisyyksissä. Silloin kun todennäköisyys on yli 95 prosenttia, katson että voidaan puhua sudesta, sanoi Kojola.
Puolustus kritisoi oikeudenkäynnin avauspäivänä Oulun yliopiston DNA-rekisteriä puutteellisesta dokumentoinnista, mukana on puolustuksen mukaan jopa koirien näytteitä. Kojola kiisti omalta osaltaan väitteen.
– RKTL:ltä lähteviin näytteisiin merkitään mahdolliset epäilyt hybrideistä ja koirat otetaan pois. Lomakkeissa on parikymmentä saraketta eri tietoja varten.
Vanha koirasusilauma puhutti
Kojola oli perillä 20 vuotta sitten Perhossa liikkuneesta noin 20 eläimen laumasta, joista ainakin osa oli koirasusia. Laumasta kaadettiin luvallisesti neljä yksilöä, joista Kojola oli nähnyt itse kolme. Kaksi oli hänen mukaansa selvästi risteymiä ja yksi oli iso susi. Nyt jahdatun lauman on epäilty olleen tämän lauman jälkeläisiä.
– Itse en ole saanut tietooni vuoden 1996 jälkeen epäilyjä, että Perhossa olisi liikkunut koirasusia. Tämä vanha lauma on ilmeisesti hävinnyt. Suomenselän talvi on risteymälle haastava, sillä ei ole samanlaisia edellytyksiä selvitä kuin sudella.
Sen sijaan alueella liikkuvista susilaumoista Kojolalla oli tietoa. Käräjätuomari Erkki Seppä halusi tietää, onko sudelle tyypillistä tulla pihoille.
– Tästä on tehty tutkimusta. Asia riippuu siitä, kuinka tiheään suden reviirillä on asumuksia. Mitä tiheämmin taloja reviirillä on, sitä enemmän ne tulevat pihoille. Tämä vaihtelee yksilöittäin, on susia jotka tulevat pihoille.
Susilauman reviiri on noin 1200 neliökilometriä, se ei siedä muita koiraeläimiä reviirilleen
Erätarkastaja: alueella on viitteitä aikaisemmistakin jahdeista
Tiistain toisena todistajana kuultiin alueella metsähallituksen erätarkastajana vuodesta 2010 toiminutta Markus Ahoa, hän toimi aiemmin 20 vuotta poliisina. Aho sai vihiä tammikuussa 2013 käynnissä olleesta jahdista, ja ilmoitti asiasta poliisille.
– Koko sen ajan kun olen toiminut erätarkastajana, näihin asioihin viittaavia seikkoja on tullut ilmi. Olen itse tehnyt havaintoja ja kuullut asioista. Näyttöä tutkinnan aloittamiseksi ei ole kuitenkaan ollut aiemmin riittävästi, todisti Aho.
Erätarkastaja aloitti jahtiviikonlopun jälkeen maanantaina alueen tarkistuksen. Hän löysi muun muassa kolmisenkymmentä passipaikkaa, jälkiä lippusiiman vetämisestä, luodin puusta, verijälkiä ja sutta jäljittäneen moottorikelkan jälkiä. Tapahtumien ajoituksen määrittiämistä helpotti lauantaina ollut parituntinen lumisade.
Syytetyt eivät puhuneet esitutkinnassa koirasusista
Tiistaina oikeudessa kuulusteltiin kahta syytettyä ja syyttäjä luki kuulustelusta kieltäytyneiden miesten esitutkintapöytäkirjoja. Yhteistä kaikille kertomuksille oli se, ettei kukaan kuulusteluissa maininnut epäilyjä siitä, että eläimet olisivat olleet hybridejä. Tämä siitä huolimatta, että joitakin kuulusteltiin useaan kertaan ja asianajaja oli läsnä tai tietoinen muuten poliisikuulustelujen sisällöstä.
Osa syytetyistä tunnusti suoraan esitutkinnassa olleensa susijahdissa ja syyllistyneen näin törkeään metsästysrikokseen. Muutama syytetyistä on kieltänyt osallisuutensa jahtiin, vaan olleensa paikan päällä ainoastaan silkkaa uteliaisuuttaan.
Moni syytetyistä nimesi jahtiin osallistumisensa syyksi suomalaisen petopolitiikan; Perhon alueella on liikaa susia eikä niiden kaatamiseen saa lupia. Huoli susien aiheuttamista vahingoista on suuri, etenkin metsästykseen koulutetusta koirista, mutta myös hirvikannasta kannettiin huolta. Hyvä metsästyskoira saattaa maksaa jopa 20 000 euroa, kuultiin oikeudessa.
Ainoastaan yhdessä esitutkintapöytäkirjassa on nimetty jahdille mahdollisia johtajia, mutta ilmaisut eivät ole täsmällisiä.
– "Hän" ainakin käskyjä antoi ja antoi halsualaisten johtaja. "Toinen" taas oli varmaan meidän perholaisten johtaja. En osaa sanoa kumpi metsästystä varsinaisesti johti, ei siinä niin selkeää johtajaa ollut kuin esimerkiksi hirvijahdissa.
Kaikki syytetyt ovatkin korostaneet, että kokeneet metsästäjät eivät tarvitse johtajaa, kaikki tiesivät tehtävänsä. Epäselväksi on vielä jäänyt kenen toimesta kaikki lähti käyntiin, jokainen tuntuu kuulleen huhuja asiasta, mutta ei muista keneltä. Moni on sanojensa mukaan tullut paikalle sattumalta.