Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luonto ja ympäristö | Tuoreimmat uutiset
Viewing all 9495 articles
Browse latest View live

Varoitus: tässä jutussa on vain oravakuvia

0
0

Kokosimme tämän vuoden aikana Yle Turulle lähetetyt oravakuvat yksiin kansiin. Kotipihojen vakiovieras on innoittanut lounaissuomalaiset tarttumaan kameraan. Kurre on tallentunut muistikortille kesken päivätorkkujen, juomatauon, jumppahetken ja uskoipa joku tallentaneensa ruokarukouksenkin.

Lisää luontokuvia voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen turku@yle.fi. Alueuutiset keräävät yleisön kuvia verkkosivuilleen kuva-albumeihin. Lisäksi parhaita kuvia näytetään alueuutislähetyksissä.

Muistathan laittaa meille kuvan kera myös yhteystietosi.


Panda Korkeasaareen maksaisi miljoonan vuodessa

0
0

Suomessa pohditaan parhaillaan pitäisikö maan eläintarhoihin tuoda kiinalainen jättipanda. Maa- ja metsätalousministeriö järjestää Korkeasaaren, Ranuan ja Ähtärin eläinpuistojen edustajille kokouksen torstaina.

Aamu-tv:n haastattelema Korkeasaaren uusi johtaja Sanna Hellström epäilee pandan maksavan liikaa taloutensa kanssa painiskelevalle eläintarhalle.

– Tänään varmaan kuulen siitä enemmän, mutta ainakin Korkeasaaren kannalta siitä tulisi erittäin kallista.

Kiina ei myy jättiläispandoja, vaan lainaa niitä miljoonan dollarin vuosihintaan. Pandalle pitäisi rakentaa myös uudet tilat.

– Nämä tilat pitäisi tarkistuttaa kiinalaisilla. Suomeen pitäisi myös palkata kiinalainen panda-asiantuntija, Hellström listaa.

Apetta ei ole lähellä

Pandoissa riittää myös muuta pähkinää purtavaksi. Lisääntymistä varten tarvitaan myös laboratoriotilat, koska pandat lisääntyvät vankeudessa pääasiassa keinohedelmöityksellä.

– Ruokapuoli täytyy myös huomioida. Pandahan ei ole Suomen ilmaston eläin ja ne syövät bambua, jota ei kasva täällä.

Suomalaisen vuokrapandan ruoka pitäisi siis rahdata lentokoneella toiselta puolelta maailmaa Korkeasaareen.

– Tietysti voidaan miettiä onnistuisiko kasvihuoneviljely, mutta siinäkin piisaa haasteita, Hellström pohtii.

Korkeasaari ei välttämättä oikea paikka pandalle

Ranualla ja Ähtärissä ollaan suhtauduttu Korkeasaarta innokkaammin pandan mahdolliseen Suomeen tuloon. Hellströmin mukaan Korkeasaari ei aio kilpailla pandasta muiden kanssa.

– Jos heillä on siihen innostusta, niin he tekevät ratkaisunsa itse. Siinä vaiheessa meidän ei tarvitse kilpailla tästä asiasta.

Hellstörmin mukaan on tärkeää, että uhanalaista pandaa suojellaan.

– Totta on, että Kiinassa on maanjäristyksessä kodittomaksi jääneitä pandoja, jotka tarvitsevat suojelua. Se on toinen asia onko Korkeasaari niille lopulta oikea paikka.

Maitovalas synnytti kiinalaisessa akvaariossa – video

0
0

Changshan kaupungissa sijaitsevassa merieläinpuistossa Kiinan keskiosissa koettiin keskiviikkona iloinen perhetapahtuma, kun maitovalasnaaras synnytti ensimmäisen poikasensa. Synnytys alkoi keskiviikkoaamuna ja kesti viisi tuntia.

Puiston henkilökunnan mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun maitovalas on synnyttänyt akvaariossa Kiinassa. Poikanen on emoaan tummempi ja se saa valkoisen värinsä vasta muutaman vuoden ikäisenä.

Naaras tuotiin puistoon Venäjältä vuonna 2010 ja se on nyt kahdeksanvuotias.

Henkilökunta sanoi seuraavansa poikasen tilaa tarkasti. He seuraavat myös, että se alkaa imeä emonsa maitoa. Äitivalas ei henkilökunnan mukaan osallistu puiston esityksiin kahteen vuoteen, jotta se voi rauhassa huolehtia poikasestaan.

Valkoinen maitovalas eli beluga on toinen sarvivalaiden heimon kahdesta lajista. Maitovalas kasvaa noin viisimetriseksi ja ne painavat vähän yli tonnin. Pääasiassa maitovalaita tavataan Pohjoisella jäämerelle, mutta myös Pohjois-Amerikan itärannikolla ja Japanin edustalla.

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto on arvioinut lajin silmälläpidettäväksi. Luonnossa on arvioitu elävän noin 150 000 maitovalasta.

Eveliinan eksottiset kasvatit – yläkoulun ohella arjessa pyörii ihastuttava alpakkafarmi

0
0

Nivalalainen Eveliina Liinamaa on hoitanut alpakoita jo pari vuotta. Aitauksesta löytyy tällä hetkellä 11 omaa ja 3 hoitoeläintä. Ne ovat pörröisen huacaya-lajin edustajia, joista Liinamaa huolehtii ennen ja jälkeen koulupäivän. Aitauksessa asustaa kirjava joukko.

– Kaikkiaan alpakoissa on 22 perussävyä, mutta näistäkin on vielä eri sävyjä. Suomessa esimerkiksi harmaat ovat aika harvinaisia, Liinamaa kertoo.

Liinamaata miellyttää alpakoiden ulkonäkö, kiltti luonne sekä pehmoinen karva, josta saadaan lankaa. Hoitajan mukaan ne ovat erittäin rauhallisia, vaikka urokset saattavat ottaa joskus mittaa toisistaan. Yläkoululaisen onneksi ne ovat helppohoitoisia ja pääasiassa terveitä.

– Leukavaivoja saattaa tulla, jos niiden hampaista ei huolehdita. Ne lyhennetään kerinnän yhteydessä kerran vuodessa. Muuten hampaista kasvaa ylipitkiä.

– Helppohoitoisia taas alpakat ovat esimerkiksi siinä mielessä, että ne pääasiassa laiduntavat ja syövät sisällä kuivaheinää. Töitä vähentää myös se, että ne käyttävät yhtä paikkaa vessanaan.

Liinamaa kertoo, että kyseessä on sekä harrastus että bisnes. Tavoitteena on farmin kasvattaminen.

– Se on aika hidasta, koska ne kantavat melkein vuoden ja synnyttävät vain yhden kerrallaan.

Metsästäjät ja ministeriö yhdessä villisikatalkoisiin

0
0

Maa- ja metsätalousministeriö haluaa ylläpitää Suomessa kohtuullista villisikakantaa yhteistyössä metsästäjäpiirien kanssa. Tavoitteena on pitää afrikkalainen sikarutto poissa Suomesta sekä minimoida villiskojen aiheuttamat peltovahingot.

– Me haluamme Suomeen fiksun tehostetun metsästyksen suunnitelman, joka toteutetaan yhteistyössä metsästäjien kanssa, sanoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL on arvioinut, että Suomessa on tällä hetkellä noin 500-1000 villisikaa. Maa- ja metsätalousministeriö haluaa saada kannasta tarkempaa tietoa. Tästä syystä metsästysseurat kartoittavat vielä tänä syksynä villisikojen määrän.

– Marraskuun loppuun mennessä meillä pitäisi olla villisikojen määrästä melko tarkka tieto, Husu-Kallio toteaa.

Yhteinen suunnitelma kannan harventamisesta

Villisikalaskennan perusteella riistakeskus ja maa- ja metsätalousministeriö päättävät yhdessä jatkotoimista.

– Teemme suunnitelman, miten paljon villisikoja on syytä vähentää. Arvioimme sopivaa määrää afrikkalaisen sikaruton riskin perusteella, Jaana Husu-Kallio luonnehtii.

Afrikkalainen sikarutto leviää villisikojen mukana "kärsästä kärsään", kuten kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ilmaisee. Villisikoihin liittyy myös muunlaisia riskejä: eläimet aiheuttavat peltovahinkoja, joiden korvauksista ei ole olemassa käytäntöä.

– Mielestäni tässä on ministeriöllä ja metsästysseuroilla yhteinen intressi pitää villisikojen määrä hallinnassa.

Ruokintakielto halutaan ja voidaan purkaa

Metsästäjät ovat toivoneet maa- ja metsätalousministeriötä kumoamaan villisikojen ruokintakiellon.

– Ruokintakielto on asetettu sen takia, että villisiat lisääntyvät enemmän, kun niitä ruokitaan. Näin myös vahinkoja syntyy enemmän, Jaana Husu-Kallio perustelee.

Ministeriö aikoo poistaa villisikojen ruokintakiellon, kun eläinkanta on saatu yhdessä sovitulle tasolle.

– Kannan harvennussuunnitelma tehdään nopeasti sen jälkeen, kun tieto kannan vahvuudesta on saatu. Uskoakseni voimme purkaa villisikojen ruokintakiellon viimeistään ensi keväänä, Husu-Kallio arvelee.

Sikaruttoa halutaan valvoa entistä tehokkaammin

Sikaruttoa valvotaan ruhoista otettuja kudosnäytteitä tutkimalla. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on tutkinut tänä vuonna 59 näytettä, jotka kaikki ovat olleet negatiivisia.

– Afrikkalainen sikarutto on pystytty pitämään vielä meiltä poissa, mutta Suomen lähialueilla sitä on ilmennyt, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio sanoo.

Parhaillaan selvitetään, millä tavoin metsästäjiä aktivoidaan lähettämään villisikanäytteitä tutkittavaksi vielä enemmän.

– Tällä hetkellä palkkio näytteestä on 50 euroa miinus verot. Evira miettii uusia kannustimia, jotta sikaruttoseurannasta saadaan nykyistä systemaattisempaa, Husu-Kallio toteaa.

Lintubongarit ovat havainneet outoa tautia pikkulinnuissa

0
0

Facebook-yhteisö Suomen Linnut on aktiivisten lintuharrastajien paikka laittaa kuvia bongauksistaan ja käydä keskustelua saman henkisten kanssa. Tänä syksynä sivustolle on ilmestynyt muutama kuva peipoista ja talitintistä, joilla on havaittavissa outoa liikakasvua, osalla jaloissa, talitintillä nokassa.

Eviran tutkija Marja Isomursu sai nähtäväkseen Puolangalta järripeiposta otetun kuvan, jossa liikakasvua ilmenee linnun jaloissa.

– Tuon kuvan perusteella kyseessä saattaisi olla papilloomavirus. Peippolinnuilla sitä esiintyy ja virus tekee varpaiden nahkaan röpelöistä liikakasvua, toteaa tutkija Isomursu.

Lintuharrastajien keskuudesta on esitetty epäilys, että kyseessä olisi avipox-virus eli linturokko. Isomursun mukaan osalla sairastuneista linnuista kyse voi olla avipoxista, mutta Puolangalla kuvatun peipon tilanteessa kyse on luultavimmin papilloomaviruksesta.

– Pox-virusvaurioita näkyy ehkä enemmän tiaisilla. Niillä tautia esiintyy päässä ja ruumiissa. Harakoilla avipox näkyy varpaissa patteina. Peipoilla tauti on röpelöisempää, mikä viittaa sen olevan papilloomaviruksen aiheuttamaa, Isomursu kuvailee.

Sairas lintu on surullinen näky

Tutkija Marja Isomursu huomauttaa, että lintujen taudit ovat osa luonnollista kiertokulkua, joten ihmisen ei tarvitse turhaan puuttua asiaan.

– Selviäminen on tottakai mahdollista. Parantuminen papilloomaviruksesta riippuu aikalailla siitä, että miten lintu pystyy hankkimaan itselleen ravintoa ja pitämään yleiskuntonsa kohdallaan.

Hyvän yleiskunnon omaava linnun oma elimistön vastustuskyky saattaa kyetä kukistamaan viruksen. Mikäli taudin aiheuttavat rakkulat menevät rikki, saattaa edessä olla bakteeri-infektio, joka voi olla kohtalokas.

– Meille (Evira) asti ei ole tullut tietoja, että ilmeisesti lintuja ei ole ainakaan suuria määriä kuolleena löytynyt. Voi olla, ettei kyseessä ole niin vaarallinen virus, että se tappaisi peippoja kovin laajalti, Marja Isomursu arvelee.

Hän kuitenkin muistuttaa lintuharrastajia ruokintapaikkojen puhtauden merkityksestä. Sairaita lintuja tavattaessa toimenpiteisiin on tarvetta.

– Jos näitä sairaita lintuja liikkuu paljon ruokintapaikoilla, pitäisi tietysti yrittää pitää sitä ruokintapaikkaa erityisen puhtaana. Sieltähän voi virus helpommin levitä linnusta toiseen.

Vapo laittoi turvesuonsa verkkoon

0
0

Vapo Oy:n turvetuotantoalueet ovat nyt nähtävissä netissä. Suomme netissä -palvelu näyttää turvetuotantoalueiden sijainnit ja antaa tietoa vesistöjen käsittelystä sekä maankäytöstä.

- Ihmisiä kiinnostaa heitä lähellä sijaitsevat vesistöt ja niiden tila. Uudessa palvelussamme voidaan tarkastella Vapon turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta tietyllä vesistöaluella. Palvelu näyttää myös vuosikuormitustietoja ja maa- ja metsätalouden kuormitukset vesistöön, kertoo Vapon laatupäällikkö Katja Oksala.

Suomme netissä -verkkopalvelu hyödyntää Karttakeskuksen Lähde-palvelua. Nettipalvelusta kertoi ensimmäisenä Maaseudun tulevaisuus.

Palvelu löytyy tästä: Suomme netissä:

Ähtärissä selvitetään mahdollisuudet tuoda eläinpuistoon jättiläispanda

0
0

Ähtärin eläinpuiston intendentti Mauno Seppäkoski sanoo, että jättiläispanda olisi kova vetonaula eläinpuistoon. Seppäkosken mukaan hanke on kuitenkin sellaisessa vaiheessa, että on aivan liian aikaista arvioida, voiko jättipandan tuonti toteutua.

– Nyt tehdään hankesuunnitelma ja joulukuussa palaveerataan seuraavan kerran maa- ja metsätalousministeriössä. Mutta selvähän on, että ei ministeriössä istuttaisi, jos ei oltaisi vakavissaan tämän asian kanssa.

Ministeriön palaveriin osallistuivat edustajat myös Korkeasaaren ja Ranuan eläintarhoista.

– Pandan tuominen Suomeen ei ole todellakaan yksinkertainen asia, sanoo Seppäkoski.

Korkeasaaren eläintarhassa on jo laskettu, että panda maksaisi eläintarhalle miljoonan vuodessa. Kiina ei myy jättiläispandoja, vaan lainaa niitä miljoonan dollarin vuosihintaan. Kustannuksia koituisi myös uusista tiloista ja ruokinnasta.  Pandat syövät bambua, jota ei kasva Suomessa.

Korkeasaaren eläintarhan johtaja Sanna Hellströmin totesikin torstaina Aamu-tv:n haastattelussa, että Korkeasaari ei kilpaile jättiläispandasta Ähtärin ja Ranuan kanssa. 

Erittäin uhanalaisia jättipandoja on muutamissa Euroopan eläintarhoissa. Jos Ähtäriin päätettäisiin hankkia panda, eläimen saaminen Suomeen saattaisi Mauno Seppäkosken mukaan kestää jopa useita vuosia.


Uhanalaisen järvilohen suojelussa suuri askel: Ala-Koitajoesta löytyi kutupesiä ja mätimunia – video

0
0

Pohjois-Karjalassa on tehty hartiavoimin töitä äärimmäisen uhanalaisen järvilohen pelastamiseksi. Ala-Koitajoen koskialueille on tämän vuoden aikana rakennettu kutupaikkoja muun muassa Ely-keskuksen, Vattenfallin, RKTL:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton voimin. Hanketta rahoittamassa on ollut myös esimerkiksi Ilosaarirock.

Lokakuun puolivälissä jokeen, muun muassa Hiiskosken padon alle,  istutettiin muutamia kymmeniä naaras- ja koiraslohia ja niiden toivotiiin viihtyvän uusissa kutupaikoissa. Tavoitteessa onnistuttiin, sillä kutusora on kelvannut kaloille. Kupesiä ja mätimunia on löytynyt.  

– Helikopterilla levitetyt soraikot ovat kelvanneet erittäin hyvin kutukaloille. On löydetty useita kutupesiä ja mätiä on myös pystytty kaivamaan esille, eli on pystytty varmistamaan, että kuteminen on todella tapahtunut. Hyvin mukavia ja positiivisia uutisia, erikoistutkija Jorma Piironen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta sanoo.

Voimalaitoksen juoksutukset eivät nyt uhkana?

Järvilohen suojelun ja kannan elpymisen kannalta asia on iso, sillä järvilohen luontaista poikastuotantoa on ollut Ala-Koitajoessa viimeksi vuosikymmeniä sitten, ennen voimalaitosrakentamista. Vuosi sitten voimayhtiö Vattenfallin Pamilon voimalaitoksen ohijuoksutukset tuhosivat kutupesiä. Nyt tilanne on Piirosen mukaan valoisampi.

– Voidaan olla levollisin mielin. Sellainen poikkeustilanne, joka viime vuonna oli, sitä ei ole odotettavissa. Pidän todennäköisyyttä pienenä. Voimayhtiöllä on kaikki kolme turbiinia käytössä Pamilon voimalaitoksella. Sieltä saadaan vettä menemään enemmän kuin viime vuonna. Myös säännöstelyluukku toimii niin, että minimivirtaamat saadaan säädettyä hyvin. Ihan positiivisella mielellä voidaan ensi kevättä kohti mennä. Odotan, että saadaan runsaasti luonnossa syntyneitä poikasia, mikä on iso askel koko järvilohikannan elvyttämisessä.

Mätimunat kuoriutuvat keväällä – poikasia talteen laitokselle

Järvilohen mäti kehittyy soraikon suojassa ensi kevääseen saakka. Mätimunat kuoriutuvat maalis-huhtikuussa. Tutkijoiden tarkoituksena on kesällä pyytää poikasia sähkökalastuksella ja siirtää niitä Enonkosken kalanviljelylaitokselle.

– Pyritään varmistamaan monella tavalla, että Ala-Koitajoen luonnonlisääntyminen saadaan hyödynnettyä varmuudella myös viljelyyn perustuvassa järvilohikannan säilyttämisessä, Jorma Piironen kertoo. 

– Luontainen kuteminen on ihan perusedellytys sille, että meillä on nyt toiveita sille, että pystymme rakentamaan järvilohelle luontaiseen lisääntymiseen pohjautuvan säilytyssysteemin. Se luo uskoa kannan säilymiseen. Tämä on erittäin iso askel tässä kokonaisuuden rakentamisessa. Nyt meillä on tekniikka ja tietotaito kutualueiden rakentamisessa, Jorma Piironen jatkaa.

Järvilohen säilyminen on ollut täysin kalanviljelyn ja istutusten varassa.  

Jättiläispandoja Suomeen jo parin vuoden kuluessa

0
0

Ähtärin ja Ranuan eläinpuistoilla on jo alustavia suunnitelmia jättiläispandan saamiseksi Suomeen.

Seuraavaksi eläinpuistojen pitää vakuuttaa myös maa- ja metsätalousministeriö. Jos se siunaa jomman kumman hankkeen, voidaan pandakaksikko saada Suomeen jopa muutaman vuoden kuluessa

– En usko, että puhutaan kovin monesta vuodesta. Kun Kiina on ilmoittanut, että näille pandoille halutaan hyviä paikkoja, niin uskon, että hekin haluavat, että asiat etenevät ripeästi. En uskalla itse sanoa mitään erityistä aikataulua, mutta tavoitteena voisi olla esimerkiksi 2016, että silloin panda Suomeen saataisiin, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Ähtärin ja Ranuan eläinpuistoille ei vielä ole tarkkoja suunnitelmia esimerkiksi kustannuksista, mutta pelkkien tarhojen rakentaminen, eläinten hoitaminen ja ruoan järjestäminen maksaisi miljoonia. Hanketta perustellaankin eläinten suojelulla.

– Me olemme tekemässä uhanalaisuustyötä ja laajentamassa lajistoamme. Nyt laajennetaan lajistoa tuonne Aasian puolelle. Silloin halutaan kartoittaa mahdollisuus saada panda Ähtäriin, sanoo Ähtärin eläinpuiston toimitusjohtaja Juhani Haapaniemi

Suunnitelmat käydään läpi jo joulukuussa

Panda-hankkeen aikataulun nopeudesta kertoo se, että osapuolet tapaavat seuraavan kerran jo joulukuussa. Silloin eläinpuistojen suunnitelmista toinen hyväksytään tai molemmat hylätään ja hanke kaatuu.

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio on kuitenkin toiveikas, että suunnitelmia voidaan lähteä esittelemään eteenpäin hyvin pian.

– Nyt sovittiin niin, että marraskuun loppuun mennessä Ranua ja Ähtäri, molemmat tekevät suunnitelman, jossa toivomus on se, että löytyisi myös yhteistyötä, jotta hanke voidaan lähteä esittelemään kiinalaisille, Husu-Kallio kertoo.

Kiinassa elää luonnossa noin 1 600 jättiläispandaa. Tarhoissa niitä on yhteensä noin 300. Suomeen tulevat pandat tulisivat mitä todennäköisimmin maanjäristyksissä pahoin tuhoutuneelta Sichuanin alueelta.

Rotanmyrkyn myynti hämmentää – ”Olemme ihmetelleet, mistä huhut ovat lähteneet liikkeelle”

0
0

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastaja Kaarina Repo on ihmeissään. Hän on kollegoidensa kanssa pohtinut syitä oudolle huhulle, jonka mukaan rotanmyrkkyä ei saisi enää yksityisille henkilöille myydä.

– Yksityishenkilö voi edelleen ostaa rotanmyrkkyä. Toki jotkut myrkyt ovat tarkoitettu vain ammattilaisten eli tuholaistorjujien käyttöön.

Ruotsissa viranomaiset ovat ottaneet rotanmyrkyn myyntiin tiukemman kannan. Kyse on kuitenkin kansallisesta tulkinnasta, eikä koko EU:ta koskevasta direktiivistä.

– Kuluttajakäyttöön rotanmyrkkyä ei Ruotsissa myydä, mutta se on Ruotsin kansallinen päätös, Repo korostaa.

Huhut koko Euroopan laajuisesta, rotanmyrkyn myynnin kieltävästä direktiivistä on hämmentänyt Tukesissa.

– Olemme ihmetelleet, mistä nämä huhut ovat lähteneet liikkeelle, Repo hymähtää.

Repo toteaa, että rottien myrkyttämistä on rajoitettu Suomessakin aikojen saatossa, mutta mistään uudesta asiasta ei ole kyse. Suomessa rottien myrkyttämistä on haluttu viedä aiempaa enemmän ammattilaisten käsiin.

– Ammattilaisten käsiin tätä rottien myrkytystä on haluttu viedä siksi, että se on esimerkiksi hiirien myrkyttämistä vaikeampaa.

Yksityiset henkilöt saavat jatkossakin myrkyttää rottia Suomessa. Ruotsin mallia ei siis olla ainakaan tällä hetkellä tuomassa Suomeen. EU-tasolla tiukennuksia saattaa kuitenkin tulevaisuudessa olla luvassa. EU:n komission toimielimet pohtivat parhaillaan tulevia rajoituksia.

– Yleisesti ottaen jyrsijämyrkkyjen käyttöön on tulossa kiristyksiä koko EU:n laajuisesti. Tarkkaa tietoa ei tulevista rajoituksista vielä ole, mutta on mahdollista, että tulevaisuudessa kuluttajakäyttö kielletään. Mitään virallisia luokituksia tai rajoituksia ei vielä ole voimassa.

Yhdessä yössä luokitukset tai rajoitukset eivät kuitenkaan tule voimaan.

– Jos rajoituksia tulee, on niissä joka tapauksessa muutaman vuoden siirtymäajat, Repo huomauttaa.

Oikeanlainen ojitus hillitsee happamien sulfaattimaiden syntyä – tieto pitäisi saada tekijäportaaseen

0
0

Sulfaattimaat ovat ongelma erityisesti Pohjanlahden matalalla rannikolla.

Jos ojia kaivettaessa joudutaan menemään turvekerroksen alapuoliseen saveen asti, happi pääsee tekemisiin maaperän rikkiyhdisteiden kanssa. Hapettuminen muuttaa yhdisteet rikkihapoksi. Happo ja maaperän metallit taas ovat myrkkyä vesistöille ja vesien eliöstölle.

Kokkolassa on pohdittu keinoja, miten metsätyömailla voitaisiin estää happamoitumista. Kaupungin ympäristösihteeri Juhani Hannila toteaa, että kohderyhmä on tärkeä.

– Usein tärkeät ratkaisut luonnon kannalta tehdään juuri kaivinkoneen ohjaamossa eli päätös siitä, kuinka syvä oja kaivetaan. Pienillä keinoilla voidaan olla aiheuttamatta suurta vahinkoa, tiivistää Hannila.

Ojitus tuo esiin ongelman

Kun happamoituminen syntyy hapen päästessä tekemisiin maaperän yhdisteiden kanssa, tämä täytyy yrittää estää. Ongelmaa ei synny, jos maihin ei kajota. Maihin taas kajotaan ojitettaessa. Niinpä ehkäisykin liittyy ojitukseen.

Uuden tutkimuksen mukaan ojat täytyy kaivaa nykyistä matalammiksi. Kun nyt kauha rouhaisee maata 80-120 sentin syvyydeltä, kaivanto pitäisikin jättää vain turvekerroksen syvyiseksi. Sen alla makaava savi pitäisi jättää rauhaan.

Näitä matalia ojia voisi sitten olla nykyistä tiheämmässä, neuvoo ympäristösihteeri Hannila. Menetelmää on testattu koemaalla Alavetelissä.

Kynnykset pidättävät vettä

Toinen koeteltu keino on ojien kaivaminen sellaisiksi, että niissä olisi tietyin välein kynnyksiä. Kynnykset pitäisivät vedet ojissa nykyistä pitempään, jolloin pohjaveden korkeus ei pääsisi laskemaan.

Juhani Hannila harmittelee, että kynnyksillä ei ole tehokasta vaikutusta erityisen kuivina kesinä. Esimerkiksi päättynyt kesä oli tässä mielessä katastrofaalinen, että vettä satoi liian vähän ja pohjavedet laskivat. Nyt kun syksyllä on taas tullut vettä taivaalta, metalleja on huuhtoutunut veteen.

Juhani Hannila toteaa, että Keski-Pohjanmaalla vaarassa on erityisesti Perhonjoki. Siellä vielä tällä hetkellä Hannilan mukaan lisääntyvät meritaimen, merilohi ja vaellussiika, mutta happamoituminen uhkaa niitä pahasti.

– Happamat maat voisi hoitaa kuntoon kalkitsemalla, mutta se on liian kallis menettely. Sen sijaan ojitus on helppo keino parantaa tilannetta, summaa Hannila.

Maiden joukkosuojelu verkossa vielä vähäistä

0
0

Suomalainen Geocollectors avasi maaliskuussa verkkokaupan, jossa voi ostaa maata tuhannen dollarin neliöhinnalla. Tontti myydään neliömetri kerrallaan luonnonsuojelutarkoitukseen.

Geocollectors siis ostaa ensin maa-alan jostain päin maapalloa ja yrittää suojella sen usean maanomistajan voimin.

– Kun yritys ostaa maan, se jää luonnontilaan. Mitä enemmän maalla on haltijoita, sitä vaikeampi sitä on valloittaa tai viedä. Kymmenen prosenttia menee alueiden kehittämiseen, Geocollectorsin toimitusjohtaja Lotta Hanski sanoo.

Vielä toistaiseksi yrityksen ainoa myyntikohde on hehtaarin suoalue Kittilässä. Myyntiä on ollut nyt yli puoli vuotta, mutta maata on mennyt kaupaksi vain reilut tuhat neliötä, käy ilmi yrityksen verkkosivuilta.

– Tietenkin pyrimme koko ajan saamaan kauppaa aikaiseksi enemmän ja enemmän. Eihän mikään yritys lähde yhdeltä istumalta lentoon, että kyllä se vaatii työtä, Lotta Hanski sanoo.

Hanskin mukaan ostajia on nyt ollut kymmenestä maasta, pääosin Yhdysvalloista ja Japanista. Yksi julkkisostajakin on joukossa, näyttelijä Ville Haapasalo.

EU-rahalla käyntiin

Kahden ensimmäisen vuotensa aikana yritys on saanut EU-rahoitusta, joka loppuu vuoden vaihteessa. Vasta sen jälkeen jääkin nähtäväksi, kannattaako maatilkkujen joukkosuojelu.

Geocollectors aikoo ainakin yrittää, sillä jatkossa myyntiä on myös hotelleissa ja matkamuistomyymälöissä.

– Me olemme kesän jälkeen vasta aloittaneet yhteistyökumppaneiden etsimisen myyntiin. Sitä kautta pyrimme sitä [myyntiä] nostamaan, Hanski kertoo.

Neliömetrin ostajalle luvataan paitsi maa-ala, myös pieni pala ostettua aluetta, Lotta Hanski kertoo.

–  Lapin tapauksessa kittiläläistä marmoria. Lisäksi meillä on online-palvelu, jossa voi matkustaa alueelle virtuaalisesti silloin kuin haluaa.

Ostetulle maalle rakentaminen on kielletty.

– Meillä on nettisivuilla ohjeet, mitä omalla alueellaan saa tehdä. Se tulee jättää luonnontilaan, idea ei ole se, että maalle rakennetaan kesämökkejä, Hanski sanoo.

Geocollectors on parhaillaan etsimässä suojeltavia maapaloja Yhdysvalloista ja Etelä-Afrikasta. Lotta Hanskin mukaan paikalliset kiinteistövälittäjät etsivät yritykselle kyseisistä maista sopivia sijoituskohteita. Tavoitteena on saada pieni pala maata muun muassa Grand Canyonin kupeesta.

Geocollectors on perustettu jo vuonna 2012 Kittilän harmonia -nimisenä yhtiönä. Nimi on muuttumassa viralisesti Geocollectorsiksi. Omistajat ovat eteläsuomalaisia, sanoo Geocollectorsin hallituksen puheenjohtaja Jukka Järvinen.

Laulujoutsenia Kanta-Hämeessä nähtiin viikonloppuna 2 700 – koko Suomessa 60 000 kpl

0
0

BirdLife Suomen järjestämässä joutsenbongauksessa tehtiin yksistään Kanta-Hämeen alueella yli 2 700 joutsenhavaintoa, joka on noin tuhat lintua enemmän kuin edellisinä vuosina. Eniten joutsenbongauksia kirjattiin Pohjanmaalta ja Hämeestä.

Suomen kunnista Hämeenlinnassa ja Uudessakaarlepyyssä havaittiin vähintään 1 500 joutsenta.

– Pohjois-Suomessa olleiden pakkasten takia joutsenet ovat lähteneet liikkeelle tavallista aikaisemmin, sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Tero Toivainen.

Kaikkiaan koko Suomessa tehtiin miltei 60 000 laulujoutsenhavaintoa. BirdLife Suomi arvioi syyskannan kasvavan edelleen noin 10 000 linnulla.

Hyvä pihlajanmarjavuosi viivyttää tilhiparvia pohjoisessa – tilhien juopottelu on kuitenkin liioittelua

0
0

Parvissa liikkuvat tilhet puhdistavat pihlajat marjoistaan tehokkaasti. Tänä vuonna syötävää on tosin ollut niin paljon, että tilhet ovat viihtyneet pohjoisessa.

– Pihlajanmarjoja tuntuu olevan paljon koko maassa. Lapissa ja Kuusamossa on paljon tilhiä, mutta etelässä niitä ei näy. Rastaita on myös paljon pohjoisessa ja taviokuurnia, kertoo BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved.

BirdLifen havaintojärjestelmän mukaan suurin Kainuussa viime päivinä havaittu tilhiparvi on liikkunut Paltamossa noin 250 tilhen parvena.

– Parvessa liikkuminen on tyypillistä ravintospesialistille niin kuin tilhelle. Parvi löytää tehokkaammin ravintoa, selittää Södersved.

Rastaat syövät muutakin kuin marjoja, mutta tilhi on erityisesti marjojen perään.

– Jos on heikko pihlajanmarjasato, niin tilhet ovat saattaneet lokakuun lopulla pyyhkäistä Etelä-Suomen yli. Viime vuonna tilhiä havaittiin Britteinsaaria myöten.

Parvi lentää selvinpäin

Jos pihjalanmarjoja on paljon, tilhet eivät välttämättä lennä Etelä-Suomeen ollenkaan. BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved kuitenkin arvelee, että tilhet lentävät vielä loppuvuoden aikana etelään.

– Hyvinä marjavuosina vielä joulu-tammikuussakin on ollut tilhiä etelässä.

Tilhiparvet sekä näkyvät että kuuluvat. Ne istuvat isolla joukolla puiden latvoissa ja päästelevät kilisevää ääntään. Yläpuolella olevalla videolla näkyy, miten tilhet lehahtavat koivun oksasta lentoon ja palaavat sinne hetken päästä takaisin. Södersvedin mukaan se ei ole huvilentoa.

– Parvessa joku lintu pelästyy, ja se tarttuu muihinkin. Kun joku lähtee liikkeelle, niin toisetkin säikkyvät, sanoo Södersved.

Joka syksy tilhien arvellaan lentelevän humalassa, kun pihlajanmarjoihin kehittyy pakkasella alkoholia. BirdLife Suomen tiedottajan mukaan tilhen toikkarointiin on usein joku muu syy, ikkunaan lintu voi lentää esimerkiksi heijastuksen takia.

– Tilhen tehokas maksa hajottaa alkoholia kahdeksan kertaa paremmin kuin ihmisen maksa.


MTK: Suurpedot uhkaavat viljelijöiden turvallisuutta ja jaksamista – pelkona oikeuden ottaminen omiin käsiin

0
0

Keski-Pohjanmaan alueen eläinlääkäreistä ja maatalouden asiantuntijoista koostuva maitoyhteistyöryhmä on huolissaan ongelmista, joita suurpedot aiheuttavat kotieläimille ja ihmisille.

Ryhmän mukaan riistakameroiden havainnot todistavat, että suurpetoja liikkuu maatiloilla paljon. Ne ovat myös raadelleet kotieläimiä ja käyneet pihoilla repimässä keräilyä odottamassa olleita kuolleita eläimiä. Myös lemmikit ja metsästyskoirat ovat vaarassa, ja niitä on ryhmän mukaan kadonnut pihoilta.

Kotieläinten pitoon ei sataan vuoteen kuulunut varautuminen susien ja karhujen varalta, MTK:n ryhmä korostaa:

– Koskaan aikaisemmin ei ole tarvinnut miettiä, onko hoitajan turvallista kulkea oman pihan läpi navettaan iltatarkastusta tekemään, tai onko oikeaoppisesti raatokuljetusta odottava kuollut vasikka hävinnyt kokonaan vaiko mahdollisesti revitty ja levitetty pihamaalle, tiedotteessa todetaan.

Kaikkia eläinsuojia ei ole myöskään suunniteltu estämään päättäväisen eläimen pääsyä rakennukseen vahinkoa aiheuttamaan. Jo pelkkä pedon läsnäolo pihalla voi aiheuttaa eläimissä pakoreaktion, varoittaa maitoyhteistyöryhmä:

– Suljetussa tilassa säntäilevät eläimet saattavat loukata itseään ja toisiaan, kun ne vaistojensa mukaisesti yrittävät paeta.

"Kyse on turvallisuuden lisäksi jaksamisesta"

MTK:n ryhmä toteaa myös, että silloin kun petoeläimet pihalla olivat arkea, isännillä oli oikeus hoitaa ongelma itse.

–  Nyt sitä mahdollisuutta ei ole.

Ryhmän mukaan tilanne kertoo myös ihmisten eriarvoistamisesta:

– Jos vastaavia tapauksia tapahtuisi kaupungeissa, petoeläimet hävitettäisiin nopeasti.  Maaseudulla ne katsotaan kuuluvan, siellä asuvista ihmisistä välittämättä.

Yhteistyöryhmä toivoo apua poliisilta, ja vetoaa siihen, että kyseessä on sekä eläinten että viljelijäperheiden turvallisuus ja myös jaksaminen. Se pelkää myös, että tilanne voi johtaa huonoihin ratkaisuihin:

–  Jos ihmiset kokevat, että mistään ei saa apua vaikka sitä on useasti pyydetty, voi kärsivällisyys loppua ja oikeudenkäyttö otetaan omiin käsiin. Yleensä siinä tilanteessa käytetyt ratkaisut eivät ole parhaita mahdollisia, ryhmä varoittaa tiedotteessaan.

Joutsenet lähtivät Pohjois-Suomesta ennen laskentaa

0
0

Laulujoutsenien määrä kasvaa Suomessa. BirdLife-järjestö arvioi, että syyskanta on tänä vuonna noin 70 000 yksilöä. Syyskanta muodostuu Suomessa pesivistä pareista ja niiden poikasista, pesimättömistä esiaikuisista linnuista ja Suomen kautta muuttavista Venäjän joutsenista.

Arvio perustuu viime viikonloppuna vapaaehtoisvoimin järjestettyyn laskentaan. Siinä havaittiin yhteensä noin 57 600 laulujoutsenta. Joutsenhavaintoja kertyi koko maasta Ahvenanmaalta Enontekiölle. Viime vuonna laulujoutsenia nähtiin 52 200 ja sitä aiempana syksynä 46 700 yksilöä.

Pohjoisen linnut laskettiin etelässä

Kainuussa havaintoja tehtiin alle 169, mutta se ei kerro totuutta Kainuun laulujoutsenkannasta, sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Tero Toivanen.

– Havainnot tehtiin pääasiassa pienissä ryhmissä liikkuvista poikueista. Muut joutsenet ovat jo lähteneet etelää kohti. Tässä kävi kuten kolmena aiempana vuonna, laskennan aika on Kainuun kannan selvittämiseksi liian myöhään.

Tilanne on sama koko Pohjois-Suomessa.

– Tästä laskennan ajankohdasta käydään vääntöä joka syksy. Jos laskenta tehtäisiin muutamaa viikkoa aiemmin, Kainuun maksimimäärä saataisiin selville, mutta silloin laskenta olisi etelässä liian aikaisin, sanoo Toivanen.

Varsinaista vahinkoa ei myöhäisestä laskennasta synny.

– Koska joutsenet eivät ole vielä lähteneet Suomesta, Kainuun ja muun Pohjois-Suomenkin linnut lasketaan etelässä. Koko maan joutsenmäärä saadaan selville.

Tänä vuonna laulujoutsen on BirdLifen vuoden lintu, jonka pesimäkannan suuruus pyritään selvittämään tarkasti.

Uhanalaiset panda ja jääkarhu saman eläinpuiston hoivaan?

0
0

Maa- ja metsätalousministeriö järjesti torstaina kokouksen, jossa selvisi, että Ranuan ja Ähtärin eläinpuistot olisivat kiinnostuneita hankkimaan uhanalaisen jättiläispandan Kiinasta.

Ranuan eläinpuiston toimitusjohtaja Tommi Hinno kertoo, että panda olisi hyvin tervetullut asukas eläinpuistoon.

– Tottakai panda kiinnostaa. Panda on eläinlaji, joka tunnetaan ympäri maailmaa ja herättää varmasti huomiota joka puolella. Panda on uhanalaisten eläinten symboli ja meillähän jo tämä toinen symboli, jääkarhu, on eläinpuistossa, niin miksei voisi olla pandakin.

Hinno kuitenkin korostaa, että asia on vielä täysin auki. Eläinpuistojen tulee tehdä suunnitelmat marraskuun aikana ja joulukuussa maa- ja metsätalousministeriö valitsee suunnitelman, jota viedään eteenpäin.

– Tässä puntaroidaan resursseja, sijaintia ja tottakai takana on myös diplomatiaa. Eli moni asia painaa. Tässä halutaan valmistella ministeriölle selonteko, joka esitellään marraskuun lopulla, Hinno kertoo.

Yhteistyö on voimaa

Hinno korostaa yhteistyön merkitystä ja kiistää eläinpuistojen välisen kilpailutilanteen. Aikataulu on tiukka, mutta tilanne on sama kummallekin eläinpuistolle.

– Tämä ei ole kilpailutilanne. Sekä Ähtärillä että Ranuan eläinpuistolla on ollut masterplanin rakentamisvaihe käynnissä, mikä vähän tietenkin helpottaa tilannetta. Eli siellä on jo kartoitettu eläinpuiston asioita, myös uusien mahdollisten eläinlajien saamiseksi ja tulemiseksi eläinpuistoon. Siinä mielessä aihe oli otollinen kummallekin eläinpuistolle.

Suomalaiset eläinpuistot tekevät paljon yhteistyötä ja myös pandan saaminen Suomeen olisi hieno juttu kaikille eläinpuistoille, Hinno sanoo.

– Meillä on vuosittain eläintarhojen yhteisiä tapaamisia, joissa henkilökunta tapaa toisiaan ja tutustutaan toisten eläintarhojen toimintaan. Ensinnäkin jos panda tulee Suomeen, niin se luo kaikille eläintarhoille ja -puistoille positiivista viestiä. Eli aina kun eläintarhat ovat jollain tavalla esillä, se vaikuttaa yleensä positiivisesti kaikkiin meihin. Tietenkin yhteistyötä tehdään myös markkinoinnin saralla eli yhteistyö voi olla hyvin laaja-alaista myös tässä panda-asiassa.

Hinta vielä avoin

Kiina ei myy jättiläispandoja, vaan lainaa niitä. Julkisuudessa on puhuttu, että pandan hinta kohoaisi vuodessa jopa miljoonaan dollariin.

– Julkisuudessa pyörinyt hinta on hinta joissakin tapauksissa, mutta ainahan hinnassa ja keskusteluissa merkitsee, että mihin eläin on tulossa ja millaiset asiat pyörii ympärillä. Ja onko siellä jotain vaihtoa tai muuta diplomatiaa takana. Eli sitä hintaa ei ole vielä mihinkään painettu. Virallisia keskusteluja ei olla käyty myöskään Kiinan suuntaan ja nyt on vielä menossa kartoitusvaihe, Hinno sanoo.

Kuvagalleria: Lokakuun aurinko, sade ja pakkanen

0
0

Yle Keski-Suomi julkaisee yleisön ottamia sääkuvia sekä alueellisissa TV-uutisissa että nettisivuillaan.

Lähetä kuva osoitteeseen keskisuomi@yle.fi ja katso tarkemmat ohjeet täältä.

Kuvagallerian otokset saat näkymään suurempina klikkaamalla hiirellä kuvan päällä.

Aidan väärällä puolella olevalta metsäpeuralta lähtee henki

0
0

Suomen riistakeskus metsästää metsäpeuroja Kainuun poronhoitoalueelta. Tänä vuonna lupa on korkeintaan 10 eläimen poistoon. Kainuusta poronhoitoalueeseen kuuluvat Suomussalmen ja Hyrynsalmen kunnat kokonaan sekä Puolangan pohjoisosat.

Ammuttavien eli poistettavien peurojen määrä vaihtelee vuosittain.

– Takavuosina poistettiin enimmillään parikymmentä peuraa, mutta viime vuosina poistoja ei ole tehty lainkaan, kertoo Riistakeskus Kainuun hallintosihteeri Helena Juntunen.

Vuosina 2010 ja 2011 oli lupa peurojen pyyntiin, mutta tarvetta ei lopulta ollutkaan. Poistoilla pyritään ylläpitämään metsäpeuran rotupuhtautta sekä estämään kesyporon villiintyminen.

– Poistoja tehtiin erityisesti vuonna 2004, jolloin tätä rotupuhtautta edistettiin. Sen jälkeen poistomäärät ovat olleet pienempiä, muutama eläin vuosittain.

Eläinten liha myydään erikoisella ilmoittautumisjärjestelyllä. Riistakeskus ilmoitti lehti-ilmoituksella mahdollisuudesta ostaa liha ruhoina pyyntipaikalta. Eläimet ovat kokonaisia ja suolistettuja.

Ostajien etusijajärjestys arvotaan ja ruho maksetaan heti.

– Jos hakija ei pääse tulemaan, niin sitten soitetaan seuraavalle, niin yksinkertaista se on, sanoo Juntunen.

Viewing all 9495 articles
Browse latest View live