Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luonto ja ympäristö | Tuoreimmat uutiset
Viewing all 9495 articles
Browse latest View live

Brasilia taistelee denguekuumetta vastaan tuhansin hyttysin

0
0

Brasilialainen Oswaldo Cruz -säätiö alkoi viime viikolla vapauttaa tuhansia denguekuumeelle vastustuskykyisiä hyttysiä Rio de Janeirossa. Hyttyset ovat Aedes Aegypti -lajia, joka on ainoa tunnettu denguekuumetta levittävä hyttyslaji. Hyttysiin on kuitenkin laboratoriossa istutettu Wolbachia-niminen bakteeri, joka estää niitä levittämästä denguekuumetta ihmisiin.

Brasiliassa denguekuumetapausten määrä on noussut kolmekymmenkertaiseksi viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana. Hyttysten vapauttaminen on osa Eliminate Dengue -projektia, jossa ovat osallisina Australia, Brasilia, Kiina, Kolumbia, Indonesia ja Vietnam. Hyttysten levittämää virusperäistä denguekuumetta esiintyy kaikissa kyseisissä maissa.

Projekti työskentelee eri hallitusten ja yliopistojen kanssa vähentääkseen denguetapausten määrää ympäri maailman.

Viimeviikkoinen hyttysten vapautus on ensimmäinen kerta, kun projekti on ulotettu Amerikan mantereelle. Ensimmäisen kerran Wolbachia-bakteeria kantavia hyttysiä vapautettiin Australiassa 2011. Wolbachiaa kantavia Aedes Aegypti -hyttysiä on vapautettu luontoon Australian lisäksi Vietnamissa ja Indonesiassa. Seuraavana vuorossa on Kolumbia. Tutkijat ovat jo todistaneet, että bakteeria kantavat hyttyset eivät pysty levittämään denguekuumetta.

Eliminate Dengue -projektin tutkijat sanovat, että jopa 60 prosenttia eri hyönteislajeista kantaa luontaisesti Wolbachia-bakteeria. Bakteerista ei myöskään ole haittaa ihmisille, eikä se edes voi levitä hyttysistä ihmisiin.

Suurin osa poikasista on immuuneja denguelle

Projektin tutkijoiden mukaan suurin osa bakteeria kantavien hyttysten jälkeläisistä on kyvyttömiä levittämään sairautta.

Jos sekä naaras- että uroshyttynen kantavat bakteeria, se siirtyy myös niiden jälkeläisille. Jos naaras kantaa bakteeria, mutta koiras ei, jälkeläiset ovat silti kantajia. Vain jos koiraalla on bakteeri, mutta naaraalla ei, jälkeläiset eivät kanna bakteeria ja voivat edelleen levittää denguekuumetta.

Seuraavien reilun kolmen kuukauden aikana projektin tutkijat vapauttavat Rio de Janeiron alueella noin 10 000 bakteeria kantavaa hyttystä. Tulevien vuosien aikana he tutkivat, miten bakteeri leviää hyttyspopulaatiossa. Jos hyttyset eivät pysty levittämään virusta, myös sairastuneiden määrä vähenee.

Oswaldo Cruz -säätiön tutkijan ja projektin Brasilian-johtajan Luciano Moreiran mukaan projekti tulee kestämään vuosia, mutta joillakin alueilla sairaustapausten määrä saattaa laskea nopeastikin.

– Noin kahdessa vuodessa denguetapausten määrä Brasiliassa vähenee joillain alueilla. Viiden tai mahdollisesti kymmenen vuoden jälkeen laajennamme projektia useammille alueille, Moreira sanoi.

Projekti poikkeaa myös aikaisemmista denguekuumetta vastaan suunnatuista kampanjoista. Usein kampanjoissa on pyritty tekemään virusta levittävistä hyttysistä hedelmättömiä tai tappamaan ne, mutta menetelmillä saattaa olla laajempia ympäristövaikutuksia. Tutkijat työskentelevät myös kehittääkseen tehokkaampia hoitomuotoja tai jopa rokotteen sairautta vastaan.

Etelä-Kiinassa jopa 10 000 sairastunut syyskuussa

Denguekuumetta esiintyy trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla ympäri maailman. Syyskuussa dengue-epidemioita on raportoitu esimerkiksi Kiinasta ja Japanista.

Eteläkiinalaisessa Guangdongin maakunnassa tuhansia ihmisiä on sairastunut toukokuun jälkeen. Sairastuneiden määrä nousi sunnuntaina yli 10 000:n. Suurin osa tapauksista on ollut maakunnan pääkaupungissa Guangzhoussa. Kolme ihmistä on myös kuollut sairauteen alueella.

Alueen hyttyskannat ovat viisi kertaa normaalia suuremmat korkeiden lämpötilojen ja sadesään vuoksi. Viranomaiset ovat pyrkineet karsimaan hyttysten lisääntymispaikkoja epidemia-alueella.

Japanissa todettiin syyskuussa ensimmäinen dengue-epidemia sitten vuoden 1945. Yli 70 ihmistä on sairastunut ja heistä suurin osa oli vieraillut tokiolaisessa puistossa, josta viranomaiset ovat löytäneet denguevirusta kantavia hyttysiä.

Osa puistosta on nyt suljettu ja sen muihin osiin on asetettu lukuisia hyttysansoja. Epidemia on saanut ihmiset hamstraamaan kaupoista hyttysmyrkkyjä. Erään kaupan myyjän mukaan hyttysmyrkyn menekki on yli kymmenkertaistunut epidemian alettua.

Denguekuume on virusperäinen hyttysten levittämä sairaus, johon liittyy korkea kuume sekä muun muassa voimakkaat lihassäryt ja pääkipu. Sairaudesta on myös olemassa tyyppi, johon liittyy sisäistä verenvuotoa, ja se on useimmiten tappava.

Vuosittain denguekuumeeseen sairastuu Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan jopa 100 miljoonaa ihmistä, joidenkin asiantuntijoiden mukaan kuitenkin mahdollisesti jopa kolme kertaa enemmän. Sairastuneista noin 20 000 kuolee. Useimmat kuolonuhreista ovat lapsia ja yksi henkilö joutuu denguekuumeen vuoksi sairaalaan joka minuutti.


"Pakataanko pieneen pussiin?"– Yhä useampi kieltäytyy

0
0

Yhteisöpalvelu Facebookissa on syyskuun ajan kiertänyt Muoviton syyskuu -kampanja, jossa ihmisiä on haastettu elämään ilman tarpeettomia muovikääreitä koko kuukauden ajan. Kampanjaan lähti mukaan yli 20 000 ihmistä.

Oulun K-citymarket Ruskon kauppias Pekka Rantala on huomannut pienen muutoksen ihmisten käyttäytymisessä.

– Olen huomannut, että asiakkaat ovat jättäneet esimerkiksi banaanien kohdalla muovipussin ottamatta ja hintalappu on laitettu suoraan banaanin kylkeen kiinni. Sehän ei tuotetta haittaa, kun banaani kuoritaan joka tapauksessa, kertoo kauppias Pekka Rantala.

Paljon onkin kiinni asiakkaiden hoksaamisesta, sillä kauppojen hedelmä- ja vihanneshyllyistä löytyy muitakin tuotteita, joille ei välttämättä tarvitse omaa hedelmäpussia ottaa.

Kauppa kierrättää jo tehokkaasti

Kierrätysasiat ovat nousseet aina vain enemmän ja enemmän kaupoissakin esille. Tuotteet kun saapuvat kauppoihin pääasiassa muovilla ja pahvilla suojattuina. Kaupoissa pahvi ja muovi kerätään erikseen ja se paalataan mahdollisimman pieneen tilaan eteenpäin kuljetusta varten. Jatkokäyttö tapahtuu esimerkiksi polttamalla energiaksi tai kierrätettynä uusiomuovikassiksi.

– Kaikesta jätteestä noin 95-98% kierrätetään. Sekajätteen osuus kaupoissa alkaa olemaan tosi pieni, kertoo kauppias Pekka Rantala.

Pakkausmuovi on iso kuluerä sekä kaupalle että teollisuudelle. Teollisuus tekeekin jatkuvasti kehitystyötä, jotta muovin käyttöä saataisiin pienennettyä.

– Tärkeintä tietysti on se, että tuotteet saadaan hyvinä kauppoihin ja siitä edelleen asiakkaiden mukana kotiin, pohtii Pekka Rantala.

"Pakataanko pieneen pussiin?"

Varsinkin isompien kauppojen kassoilla kysytään nykyisin hanakasti, että laitetaanko pakasteet tai jogurtit pieneen pussiin.

Mistä moinen villitys oikein on lähtenyt?

– Kyllä se on lähtöisin asiakkailta. Osa asiakkaista haluaa, että tälläiset pienet, helposti särkyvät tuotteet laitetaan pussiin, jottei mahdollisesti tuotteiden särkyessä ne sotkisi muita tuotteita ja kassiakin. Asiakaspalvelun vuoksi niitä laitetaan. Ja siitä voi asiakas tietenkin kieltäytyä, jos ei halua muovipussia, vahvistaa kauppias Pekka Rantala.

Jätehuolto kehottaa vertailemaan pakkauksia

Oulun Jätehuollon jätehuoltoneuvoja Mari Juntunen on innoissaan Muoviton syyskuu -kampanjasta.

– Tämä on paras kampanja mitä viime aikoina on ollut!

Mari Juntusen yksinkertaisin vinkki muovijätteen vähentämiseksi koskee juuri ruokakaupassa käyntiä.

– Palaute on yleensä se, että kaikki on pakattu muoviin, mutta tosiasiassa kartonkipakkauksia, lasi- ja metallipakkauksia löytyy muovipakkausten sijaan, kun vain katsoo vähän tarkemmin.

Juntusen mukaan suurin virhe tehdään, kun ostetaan sellaisia tuotteita joissa on monta kerrosta muovia, kun siitä vierestä voi löytyä sellainen paketti jossa on vain yksi muovikerros.

– Sekin on pienempi paha kuin sellainen mahdoton monikerroksisuus, pohtii jäteneuvoja Mari Juntunen.

Muovin kierrättäminen vaikeaa

Muovin kierrätys tapahtuu esimerkiksi Oulun Jätehuollossa tällä hetkellä käytännössä murskaamalla ja polttamalla.

– Meille tulevassa jätteessä on monia kymmeniä eri muovilaatuja ja sen materiaalina kierrättäminen uudeksi muovituotteeksi on käytännössä mahdotonta, kertoo jätehuoltoneuvoja Mari Juntunen.

Jätehuollossa odotetaan mielenkiinnolla reilun vuoden kuluttua voimaan tulevaa pakkausten tuottajavastuuta. On vielä epäselvää, miten teollisuus ja kauppa siihen reagoivat.

– Toivottavasti teollisuus reagoi esimerkiksi yhdenmukaistamalla muovilaatuja kierrätyksen edistämiseksi, pohtii Mari Juntunen.

Hän uskoo, että muovi on tullut jäädäkseen, joten vastuu omista jätteistä sekä niiden oikeasta kierrättämisestä on tärkeää.

– Suomalaiset eivät ole kuitenkaan yksin tämän ongelman kanssa vaan kyseessä on globaali ongelma. Muovijätettä pyörii tuolla valtamerissä ja pilkkoutuneena se joutuu kalojen ruuaksi ja pahimmillaan se päätyy meidän ruokapöytäämme.

Poronhoitoalueen karhunpyynti päättyi – kiintiöt täyttyivät jo syyskuussa

0
0

Karhunmetsästys on päättynyt poronhoitoalueella. Itäisen poronhoitoalueen 30 karhun kiintiö täyttyi maanantaina iltapäivällä. Kiintiön viimeinen karhu kaadettiin Kuusamossa.

Läntisen poronhoitoalueen 12 karhun kiintiö tuli täyteen jo perjantaina. Alueella kaatui kiintiön täyttymisen aikaan kolme karhua, jonka johdosta läntisellä poronhoitoalueella on kaadettu yhteensä 14 karhua. Myös kiintiön ylittävät karhut ovat laillisesti saatuja, sillä metsästäjillä ei ole ollut kaatohetkillä tietoa kiintiön täyttymisestä.

Poikkeuksellinen pyyntivuosi

Riistakeskuksen mukaan vuosi oli siitä poikkeuksellinen, että poronhoitoalueen kummatkin kiintiöt täyttyivät.

– Lisäksi kiintiöt täyttyivät aika nopealla tahdilla. Pyyntiin vaikutti etenkin aikainen lumentulo, joka helpotti karhunjälkien seuraamista, riistakeskuksen erikoissuunnittelija Harri Nordberg kertoo.

Saalis oli urosvoittoinen. Eniten karhuja kaadettiin Suomussalmella, missä kaadettiin jopa 12 itäisen poronhoitoalueen 30 kiintiökarhusta.

Itäiseen poronhoitoalueeseen kuuluvat Utsjoen, Inarin, Sodankylän, Pelkosenniemen, Savukosken, Sallan, Kuusamon ja Suomussalmen kunnat. Läntiseen poronhoitoalueeseen kuuluvat muut poronhoitoalueen kunnat.

Sudet metsästyskoirien perässä Kainuussa – Sotkamoon haetaan sudenkaatolupaa

0
0

Suomen Riistakeskus on saanut tänään poikkeuslupahakemuksen sudenpyyntiin Sotkamosta. Lupaa ovat hakeneet Suovaaran-Kokkovirran Metsästäjät ry, Heinävaaran Pyynpuottajat ry, Kaitainsalmen Hirviseurue ja Sipisten Erämiehet ry.

Kainuun riistapäällikölle maanantaina iltapäivällä jätetyssä poikkeuslupahakemuksessa vedotaan metsästyslain 41 c -pykälän kolmoskohtaan. Hakemusta perustellaan Kainuussa tapahtuneilla koiravahingoilla, ja yleisellä turvattomuuden tunteella, joka hakemuksen mukaan muodostuu asukkaille susien liikkuessa lähellä asumuksia.

– Poikkeuslupa voidaan myöntää, jos mitään muuta tyydyttävää ratkaisua tilanteeseen ei ole, kertoo Kainuun riistapäällikkö Jukka Keränen.

– Lupahakemus käsitellään luontodirektiivissä määrätyin ehdoin, että milloin ja millä perusteella sellainen voidaan myöntää. Kyseessä on oltava erityisen merkittävä vahinko ja/tai turvallisuuskysymys.

Kuusi suden tappamaa koiraa elo-syyskuussa

Sotkamon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Kemppainen kertoo, että syyskuun aikana sudet ovat hyökänneet Sotkamossa kolmen metsästyskoiran kimppuun.

– Kaksi koirista on menehtynyt, mutta yksi on vielä elossa, vaikka susi puri sitä selkään. Omistaja oli ollut kuuloetäisyydellä, ja päässyt paikalle ennen kuin susi ehti tappaa koiran, Kemppainen kertoo.

– Läheltä piti -tilanteita on ollut paljon, mutta niissäkin omistaja on ollut lähellä ja kuullut koiran reagoivan suden läheisyyteen.

Kuhmossa sudet ovat vieneet kolme koiraa elo-syyskuun aikana.

– Kaksi koiraa on jäänyt susien saaliiksi metsästystilanteessa, ja yksi on viety häkistä, kertoo toiminnanohjaaja Olavi Pääkkönen.

– Muutamasta läheltä piti -tilanteesta on tullut tietoa. Yhtä metsästyskoiraa susi oli ottanut jo takapuolesta kiinni, mutta omistaja oli päässyt häiritsemään sutta, ja se oli jättänyt koiran sikseen.

Vuolijoelta toiminnanohjaaja Heikki Nissinen kertoo, että sudet ovat tappaneet yhden metsästyskoiran syyskuussa.

– Koira jäi usean suden saaliiksi. Läheltä piti -tilanteita ei ole ollut.

Hirvestysporukat liikkeellä

Muualla Kainuussa susista on näkö- ja jälkihavaintoja, mutta koiria niiden saaliiksi ei ole jäänyt. Ristijärven riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Timo Tolonen kertoo, että viime viikonloppuna hirven kaatanut metsästysporukka oli nähnyt suden.

– Hirvi oli suolestettu, ja kun porukka oli käynyt katsomassa parasta reittiä viedä saalis ihmisten ilmoille, oli susi ollut syömässä suolestuspaikalla heidän palatessaan sinne.

Paltamosta Aaro Möttönen arvioi, että alueen hirvenmetsästysporukat ovat vasta aloittamassa kautta.

– Hirviporukat lähtevät liikkeelle varoen, koska Kainuussa on ollut paljon näitä susi koiran perässä -tapauksia. Paltamossa susista on tehty yksi näköhavainto Kontiomäen liepeillä.

"Sudet ovat olleet röyhkeitä"

Sotkamon riistanhoitoyhdistyksestä Jukka Kemppainen arvioi, että sudet eivät ole pelänneet ihmistä kun ovat olleet koiran perässä.

– Omistajat ovat olleet koirien lähellä, kun sudet ovat lähestyneet koiria näissä läheltä piti -tilanteissa. On ikävää, että metsästämisen ilo häviää, kun pitää pelätä koiran puolesta.

Riistanhoitoyhdistyksissä pystytään kertomaan, ovatko koirien perässä olleet sudet liikkuneet yksin vai laumassa.

– Yksi koira jäi suden saaliiksi 17. syyskuuta, ja kävin itse paikalla todentamassa kahden erikokoisen suden jäljet, Jukka Kemppainen Sotkamosta kertoo.

– Se ei sitä katso, että onko susi yksin vai laumassa liikkeellä, se voi lähteä koiran perään molemmissa tilanteissa, arvioi Olavi Pääkkönen Kuhmosta.

Lisäys 29.9.2014 klo 16.35: Lisätty ensimmäiseen lauseeseen poikkeuslupahakemuksen tehneet neljä metsästysseuraa.

Lisäys 29.9.2014 klo 16.51: Lisätty poikkeuslupahakemuksessa esitetyt perusteet pyyntiluvalle.

Ympäristökatastrofi saavutti huippunsa: Araljärven pääallas kuivui kokonaan

0
0

Maailman ehkä suurin ympäristökatastrofi on saavuttanut päätepisteensä, kertoo saksalaislehti Zeit. Lehden julkaisemien satelliittikuvien mukaan Araljärven pääallas on kuivunut lopullisesti.

Kazakstanin ja Uzbekistanin välillä sijaitseva Aral oli aikoinaan maailman neljänneksi suurin järvi. Toisen maailmansodan jälkeen, jolloin maat olivat vielä osa Neuvostoliittoa, järveen virtaavien jokien vettä alettiin käyttää peltojen, varsinkin puuvillan kasteluvetenä.

Seurauksena oli, että järveen laskeva vesimäärä väheni huomattavasti ja järvi alkoi kutistua. Samalla alueen ilmasto muuttui aavikoksi, mikä johti paikalliseen ilmastonmuutokseen - sademäärä alkoi vähetä.

2000-luvun alussa järvi jakautui kahteen osaan. Järveen laskeviin jokiin rakennettiin vuonna 2005 pato, joka ohjasi pääosan vedestä pienempään, pohjoiseen altaaseen. Suurempi eteläinen allas jätettiin vähitellen kuivumaan. Nyt satelliittikuvista ei enää nähdä pienintäkään vesimäärää, vaan pelkkää hiekka-aavikkoa.

Neuvostoliiton aikaan Araljärvellä oli laajaa kalateollisuutta ja Aralskin kaupunki oli sen keskus. Nykyään aavikolle on jäänyt suuria kalastusaluksia, jotka hiljalleen ruostuvat.

Järven kuivuminen ei ole ainoa aluetta haitannut ympäristökatastrofi. Järven pohjan hiekka sisältää haitallisia aineita, jotka hiekkamyrskyjen seurauksena nousevat ilmaan ja lentävät laajalle laajalle ympäristöön. Maassa kerrotaan olevan jopa Neuvostoliiton aikaisten ydinkokeiden aiheuttamia radioaktiivisia jäämiä.

Pohjoisen altaan pelastamiseksi tehdään työtä. Vedenpinta onkin padon avulla saatu nousemaan ja veden suolapitoisuus laskemaan.

WWF:n raportti: Villieläinten määrä puolittunut 1970-lukuun verrattuna

0
0

Villieläinten määrä maailmassa on puolittunut vain noin 40 vuodessa, kertoo luontojärjestö WWF:n tuore raportti. Samassa ajassa ihmisten määrä maapallolla on liki kaksinkertaistunut.

Vuosien 1970–2010 välillä maalla ja merellä elävien eläinten määrä on vähentynyt 39 prosenttia. Makeassa vedessä elävien eläinten määrä on romahtanut tätäkin enemmän, jopa 76 prosenttia, WWF:n raportissa todetaan. Vauhti on ollut paljon nopeampaa kuin aiemmin arvioitiin.

– Nisäkkäiden, lintujen, matelijoiden, sammakkoeläinten ja kalojen lukumäärä on keskimäärin noin puolet siitä kuin mitä se oli 40 vuotta sitten, raportissa kirjoitetaan.

Edellisen kerran WWF julkaisi raportin samasta aiheesta kaksi vuotta sitten. Tuolloin arvioitiin, että eläinten määrä vähentyi vuosien 1970–2008 välillä 28 prosenttia. Tuoreen raportin suurempi prosenttiluku johtuu osittain siitä, että tämänvuotinen raportti perustuu laajempaan aineistoon.

Villieläinten määrän vähentymiseen on useita syitä: eläinten luonnollinen elinympäristö on kaventunut ja ihmiset ovat metsästäneet ja kalastaneet niitä. Myös ilmastonmuutoksella on osansa.

Luomua entistä useampaan ruokapöytään

0
0

Luomutuotteiden kysyntä kasvaa tasaisesti Meri-Lapissa. Alueen ruokakaupoista kerrotaan, että luomun hintaero on normaalituotteisiin verrattuna kaventunut ja tuotevalikoima laajentuu koko ajan.

– Muun muassa kauppaketjujen itse valmistuttamien luomutuotteiden hintataso mahdollistaa entistä useammin luomun ostamisen, kauppias Antti Kaarlela selventää.

Kaarlelan mukaan erityisesti luomulihajalosteiden määrä on kasvanut.

– Esimerkiksi luomumakkaroista ja luomujauhelihoista on alkanut tulla enemmän tarjontaa, joka vastaa myöskin ihmisten ostokäyttäytymistä.

Useimmiten luomu sujahtaa kuluttajan ostokoriin terveydellisin ja eettisin perustein.  Torniossa ruokaostoksilla oleva Eija Lassila kertoo, että hänellä tulee napattua luomutuotteita harvasen kerta kaupan hyllyltä mukaan. Hänelle tuotteiden terveellisyys on tärkeää ja tietenkin myös niiden maku.

– Ne on tuoreita, eikä ole pitkiä kuljetusmatkoja. Kun tietää mistä tuotteet on tehty, niin jo se tekee niistä paremman makuisia, Lassila nauraa.

Tarkkaa hommaa

Nykyään kauppojen hyllyltä löytyy monenlaisisia terveysvaikutteisia ruokia, eikä luomun erottaminen esimerkiksi lähiruuasta ole aina niin yksinkertaista.

– Varmaan niiden erottamisessa pitää olla tarkkana, mutta itse olen pikkuisen suurpiirteinen. En tee niin tarkkaa tutkimusta, vaan menen nonesti ruokaostoksissakin tunteella. Järki siellä nyt kompuroi perässä kuitenkin,  Lassila nauraa.

Antti Kaarlelankin mukaan luomun erottamien muista niin kutsutuista terveystuotteista ei aina ole kuluttajalle yksinkertaista, kun se ei ole sitä eina ammattilaisellekaan.

– Lähiruoka voi olla luomua, mutta kaikki luomu ei ole lähiruokaa. Siihen kun lisätään vielä Reilun kaupan sertifikaatit ynnä muut,  niin siinä voi tuotteella olla hyvinkin paljon erinäköisiä valmistunimikkeitä, jolloin jopa ammattilaisella on vaikeuksia  joskus pysyä perää, Kaarlela tunnustaa.

Onko lamppujen sammuttelu ekoteko vai valtataistelua?

0
0

Yksi sytyttää ja perässä tuleva sammuttaa. Monessa kodissa lamppujen palaminen on kestokiistan aihe, vaikka valaistuksen osuus energiankulutuksessa asuntojen sähkönkäytöstä on Motivan mukaan enää 8 prosenttia. Vielä vajaa kymmenen vuotta sitten osuus oli 14 prosenttia.

Toisaalta lampputyypistä huolimatta sammuttamista suositellaan, jos huoneesta poistutaan pidemmäksi aikaa.

Onko turhien valojen karsiminen ekologinen ja ekonominen teko vai turha kinan aihe? Mistä ja miten teillä säästetään energiaa?


2 000 hanhen muuttokarkelot lammella – video

0
0

Valtava määrä valkoposkihanhia kokoontuu aamutuimaan Kuusankosken Kelttiin pienen lammen rannalle. Ne valmistautuvat muuttamaan talveksi etelään.

– Hanhilla pitää olla muuttomatkalla vesialue, jolla ne yöpyvät, käyvät juomassa ja sukivat höyheniään. Lähistöllä on oltava myös pelto ruokailua varten, kertoo luontokuvaaja Lassi Kujala.

Arktiset hanhet ovat kokoontuneet lammelle jo neljänä tai viitenä vuonna peräkkäin. Pari vuotta sitten Kouvolan seudulla majoittui jopa 200 000 hanhea.

– Silloin täällä saattoi olla viidesosa koko maailman valkoposkihanhikannasta, Kujala sanoo.

Videon valkoposkihanhien muuttokarkeloista on kuvannut Ylen kuvaaja Antti Kolppo.

SEY tyrmää pyydystä ja päästä -kalastuksen

0
0

Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton mukaan pyydystä ja päästä -kalastus aiheuttaa kaloille kipua ja stressiä. Lisäksi osa kaloista vaurioituu niin pahoin, että kuolee pian vapauttamisen jälkeen.

Liitto muistuttaa, että jo nykyisen eläinsuojelulain mukaan tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimelle on kielletty.

– Kala ei kykene ilmaisemaan kipuaan ihmiselle ymmärrettävällä tavalla, sillä siltä esimerkiksi puuttuvat äänihuulet ja ihmiselle helposti tulkittavat ilmeet, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääketieteen lisensiaatti Kati Pulli.

Kalojen yleisimmät kuolinsyyt ovat olleet syvälle tunkeutunut koukku ja vääränlainen käsittely. Pulli sanoo, että eläinten hyvinvointitutkijat ovat lähes yksimielisiä siitä, että kala tuntee kipua. Hyvinvointitutkimuksessa vallitsevan käsityksen mukaan kala tuntee kipua myös suussaan, johon ongenkoukku porautuu.

Muita keinoja käyttöön

Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton tiedotteessa todetaan, että pyydystä ja päästä -kalastuksen tavoitteena on pyydystämisen tuottama nautinto sen sijaan, että kala käytettäisiin ravinnoksi. Kala vapautetaan pyydystämisen jälkeen. Kalastusmuodon suosio kasvaa ja sitä perustellaan usein sillä, että se auttaa kalakantoja toipumaan liikakalastuksesta.

– Kalastusmuoto ei ole eettinen eikä järkevä ratkaisu kalakantojen suojeluun, vaan kalakantoja voidaan tukea kalastuksen rajoittamisella ja tietyissä tapauksissa kalojen istutuksilla, sanoo Pulli.

Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto vaatii, että pyydystä ja päästä -kalastus pitää kieltää uudistettavassa eläinsuojelulaissa.

Lintujen syysmuutto alkaa olla kiivaimmillaan Etelä-Karjalassa

0
0

Lintujen syysmuutto on alkanut. Etelä-Karjalassa on ollut jo pari viikkoa sitten ensimmäisiä havaintoja muuttavista hanhista. Kurjet ovat aloittaneet muuton vieläkin aikaisemmin, sanoo Etelä-Karjalan lintutieteellisenyhdistyksen puheenjohtaja Juha Juuti.

- Tämän ja viime viikon aikana on useita tuhansia hanhia mennyt Etelä-Karjalan ylitse.

Lepäämistä ja ruokailua Etelä-Karjalassa

Kun muuttoalueella lämpötilat alkavat laskea ja tulee kylmiä virtauksia, niin linnut lähtevät etelää kohti. Etelä-Karjala on muuttolinnuille hyvä kauttakulkupaikka.

Esimerkiksi Lappeenrannan Konnunsuon isoilla peltoalueilla linnut voivat levätä ja kerätä ruokavarastojaan. Tiistaina pelloilla oli useita lajeja ja tuhansia yksilöitä.

- Muutamia joutsenia, useampi tuhat valkoposkihanhea, sekä tundra-, metsä- ja sepelhanhia, kuvailee Juuti kiikareiden avulla tehtyjä havointoja.

Siperianihmettä odottava lintuharrastaja ei hellitä – "merirosvoja" liikkeellä normaalia enemmän

0
0

Syksy ja varsinkin lokakuu ovat odotettua aikaa harvinaisia lajeja bongaaville lintuharrastajille. Idässä on paljon sellaisia lajeja, jotka harhailevat vain satunnaisesti Oulun seudulla. Kun säät suosivat ja tuuri on kohdallaan, voi nähdä niin sanottuja Siperian ihmeitä.

– Useita lajeja rastaita, erilaisia hyönteissyöjälintuja, uunilintuja varsinkin, kirvisiä, muutamia satakielilajeja ja niin edelleen. Eli siellä on iso valikoima lintuja, kertoo Liminganlahden luontokeskuksen asiakasneuvoja Petri Lampila.

Kihujen ennätyssyksy

Lintujen bongauksessa keväät toistavat usein itseään, mutta syksyt vaihtelevat. Tänä syksynä liikkeellä on ollut enemmän kihuja kuin 15 edellisenä vuotena. Kolmesta kihulajista erityisesti arktisella tundralla pesiviä leveäpyrstökihuja on liikkeellä runsaasti.

– Täytyy mennä ulkomerelle niemenkärkeen, jos haluaa nähdä kihuja. Ne ovat tunnettuja siitä, että varsinkin pesimäajan ulkopuolella ne ovat kuin merirosvoja, jotka vievät ruuan tiiroilta ja lokeilta, Lampila kuvailee.

Vaivanarvoinen linturetki

Siperianihmeistä kiinnostuneet näkevät paljon vaivaa päästäkseen ihastelemaan lintuja. Linnun perässä lähdetään pitkänkin matkan päähän.

Monet varpuslinnut on helpointa nähdä ulkosaaressa. Yöllä muuttavat pikkulinnut muuttavat usein laajana rintamana eivätkä välttämättä seuraa rannikon viivoja tai niemenkärkiä, vaan ne eksyvät ulkomerelle. Kun aamu sarastaa, ne hoksaavat, että hitsi tässähän on vettä alla. Ulkosaari toimii pelastuslauttana ja sinne voi kerääntyä paljon lintuja, joilla ei ole piilopaikkoja.

– Kun säät eivät ole suotuisia, puhutaan pirunsaaresta ja kun sää suosii, puhutaan paratiisisaaresta, Lampila kuvailee bongarien olosuhteita.

Vielä on odotettavaa

Lampila tähyilee Liminganlahdelle. Lahti ei ole vielä jäätynyt, joten uimareita näkyy vielä. Vesilintuja, kuten sukeltajasorsia ja puolisukeltajasorsia, hanhia, kuten metsähanhia, valkoposkihanhia ja jokunen lyhytnokkahanhikin on vielä paikalla.

Kurkien muutto on tänä syksynä ollut näyttävä. Valtaosa parvista on lähtenyt, mutta muutamia on vielä jäljellä.

– Oulun seutu on arktisten vesilintujen näkemisen kannalta vähän heikko seutu, eli tarvittaisiin sopiva itätuuli ja matalapaine, että niitä näkyisi. Mutta etelämmässä ja varsinkin kaakossa voi ihailla vielä arktisten vesilintujen ja hanhien muuttoja, Lampila sanoo.

Seuraavaksi hän odottaa näkyville tilhiä, rastaita ja taviokuurnia, jotka käyvät kypsyneiden pihlajanmarjojen kimppuun.

Yli kolmannes kiinteistöistä yhä jätevesiremontin tarpeessa

0
0

Haja-asutusalueilla on noin 300 000 pysyvää asuntoa. Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan niistä noin 180 000 joko täyttää jätevesiasetuksen vaatimukset, tai kuuluu ikävapautuksen piiriin. Jätevesiremontin tarpeessa on edelleen noin 120 000 kiinteistöä.

Jätevesiasetuksen mukainen siirtymäaika päättyy 15. maaliskuuta 2016. Sen vuoksi remontit olisi tehtävä viimeistään ensi kesän aikana. Ympäristöministeriön virkamiehet eivät pidä tavoitetta mahdottomana.

- Oleellista on, että toimiin ryhdytään. Jos tässä asiassa ihan oikeasti halutaan edetä, niin suurin osa saadaan kyllä hoidettua, mutta kyllä siinä myös tuleville vuosille jää töitä, arvioi ministeriön yli-insinööri Jorma Kaloinen.

Remonttitahti on ollut verkkainen. Vielä vuosi sitten remontin tarpeessa olevien kiinteistöjen määräksi arvioitiin noin 150 000. Vuoden aikana on siis saatu hoidettua noin 30 000 kiinteistöä. Suunta on kuitenkin ollut kiihtymään päin.

- Toiminnanharjoittajilta saadun viestin mukaan kiinteistöjen omistajat ovat aktivoituneet uudelleen tänä kesänä, kertoo Kaloinen.

Hintahaitari ennallaan

Jätevesiasetus annettiin maaliskuussa 2011, jonka jälkeen remonttien teko yleistyi. Ministeriön arvion mukaan laitteistot ja tehdyt ratkaisut ovat edelleen samoja, kuin muutama vuosi sitten. Kehittymistä on tapahtunut lähinnä materiaaleissa. Sen sijaan suunnittelu on parantunut.

- Tieto, taito ja valmius oikeanlaisen järjestelmän valintaan on oleellisesti parantunut muutaman vuoden aikana, Kaloinen kertoo.

Hänen mukaansa tietoa on riittävästi tarjolla. Erilaisia neuvontahankkeita, puhelinpäivystyksiä, ja kotikäyntejä on järjestetty eri puolilla Suomea. Messuilla ja seminaareissa on käyty puhumassa ahkerasti. Ohjeita löytyy myös ministeriön nettisivuilta.

Järjestelmien hinnat vaihtelevat kiinteistöjen tarpeen mukaan. Hintaan vaikuttavat olosuhteet, kuten kiinteistön ja kulkuväylien sijainti. Keskimäärin remonttiin kuluu noin 5000 euroa, mutta hinta nousee, mikäli samalla uusitaan putkia tai muita rakenteita. Ministeriön mukaan hintojen suuruusluokka ei ole viime vuosina muuttunut.

Vesi kulkeutuu eteenpäin myös kuivan maan mökistä

Ympäristöministeriön mukaan haja-asutuksen jätevedet ovat suurin vesistöjen fosforikuormittaja maatalouden jälkeen. Kun haja-asutusalueella asuu noin 900 000 pysyvää asukasta, syntyy pienistä puroista suuri vaikutus.

Ympäristöministeriö puhuukin mielellään yksittäisten mökkien sijaan jätevesien käsittelyn perustasosta. Asetuksen tavoitteena on varmistaa, että vesien käsittely on kokonaisuudessaan selkeästi saostuskaivokäsittelyä tehokkaampaa.

Ympäristöneuvos Saara Bäckin mukaan vesistövaikutukset näkyvät erityisesti pohjavesi- ja ranta-alueilla. Olisi kuitenkin muistettava, että myös kuivan maan mökkien vedet kulkevat aina kohti suurempaa vesistöä.

- Lähialueen hygieniahaitat ovat yksi syy, ja siihen kuuluu tärkeänä juomavesi, joka nostetaan omasta kaivosta. Jätevedet voivat liata myös naapurin kaivoa, Bäck muistuttaa.

Kumpikaan virkamiehistä ei halua arvioida, kuinka ministerin vaihtuminen tai poliittinen keskustelu vaikuttavat asetukseen. He kuitenkin korostavat asetuksella edelleen olevan suuri vaikutus ympäristön ja vesistöjen suojelulle.

Tampereen Nurmi-Sorila – maaseutu ja Näsinneula samassa paketissa

0
0

Tampereelle muuttaa vuosittain 4 000 uutta asukasta. Kaupunki tarvitsee lisää rakennusmaata ja sitä haetaan nyt Teiskon suunnasta. Nurmi-Sorilaan Kaitavedentien varrelle noussee asuntoja tuhansille asukkaille.

– Kokonaisuus on 1720 hehtaaria ja 13 000 asukasta. Sen pääpaino on Nurmin alueella, pohjoisosa alueesta on enemmänkin maa- ja metsätalousaluetta, kertoo arkkitehti Aulikki Graf Tampereen kaupungilta.

Nurmi-Sorilaan laadittiin osayleiskaavaa jo vuonna 2010. Ehdotukseen on tämän jälkeen tehty muutoksia, joissa on painotettu maiseman ja rakennusten kulttuurihistoriallisia arvoja. Myös harvinaisella perhosella on ollut osuutensa muutoksiin.

– Alueella elää harvinainen tummaverkkoperhonen, joka on niin sanottu direktiivilaji. Perhonen on paikallinen harvinaisuus, jota on suojeltava. Tämä on vaikuttanut huomattavasti varsinkin alueen pohjoisosan suunnitteluun, Aulikki Graf toteaa.

Kauppoja kivijalkoihin

Nurmi-Sorilaan on tarkoitus rakentaa sekä omakotitaloja että kerrostaloja. Ison asukasmäärän uskotaan houkuttavan kauppoja, joita on tarkoitus sijoittaa kerrostalojen alakerroksiin. Kulkuyhteydet halutaan saada toimiviksi.

– On ajateltu, että tänne ajaisi kaksi bussilinjaa. Toinen menisi 9-tietä suoremmin ja nopeammin ja toinen Aitolahdentien kautta. On myös tarkoitus, että linja-autoja kulkisi vähintään 20 minuutin välein. Lopullisen päätöksen tekee tietysti joukkoliikennelautakunta, Aulikki Graf toteaa.

Nurmi-Sorilan asuinalueen rakentamisen on suunniteltu alkavaksi vuodesta 2024 eteenpäin. Uusia asuntoja tulee yhteensä 6300, joista kerrostaloihin sijoittuu noin 2000, erillisiin pientaloihin 2600 ja omakotitaloihin noin 1600 asuntoa.

Toistaiseksi Nurmi-Sorilassa on runsaasti peltoja, joilta näkyy Näsijärven toiselle puolella oleva Näsinneula. Maaseutua aiotaan ainakin jossain määrin säilyttää myös tulevaisuudessa.

– Alueella kartoitettiin tilakeskukset, joilla on kulttuurihistoriallista arvoja. Näitä kertyi kaikkiaan yli 20. Lisäksi maalaismaisemaa pyritään turvaamaan varsinkin lähempänä Näsijärveä erityisillä maisemamerkinnöillä, Aulikki Graf sanoo.

Vantaanjoki elpyy hyvää tahtia

0
0

Aikaisemmin Riihimäen jätevedenpuhdistamon riittämätön kapasiteetti on johtanut siihen, että Vantaanjokeen on päästetty puutteellisesti käsiteltyä jätevettä esimerkiksi sulamisaikaan tai rankkasateilla.

Uusi puhdistamo on otettu jo kesän aikana osittain käyttöön ja sen vaikutukset joen vedenlaatuun ovat olleet välittömiä, kuvailee limnologi Heli Vahtera Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä.

– Kesän aikana vedenlaatua on mitattu jatkuvasti. Kesähän oli olosuhteiltaan kyllä aika hyvä, ei ollut ylivuoto-ongelmia eikä muitakaan katastrofeja. Happitilanne Riihimäen kohdalla oli yhä matala, mutta täydelliseen hapettomuuteen ei menty ja tilanne korjautui nopeasti. Kun uusi puhdistamo saadaan kokonaan käyttöön, näkyvät vaikutukset välittömästi.

Rakentaminen uhkana

Suurimpana vaarana Vantaanjoen elpymiselle Vahtera pitää rivakkaa uusien alueiden rakentamista. Kaupunkiympäristön kasvaessa uusia alueita otetaan kovaa tahtia käyttöön paikoista, joissa nyt on metsää tai peltoa. Silloin hulevesien hallinta on erittäin tärkeää.

– Jos hulevesien ohjaamista ei mietitä loppuun asti, niillä voidaan lisätä vesistön kuormitusta ja voimistaa virtaamien vaihtelua. Tämä on se työ, johon Vantaanjoen suojelussa pitää tulevina vuosina keskittyä. Hulevesiongelmat toki kohdistuvat ensisijaisesti puroihin, mutta sitä kautta ne vaikuttavat myös Vantaanjokeen.


Jätelaitokset ja tallit täyttyvät ylijäämäomenista

0
0

Kotipuutarhoissa on oltu ihmeissään, minne laittaa kaikki omenat. Omenasato on ollut tänä syksynä määrällisesti vähintäänkin hyvä, vaikka joillakin omenat ovat jääneet pienikokoisiksi. Hubertuksen hevostallilla Vaasassa hevoset ovat saaneet nauttia runsaasta omenasadosta. Viimeisen kuukauden ajan on tallin käytävällä ollut tarjolla täysiä omenalaatikoita. Määräänsä enempää eivät hevoset saa niitä kuitenkaan nauttia.

– Lähinnä makupalana omena-pari silloin tällöin menee ihan hyvin, kertoo Marko Ketolainen Hubertukselta.

Ketolaisen mukaan omenat eivät ole hevosen luontaista ruokaa. Omenat sisältävät runsaasti sokeria ja energiaa, mikä ei ole hevoselle hyväksi. Ketolainen suositteleekin ensin kysymään hevostallilta, millainen omenatilanne tallilla on.

– Kyllä mä uskon, että suurin osa ihan mielellään ottaa, mutta ihan määräänsä enempää ei niitä mahdottomasti kulu. Hevosetkin voi saada niistä mahavaivoja, jos niitä ihan ämpärikaupalla ryhtyy syöttämään, Ketolainen toteaa.

12 kuutiota kolmessa päivässä

Iso osa omenoista päätyy jätelaitoksille. Toukokuussa avatulla Stormossenin Pitkämäen puutarhajäteasemalla 12 kuution erillinen omenalava täyttyy kolmessa päivässä. Omenoiden rynsas määrä on yllättänyt Stormossenin palvelupäällikkö Seppo Ruostekosken.

– Nyt se määrän huomaan, kuinka paljon sitä tulee, kun tämä meidän asema on avattu Vaasassa. Stormossenilla siihen ei niin kiinnittänyt huomiota, vaikka sielläkin on oma lava omenoille, Ruostekoski kertoo.

Pitkämäen puutarhajäteasemalta omenat päätyvät mädätykseen, jossa niistä tuotetaan biokaasua ja maanparannusainetta. Jäteasemalle omenoita saa tuoda maksutta, kunhan vain muistaa ottaa palvelukortin mukaan.

Hevostallien ja jätelaitosten lisäksi omenoita voi tarjota myös riistayhdistyksille, jotka tarjoavat omenoita villieläimille.

Luontokuvat tekivät suomalaisesta oravakuiskaajasta Instagram-julkkiksen

0
0

20-vuotias Konsta Punkka menee metsään joka päivä. Hän makaa usein tuntitolkulla hiljaa pellolla ja odottaa peuroja. Tai maanittelee neljä tuntia oravaa tulemaan syömään hänen kädestään.

Punkka ottaa luontokuvia ja lataa niitä päivittäin kuvapalvelu Instagramiin – paikkaan, joka on enimmäkseen täynnä nuorten omakuvia.

– Mä inhosin sitä alun perin, että porukka vaan otti niitä naamakuvia. Mua ei kiinnostanut pätkän vertaa se puoli. Ajattelin, että voisin tehdä jotain erilaista. Luontoa olin kuvannut aiemminkin ja ajattelin, että sitä voisi sitten kokeilla, kertoo Punkka.

Erilaisuus toimi. Konstan oravakuvat nousivat hitiksi, Instagram suositteli hänen kuviaan ja parissa vuodessa hänelle on kerääntynyt  yli 116 000 seuraajaa.

Se on valtava määrä Suomessa. Vertailun vuoksi rapartisti Cheekillä seuraajia on noin 158 000 ja Instagramin kautta julkkikseksi nousseella Benjamin Peltosella 226 000.

Punkka sai seuraajiltaan Instagramissa lopulta lempinimen squirrel whisperer eli oravakuiskaaja. Suomalainen luonto kiinnostaa varsinkin Yhdysvalloissa, niin myös Konsta Punkan kuvat.

– Söpöys toimii. Pienet tytöt ja pojat ja teini-ikäisetkin tytöt tykkää tämmösestä söpöydestä. Söpöt oravat myy, se toimii, selittää Punkka.

Lumi, karhut ja oravavideot kiinnostavat maailmalla

Suomalaisten luontokuvaharrastajien kuvat leviävät netin kuvanjakopalveluiden kautta laajalle. Flickr, 500px ja Instagram ovat nostaneet harrastajien kuvat ammattilaisten viereen. Sotkamolainen Valtteri Mulkahainen kuvasi viime vuonna karhunpentuja – ja hänen kuvansa julkaisi amerikkalainen Daily News -lehti.

Netissä kuvat saavat yleisön, jota harrastelija ei muuten tavoittaisi. Mulkahainen jakaa kuvansa muun muassa 500px-palvelussa sekä venäläisillä ja israelilaisilla valokuvaussivustoilla.

– On mukava saada palautetta. Sitä kautta pystyy kehittymään valokuvaajana, kun annetaan negatiivista ja positiivista palautetta. Se on uusi valtaus minulle. Venäläisiltä foorumeilta saa tosi paljon palautetta.

– Ulkomailta tulee palautetta päivittäin. Onneksi Googlen kääntäjällä voi ymmärtää, että mitäköhän siellä kirjoitetaan, nauraa Mulkahainen.

Kuvapalvelut poikivat harrastajille myös työmahdollisuuksia. Mulkahainen on julkaissut muun muassa kuvakalenterin ja postikortteja. Hänelle on myös esimerkiksi tarjoutunut tilaisuus pitää näyttelyitä. Viikoittain tulee myös kyselyitä osallistua valokuvauskilpailuihin.

– Yhdet tutut israelilaisella valokuvausfoorumilla ehdottivat, että pitäisinkö näyttelyn Haifassa. Minä ajattelin, että miksi ei?

Konsta Punkka puolestaan vetää jo valokuvaustyöpajoja ja töitäkin on tarjottu.

Jo nyt valokuvaus vie opiskelujen ohessa suurimman osan ajasta.

– Päivittäin kuvaan. Välillä sumuista aamua, välillä meen aikasin aamulla oravakavereita kuvaamaan ja otan niistä videota.

Oravakuiskaajan yleisön suosikki on muuttumaton. Kun nimimerkki Kpunkka lataa videon, jolla orava nakertaa äänekkäästi keksiä, suosio on taattu.

Elämyksiä luonnossa – jaa luontokuvasi

0
0

Suomalaisten luontokuvaharrastajien kuvat leviävät netin kuvanjakopalveluiden kautta laajalle. Flickr, 500px ja Instagram ovat nostaneet harrastajien kuvat ammattilaisten viereen.

Esimerkiksi 20-vuotias Konsta Punkan oravakuvat nousivat hitiksi, Instagram suositteli hänen kuviaan ja parissa vuodessa hänelle on kerääntynyt yli 116 000 seuraajaa. Se on valtava määrä Suomessa.

Näin kuvaat kännykkäkameralla kuin ammattilainen.

Oletko luontokuvaharrastaja? Millaisten kuvapalvelujen kautta jaat kuviasi? Kuka on suosikkikuvaajasi? Kenen kuvia seuraat somessa? Jaa oma luontokuvasi.

Jaa oma luontokuvasi alla olevan lomakkeen kautta tai Twitterissä aihetunnisteella #yleluonto. Kuvan voi myös lähettää sähköpostilla osoitteeseen somedeski@yle.fi.

Kuvista ei makseta palkkiota. Lähettämällä materiaalia et luovuta tekijänoikeuksiasi, ainoastaan vapaan edelleenkäyttöoikeuden Ylelle ja sen kansainvälisille kumppaneille, jotka saattavat olla kiinnostuneita jutun ollessa poikkeuksellisen merkittävä tai erikoinen.

Älä syö kaupungin istutuksia – "Ei toivota, että ämpärin kanssa tullaan"

0
0

Aroniapensas kököttää puiston laidalla täynnä mustia, herkullisen näköisiä marjoja. Niiden maku on nyt parhaimmillaan.

– Pakkanen on nipistänyt karvautta pois. Tulee hyvät hillot ja marjamehut. Vaimo on puksannut niiden kanssa kyllästymiseen asti, sanoo Haminan kaupunginpuutarhuri Veikko Lahtela.

Marjat houkuttelevat maistamaan, sillä niitä on istutettu monien kaupunkien puistoihin ja parkkipaikkojen laidoille. Jokamiehen oikeudet antavat luvan kerätä sieniä ja marjoja toistenkin mailta, mutta istutetut pensaat eivät ole luonnonmarjoja.

– Maistelu on sallittu, mutta emme toivo, että niitä tullaan keräämään ämpärin kanssa. Puhumattakaan siitä, että joku vielä talloo ne alleen. Pensailla on suuri koristearvo, Lahtela muistuttaa.

Maistelussakin kannattaa käyttää harkintaa.

– Liikennealueiden vierestä ei tietenkään kannata maistaa. Marjat voivat olla myös pölyisiä. Ennemmin sitten syvemmältä puistosta tai rantojen lähistöltä.

Jotkut kaupungit ovat perustaneet syötäviä puistoja. Sellainen on esimerkiksi Helsingin Mustikkamaalla.Jyväskylän kaupunki puolestaan on istuttanut yli 500 omenapuuta, joista saa vapaasti ottaa omenoita.

Lahtelan mielestä idea on hyvä, mutta toteuttamisessa voi tulla mutkia vastaan. Haminassa aroniapensaatkin pidetään matalina, jotta näkyvyys historiallisille valleille säilyisi.

– Valleilla voi tehdä vain pientä ehostusta. Rahakin on nykypäivänä on aika kova kehittäjä. Iso kysymys on myös se, kuka tällaisia puistoja hoitaa.

Kirjanpainaja valloittaa yhä Suomen metsiä

0
0

Kuusimetsiä tuhoavan kirjanpainajan valloitus Suomen metsissä jatkuu. Suomen metsäkeskus ja metsäntutkimuslaitos seuraavat kuoriaisen kantoja 36 mittauspisteessä eri puolilla Etelä- ja Keski-Suomea. Hyönteis- ja sienituhokoordinaattori Hannu Heikkilä Suomen metsäkeskuksesta kertoo, että alustavien tietojen mukaan kirjanpainajien kanta on yhä vahva.

Kirjanpainaja-kuoriaisen jälkiä löytyy helposti mittauspisteen luota Paimiossa. Tänä kesänä pyydyksiin on saatu pelkästään Paimiossa 20 000 kirjanpainajaa.

– Uros iskeytyy kaarnan alle ja kaivaa siihen kutukammionsa, johon se houkuttelee feromonilla kahdesta neljään naarasta. Naaraat lähtevät parittelun jälkeen kaivamaan omia käytäviään. Kun kaarnakuoriaisia on riittävästi nävertämässä, kuori irtoaa syksyllä isoina laattoina, vaikka latvus saattaa olla vielä ihan vihreä, kuvailee Heikkilä.

Kirjanpainajat ovat merkinneet ahkerasti puita jo vuosia

Kirjanpainajien määrää kutsutaan epidemiaksi silloin, kun liikkeellä on 15 000 kuoriaista pyydysrypästä kohden. Epidemia lähti liikkeelle Kaakkois-Suomesta vuoden 2006 paikkeilla.

Viime vuosien myrskyt ovat antaneet kirjanpainajille hyvän lisääntymisalustan. Metsään jääneet, heikentyneet puut maistuvat kuoriaisille.

– Se iskeytyy myös ihan terveisiin puihin pystyen tappamaan ihan terveen kuusen silloin, kun siihen samaan puuhun iskeytyy 2 000 - 4 000 kirjanpainajayksilöä, kertoo Heikkilä.

Heikkilä veistää puusta kaarnan, ja sen alta paljastuu aivan kuin kartta, jossa kirjanpainajat ovat mellastaneet. Nimikin taitaa tulla kuvioista.

– Kyllä se siitä varmaan osittain juontaa juurensa. Käytävien mosaiikki kaarnan alla on kyllä aikamoinen taideteos, pohtii Heikkilä.

Metsänomistajien pitää viedä tuhoutuneet puut pois

Metsänomistajat ovat huolestuneita. Useat ovat ostaneet feromonipyydyksiä suojelemaan kuusikoitaan. Tosin tuhoa estämään niistä ei ole, niillä voi seurata kantaa. Metsänomistajien kannattaisi viedä kirjanpainajan merkitsemät puut pois metsästä.

– Kannattaa kesäkuussa tai toukokuun puolella seurata varttuneita kuusikoita. Jos sinne ilmestyy kirjanpainajan iskeytymiä, kaataa sen kuusikon pois ja ajaa kuuset pois metsästä ja metsän läheisyydestä heinäkuun alkupuoleen mennessä. Näin ei tarjoa kirjanpainajalle hyvää lisääntymisalustaa, neuvoo Heikkilä.

Viewing all 9495 articles
Browse latest View live