Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luonto ja ympäristö | Tuoreimmat uutiset
Viewing all 9495 articles
Browse latest View live

Konkarimarjastajan surkea tulos: mustikkaa vain kymmenesosa normaalista

0
0

Mustikat alkavat hiljalleen kypsyä, mutta sadosta näyttää tulevan huono. Kokeneetkaan marjastajat eivät ole saaneet kokoon kuin muutamia kymmeniä litroja.

Pirkanmaalla Luopioisissa asuva Erkki Murto kulkee marjojen perässä pitkiä matkoja pitäjistä toiseen. Mustikka sato on tällä alueella huomattavasti alle keskiarvon, hän arvioi.

– Jos omia marjamääriä vähän vertailee, niin viime vuonna keräsin mustikkaa myyntiin kolme - neljäsataa litraa. Tänä vuonna olen kerännyt omaan käyttöön kolme-neljäkymmentä litraa enkä myyntiin yhtään litraa.

Murto arvioikin, että mustikkasato voi tänä vuonna jäädä jopa kymmenesosaan edellisvuosien sadosta.

Mustikkaa voi löytyä suojaisista notkelmista

Mustikanvarvut kärsivät vähälumisesta talvesta eikä kevään sääkään ollut otollinen mustikan kukinnalle.

– Nimenomaan talvi on se tekijä, joka vaikutti marjanvarsiin elikä ne ovat nyt ruskeita, eikä satoa voi tietenkään tulla. Kukintaan taas vaikuttivat kevään tuulet.

Korkeiden mäkien suojaisat notkelmat ovat Erkki Murron mukaan sellaisia paikkoja, joista löytyy tänä vuonna mustikkaa.

– Sellaisista paikoista, mistä olen aiempina vuosina löytänyt mustikkaa, niin tänä vuonna niitä ei löydy, vaan mustikkapaikat on hakemalla haettava, Murto muistuttaa.

Marjanpoiminnalla ei rikastu

Vaikka marjanpoiminnasta saadut tulot ovat verovapaita, suurista tuloista on silti turha haaveilla. Naapurimaista tuotavat marjat ovat niin halpoja, että hintakilpailussa poimijan on vaikeaa saada edes omia kulujaan peitettyä.

– No, ei tällä alueella ainakaan siitä bisnestä tule, että tuolta ulkomailta esimerkiksi Virosta tuodaan marjaa paljon halvemmalla ja se vie sen katteen pois tältä alueelta. Sen marjan hinta on niin halpa, että jos siitä haluaa saada jonkunlaisen toimeentulon, niin sitä marjaa ei kysyttäs, Murto sanoo.

Uutta sukupolvea ei tule marjametsälle

Kokenutta marjastajaa huolestuttaa se, että vanhemmat eivät enää vie lapsiaan marjametsään. Vaikka sato olisi hyvä, niin marjat jäävät poimimatta.

– Marjastaminen varmaankin kiinnostaa vanhempaa väkeä, mutta nuoria ei näe marjamettässä ollenkaan. Että sen on kyllä valitettavaa, että jos ei vanhemmat opeta lapsiaan marjastaan, niin niitä ei tule vastakaan marjamiehiä.

Jukka Töyli


Viileät yöt toivat helpotuksen kalalaitoksille

0
0

Esimerkiksi Taimen osakeyhtiön laitoksella Konnevedellä tilanne on rauhoittunut viime viikon jälkeen. Pahin näyttäisi  olevan ohi myös Savon Taimen Oy:n laitoksilla, sanoo toimitusjohtaja Mauno Liukkonen.

– Viikonlopun aikaanhan oli pikkusen viileämpää ja tilanne on jonkin verran rauhoittunut.

Liukkosen mukaan viileämpi vesi helpottaa tilannetta kalankasvatuslaitoksilla vaikka päivällä lämpötila nousee korkealle.

Pahimmilta uhkakuvilta säästyttiin

Laitoksilla seurataan tarkasti sääennusteita.

– Ennusteen mukaan näyttää edelleen siltä, että vaikka päivälämpötilat ovat korkeat niin yöt kumminkin pysyttevät tuolla 15-17 asteen paikkeilla, sanoo Liukkonen.

Nyt näyttäisi siltä, että kalankastatuslaitoksilla säästyttiin pahimmalta, vaikka kalakuolemia ehti jo tulla.

– Ei voi sanoa, että tilanne olisi täysin hallinnassa, mutta suhteellisen turvallisin mielin ainakin tällä hetkellä ollaan että tästä selvitään, sanoo Liukkonen.

Perämeri ei helteistä hetkahda

0
0

Heinä-elokuun vaihteessa Perämeren vesi on ollut monin paikoin harvinaisen kirkasta. Veden laatu ei kuitenkaan ole muuttunut, vaan kyseessä ovat paikalliset lyhyen aikavälin muutokset, jotka johtuvat muun muassa tuulista, kertoo erikoistutkija Mika Raateoja Suomen ympäristökeskuksesta.

– Rantaveden sameus ja läpinäkyvyys vaihtelevat sääolojen mukaan. Riippuu vähän siitä, mistä tuulee ja kuinka voimakkaasti tuulee. Tuulet pääsevät myllyttämään veden pohjaa, ja sieltä nousee sedimenttiä pintaan, jolloin vesi sameutuu. Sitten kun on tyvenempää muutaman päivän, aines laskeutuu takaisin pohjaan ja vesi kirkastuu. Tämä on aivan normaalia rytmiä kaikilla vesialueilla, kertoo Raateoja.

Vesi tummaa mutta hyvälaatuista

Veden väri meressä muuttui aiempaa tummemmaksi sodan jälkeen ja erityisesti 60- ja 70 -luvuilla, kun jokien varsilla tehtiin runsaasti metsien ja soiden ojituksia. Mika Raateojan mukaan joet ovat sen jälkeen tuoneet aiempaa enemmän kiintoainesta ja humusta Perämereen. Silti veden laatu Perämerellä on hyvä, arvioi Mika Raateoja.

– Kun katsotaan ravinnepitoisuuksia ja niiden mukanaan tuomia leväkukintoja, Perämeren veden laatu on selvästi Itämeren parasta, vakuuttaa ympäristökeskuksen tutkija Mika Raateoja.

Perämeri on karu vesistö, jossa ravinnepitoisuudet ovat alhaisia. Siksi helteilläkään sinilevälauttoja ei löydy kuten etelämpänä Itämerellä.

Kalastajille karuudesta on myös haittaa. Levää ja planktonia on vähän ja myös kalaa on vähemmän kuin monissa rehevissä vesistöissä.

Kuivuus laittoi stopin sienten kasvulle – tekohengitys saattaa auttaa

0
0

Ruokasieniä on tällä hetkellä Varsinais-Suomessa kehnosti. Lämpö ja erityisesti lämmin tuuli kuivattaa maan nopeasti ja lopettaa sienten kasvun.

Kantarelleja ehti jo nousta muutama viikko sitten, mutta myös niiden kasvussa on tauko. Vaikka tällä hetkellä on kuivaa, peli ei ole kuitenkaan vielä menetetty, sanoo biologi ja Turun sieniseuran varapuheenjohtaja Jukka Vauras.

– Ei missään tapauksessa ole peli menetetty. Kantarelli on satokauden pituudessa Suomen ykköslaji. Sitä voi löytää vielä vaikka jouluna, Vauras muistuttaa.

Sienet odottavat maan alla parempia aikoja. Jos helteiden päälle saadaan kunnon sade, sieniä voi putkahtaa pintaan rutkasti.

– Keltavahvero ei ole kovin nopea nousija, mutta herkkutatti saattaa tulla maasta päivässä. Herkkutattipaikoilla kannattaa käydä joka päivä, Vauras sanoo.

Auttaako tekohengitys?

Jos löytää mökin varjoisasta nurkasta kantarelleja keskellä kuivaa kautta, kastelu saattaa auttaa.

– Kyllä se vähän voi auttaa, mutta sitten siinä täytyy olla vähän tuulensuojaakin. Se haihtuu muuten niin nopeasti.

Kalenterin valossa tällä hetkellä metsässä pitäisi olla kantarellin ja tattien lisäksi haperoita.

Vapauta kala oikein veteen

0
0

Vapaa-ajan kalastajien etujärjestö ohjeistaa kalan vapauttamisesta sivuillaan. Tärkein valmistelu on etukäteen varautuminen, ettei tilanne tule eteen yllättäen.

Välineet kuntoon

Vieheistä kannattaa napsia ylimääräiset väkäset pois. Koukun irrottamista varten otetaan mukaan pihdit. Ongelle mentäessä otetaan mukaan koukunirrotuspuikko ja haukia pyytäessä taas pitkät pihdit.

Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön ohjeiden mukaan parasta olisi käsitellä kalaa vedessä. Siksi punnitusta, valokuvausta ja koukun irrotusta varten otetaan mukaan haavi tai vettä läpäisevä saalispussi. Haukea varten on olemassa vapautusmattoja.

Jotta kala ei vahingoitu, punnitusta ei pitäisi tehdä ripustamalla kala vaakaan, vaan punnitsemalla kala haavissa tai säkissä.

Limapinta vauriotta

Jos kala halutaan päästää hyväkuntoisena veteen, sen limapintaa ei saa vaurioittaa. Siksi saalista pitäisi käsitellä märillä käsillä ja vedessä.

Vapautuksen on hyvä tapahtua mahdollisimman nopeasti, samoin koukun irrotuksen. Koukkua ei saa repiä, vaan se käännetään irti tulosuuntaansa kohti. Ihanteellista olisi pidellä kalaa kaksin käsin vedessä, kunnes se jaksaa lähteä uimaan omin voimin. Kala kärsii roikottamisesta ja pudottelusta.

Nuori polvi ymmärtää

Juha Ojaharju Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöstä kertoo, että kalan oikeanlainen vapauttaminen on osa vastuullista kalastamista. Hänen mukaansa aika moni uuden polven kalamies on teesit omaksunut, mutta osa vanhemmasta väestä taas vieroksuu niitä.

– Ehkä taustalla on perinteinen käsitys siitä, että ruokaa ei saisi heittää pois eli ruuaksi kelpaavaa kalaa ei saisi päästää takaisin veteen. Ehkä taustalla on petovihaankin. Että kaikki hauet on kalastettava vesistä pois ja varsinkin suuret hauet. Se taas on meidän etujärjestömme mukaan huono idea.

Isot kalat pitävät särkikalakantaa kurissa. Lisäksi ne Ojaharjun mukaan ovat pieniä elinvoimaisempia ja tuottavat myös elinvoimaisia jälkeläisiä. Pienien kalojen vapauttaminen perustuu alamittasäädöksiin. Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö markkinoikin sitä, että vedestä nostettaisiin pelkästään keskimittaista kalaa.

 

Lisätty linkki  RKTL:n tutkija...- juttuun (06.08. 14  10.43 / J-P Tyhtilä )

Kalat kassiin vai takaisin veteen – mitä mieltä olet vapauttamisesta?

0
0

Ohjeet kalojen vapauttamisesta herättävät netissä ristiriitaisia tunteita. Osa kalannarraajista on sitä mieltä, että jo pyydetyn saaliin päästäminen on hullua hommaa. Harmittaako sinua, jos saalis täytyy vapauttaa?

Kuuleman mukaan ennen kävi usein niin, että alamittainen meritaimen tuppasi oudosti kuolemaan kalastuksen tuoksinassa, joten kalastaja sujautti sen saalispussiinsa sen sijaan, että olisi sen säädösten mukaisesti vapauttanut.

Nykyään täytyy esimerkiksi alimittainen meritaimen laskea veteen, vaikka se olisi väsytystaistelussa kuollut. Näin sanovat uudet määräykset. Mitä mieltä olet siitä?

Toisaalta, osa kalastajista kannattaa vakaasti pyydystä ja päästä - menetelmää, jossa saalis otetaan talteen vain digikuvina. Se vuosisadan kalansaalis onkin olemassa enää muistikortilla, kun itse kala päästetään automaattisesti veteen.

Kuiva kesä voi näännyttää siilitkin

0
0

Kemiläisen Katja Sipolan pihalla tuhisee kolme pientä siilinpoikasta aitauksessa. Niillä on lokoisat oltavat: oma suojaisa mökki ja ruokakin kannetaan nenän eteen monta kertaa päivässä.

Toisin oli silloin, kun ne löydettiin. Siilit ovat peräisin kahdesta poikueesta, eikä kukaan tiedä mitä niiden emoille on tapahtunut, mutta poikaset olivat pahasti nälkiintyneitä löydettäessä.

Ne päätyivät Meri-Lapin eläinsuojeluyhdistyksen kautta Sipolan hoitoon, ja tokenivat kissanpentujen maidonkorvikkeella ja kissan ruoalla. Nyt piikkipallerot keräävät painoa ja voimia, jotta ne voidaan syksyllä vapauttaa takaisin löytöpaikkaansa.

Kesä on ollut hankala siileille

Sipola kertoo, että eri puolilta Suomea on kuulunut huolestuttavan paljon viestejä orvoista siilinpoikasista. Kuiva kesä on nähtävästi vaikeuttanut niidenkin elämää.

– Varmaan emot ja poikasetkin ovat kärsineet kuivuudesta. Siilihän on hyönteissyöjä, joka syö muun muassa matoja. Näin kuivilla ilmoilla ei ole esimerkiksi matoja saatavilla maaperästä, Sipola arvelee.

Sipolalla on kokemusta siilien hoitamisesta jo kolmen vuoden ajalta; yhden siilin hän on jopa valmistellut horrokseen ja majoittanut talven yli kylmäkellarissaan, kun se kokonsa puolesta ei olisi pärjännyt luonnossa.

– Ensimmäinen siili tuli vähän vahingossa. Löysin sen kevättalvella hoipertelemassa pihalla, se oli todella laiha. Mitäpä siinä - kintaat käteen ja siili talteen ja sitten miettimään että mitä tälle tehtäisiin. Onneksi netistä löytyy heti ensiaputiedot, Sipola kertaa alkusysäystään siilien maailmaan.

Siileistä, niiden hoitamisesta ja ruokkimisesta löytyy hyvin tietoa esimerkiksi voittoa tavoittelemattomalta Siili kiikarissa -sivustolta.

Tunnista apua tarvitseva siili

Siili on rauhoitettu eläin, joka silloin tällöin saattaa tarvita ihmisen apua. Sipolan mukaan hädässä olevan siilinpoikasen tunnistaa helposti.

- Se hoipertelee, kävely on hyvin kellahtelevaa. Siilin poikasen silmistä näkee, jos se on kuivunut; ne ovat hyvin syvällä päässä, sellaiset kiillottomat viirut.

Nälkiintyneen aikuisen siilin puolestaan tunnistaa siitä, että se on muodoltaan enemmän soikea kuin pyöreä. Liian aikaisin kevättalvella herännyt siili ei pärjää ilman ihmisen tarjoamaa suojaa ja ruokaa.

Katajat väistyvät arvokkaiden lajien tieltä Jurmossa

0
0

Parikymmentä talkooleiriläistä hoitaa Jurmon perinnemaisemaa tällä viikolla. Joukkoon kuuluu luontoihmisiä aina Tšekistä ja Valko-Venäjältä asti. Päätyönä on raivata saarelta katajaa arvokkaamman kasviston tieltä.

Paraisten kaupunkiin kuuluvassa Jurmossa elää harvinaisia merilintuja ja useita uhanalaisia kasvi- ja hyönteislajeja. Saaren uhanalaiset ja silmälläpidettävät kasvilajit elävät laajoilla kanervanummilla, niityillä ja kalkkivaikutteisilla simpukkasorakedoilla.

Simpukkasorakedot ovat kasvistoltaan äärimmäisen arvokkaita. Heti ensimmäisenä talkoopäivänä leiriläiset löysivät erittäin uhanalaisen kesäketokatkeron.

Metsähallituksen luontopalveluiden mukaan talkootyö on Jurmossa tehokasta. Leiriläiset pystyvät päivässä raivaamaan saman alan, johon metsurilta tärvääntyisi kuukausi.


Oravanpoikanen oli villieläinhoitolan ensimmäinen potilas

0
0

Norra Vallgrundissa sijaitseva Pohjanmaan villieläinhoitola on toiminut kohta kymmenen vuotta. Sitä pyörittää luonnon ja eläinten ystävä Markku Harju. Palkkaa työstä ei makseta, vaan hoitolaa ylläpidetään Harjun ja vapaaehtoisten tukijoiden toimesta. Vuositasolla arviolta parisataa eläintä saa avun hoitolasta.

– Se, moniko niistä palautuu luontoon, riippuu siitä, miten ne ovat loukkaantuneet, Markku Harju sanoo.

Harju muistaa, että ensimmäinen luonnonvarainen eläin, jonka hän hoiti ja vapautti takaisin luontoon, oli pieni oravanpoikanen, oravannöösi.

– Olen vähitellen oppinut, miten niitä hoidetaan. Ja ennen kaikkea oppinut käyttämään kaikkea sitä tietotaitoa, mitä täällä Suomessa on. Esimerkiksi Korkeasaari, Ranua ja Ähtäri ovat saaneet kyllästymiseen asti vastata kysymyksiini siitä, miten tälläistä nöösiä hoidetaan, Harju kertoo.

Mikä nööseissä pelottaa

Harjun villieläinhoitolassa on ovet avoinna kaikille lajeille. Hoidokkeja tuo poliisi ja niitä tarjoavat yksityiset ihmiset.

– Kotkiakin on ollut viitisentoista, hirviä, peuroja, kettu, saukonpoikasia, ikävä kyllä rusakonpoikasia keväisin ja yksi kuuttikin keväällä, mutta sen toimitin heti Korkeasaareen, Markku Harju listaa.

– Ihmiset eivät oikein ymmärrä luonnon päälle. Esimerkiksi pikkulintuja ei uskalleta päästää lasitetulta parvekkeelta pois, Harju miettii.

– Mitä noissa nööseissä on pelättävää? Harva pystyy edes millään lailla vahingoittamaan ihmistä.

Haikea vapaus

Markku Harjulle villieläinhoitola ja eläinten hoitaminen on elämäntapa. Vahingoittuneen eläimen hoitaminen on joskus hyvin aikaavievää ja vaikeaa. Etenkin tällöin hoitaja ehtii jo kiintyä hoidokkiinsa ja takaisin luontoon vapauttamisen hetkellä ilon rinnalla on haikeutta.

– Kerran tuli kanahaukka, joka makasi maassa kyljellään ja oli totaalisesti lopussa. Kun sen sai siitä virkoamaan niin, että se pysyi tolpillaan ja sitten ruokittua niin, että siitä tuli vielä kunnon lintu, niin tottakai se tuntuu, kun sen päästää vapaaksi, Markku Harju kertoo.

– Tyydytystä se kuitenkin tuottaa, kun eläin tervehtyy ja pääsee vapaaksi. Siihen tässä tähdätään aina, Harju sanoo.

Kukkaluukku: Vihertietokeskus on puutarhurin aarreaitta

0
0

Ideoita, vastauksia kysymyksiin, hoito-ohjeita. Tässä vasta murto-osa kaikesta siitä, mitä vihertietokeskukset ja puutarhat voivat kotipuutarhurille tarjota. Esimerkkipuutarhasta voi löytyä loistavia uusia asioita kopioitavaksi omaan pihaan. Yksi tällaisista ideoista voi olla vaikkapa taiteen yhdistäminen kasveihin. Kukkaluukun Liisa Inkovaara kävi tutustumassa Satakunnan vihertietokeskukseen Porissa seuranaan vihertietokeskuksesta vastaava Pirjetta Sipiläinen-Salo.

Iloisen Muikkufestivaalin vakavat puheet: Kalastus hoitaa vesistöä

0
0

Kerimäen Muikkufestivaalin ensimmäisessä seminaarissa kalastajat saivat arvovaltaista tukea, mutta samalla arvostelua. Muikunpyynti ei uhkaa norppaa. Sen sijaan ammattikalastuksen alasajo uhkaa rehevöittää vesistöjä. Toisaalta pyydysten ja menetelmien olisi oltava ajanmukaisia.

– Tällä hetkellä on yleinen suuntaus, jolla pyritään nykyaikaista tehokasta ammattikalastusta ajamaan alas. Se on todella epätervettä kehitystä. Tässä kaikkein hulluinta on, että tehokas muikunkalastus, troolaus ja nuotanveto, eivät ole millään muotoa norpalle vaarallisia, eikä norppa siihen kuole, että muikut muka loppuisivat. Jonkun kalalajin tehokas pyynti on myös todella tehokasta vesiensuojelua. Jos muikunpyynti Saimaalta lopetetaan ja kalat jätetään järveen kuolemaan niin se lisää planktonia ja meillä on sinilevälautat kohta pysyvästi järvellä, toteaa Etelä-Savon ELY -keskuksen kalatalouspäällikkö Jorma Tiitinen.

Tiitinen ei kuitenkaan anna puhtaita papereita myöskään kalastajille eikäi vesialueiden omistajille. Yksituumaisuus olisi löydettävä vesialueiden yhdistämisessä, jotta kalastusalueet olisivat riittävän suuria tehokkaaseen pyyntiin. Se selkeyttää myös lupaviidakkoa. Tiitisen mukaan troolaamista ei pidä pelätä.

Jorma Tiitinen suosittelee tehokkaita, mutta norppaa ja lohikaloja säästäviä, säleporteilla varustettuja trooleja.

–  Nyt niitä voi kokeilla valtion piikkiin. Pakollisiksi ne tulevat ennen pitkää ja sitten hankinta menee kalastajan omaan piikkiin, Tiitinen neuvoo.

Erityisen jyrkän tuomion saavat laittomat ja laittomiin paikkoihin asetetut pyydykset. Ne vievät uskottavuuden viranomaisilta, norpansuojelijoilta ja kalastajilta.

Muikkua on ja lisää tulee

Puruvedellä on saatu hyviä muikkusaaliita tänä kesänä. Ensi kesäksi on luvassa vielä parempaa.

– Muikku on isokokoinen ja uutta muikkua, pientä hottamuikkua, on tulossa kohtalaisesti. Tuleva vuosikerta on hyvä, kertoo Puruveden kalastaja Paavo Pekkinen. Nytkin kalaa on saatu riittämiin sekä myytäväksi, että festivaalivieraiden syötäväksi.

Pekkinen todistaa myös Jorma Tiitisen puheet vesien hoidosta kalastamalla.

– Kyllähän ammattikalastajat aika paljon ravinteita nostavat järvestä. Ei tarvitse järjestää roskakalan vetoja siellä, missä on tehokas muikunpyynti, Pekkinen sanoo.

Muikkufestivaalia on haudottu vuosia

Kerimäen Muikkufestivaalin isäksi on mainittu entinen kunnaninsinööri Jorma Mattinen. Hän kuitenkin vaatimattomasti epäilee isyyttä.

– Tätä asiaa on käsitelty jo 1980 -luvulla, kun oli semmoinen kunnankohennuskampanja. Sieltä tämä on nyt otettu vaan esiin, sieltä arkiston uumenista. Nyt näyttääkin erinomaisen hyvältä. Sää suosii. Hyvää ohjelmaa ja mielenkiintoisia aiheita on useaksi päiväksi. Paljon ihmisiä on sitoutunut tämän ohjelman läpivientiin. Yhteistyö näyttää erinomaiselta, Jorma Mattinen kiittelee.

Kalastus on Kerimäen juttu, sanoo myös aluejohtokunnan puheenjohtaja Sari Peltonen. Festivaalin ohjelmassa on muun muassa nuottausnäytöksiä, muikunperkaus- ja rantaongintakilpailua ja kalan savustusta. Yleisöä viihdytetään erilaisella musiikilla, teatterilla, katusählyturnauksella, karaokella ja discolla. Myös ravintolapalveluita ja risteilyjä on tarjolla.

– Meillä saatiin valmiiksi aluebrändäystyö, josta tulee meille työkalu. Tarkoituksena on Kerimäen alueen elinvoimaisuuden kohentaminen sekä asukkaiden ja yritysten houkutteleminen. Ja kalastus vaan on Kerimäen juttu, Sari Peltonen sanoo. Hän myös kiittelee Savonlinnan kaupungin asennetta uuden kaupunginosan toimiin.

Festivaalin aluksi nimisuojattu Puruveden muikku sai oman tunnuksen, jossa pelkistetysti kuvastuvat kala ja maisema.

Muikkufestivaali jatkuu viikonloppuun asti, jolloin pidetään myös vetouistelun SM-kilpailu.

Pohjaveden taso alhaalla - vielä ei ole aihetta huoleen

0
0

Kuuma ja heinäkuussa kuivaksi muuttunut kesä vaikuttaa jo myös pohjaveteen. Pohjavedet ovat laskussa koko maassa ja Keski-Suomessa pohjavedet ovat 10 - 30 senttimetriin alempana verrattuna ajankohdan keskiarvoon.

Tilanne ei kuitenkaan ole vielä hälyyttävä, sillä viileä ja sateinen kesäkuu tasoittaa edelleen pohjavesitilannetta. Vasta kuluvan elokuun säät näyttävät, millainen pohjavesitilanne on syksyllä.

Vaikka syytä kuivuudesta varoittamiseen ei ole, Suomen ympäristökeskuksen geohydrologi Risto Mäkinen neuvookin tarkkailemaan oman kaivon vesitilannetta. Sateet ja kuivuus vaikuttavat pohjavesitilanteeseen aina viiveellä.

– Ihmisten kannattaisi katsoa omaa kaivoansa, jos se on se ainoa vedenlähde, että miten se vesi laskee. Viikoittain käy vaikka mittaamassa, siitä pystyy vähän ennakoimaan mikä se oma vesitilanne tulee olemaan. Pohjavesi on siitä mielestä jännä, että kun alkaa sataa, siinä menee kahdesta viikosta kuukauteen ennen kuin vesi alkaa kaivossa nousemaan, kun muualla on esimerkiksi järvet täynnä vettä, hän toteaa.

Uusi teollisuuspäästö Kokemäenjokeen – kuparia Bolidenin tehtaalta

0
0

Kokemäenjokeen on päässyt uusi teollisuuspäästö.

Viime viikon runsaiden sateiden seurauksena Boliden Harjavalta Oy:n Porin kuparielektrolyysitehtaan kellaritiloihin valui sadevettä. Tähän sekoittui metallipitoista vettä, joka valui lattiakaivon kautta viemäriin ja sieltä edelleen Kokemäenjokeen vajaa 10 kilometriä Porin keskustasta yläjuoksulle päin.

Erittäin haitallista

Boliden Harjavalla Porin-tehtaalta päätyi jokeen 122 kiloa kuparia. Kupari on eliöstölle erittäin haitallinen metalli.

Bolidenin mukaan lyhytaikaisenakin päästönä 122 kilon kuparimäärä on kohtalaisen suuri verrattuna laitoksen toiminnan normaalitilanteeseen.

Laitoksen ympäristöluvan mukainen kuparipäästön raja on neljä kiloa kuparia vuorokaudessa. Päästön haitallisuutta Kokemäenjoen eliöstölle arvioidaan yhdessä ympäristökeskuksen kanssa tutkimalla vedenlaatua ja sedimenttejä.

– Kokemäenjoen eliöstö on muutenkin jo kärsinyt isosta nikkelivuodosta, joten se saattaa olla herkempää tälle haitalle, erikoisasiantuntija Harri Helminen ely-keskuksesta sanoo.

Lähellä uimarantoja

Lähellä päästöpaikkaa on joessa uimarantoja. Harri Helminen kuitenkin arvioi, että päästöllä ei todennäköisesti ole ollut suurta haittaa uimareille tai muille ihmisille.

– Määrä on onneksi kuitenkin vähäinen, vaikka kupari on nikkeliä haitallisempaa. Vaikutuksia sekä ihmiselle että muille eliöille tutkitaan lähipäivinä, mutta ihminen onneksi kestää kuparia kohtuullisen hyvin, Helminen sanoo.

Päästön arvioidaan tässä vaiheessa jo virraneen merialueelle ja laimentuneen siellä. Boliden Harjavalta Oy lupaa tarkentaa tietoa päästömäärästä ely-keskukselle huomenna.

Edellinen suuri päästä Kokemäenjokeen sattui heinäkuun alkupuolella. Tuolloin jokeen pääsi 66 tonnia nikkeliä. Päästö aiheutti muun muassa simpukkakuolemia.

Myös viime kerralla vuodosta tiedottaminen kesti useita päiviä. Tälläkin kertaa ely-keskus sai vuodosta tiedon jo tiistaina mutta tiedotti siitä vasta keskiviikkona.

Porin ympäristöjohtaja Matti Lankiniemi puolestaan yllättyi Yle Satakunnan kysyttyä häneltä tapauksesta kommenttia. Lankiniemi kuuli asiasta ensi kertaa Ylen toimittajalta.

Ympäristöylitarkastaja haluaisi uudistaa vesiosuuskuntien pumppaamojen valvontaa

0
0

Vesiosuuskuntien jätevesipumppaamoiden toiminta on pitkälti omavalvonnan varassa. Pohjois-Savon ely-keskuksen ympäristöylitarkastajan Marja-Leena Skinnarin mukaan vesiosuuskuntien pumppaamot ovat ongelmallisia ympäristöviranomaisen kannalta.

– Esimerkiksi joistain jätevesien ylivuodoista tulee tietoja kuntaan ja osin ely-keskukseen, ja yhteistyössä yritämme näitä hoitaa ja tarvittaessa ohjeistaa. Mutta kaikki ylivuodot eivät tule edes meidän tietoon, vaikka niistä hyvä olisi ilmoittaa, Skinnari toivoo. 

Valtakunnallista keskustelua toivotaan

Skinnarin mukaan vesiosuuskuntien jätevesipumppaamoilla ja viemäriverkostoilla ei ole ympäristölupia eikä ely-keskus sitä kautta valvo niitä.

– Jopa valtakunnallisesti olisi hyvä keskustella siitä, miten vesiosuuskuntien pumppaamoiden valvonta tai ylivuodot hoidetaan, tai onko esimerkiksi tarve rakentaa hälytysjärjestelmiä, varoaltaita tai muita varojärjestelmiä.

Kuopion ja Suonenjoen rajan tuntumassa huomattiin eilen tiistaina jätevesiputken vuoto, joka ehti jatkua viikon ajan kenenkään huomaamatta. Suonenjoen alueella sijaitsevasta pumppaamosta valui maastoon arviolta 150 000 litraa jätevettä.

Läheiseen Ilvesjärveen jätevesi ei kuitenkaan ole valunut. Järvestä otetuissa näytteissä saastumiseen viittaavia bakteereja oli alle sallitun enimmäismäärän.

Vesipumppaamon perustamiseen ei tarvitse ympäristölupaa, mutta suunnitteluvaiheessa vesiosuuskunta kuuntelee kuntaa ja paikallista ely-keskusta. Vesiosuuskuntia on Pohjois-Savossa reilut 140.

Täällä on eniten metsäkanalintuja Lapissa

0
0

Tiedot käyvät ilmi metsäkanalintujen riistakolmiolaskennoista.

Ylitorniolta löytyi 7,3 metsoa ja Pellossa 7,1 metsoa per metsämaan neliökilometri. Kemijärveltä teeriä löytyi 5,9 ja Sallasta 5,8 metsäneliökilometriltä.

Keminmaassa riekkoja oli 3,7 ja Torniossa 3,6 lintua per metsämaan neliökilometri. Pyitä oli Ylitorniolla 5,5 per neliökilometri.

Kesän laskennassa ei löytynyt lainkaan teeriä Enontekiöltä ja Muoniosta. Yhtään riekkoja ei löytynyt Muoniosta, Pellosta eikä Ylitorniolta. Metsoja sentään löytyi kaikkien Lapin riistanhoitoyhdistyksen alueelta.

Vaikka suurimmassa osassa riistanhoitoyhdistyksiä metsäkanalintujen määrä on vähentynyt, joillakin alueilla lintuja on viime vuotista enemmän. Esimerkiksi metsoja on enemmän Inarissa, Pellossa ja Ylitorniolla. Teerikanta puolestaan runsastunut on Ranualla, riekkoja taas on viime vuotista enemmän Keminmaassa, Kolarissa, Ranualla, Sallassa, Tervolassa ja Torniossa.


Pohjois-Karjalassa metsäkanalintuja arveltua enemmän

0
0

Pohjois-Karjalan metsäkanalintukanta näyttää paremmalta, mitä alkukesästä pelättiin. Kylmien ja märkien säiden arveltiin verottavaan poikueita huomattavasti. Nyt näyttää kuitenkin sitä, että niin poikueiden kuin aikuistenkin määrä on maakunnassa kohtuullinen.

Metsokanta Suomen tihein

Viikonvaihteessa päättyneen riistakolmiolaskennan keskeneräisten tulosten perusteella voidaan jo olettaa, että metsokanta on Pohjois-Karjalassa valtakunnallisesti vahva.

– Näyttä siltä, että Pohjois-Karjalassa on metsoja keskimäärin noin viisi ja puoli yksilöä neliökilometrillä, kun esimerkiksi Pohjois-Savossa vastaava luku on noin 3 yksilöä neliökilometrillä.

– Itse asiassa meidän metsokanamme on Suomen tihein, sanoo riistasuunnittelija Reijo Kotilainen Pohjois-Karjalan riistakeskuksesta.

Metsokannan tiheys näyttää kuitenkin laskeneen viime vuodesta runsaat 10 prosenttia. Laskua on niin aikuisissa kuin poikueissakin.

Teerikanta vaikuttaa laskennan perusteella pysyneen viime vuotisella tasolla, tai jopa hieman nousseen, eli on nyt 10 lintua neliökilometrillä. Tämä on lähellä Kainuun määriä, jossa kanta on tihein. Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa teerikanta on laskenut viime vuodesta.

Pyiden määrä on laskenut viime vuoden laskentaan verrattuna merkittävästi. Pudotusta on noin kolmannes. Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa pudotus on ollut selvästi vähäisempi.

Superkuu nousee sunnuntaina

0
0

Mitä mahtoikaan alkuihminen ajatella nähdessään superkuun?

Luuliko sen kenties putoavan maahan, vai pitikö sitä jumalana? Vaikutuksen voidaan ajatella olleen melkoinen, kun täysikuu vielä nykyäänkin kiehtoo ihmistä niin monella tavalla, puhumattakaan superkuusta.

Superkuu-käsite rantautui Suomeen muutama vuosi sitten. Käsitteellä tarkoitetaan sitä, että kuu on ratansa puolesta lähimpänä maata juuri täyden kuun aikana.

– Tämä ei ole mikään kovin harvinainen ilmiö, vaan se taitaa tänäkin vuonna esiintyä peräti viisi kertaa, kertoo Lahden Ursa ry:n tiedottaja Marko Kämäräinen.

Lähimpänä ollessaan kuu näyttää noin 14 % suuremmalta ja 30 % kirkkaammalta kuin ratansa kauimmaisessa pisteessä.

– Kuu sijaitsee sunnuntai-iltana Vesimiehen tähdistössä, eikä erehtymisen vaaraa ole. Katseet kaakkoiselle taivaalle klo 22.30, mikäli sääolot sallivat. Ei tarvitse kiikareita tai kaukoputkeakaan, Kämäräinen muistuttaa.

Tutkija: Metsäpalon pienhiukkaset voivat viilentää palopaikkaa

0
0

Metsäpalon savu on paljolti pienen pieniä hiukkasia, jotka nousevat korkealle ilmakehään ja ajautuvat kauas. Ne voivat viilentää ilmakehää heijastamalla pois auringon lämpöä. Toisaalta, samalla vapautuu paljon hiilidioksidia, joka imee ilmakehään lämpöä.

Monimutkaista kokonaisuutta on tutkittu Juupajoen Hyytiälässä polttamalla määräala aiemmin hakattua metsää ja mittaamalla, mitä ilmaan nousee.

Työ tehtiin metsäopiskelijoiden kurssin osana. Samalla mitattiin, mitä palavasta metsänpohjasta nousee ihmisen nenän korkeudelle ja toisaalta pienlentokoneen kulkukorkeudelle.

Minne tuuli kuljettaa...

Selväksi tuli, että hiukkasia ja hiilidioksidia tulee suuria määriä. Mutta miten ne lopulta ilmakehään vaikuttavat, on erittäin monimutkainen kysymys, arvioi erikoistutkija Aki Virkkula Ilmatieteen laitokselta.

– Sitä me juuri tutkimme. Hiilidioksidi tosiaan lämmittää. Mutta hiukkaset ovat aluksi melko tummia ja lämmittävät, sitten ne vaalenevat ja jäähdyttävät. Se riippuu palamisen lämpötilasta.

Pienet ja kevyet hiukkaset kulkeutuvat tuulien mukana kauas, esimerkiksi napajäätikölle. Siellä ne ainakin ovat tummempia kuin hohtava lumi, eli sitovat ympäristöönsä lisälämpöä aivan kuin noki keväthangella.

Aki Virkkula arvelee, että kokonaisvaikutus olisi lämmityksen puolella, mutta itse palopaikalla voi viiletäkin - palanut alue on pian harmahtava ja vaaleampi kuin tumma havumetsä.

Tutkimuksessa oli mukana tutkijoita myös muun muassa San Josen valtionyliopistosta Kaliforniasta. Siellä on useinkin metsäpaloja, mutta niin suuria, että tutkimus on vaikeaa. Hyytiälässä oli mahdollisuus tehdä työ hallituissa oloissa eikä hätätilanteen keskellä.

Kotimaassa koetta järjestelivät muun muassa Helsingin yliopisto sekä Ilmatieteen laitos.

Kroatialaistehtaan uudistustyöt veivät suomalaiskoirilta kyylääkkeen

0
0

Koirille tarkoitettua kyyn myrkyn vasta-ainetta on tällä hetkellä hyvin vaikea saada Suomesta. Tuote on loppu eläinlääkkeitä myyvästä tukusta.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea myöntää tällä hetkellä erityislupia kahdelle valmisteelle, joita käytetään kyynpuremien hoitoon koirilla. Toinen lääke on kuitenkin niin kallis, että sitä ei yleensä käytetä lemmikkien hoidossa. Yksi annos vasta-ainetta maksaa jopa tuhansia euroja. Yleisemmin koirilla käytettävä tuote maksaa noin sata euroa per annos.

Eläinlääkäri Mari Vainionpää kertoo, että Yliopistollisen pieneläinsairaalan varastoissa Viikissä on yhä edellisinä vuosina ostettua vasta-ainetta. Uutta vasta-ainetta ei tänä vuonna ole saatu.

– Tilanne on tällä hetkellä se, että tukussa ei ole sitä saatavilla. Sitä ei ilmeisesti edes valmisteta, tai jos valmistetaankin, sitä ei tänne Suomeen saada.

Puremaan on muutakin hoitoa

Vainionpää kuitenkin vakuuttaa, että koiran hoito onnistuu yleensä myös ilman vasta-aineita.

– Ilmankin on aikaisemminkin pärjätty. Pääasiallinen hoito kyynpuremissa joka tapauksessa on suonensisäinen nesteytys, opioidikipulääkitys ja mahansuojalääkitys. Tarvittaessa tehohoidon kautta jatkohoito, suurin osa pärjää ihan niillä.

Yleisimmin koirille annettavaa vasta-ainetta tuo Suomeen Circlum Farmasia -yhtiö. Proviisori Sini Vahervuori kertoo, että lääkettä valmistetaan yhdessä tehtaassa Kroatiassa. Tänä vuonna tehtaalta saatiin vain puolet siitä erästä, jonka yhtiö tilasi. Ensi vuoden tilanteesta ei vielä ole tietoa, sillä tehdasta uusitaan parhaillaan. Muutostyöt on pakko tehdä, jotta tehdas täyttää EU:n vaatimukset.

Eläinlääkäri muistuttaa, että koirille ei kannata antaa ihmisille tarkoitettuja kyytabletteja.

Boliden kuparipäästöstä: Moni asia meni pieleen

0
0

Boliden Harjavallan mukaan kuparipäästö Kokemäenjokeen oli onnettomien sattumusten summa. Porin tehtaalta pääsi viime viikolla 122 kiloa kuparia ja viimeisimmän tiedon mukaan lisäksi myös muita metalleja jokeen. Tehtaan mukaan määrä ei ylitä luparajoja.

Kupari on eliöstölle erittäin haitallinen metalli.

Reikä kellarissa

Boliden pahoittelee kuparipäästöään Kokemäenjokeen. Tehtaan toimitusjohtajan Timo Rautalahden mukaan pääsyy vuodolle oli rankkasade, mutta myös moni muu asia meni tehtaalla pieleen.

– Tehdasalueen viemäriverkoston kapasiteetti ei riittänyt ja sadevettä pääsi prosessitilojen kellariin. Vesimäärä huomattiin heti, mutta sitä ei välittömästi päästy poistamaan muun muassa sähköhäiriön vuoksi.

Lisäksi prosessilaitteessa oli toimintahäiriö ja kellariin pääsi muutamia kuutioita prosessiliuosta.

– Kaiken lisäksi kävi ilmi, että vara-altaanomaisessa kellaritilassamme oli reikä, jota pitkin vesi ja prosessiliuos pääsivät eteenpäin.

Rautalahden mukaan on edelleen epäselvää, miksi tehtaan pumppausjärjestelmä ei estänyt päästön etenemistä jokeen.

PH-mittauskin petti

Rautalahti vakuuttaa, että päästöstä huolimatta riskien arviointiin panostetaan tehtaalla kuitenkin riittävästi.

– Arviointia kehitetään jatkuvasti. Nikkelipäästön jälkeen aloitimme välittömästi arvioinnit Harjavallassa ja Porissa. Yritämme varautua kaikkiin kuviteltaviin häiriötilanteisiin.

Päästö tapahtui viime viikolla, mutta siitä kerrottiin julkisuuteen vasta tämän viikon keskiviikkona.

– Jokeen pääseviä vesiä analysoidaan neljän päivän keräilynäytteillä.  Viimeinen näyte analysoitiin maanantaina ja sen jälkeen olimme heti yhteydessä viranomaisiin.

Näytteenoton lisäksi käytössä on jatkuva pH-mittaus, mutta tämäkin seuranta petti.

– Mittari oli juuri uusittu eikä tiedonsiirto automaatiojärjestelmään toiminut.

Viewing all 9495 articles
Browse latest View live