Ilves on tappanut Sotkamossa poikkeuksellisen paljon lampaita. Naapurinvaaran perinnelaitumelta löytyi keskiviikkona kaikkiaan kymmenen lampaan raatoa. Lampaista suurin osa oli karitsoita.
Naapurinvaaran perinnebiotooppilaitumelle lampaat olivat saapuneet Saramon luomulammastilalta Nurmeksesta. Tilan parisataapäinen lammaskatras laiduntaa kesäisin eri puolilla Itä-Suomea. Naapurinvaaralla lampaita oli reilu 30. Ilvesvahinkoihin ei aiemmin ole törmätty, sanoo lammastilallinen Kalle Ruokolainen.
– Ensimmäinen kerta tämä oli. Hämmentävää tässä on se, ettei ilves ollut syönyt kuin pikkuisen yhden lampaan paistia ja toiselta avannut mahan. Muut oli vain tapettu.
Henkiin jääneistä lampaista kaikki karitsat ja niiden emät on siirretty pois Naapurinvaaralta. Kotiin lähtivät myös ne emät, joiden karitsan ilves tappoi.
– Ne täytyy lypsää, kun karitsa ei ole enää imemässä maitoa. Naapurinvaaralle jäi laiduntamaan 13 uuhta aiempaa lähemmäs asutusta.
Hoitosopimuksessa on tiukkoja pykäliä muun muassa siitä, kuinka paljon tietyllä paikalla pitää olla lampaita. Nyt lampaita on hieman liian vähän.
– ELY-keskus valvoo sopimusta, pitää nyt olla yhteydessä sinne ja katsoa mitä tehdään. Ne kyllä ovat aiemmin puuttuneet varsin pieniinkin asioihin, sanoo Ruokolainen.
Saramon lampailla on laidunmaita monessa eri paikassa. Osa laiduntaa kotipihassa, osa vanhoilla nautalaitumilla sekä osa perinnebiotooppilaitumilla hoitosopimuksella eri puolilla.
– Lampaita on sopimuksilla Kuopiossa, Nurmeksessa, Sotkamossa parissakin paikassa. ELY-keskus tekee sopimuksia ja heillä on ollut vähän vaikeuksia löytää kohteisiin eläimiä, toteaa Ruokolainen.
Tappaja on varmuudella ilves
Petovahinkoja korvataan Sotkamossa muutama vuodessa, toteaa Sotkamon maaseutupäällikkö Jari Korhonen.
– Kyllä tässä tapauksessa lampaita on tapettu kerralla aivan poikkeuksellinen määrä. Tavallisesti ilves tappaa vain pari-kolme lammasta.
Selvää syytä ilveksen käyttäytymiseen ei ole saatu selville, sanoo Korhonen.
– On kylläkin spekuloitu sillä, että olisiko tässä ollut käynnissä jonkinlainen opetustapahtuma. Toisaalta tähän aikaan vuodesta ilveksen pennut ovat vielä kovin pieniä.
Tappaja on ollut varmuudella ilves, sanoo Korhonen.
– Vaihtoehtoina on koira tai ahma, mutta puremajäljistä ja tappotavasta voi päätellä että kyseessä on ilves. Esimerkiksi ahma irrottaa pään ja voi viedä sen mukanaan, mutta kaikkien lampaiden päät olivat tallella. Samoin olemme voineet mitata kulmahampaiden etäisyyden.
Toistaiseksi ilves ei ole palannut samalle laitumelle. Se on mahdollista, sanoo Korhonen.
- Kesällä ilves hyödyntää tappamiaan raatoja muutamia päiviä, kun se pysyy sulana. Ja sanotaan nyt näin, että laidunkautta on pitkästi jäljellä.