Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luonto ja ympäristö | Tuoreimmat uutiset
Viewing all 9495 articles
Browse latest View live

Saimaalta löytyi uusi kalalaji

0
0

Saimaalla on havaittu uusi vieraskalalaji, valkoevätörö. Valkoevätörö tarttui onkimiehen koukkuun kalastuskilpailussa Saimaan kanavalla.

Mustaanmereen ja Kaspianmereen laskevista joista kotoisin oleva valkoevätörö on pohjalla elävä särkikala, joka pienen kokonsa takia harvoin jää normaaleihin kalanpyydyksiin.

Kalataloudellista merkitystä valkoevätöröllä tuskin tulee olemaan, ja sen mahdollisista vaikutuksista ravintoverkkoon tiedetään vasta myöhemmin, kerrotaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tiedotteessa.

Valkoevätörön saapumisvuosi jää arvoitukseksi, eikä vielä tiedetä, kuinka laajalla alueella sitä esiintyy. Uusien kalalajien löytyminen on Suomessa harvinaista, joskin aiemmin 2000-luvulla maahamme on jo vakiintunut kaksi vieraslajia, hopearuutana ja mustatäplätokko.


Hirviöhauki, sintti vai vanha saapas – kuvaa kalasaaliisi!

0
0

Kesällä moni pakkaa syötit mukaan ja painuu kalareissulle. Toiset suosivat lempeää järvimaisemaa ja mato-onkea, toisille taas koskikalastus ja jämerä virveli tuovat parhaat kalastuskokemukset.

Ota ja lähetä meille kuva hämmentävästä, hauskasta tai muuten vain mieleenpainuvasta kalasaaliistasi. Saitko otuksen, jota et tunnista? Tai kaksipäisen ahvenen? Vai kävikö kuten sarjakuvissa, ja koukkuun tarttui vanha polkupyörän runko?

Voit lähettää kuvan alla olevalla lomakkeella tai jakaa sosiaalisessa mediassa, kuten Instagramissa tai Twitterissä aihetunnisteella #kalasaalis.

Kokoamme kuvat jutuksi. Lähetäthän vain kuvia, joihin sinulla on oikeudet. Emme maksa kuvista palkkioita.

Harvinainen siperiankurmitsa bongattiin Lemin Karhunkylässä

0
0

Lemin Karhunkylästä bongattiin viime viikon keskiviikkona Suomessa harvinainen siperiankurmitsa. Havainnon teki mäntyharjulainen Markku Loippo. Lintu on tavattu Suomessa alta sata kertaa, Etelä-Karjalassa vain seitsemän kertaa.

Loipon mukaan Tundran tuntumassa, Itä-Siperiassa pesivä muuttolintu eksyi Karhunkylään joko kompassihäiriön tai muiden lintujen mukana.

– Rankkasateiden ja kovan tuulen vuoksi lintu päätyi maahan, Loippo kertoo.

Pikkupojasta lähtien lintuja tarkkaillut Loippo kertoo saaneensa harvinaisesta havainnosta lisää intoa lintuharrastukseensa.

– Tämä on henkilökohtaisesti tärkeä havainto. Olenkin loma-aikana käynyt nyt päivittäin linturetkellä.

Kottaraisen kokoinen siperiankurmitsa talvehtii Arabianmeren rannoilla ja sitä tavataan Afrikassa saakka. Linnun pääkanta on Australiassa ja Filippiineillä.

Laiton katiska söi ainakin yhden saimaannorpan kuutin kalastusrajoitusaikana

0
0

Saimaannorppavesillä on käytetty luvattomia pyydyksiä tänäkin vuonna kielloista huolimatta. Norppavesillä kalanpyydyksiin on viranomaisten tietojen mukaan kuollut neljä saimaannorppaa.

Viimeisin tapaus tuli viranomaisten tietoon kesäkuun lopulla. Tuolloin kuutti oli joutunut rajoitusalueella sijainneeseen kokoontaitettavaan kangaskatiskaan. Viranomaisten mukaan siinä ei ollut nielurajoitinta ja katiskasta puuttuivat myös pyydysmerkit sekä tieto pyydyksen asettajasta.

Luvattomasta pyydyksestä on tehty rikosilmoitus.

Kolme aiempaa tapausta tuli viranomaisten tietoon aiemmin keväällä. Nuori norppa takertui helmikuussa talviverkkoon ja kaksi kuuttia kuoli rajoitusaikana pyydyksiin rajoitusalueiden ulkopuolella.

Katiskan nielu pitää varmistaa

Viranomaisten mukaan kalastuksenvalvojien rajoituksia on noudatettu pääosin hyvin, vaikka huomautuksiakin on jouduttu antamaan.

Joka viidennen valvonnassa tarkistetun katiskan nielu oli sellainen, että kuutti voisi mennä kalapesään. Kuuttien turvaksi sovituilta kalastusrajoitusalueilta löydettiin myös kuusi vaarallista kalaverkkoa.

Huhtikuun puolesta välistä kesäkuun loppuun kestäneessä valvonnassa tarkistettiin miltei 400 katiskaa.

Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela neuvoo tiedotteessa, että katiskan nielu pitää vahvistaa siten, ettei se leviä yli viidentoista senttimetrin. Näin norppa ei pääse sisälle pyydykseen.

– On syytä huomioida, että nielun kokoa koskeva pyydystyyppiasetus on keskeisillä norppa-alueilla voimassa ympärivuotisesti.

Kalastusrajoitusten toimivuus on saimaannorpan suojelun perusta ja tavoitteena on ehkäistä kuuttien kalanpyydyskuolemat kevätkautena. Rajoittamaton kalastus johtaisi saimaannorpan sukupuuttoon, muistuttaa Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä.

Saimaannorpan kanta-arvio on 310 norppaa. Tavoitteena on, että saimaannorpan talvikanta kasvaa vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä.

Utsjoen Kevolla mitattiin 30,7 astetta

0
0

Utsjoen Kevolla mitattiin maanantaina 30,7 asteen lämpötila. Lappi olikin maanantaina maan lämpimin maakunta ja helle houkutti ihmiset rannoille nauttimaan auringosta ja uimaan. Inarin kunta taas oli maanantaina lämpimin kunta - Inarinväylällä mitattiin 30,2 astetta, Angelissa sekä Nellimissä elohopea nousi 28,2 asteeseen. Kilpisjärvellä mitattiin 25,7 astetta ja Sodankylässä sekä Rovaniemen rautatieasemalla 27,4 astetta.

Lämpimät säät lämmittävät Lapin järvi- ja jokivesiä tällä viikolla nopeasti. Utsjoen Kevojärven pintaveden lämpötila oli maanantaina 14 astetta, Inarin Inarinjärven 15,9, Rovaniemen Sierijärven 18,9.

Kemijoki kimmelsi maanantaina houkuttelevasti ja Rovaniemen uimarannalla kuului riemukkaita kiljahduksia.

– Uimme eri tyyleillä ja teemme vedessä sekä rannalla temppuja. Kuperkeikkoja ja muuta hauskaa, kertoo Ronja.

Ronja ja kaverinsa Ronja sekä Neea tuovat rannalle kylmälaukuissa syötävää ja juotavaa. Tytöt vakuuttavat muistavansa juoda tarpeeksi.

– Viihdymme rannalla monta tuntia kerrallaan, sanoo Neea.

Rannalla voi nähdä monenlaisia hiekkarakennelmia. Kaksi pientä poikaa olivat koristaneet hiekkalinnansa koiranputkilla.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Lappiin on luvassa hellettä ainakin torstaihin saakka. Länsi-Lapissa mittarilukema voi kavuta 30 asteen tienoille - helle voi aiheuttaa riskiryhmille terveysongelmia.

Vehreinä lainehtivat ohrapellot jäävät haaveeksi

0
0

Ohran viljelijät ovat hankaluuksissa Hämeessä. Alkukesän sateet ovat paikoin kellastuttaneet peltoja pahasti, mikä vähentää satoa.

Kärköläläinen maatalousyrittäjä Hannu Virtanen ei muista yhtä sateista alkukesää koko 35-vuotisen viljelyuransa ajalta.

– Salaojien paikat ovat vihreänä, mutta muuten on isoja keltaisia laikkuja, kuvailee Virtanen ohrapeltonsa tilaa.

Ohra kärsii muita viljoja herkemmin liiasta vedestä. Viljaa kellastuttaa lähinnä typen puute, kun vedessä lilluvassa maassa ei ole ilmaa.

Vielä on vaikeaa arvioida, kuinka paha tilanne kokonaisuudessaan on.

– Kasvusto on kirjavaa, on hyvässä ja huonossa kunnossa olevia peltoja. Ilman muuta sadon määrä on alentunut jonkin verran, kertoo kasvintuotannon asiantuntija Jukka Miettinen Pro Agria Etelä-Suomesta.

Kellastunut viljakin voi vielä toipua

Poutainen sää korjaa osittain viljan vaurioita, mutta liika hellekään ei ole hyväksi sadolle.

– Keltaiset alueet eivät ole onneksi kovin suuri osa pellosta, vaikka jonkin verran satomenetystä tulee, arvioi ohraa viljelevä Hannu Virtanen.

Virtanen aikoo elvyttää kellastuneita korsiaan kasvitautien torjunnalla ja lisäravinteella.

Pohjoismaiden suurin mallasvalmistaja Viking Malt on huolissaan ohrasadosta. Yhtiö hankkii ison osan ohrastaan Päijät-Hämeestä.

Hallinto-oikeus kumosi merimetsojen metsästysluvat

0
0

Vaasan hallinto-oikeus on kumonnut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämät merimetsojen metsästysluvat ja palauttanut ne uudelleen käsittelyyn. ELY-keskus oli myöntänyt luvat Kristiinankaupungin ja Oravaisten-Monån alueille.

Kristiinankaupungin rannikkoalueille lupa oli myönnetty 200-300 merimetson ja Oravaisten-Monån alueella 100 merimetson metsästämiseen. Päätöksistä valittivat Suupohjan lintutieteellinen yhdistys sekä Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhidtys.

Hallinto-oikeuden mukaan merimetson kalavesille aiheuttaman vahingon on oltava vakava, että metsästyslupa voidaan myöntää. Hallinto-oikeus katsoo, että nyt tehdyissä metsästyshakemuksissa oleva yleisluonteinen selvitys ei ole riittävä osoittamaan merimetsojen kalastukselle ja kalakannoille aiheuttamaa vakavaa vahinkoa kyseessä olevalla alueella.

Mikäli metsästylupien hakijat eli alueilla toimivat kalastajat haluavat edelleen merimetsojen hävittämistä, niiden tulee palauttaa asia uudelleen ELY-keskuksen käsiteltäväksi.

Uimarannoilla väistellään hanhien kakkaa – "Suurempi ongelma kuin lokit"

0
0

Valkoposkihanhet ovat alkaneet viihtyä uimarannoilla Lahdessa. Kesän ensimmäiset linnut tulivat rannoille jo kesäkuussa, mutta heinäkuun aikana hanhien määrän odotetaan kasvavan poikasten kuoriuduttua.

– Lahden mittakaavassa hanhet ovat suurempi ongelma kuin sataman lokit, kaupunginpuutarhuri Hannu Neuvonen sanoo.

Hän viittaa hanhien aiheuttamaan vaivaan ja työmäärään kaupungin uimarannoilla. Esimerkiksi vihertoimen ylläpitämät Mukkulan ja Ankkurin uimarannat on puhdistettava lintujen jätöksistä päivittäin.

– Tilanne on pahentunut viime vuosina. Ei ole kiva, jos joku astuu rannalla hanhen kakkaan.

2000-luvun tulokas

Biologi Esa Lammi Päijät-Hämeen lintutieteellisestä yhdistyksestä vahvistaa kaupunginpuutarhurin havainnon oikean suuntaiseksi. Vesijärven ensimmäinen valkoposkihanhipari pesi järvellä vuonna 2000.

Siitä lähtien lintukanta on vahvistunut vuosi vuodelta. Nyt kanta on noin 120 pesivää paria.

– Laji on Päijät-Hämeessä tämän vuosituhannen tulokas. Määrät ovat runsastuneet. Valkoposkihanhi elää vain Vesijärvellä, Päijänteellä satunnaisesti.

Heinä–elokuussa tämän kesän poikaset oppivat lentämään. Silloin hanhet tulevat joukottain oleilemaan nurmikoille ja uimarannoille.

– Kun poikaset lentävät hyvin ja ovat omillaan, hanhet kerääntyvät pelloille, eivät enää uimarannoille, Lammi kertoo.

Valkoposkihanki on rauhoitettu lintu. Lahden kaupunginpuutarhuri toivoo kuitenkin keskustelua ja päätöksiä kannan rajoittamisesta.


Tutkijat jalkautuvat soille – kiikarissa uusia soita valtion soidensuojeluohjelmaan

0
0

Viranomaiset ovat etukäteen valinneet tutkijoiden tänä kesänä koluamat suot. Maastossa tarkastettavia soita on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kummassakin 30-40. Viranomaiset etsivät uuteen soidensuojeluohjelmaan esimerkiksi Kanta-Hämeestä erityisesti järven rantojen soita, puronvarsien soita ja harjujen soita. Tällaiset suotyyppit ovat heikosti edustettuina nykyisessä soidensuojeluohjelmassa, kertoo ylitarkastaja Pertti Heikkinen Hämeen ELY-keskuksesta.

– Kohteet on etukäteen valittu, ja valinnan taustalla on monia perusteita. Olemme käyttäneet esimerkiksi ilmakuvatulkintaa, jotta on saatu selville soiden luonnontilaisuutta. Mukana on myös ollut tietoja Ympäristöministeriön eliölaji-tietojärjestelmästä, eli etukäteen on selvitetty uhanalaisten lajien esiintyminen, kertoo Heikkinen .

– Maastossa tarkastellaan suotyyppejä ja lajistoa, mutta kenttätyöntekijät katselevat myös alueiden rajauksia. 

Jatkossa valtio voi ostaa suojeluohjelmaan päässeet suot tai ne voidaan rauhoittaa maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella.

Pitkospuut avaavat Liesjärven Soukonkorven yleisölle

0
0

Metsähallitus rakentaa Liesjärven kansallispuistoon uusia pitkospuita.

Metsähallitus tekee pitkokset osin erittäin vaikeakulkuiseen Soukonkorpeen, missä voi tarkastella suon ennallistamisen merkitystä luonnolle. Korpeen rakennetaan osin vankityövoimalla pitkosta vajaat puoli kilometriä.

Soukonkorven lenkki on aikaisemmin tarkoitettu vain tutkijoille, mutta pitkospuut avaavat sen myös yleisölle.

Metsähallitus on jo saanut valmiiksi Tammelan Torronsuon pitkostamisen.

Suurimmat mansikat suuhun ämpäriä täyttämästä

0
0

Kesäisellä mansikkapellolla kumartelee työkseen marjoja poimivien lisäksi parisenkymmentä omaan varastoon poimijaa. Itse poimittuna säästää litrahinnassa noin puolet valmiina poimittuihin verrattuna. Useimmat poimijat ovat kuitenkin säästöjen sijaan paikalla mukavaa kesäpäivää viettämässä, poimien ja maistellen marjoja sen minkä jutustelulta ehtivät.

Nuoripari Kati ja Matias ovat noin puolessa tunnissa ehtineet kerryttää laatikollisen eli noin viiden kilon verran iloisen punaisia mansikoita.

– Ensimmäistä kertaa olemme täällä poimimassa. Tämä on hauska tapa viettää päivää. Lapset voivat leikkiä tuolla ja aikuiset poimia mansikoita.

Valtarin vihannestilalla viljellään marjat ja muut vihannekset ilman torjunta-aineita. Poimijat Kati ja Matias kertovat tämän vaikuttavan selvästi makuun. He  pitävät ilman torjunta-aineita viljeltyjä mansikoita maultaan huomattavasti parempana kuin tehotuotettuja.

Matias kertoo tekevänsä tuoreista marjoista ensimmäiseksi mansikkapiirasta.

– Ja osa syödään varmasti sellaisenaan kermavaahdon kera, hän toteaa.

Osmo Koponen Laihialta kertoo syövänsä osan saaliistaan nyt, osan hän laittaa säilöön talvea varten. Myös hän pitää torjunta-aineettomuutta etuna.

– Yleensä kaikkea mitä on mahdollista, niin luomuna ostetaan.

– Kyllä tämä hyvältä tämä Polka maistuu. Silloin tällöin on pitänyt laittaa suuhun suurimpia löytöjä, ettei täyty liian nopeasti ämpärit, Koponen nauraa.

Koponen neuvoo huonoselkäisiä keräämään marjasatonsa polviasennossa. Silloin ei selkä rasitu nopeasti ja leppoisaankin tahtiin poimiessa isot marjat täyttävät ämpärit nopeasti.

Nuoret ovat löytäneet itsepoiminnan

Marjatilallinen Jarmo Valtari kertoo itsepoiminnan suosion lähteneen uuteen nousuun.

– Viisi, kymmenen vuotta sitten itsepoiminta hiipui, kun vanhat polvet eivät jaksaneet enää poimia. Nykyään tiedostavat nuoret ovat löytäneet itsepoiminnan ja arvostavat torjunta-aineetonta viljelyä, Valtari toteaa.

Tilan ensimmäisenä itsepoimintapäivänä viljelijä ei itse ehdi pellolle edes kääntymään. Myynti ja asiakaspalvelu pitävät miehen kiireisenä.

– Tällä hetkellä ei tarvitse pelätä, että marjat jäisivät pensaisiin, sillä niin paljon on jo kyselty itsepoiminnan alkamispäivän perään. Sää näyttää erittäin hyvältä marjan laadun ja poimintakelien suhteen, Valtari pohdiskelee.  

Marjanviljelijät kokeilevat uusia marjalajikkeita vuosittain. Hyväksi osoittautuneet jäävät seuraavaksi vuodeksi viljelyyn.

–Meillä suosituin lajike on edelleen makutestien voittaja Polka, jota on saatu kolean kelin vuoksi odotella. Varhaislajikkeet kypsyivät ajallaan, Valtari kertoo.

Vaihteleva kesäsää tuottaa lisätyötä kaupunkien viheralueilla

0
0

Vaasassa on otettu käyttöön altakastelujärjestelmä istutusalueilla. Sekä yksi- että monivuotisille kasveille tarkoitettua järjestelmää on testattu Vaskiluodon sillan kupeessa ja kokemukset ovat hyviä.

– Erityisesti tällaisena kuivana kesänä se on toiminut hyvin, sanoo viheraluehortonomi Leila Roininen Vaasan kaupungilta.

Kuivuus on ollut tänä kesänä viileyttä suurempi harmi.

– Kastelua on joutunut tekemään huomattavasti normaalikesää enemmän. Toisaalta nurmikot eivät ole kasvaneet samaan tahtiin, joten asialla on omat hyvät ja huonot puolensa, Roininen nauraa.

Istutuksilla vaihtelua kaupunkikuvaan

Kaupunkikuvaa kesäksi elävöittämään tarkoitetut yksivuotiset istutukset vaihtelevat vuosittain.

– Vuosittain tulee uusia lajikkeita erityisesti kesäkukista, joita sitten otamme kokeiluun, mutta kyllä ne perusasiat aina melko samanlaisena pysyy. Väreillä pystytään tekemään uutta ilmettä, Roininen sanoo.

Kaupunkien väliseen viheralueiden kilpavarusteluun Leila Roininen ei usko, mutta sanoo olevansa tyytyväinen Vaasan kaupungin viheralueisiin.

– Ei ole kilpavarustelua, mutta kyllä itse aina toiseen kaupunkiin mennessäni katson minkänäköistä siellä on. Olen vain tyytyväinen jos muuallakin on hienoja istutuksia. Vaasassa on mielestäni kivat viheralueet, joita myös hoidetaan hyvin moneen muuhun kaupunkiin verrattuna, Leila Roininen vertaa.

Ilkivalta harmittaa

Vaasan kaupungin viheraluehortonomi Leila Roininen harmistuu selvästi istutuksille tapahtuvasta ilkivallasta puhuttaessa.

– Kunpa ilkivallantekijät vain tietäisivät minkälainen työ viheralueiden rakentamisen taustalla on. Kun kasveja pienestä taimesta alkaen kasvatetaan ja hoivataan, niin varmasti saattaisivat tulla toisiin ajatuksiin kasveja potkiessaan, hän puuskahtaa.

Lapin perunasadosta tulossa hyvä – Varhaisperunat nyt myynnissä

0
0

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkija, agronomi Antti Hannukkala uskoo, että Lapissa perunasta saadaan tavanomainen sato.

– Peruna päästiin istuttamaan aikaisemmin, kun maa oli lämmin ja mitä olen käynyt Apukassa katsomassa, niin esimerkiksi viileänä kesänä usein jylläävää perunaseittiä ei ole ollenkaan, Hannukkala sanoo.

Viileä kesäkuu kuitenkin viivästytti perunan kypsymistä.

– Kyllähän ne kasvustot juro. Joissain paikoissa pääsi halla niistämään sitä pintaantunutta varsistoa, mikä myöhästyttää satoa niillä paikoilla. Keskimäärin kuitenkin yllättävän hyvin selvittiin keljuista keleistä huolimatta.

Hannukkalan mukaan tämän vuoden perunasatoon vaikuttavatkin ratkaisevasti ensimmäiset syyshallat. Jos halla puraisee perunaa varhain, satokausi jää lyhyeksi.

"Turkkilainen sauna" on perunaruton kaveri

Ensimmäiset rovaniemeläisessä pellossa kasvaneet varhaisperunat myytiin torilla maanantaina. Antti Hannukkalan mukaan lämmin sää nopeuttaa kasvua, mutta pitkään jatkuva helle on potulle liikaa.

– Pottu tykkäisi siitä noin 20 lämpöasteesta. Hellerajalla vedenkulutus menee niin kovaksi, että jos ei tule sateita, niin sekin hidastuttaa kasvua.

Kuuma ja kostea sää puolestaan voi saada aikaan ruttoa.

– Rutto tykkää oikein sellaisesta turkkilaisesta saunasta. Lämmin ja kostea keli on sille oikein otollista kasvualustaa ja vauhtia tulee rajusti, kun on turkkilainen sauna-keli.

Herrojen kalakeitaasta kuoriutui suosittu koskikalastuspaikka

0
0

Tiistaina puolilta päivin Siikakoskella on hiljaista: kalastajia ei näy, sillä koski on rauhoitettu iltapäivään asti. Vielä muutama vuosi kalastajilla ei ollut lainkaan asiaa koskille – paitsi jos sattui kuulumaan harvoihin ja valittuihin.

– Kosket olivat vuosia yksityiskäytössä. Etenkin tämä Siikakoski oli niin sanottu herrakoski, ei tänne päässyt kuin omistajat ja heidän arvovaltaiset vieraansa, isännöistijä Tuula Lampinen Konneveden kunnasta kertoo.

Konneveden Siikakoskella ovat kalastaneet niin Urho Kekkonen kuin Yhdysvaltain entinen presidentti Jimmy Carterkin. Kaikkien kalastajien käyttöön kosket vapautuivat, kun Konneveden kunta osti osake-enemmistön sähköyhtiö Kellankosken Voima Oy:stä ja sai kaupassa vesioikeudet seitsemään koskeen.

Puitteet pystyyn

Koskireitin ostaminen toi kunnalle paineen rakentaa koskikalastamiselle kunnon puitteet. Vuonna 2012 käynnistyneessä koskikalastushankkeessa koskien varrelle on rakennettu laavuja, nuotipaikkoja, käymälöitä ja huoltorakennuksia.

– Tarkoitus on rakentaa laavut lähes joka koskelle. Tällä hetkellä laavuja on jo Siikakoskella ja Taikinaisen koskella, Tuula Lampinen kertoo.

Laavuja on suunniteilla myös Karinkoskelle ja Kellankoskelle. Laavujen rakentaminen edellyttää kuitenkin vielä rakennuslupa-asioiden selviämistä, sillä suunnitellut laavupaikat sijaitsevat luonnonsuojelualueella.

Vauhtia matkailuille ja lohikaloille

Varsinainen koskikalastushanke päättyy tämän vuoden lopussa, mutta se ei tarkoita loppua alueen kehittämiselle. Konnevedellä uskotaan luontomatkailun kasvuun ja markkinointia ollaan suuntaamassa myös maan rajojen ulkopuolelle, kuten Venäjälle. Markkinointia vauhdittaa Etelä-Konnevedelle perustettava kansallispuisto.

– Kosket ja kansallispuisto tukevat toisiaan. Kahdesta vetonaulasta saa kasattua yhden hyvän kokonaisuuden, Tuula Lampinen sanoo.

Matkailun lisäksi koskilla on tarkoitus vauhdittaa luonnon lohikalojen yleistymistä.

– Kalastaa saa kello 15 lähtien seuraavan päivän kello 12 saakka. Päivällä on kolmen tunnin rauhoitus ja joka viikko pyritään pitämään kaksi rauhoituspäivää. Tavoitteena on luonnontaimenen suojelu eli kaikki lohikalat myös harjus pitää palauttaa. Jos kirjolohia sattuu joskus tulemaan, niin ne voi laittaa pataan ja nauttia, Lampinen sanoo.

Etelä-Karjalan kesässä tavallista vähemmän ininää

0
0

Etelä-Karjalan kesässä kuullaan tänä vuonna tavallista vähemmän hyttysten ininää. Hyttyskanta jäi viime vuotta pienemmäksi johtuen kevään kuivasta jaksosta.

– Myös vähäluminen talvi vaikuttaa sääskien määrään, kertoo Reima Leinonen Kainuun Ely-keskuksesta.

Alueen sisällä hyttysten määrissä on kuitenkin paljon vaihtelua, riippuen siitä kuinka kosteaa on ollut. Leinosen mukaan Etelä-Karjalassa saattaa vielä hyvin todennäköisesti joutua hyttysten pistosten uhriksi.

– Sääskien huippuaika alkaa olla ohi, mutta toinen hyttyssukupolvi lähtee liikkeelle loppukesästä.


Hunnutettu hevonen laitumella hämmästyttää

0
0

Toiset ihmiset reagoivat hyönteisten pistoihin vahvemmin kuin toiset. Asian laita on samoin myös eläimillä. Niin sanottuja kesäihottumaloimia voidaan käyttää eläinten suojana jopa huhtikuusta lokakuuhun.

- Islanninhevoset on allergisia polttiaisille ja herkempiä ja altistuneita myös muille lentäville pörriäisille. Niitä suojataan ötököiltä kesäihottumaloimilla, kuvailee talliyrittäjä Suvi Soivuori Jyväskylän Puuppolasta.

Laitumella käyskentelevät, päätä myöten verhotut hevoset saattavat asiaa tuntemattomia ohikulkijoita kummastuttaa, mutta kesäihottuma on lajilla todella yleinen riesa, kertoo Soivuori.

- Kun ne ovat Islannista muuttaneet pois, niin ne on herkempiä altistumaan ötököille ja saamaan oireita niistä.

Jos kesäihottumaa hevosella on, niin loimi on Soivuoren mukaan ykköshoitoväline.

- Sillä saadaan suojattua, etteivät ötökät pääse herkimpiin paikkoihin. Hoitamattomana ne saattavat hangata itsensä ihan verille. 

Kukkaluukku: Raparperista ase tuholaisia vastaan

0
0

Moni kotipuutarhuri tarttuu kaupan hyllyltä löytämäänsä hyönteismyrkkyyn ensimmäisten tuholaisten ilmestyttyä. Kukkaluukun tämänkertaisessa jaksossa asiantuntija Liisa Inkovaara kuitenkin vinkkaa, että myös luonnosta löytyy oivia torjunta-aineita, joilla tuholaiset saa kuriin.

Harjavallan nikkelipäästö Suomen historian suurin

0
0

Harjavallassa pääsi viikonloppuna vesistöön 66 000 kiloa nikkeliä. Kaksi vuotta sitten kohua herättäneessä Talvivaaran vuodossa nikkelin määrä oli 2 000 kiloa. Talvivaarassa ympäristöön pääsi myös muita metalleja.

Talvivaaran vuodon yhteydessä tilannetta verrattiin Viikinmäen puhdistamon nikkelipäästöön vuodelta 2011. Silloin Suomen suurimman nikkelipäästön kerrottiin olleen 900 kiloa.

Pitoisuudet vedessä Talvivaaran luokkaa

Harjavallan vuodon ympäristövaikutuksista ei ole vielä päästy selvyyteen. Ympäristövaikutukset muodostuvat monista tekijöistä, kuten nikkelin pitoisuudesta vedessä ja vesistön kyvystä vastaanottaa tällaisia päästöjä, kertoo yksikön päällikkö Sari Myllyoja Kainuun ELY-keskuksesta.

Myllyojan mukaan Talvivaarassa mitattiin vuodon jälkeen 30-60 milligrammaa nikkeliä litrassa. Mittaukset tehtiin kipsisakka-altaan sisäpuolella.

Ympäröivästä vesistöstä mitatut pitoisuudet nousivat Talvivaarassa maksimissaan 8 milligrammaan litrassa.

Harjavallassa vuodon toteamisen jälkeen tehdyt mittaukset näyttivät 8,8 milligramman lukemia. Tämän jälkeen pitoisuudet ovat laimentuneet.

Vaikuttaa eliöstöön mutta ei kalakantaan?

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vesistöjen erikoisasiantuntija Harri Helminen arvioi, että Harjavallan nikkelipäästöstä voi olla vaaraa Kokemäenjoen eliöstölle. Nikkelipitoisuudet ovat nyt 400-kertaisia normiarvoihin verrattuna.

Talvivaaran ympäristön kalakannassa ei ole todettu kohonneita nikkelipitoisuuksia.

Klo 15:08 Uutisessa tarkennettu, että 30-60 milligramman pitoisuus on mitattu Talvivaaran kipsisakka-altaan sisäpuolella.

Ranskalaisyritys rakensi metsän uumeniin hurjan huvipuiston – video

0
0

Jyväskylän Laajavuori houkuttelee kävijöitä kesäkaudella uudella seikkailupuistolla. Köysikiipeilyyn erikoistuneen ranskalaisyrityksen rakentama rata pyrkii saamaan erityisesti perheitä liikkeelle luontoon.  

Metsän uumenissa on viisi rataa, joiden varrella on kymmeniä erilaisia tasapainoa ja uskallusta vaativia tehtäviä sekä lukuisia köysiliukuja, joista pisimmät ovat lähes satametrisiä.

Radalla ollaan koko ajan kiinni turvavaijerissa ja ennen liikkeelle lähtöä saa reitille ohjeistuksen. Puiden lomassa jopa kymmenen metrin korkeudessa kieppuminen saattaa näyttää hurjalta ja vaaralliselta, mutta puiston vakuutetaan olevan kävijälle turvallinen - sen rakentanut ranskalaisyritys on tehnyt vastaavia ympäri maailmaa.

- Helpoimmasta radasta kannattaa lähteä testaamaan. Punainen reitti on yllättävän raskas, siellä pääsee ihan urheilemaan, kertoo seikkailupuiston ohjaaja Jonne Jormakka.

Elämyksiä lihasvoimin

Puiston idea on peräisin Keski-Euroopasta, eikä vastaavia Suomesta montaa löydy. Puisto vaatii kävijältä fyysistä aktiivisuutta.

- Täällä tulee käytettyä sellaisia lihasryhmiä, joita ei tiedä olevan olemassa. Kun kääntyilet ja roikut, niin kroppa voi olla seuraavana päivänä vähän kipeä. Varsinkin keskivartalo ja kädet joutuvat töihin, kuvailee ohjaaja Pasi Kuhmonen.

Kuhmosen mukaan radan läpikäyminen tuo monelle tunteen itsensä voittamisesta.

- Paras tunne on kun pelottaa, että pääsenköhän tämän läpi ja sitten menet ja voivat itsesi. Lopussa tulee tuuletuksen paikka ja voittajafiilis.

Kattohaikarat katsastavat jo pesäpaikkoja Suomesta

0
0

Tammelan Riihivalkamassa suurilla peltoaukeilla on seikkaillut kaksi haikaraa. Lounais-Hämeessä on vuosittain tavattu kattohaikaroita silloin tällöin, mutta kattohaikaran ilmestyminen keskikesällä saattaa merkitä sitä, että nuoret linnut etsivät seudulta jopa sopivia pesäpaikkoja. Juuri etelä-Tammelan laajat peltoaukeat ja viereinen Torronsuo ovat ihanteellinen elinympäristö kattohaikaralle.

Nuoret kattohaikarat ovat lentäneet Tammelaan Suomenlahden takaa, mistä niitä lentää suotuisilla säillä aina eteläiseen Lappiin asti.

– Ilmeisesti näiden nuorten kattohaikaroiden syntysijoilla kaakossa ja etelässä on jo lintuja, ja silloin nuoret linnut lähtevät liikkeelle. Ne tietävät ja uskovat, että täältä löytyy lajille helpompaa elintilaa ja ravintoakin. Tämä on normaalia lajin levittäytymistä, sanoo humppilalainen lintuharrastaja Jouko Alhainen.

– Esimerkiksi viime keväänä Jokioisille rakennetussa tekopesässä nuori aikuinen koiras viivytteli ja rakensi pesää aika pitkäänkin. Mutta tänä vuonna sitä ei taas ole näkynyt.

Jouko Alhaisen mukaan kattohaikaroiden leviämistiheys kasvaa koko ajan.

– Kun hyville paikoille tehdään tekopesiä, ei kestä kauaa ennen kuin tärppää, uskoo Alhainen.

Tekopesiä tarvitaan kiireenvilkkaa

Tammelan kattohaikarahavaintoon Jouko Alhainen suhtautuu vakavasti, koska Torronsuon ympäristö on todella hyvää potentiaalista pesimäaluetta. Alhaisen mielestä suon liepeille pitäisi ehdottomasti tehdä kaksi-kolme kattohaikaran tekopesän pohjaa, jotta niiden olisi mahdollisimman helppo asettua asumaan.

– Nuori lintupari voi ensin viettää kesän tiiviisti tekopesällä ja yrittää pesintää seuraavana kesänä.  

Riihivalkamassa Torronsuon lähellä on laajoja peltoaukeita, suuria viemäreitä ja kosteata aluetta. Siellä on sammakoita, sisiliskoja, sudenkorennon toukkia ja peltojen valtaojissa on kalaa.

– Talpianjärvi ja tietenkin Torronsuo tukevat hienosti Tammelan peltoaukeiden potentiaalista pesimäaluetta, summaa lintuharrastaja Jouko Alhainen.

Riihimäen Sammalistonsuolle rakennettiin vuosi sitten keväällä kuusi kattohaikaran tekopesää. Tänä kesänä Sammalistonsuolla on nähty ainakin kolme kattohaikaraa.

Viewing all 9495 articles
Browse latest View live