Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luonto ja ympäristö | Tuoreimmat uutiset
Viewing all 9495 articles
Browse latest View live

Korvasieniä saadaan sittenkin – sateet tulivat kuin tilauksesta

0
0

Korvasienimuhennoksen makuun päästään sittenkin tänä keväänä. Pienet korvasienten alut olivat kuolla kuivuuteen ja koko sadon ennätettiin jo pelätä tuhoutuneen. Rankkasateet tulivat kuitenkin kuin tilauksesta ja antoivat kasvulle vauhtia.

– Jo tänä viikonloppuna voi lähteä katselemaan korvasieniä. Selvät alut ovat jo näkyvissä niillä paikoilla, missä on satanut tarpeeksi. Sitten ainakin tietää, mistä korvasieniä lähteä etsimään kunhan ne ovat kasvaneet vähän suuremmiksi, Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Kauko Salo sanoo.

Itä-Suomessa korvasieniä voi etsiä yleensä toukokuussa ja kesäkuun alussa.


Vapaaehtoiset keräävät tietoa: Onko Suomen rantojen roskista valtaosa muovia?

0
0

Ruissalon Saaronniemessä puuhaa joukko vapaaehtoisia roskien kerääjiä. Aurinkoinen päivä ei ole yhtään hullumpi aika pitää työpaikan ulkoilupäivä.

Ruissalon talkoissa häärää Otavamedian asiakasviestinnän Turun yksikkö, joka on yksi noin neljästäkymmenestä Siisti Biitsi -kampanjaan ilmoittautuneesta varsinaissuomalaisesta vapaaehtoisporukasta. Koko Suomessa eri tahoja on lähtenyt mukaan lähes sata.

– Meillä on tapana, että pidetään joka kuukausi tällainen tunnin yhdessä ulkoilu. Tämä sopi hyvin siihen formaattiin, ja samalla voi tehdä hyvää, niin mikä sen parempaa, sanoo Otavamedian asiakasviestinnän Turun yksikön tuottaja Samppa Haapio.

Roskia on hetkessä kertynyt pussiin useita, vaikka ranta näyttää siistiltä.

– Tupakantumppeja, eväslaatikon kansi, käärepapereita, luettelee Haapio.

Roskista kerätään tietoa

Pidä Saaristo Siistinä ry:n kampanja on itsenäistä jatkoa viime vuonna päättyneelle kansainväliselle MARLIN-hankkeelle, jossa kartoitettiin Itämeren roskamäärää.

Ruotsalaisen Håll Sverige Rentin vetämässä hankkeessa kävi ilmi, että Suomen rannoilta löytyi enemmän roskaa, kuin muista hankkeessa mukana olleista maista. Mukana hankkeessa olivat Suomen lisäksi Ruotsi, Viro ja Latvia. Samalla myös selvisi, että Suomen rannoilta löytyneistä roskista kolme neljästä oli muovia.

– Nyt Siisti Biitsi -kampanjalla halutaan kerätä tietoa muun muassa siitä, mistä materiaaleista rannoilta löytyvät roskat ovat ja onko valtaosa roskista tosiaan muovia, kertoo projektikoordinaattori Jenny Gustafsson Pidä Saaristo Siistinä ry:stä.

Talkoolaiset kirjaavat ylös valmiisiin kaavakkeisiin, millaisia roskia he löytävät. Roskaantuminen on yksi mittari, jolla voidaan seurata Itämeren tilaa.

– EU haluaa, että valtiot seuraisivat Itämeren hyvää tilaa. Tällä hetkellä roskaantumista seurataan aika vähän ja tämä on hyvä alku. Ja maailmanlaajuisestikin meren roskaantumiseen on vasta lähiaikoina herätty. Roskaantumisen seurauksiakin halutaan tutkia, mutta ensin pitää kartoittaa, onko roskaantuminen ongelma ja kuinka laajasta ongelmasta on kyse, perustelee Gustafsson.

Lisää talkoolaisia etsitään

– Hiljainen toive on, että saisimme rikki sadan osallistujan rajan. Uskon, että se onnistuu, koska kampanja on käynnissä 25. toukokuuta asti. Eikä haittaa vaikka järjestäisi talkoita kampanja-ajan ulkopuolellakin, sanoo projektikoordinaattori Jenny Gustafsson.

Yhdistykset, koulut, kunnat, kaveriporukat ja yksittäiset henkilöt voivat ilmoittaa Pidä Saaristo Siistinä ry:lle, jos haluavat perustaa omat talkoot ja lähteä näin mukaan Siisti Biitsi -kampanjaan.

Ilvesten määrä lisääntyi enää läntisessä Suomessa

0
0

Ilveskanta kasvaa enää vain vähän. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) arvioi, että Suomessa on nyt noin 2 700 - 2 900 yli vuoden ikäistä ilvestä. Viime vuonna ilveksiä laskettiin 2 500 - 2 800.

Ilveskanta on kasvanut lähinnä läntisessä Suomessa. Muualla maassa ilveskannat ovat pysyneet lähes ennallaan. Viime talven metsästysverotus näkyy ilveskannoissa viivellä tulevien 3 - 5 vuoden aikana.

Viime kesän alussa ilvespentueita laskettiin noin 500 - 550, mikä on noin 30 pentuetta enemmän kuin vuonna 2012. Viime vuonna ilvespentueiden määrä kasvoi etenkin läntisessä Suomessa, Oulun eteläisissä osissa ja Pohjanmaalla sekä Pohjois-Karjalassa. Muualla maassa pentueita laskettiin suurin piirtein yhtä paljon kuin edellisvuonna.

RTKL perustaa ilveskanta-arvionsa aineistoon, johon on kerätty RKTL:n kenttätyöntekijöiden, petoyhdyshenkilöiden, Metsähallituksen, poroisäntien, Suomen riistakeskuksen ja rajavartioston ilveshavainnot. Laajaa havaintoaineistoa tukee GPS-havainnot merkityistä ilveksistä.

Kuvagalleria: Laituri karkuteillä ja lokkien leiskuva lempi

Väitös: Harkitsematon ilmastonmuokkaus voi johtaa katastrofiin

0
0

Väitöstutkimuksen mukaan ilmastonmuokkaus on riskialtis keino hidastaa ilmastonmuutosta eikä sen vaikutuksia tunneta vielä tarpeeksi hyvin. Ilmastoa voitaisiin viilentää esimerkiksi suihkuttamalla pienhiukkasia ilmakehään tai pilviin heijastamaan auringonvaloa takaisin avaruuteen.

Ilmatieteen laitoksen tutkijan Antti-Ilari Partasen mukaan näin voitaisiin kyllä alentaa maapallon keskilämpötilaa, mutta samalla kuivuus todennäköisesti lisääntyisi.

– Lukuisat tutkimukset osoittavat, että toimet vaikuttaisivat merkittävästi sateisuuteen ja aiheuttavat todennäköisesti enemmän kuivuutta. Monsuunikierto on herkkää ja voi häiriintyä ja tämä uhkaisi miljardien ihmisten ruoantuotantoa, Partanen toteaa.

Rikillä 10 000 uhria vuodessa

Rikkihiukkasia saataisiin yläilmakehään esimerkiksi reittilentojen lentokorkeutta ja polttoaineen rikkipitoisuutta nostamalla.

Partasen väitöskirjassa laskettiin, että laivaliikenteen polttoaineen rikkipitoisuuden lisääminen aiheuttaisi vuosittain yli 10 000 ennenaikaista kuolemaa verrattuna siihen, että laivojen päästöt ovat vuodeksi 2020 sovitulla tasolla.

– Nämä keinot ovat paitsi tehottomia myös vaarallisia. Merisuolan ruiskuttaminen pilviin olisi tehokkaampaa ja helpompaa kohdistaa halutulle alueelle.

Partasen väitöstutkimuksen mukaan ilmastonmuokkaus ei voi korvata kasvihuonepäästöjen nopeaa vähentämistä. Seuraukset voisivat olla dramaattisia.

– Heti kun ilmastonmuokkaus lopetettaisiin, maapallon keskilämpötila voisi nousta rajusti ja nopeasti, Partanen sanoo.

Ilmastonmuokkaus on myös huono välivaiheen keino ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Ainakin välivaihe venyisi Partasen mukaan hyvin pitkäksi.

– Ongelmana on, että jos ilmastoa aletaan muokkaamaan keinotekoisesti, sitä pitäisi jatkaa vuosisatoja. Hiilidioksidi nimittäin säilyy ilmakehässä vuosisatoja ja jos ilmastonmuokkaus lopetetaan liian aikaisin, lämpötila lähtee taas nousuun, Partanen selittää.

Monia epävarmuuksia ja isoja riskejä

Partasen mukaan ilmastonmuokkauksen vaikutukset olisi tunnettava paremmin ennen kuin niitä on turvallista ottaa käyttöön.

– Nykyisillä ilmastomalleilla ei voida ennustaa, minkälaisia vaikutuksia ilmastonmuokkauksella on. Se sisältää liian suuria epävarmuuksia ja liian suuria riskejä. Tarvitsemme enemmän tutkimusta aiheesta.

Riippumatonta tutkimusta tarvitaan Partasen mukaan erityisesti siitä syystä, että poliittisesti ilmastonmuokkaus voi olla joillekin valtioille houkuttelevampi keino hillitä ilmastonmuutosta kuin teollisuuteen vaikuttavat päästövähennykset.

Auringonsäteilyä takaisin avaruuteen heijastavien tekniikoiden arvioidaan kykenevän merkittävään ilmaston viilentämiseen melko alhaisilla kustannuksilla.

– On kaikkein tärkeintä, että ymmärretään, ettei ilmastonmuokkauksen mahdollinen suuri viilennyspotentiaali ole syy lykätä kasvihuonepäästöjen leikkauksia, Partanen painottaa.

Partasen väitöskirja tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 23. toukokuuta.

560 kilometriä jäätikön yli – "Nyt on hymy korvissa"

0
0

Suomalainen retkikunta sai tällä viikolla päätökseen 27 vuorokautta kestäneen ja 560 kilometriä pitkän vaelluksen Grönlannin jäätikön yli.

AcrossGreenland2014-retkikunta koostuu viidestä kokeneesta hiihtovaeltajasta. Yksi heistä on Lappeenrannassa asuva Nina Teirasvuo.

Teirasvuo ei ole ensimmäistä kertaa suksilla. 28-vuotias nainen on ylittänyt esimerkiksi Vatnajökull-jäätikön Islannissa. Teirasvuon retkikunnan jäsenissä on myös Huippuvuorilla käyneitä. Kokemusta on haettu myös Pohjois-Ruotsista ja Norjasta.

– Kaikilla on aikaisemmin kytenyt takaraivossa ajatus hiihtää Grönlannin ja napajäätikön yli. Noviisina tänne ei voi lähteä. Talviretkeilystä pitää olla kokemusta, kertoo Teirasvuo.

Retkikunnan matka alkoi Länsi-Grönlannista. Matka jäätikön reunaan taitettiin auton kyydissä, josta matka jatkui ilman moottoriapuvoimia.

– Siitä lähdimme kipuamaan ylös. Alku oli aika haastava. Jää oli rikkonaista ja siinä ei ollut paljoa lunta päällä, joten jouduimme kulkemaan jääraudoilla, kuvailee Teirasvuo.

"Tehtiin sakkokierros"

Mutkitta matka ei sujunut. Retkikunta joutui palaamaan jäljilleen, koska kameran muistikortit olivat jääneet matkasta.

– Jouduimme viettämään yhden ylimääräisen yön maastossa. Tehtiin niin sanottu sakkokierros, mutta tuuria oli mukana ja muistikortit löytyivät. Siinä meni yllättävän vähän aikaa, ehdimme pyöriä siellä vain pari tuntia.

Matkan päätepisteenä oli 85 asukkaan kylä, jossa retkikunta sai lämpimän vastaanoton.

– Lapset juoksivat vastaan ja auttoivat pulkkien kanssa. Kovin paljon siellä ei osattu englantia, mutta jonkin verran pääsimme juttuun myös vanhempien kanssa ja kävimme heidän kanssaan myös veneajelulla.

Tunnelmia matkan jälkeen Teirasvuo kuvailee mahtavaksi. Retkikunta pääsi vasta perjantaina viettämään ensimmäistä kunnon vapaapäivää pakkausurakan jälkeen.

– Nyt pääsee kunnolla rentoutumaan, mutta hymy on ollut kyllä korvissa. Päällimmäisenä tunteena on, että mahtavaa, kertoo Teirasvuo.

Tutustu AcrossGreenland2014-retkikunnan matkablogiin tästä

Visentit palasivat Romanian Karpaateille – Turisteja odotetaan syrjäseudulle

0
0

Romanian Etelä-Karpaateilla on vapautettu lauantaina 17 visenttiä eli euroopanbiisonia luontoon. Näin Euroopan suurin kasvinsyöjä on palannut Tarcu-vuorille, josta ne katosivat 200 vuotta sitten salametsästyksen vuoksi.

– Tämä on tärkeä päivä. Yleensä menetämme lajeja, mutta nyt saamme yhden takaisin, kuvaili ympäristöjärjestö WWF:n Magor Csibi uutistoimisto AFP:lle eilen.

Ruotsista, Saksasta, Sveitsistä ja Italiasta tuodut visentit elävät aluksi tietyllä alueella, jotta ne oppivat selviämään luonnossa ja luovat samalla oman laumansa. Syyskuussa ne on määrä jättää täysin luonnon armoille. Alueella alle sadan kilometrin päässä Serbian rajasta elää muun muassa hirviä, susia ja karhuja.

Visenttejä on nykyisin noin 5 000. Ne kuolivat luonnosta sukupuuttoon 1900-luvulla. Nykyisestä kannasta noin 3 400 elää villinä. Suurin kanta, 1 300 yksilöä, on Puolassa. Tarcu-vuorten lauman toivotaan kasvavan ajan myötä noin 500 yksilön vahvuiseksi.

Laji ei ole merkittävä ainoastaan itsessään, vaan myös siksi, että se luo luonnon monimuotoisuutta: Esimerkiksi Ranskassa lasketaan kasvilajien määrän nousseen seitsemästä 40:neen alueella, jolla visentit laiduntavat.

Romania on EU:n toiseksi köyhin maa. Visenttien uskotaan tuovan myös taloudellista hyötyä. Nuorten ihmisten lähtö vuoristoalueelta työhön muuanne on tähän asti ollut tavanomaista. Syrjäiselle seudulle tarvitaan työntekijöitä vierailijakeskuksiin ja metsänvartijoiksi.

– Olin työtön, nyt olen metsänvartija, kertoo 32-vuotias kahden lapsen isä Ilie Hurduzeu.

Hän uskoo visenttien saapumisen hyödyttävän koko aluetta ja sen asukkaita.

Puutarhapistoksen saaneita taimenostajia on helppo jymäyttää

0
0

Puutarhapistoksen saaneille maallikoille riittää taimikaupoissa ostettavaa. Hyllyt notkuvat massatavaraa, erikoisuuksia ja jos jonkinlaisia uusia lajikkeita.

– Ostaja haluaa usein valita taimensa itse ja mikäs siinä. Taimet jo itsessään jymäyttävät ostajaa. Matkaan saattaa lähteä korkeita, honteloita ja kukkivia taimia, jotka eivät ole kaikkein elinkykyisimpiä, vaikkakin houkuttelevia, puutarhuri Päivi Husu Heinolasta opastaa.

Paras taimi on Husun mukaan elinvoimainen, terve ja lajille tyypillinen eli taimi on habitukseltaan sellainen kuin sen kuuluu olla.

Taimistoviljelijät ry:n toiminnanjohtaja Jyri Uimonen kehottaa ostajaa huolellisuuteen, jotta viljelytyö ei siirry kuluttajan niskoille.

– Pienikokoisinta ei kannata valita halvasta taimimerestä. Taimessa pitää olla tuuheutta. Sen juuristo ja versosto pitää olla tasapainossa keskenään. Kaupoissa kannattaa tukeutua asiantunteviin myyjiin ja monasti myös naapuriavusta on hyötyä, Uimonen rohkaisee.

Tutkitut ja testatut taimet puskevat kauppojen hyllyille

Taimikasvattajilla ja -kauppiailla on menetelmänsä erottaa jyvät taimiakanoista. Yksi menetelmä on taimien testaaminen ja tutkiminen.

Maatalouden tutkimuskeskus ja Taimistoviljelijät ry ovat tehneet vuosikausia yhteistyötä tuottaakseen markkinoille tutkittuja ja taudittomia emokasveja, jotka ovat saaneet eräänlaisen taimieliitin leiman eli FinE-merkin.  

– Brändi elää murrosvaiheessa. Viimeisen kahden vuoden aikana FinE-lajikkeiden määrä on kymmenkertaistunut, koska itse kasveja on saatu myös kasvatukseen ja myyntiin MTT:n Laukaan asemalta edelleen viljelijöille ja kauppoihin. Kiinnostusta lajikkeisiin on lisännyt Suomen Puutarhakauppiaat ry:n huomionosoitus. Yhdistys valitsi FinE-kasvit vuoden puutarhatuotteeksi vastikään, Jyri Uimonen kertoo.

MTT:n ja Taimiviljelijöiden yhteinen FinE-ryhmä päättää, mille kasveille ja missä aikataulussa merkki myönnetään.

– Olennaista on, että emokasvit tuotetaan ja tutkitaan MTT:n asemalla ja toimitetaan sopimusviljelijöille kasvatukseen. Taimia on siis oltava riittävästi, kun niitä aletaan myydä. Lajikkeiden ei välttämättä tarvitse olla suomalaisia, kunhan ne tutkitusti kestävät Suomen kasvuolot, Uimonen kertoo.

FinE-laatumerkkisiä kasveja, pensaita ja puita on Suomen tamimarkkinoista noin 5 prosenttia. Perennat ovat toistaiseksi suuri nimeämätön ja testaamaton alue.    


Lämmin sää kutsuu pihatöihin – marjapensaissa heräilevät tuhohyönteiset

0
0

Lähipäiville ennustettu lämmin kevätsää houkuttelee viherpeukalot pihatöihin. Erikoisviljelyasiantuntija Marjo Marttinen Pro Agria Keski-Suomesta sanoo, että kymmenen päivän sääennuste on kotipuutarhurin ystävä.

– Nyt on hyvä aika perustaa kasvimaat ja tehdä kylvöt. Niillä paikoilla, missä viime viikolla satoi runsaasti kannattaa maan antaa kuivua muutaman päivän ajan, mutta mikäli pitkän ajan lämmin ennuste pysyy, niin kylvöt voi kyllä aloittaa, Marttinen toteaa.

Kurkun ja kurpitsojen kanssa malttia

Ensimmäisenä kasvimaille joutavat kylmää kestävät siemenkasvit.

– Esimerkiksi persiljaa voi laittaa. Kun on lämmintä, niin itäminen pääsee hyvin alkuun, Marttinen arvelee.

– Kurkun, kesäkurpitsan ja kurpitsan osalta kannattaa kuitenkin vielä odotella kesäkuun puolelle.

Marjakasveille lantaa viimeistään nyt

Marttinen muistuttaa, että marjakasveille kevätlannat on annettava viimeistään nyt.

– Jos ei sitä vielä ole tehnyt, niin  nyt olisi lannoituksen aika. Joko kemiallinen tai luonnonmukainen lannoitus, minkä nyt on itse valinnut sopivaksi.

Auringonpaisteen jatkuessa myös tuhohyönteisten toiminta puutarhoissa vilkastuu.

– Esimerkiksi mansikoille rupeaa tulemaan harson alle vihannespunkkeja ja hiljalleen heräilevät myös vattukärsäkkäät. Eli nyt on ehdottomasti aika tehdä myös tuholaisseurantaa siellä pihoilla.

Lapissa kanalintuja tienreunat täynnä

0
0

Toki kanalintuja näkyy tien laidoissa joka kevät, mutta nyt käytännössä kaikista riistanhoitopiireistä Etelä- ja Keski-Lapissa kuuluu, että lintuja on selvästi aikaisempia vuosia enemmän, eli kannat olisivat vahvistumassa.

Mustat metsot ovat metsän siimeksessä todennäköisesti vielä soidinpaikoilla. Tienpielissä näkyy nyt erityisen paljon koppeloita, mikä voisi luvata hyvää lintuvuotta.

- Kyllä nyt kuuluu, ja mitä itsekin olen havainnut tuolla tien päällä liikkuessa, niin kyllä kanalintuja on paljon enemmän kuin viime vuonna. Ja ilahduttavaa on, että myös riekkoja näkyy olevan, Kittilän riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Niina Jauhojärvi sanoo.

Riekkokanta on ollut alamaissa jo usean vuoden ajan. RKTL:n tämänvuotisen lumijälkilaskennan mukaan riekko olisi yleisesti edelleen taantunut viime vuodesta samoin kuin pyy.

Teerien soidinpulputusta on kuulunut runsaasti Etelä- ja Keski-Lapissa, ja se antaa viitteitä siitä että teerikanta olisi alueellakasvussa.

Toiveissa lämmin kesäkuu

Kanalintukantojen kannalta ratkaisevaa on nyt alkukesän sää. Sopivan lämpimät kelit kuoriutumisaikaan reilun kuukauden päästä antaisivat linnunpoikasten kasvulle hyvän lähdön.

 -Lämmin alkukesä auttaa varmimmin näitä linnunpoikasia selviytymään. Ja jos vielä sitten hyönteiskanta heräisi aikaisin, niin niillä olisi sitten ruokaakin.  Sehän se pääasiallinen ravinto on näillä pienillä linnuilla, Sodankylän riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kaarlo Kuusela sanoo.

Poikasten tulevaisuudenkuvaan vaikuttavat merkittävästi myös pienpedot.

- Myyräkannat näyttää olevan nousussa eli pienpedoilla on muutakin syötävää kuin linnunpoikaset. Positiivista on myös se, että petokannat ovat jonkun verran laskeneet. Yhdistyksen alueella pienpetopyytäjien saaliit ovat pienentyneet jopa huomattavasti.

- Esimerkiksi kettuja saatiin vuonna 2012 saaliiksi noin 500, kun viime vuonna saalis oli vain 300 kettua, Sodankylän riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kaarlo Kuusela sanoo.

Etelässä jopa hellettä - Käsivarressa reilusti lunta

0
0

Lapin ely-keskuksen mukaan Enontekiön Iitossa lumen vesiarvo oli maanantaiaamuna vielä 155 millimetriä, eli lumen sulamisesta syntyisi yli 15 sentin korkuinen vesipatsas.

Kilpisjärven biologisen aseman laboratoriomekaanikko Oula Kalttopää kertoo, että Saanan kupeessa biologisen aseman omalla mittauspisteellä lunta oli 116 senttimetriä vielä maanantaina puolenpäivän aikaan.

Lunta on vielä hyvin ja hiihtokelit jatkuvat edelleen, Kalttopää sanoo. Tosin Kilpisjärvelläkin on maastossa jo isoja pälviä, jotka kasvavat nopeasti lämpimässä säässä.

Moni nähnyt kyyn tänä keväänä – käärmeet edellä aikataulustaan

0
0

Käärmehavaintoja on tullut Etelä-Suomessa tänä keväänä tavallista enemmän. Käärmeasiantuntija Urpo Koponen sanoo, ettei käärmeiden takia ole mitään syytä paniikkiin.

– Tämä on muuten normaali tilanne, mutta se on epänormaalia, että talvella oli niin vähän lunta.

Käärmehavaintoja on siksikin normaalia enemmän, että ihmiset ovat lumien aikaisen sulamisen takia liikkuneet normaalia enemmän käärmeiden talvehtimisseuduilla.

Lumettomuuden ja kuivan takia ensimmäiset käärmeet tulivat esille jo maaliskuun alussa, kun normaalisti ne tulevat maalis-huhtikuun taitteessa. Lisäksi parittelu aikaistui huhtikuun puoliväliin, kun normaalisti paritellaan vapun ja äitienpäivän välillä.

Koponen huomauttaa, että käärmeet ovat yleensä ihmisten pihoilla vain keväällä ja syksyllä, kun ne menevät talvehtimispaikoiltaan saalistusmailleen pihojen poikki.

– Ongelmaa on vain vajaa viikko keväällä ja vajaa viikko syksyllä. Siinä mielessä ei ole syytä huoleen.

Poikkeustilanne käärmeen pesän sijainti pihapiirissä.

– Näitä on siirretty. On laitettu käärmeet kassiin ja siirretty asumattomille seuduille. Käärme elää parin kilometrin alueella koko elämänsä.

Tutkimus: Eläimet ja kasvit kuolevat sukupuuttoon nykyään tuhatkertaisella nopeudella

0
0

Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan uhanalaiset kasvit ja eläimet ajautuvat sukupuuton partaalle ainakin tuhat kertaa nopeammin kuin ennen ihmiskunnan syntymistä. Tutkimus vertaa sukupuuttotilastoja nyky- ja entisajoilta.

Duken yliopiston tutkimuksen mukaan maailma on kuudennen suuren sukupuuton partaalla. Tutkijat arvioivat, että uhanalaisten eläinten ja kasvien sukupuutolle on useita syitä, mutta pääasiassa syynä on elinympäristön katoaminen.

Elinympäristön kapenemisen lisäksi sukupuuttoa aiheuttavat muun muassa vieraslajit ja ilmastonmuutos. Merellä kalakantoja verottaa erityisesti ylikalastus.

Tutkijat pitävät tilannetta toivottomana. Yksi keino uhanlaisten eläinkantojen elvyttämiseen on eläinten lisääntyminen vankeudessa.

Hirvi putosi virtaan Vaajakoskella

0
0

Vaajakoskella Vaajavirtaan pudonnut hirvi selvisi seikkailustaan säikähdyksellä.

Rantautumiseensa hirvi sai apua palomiehiltä ja läheisen voimalaitoksen päivystäjältä. Ensin päivystäjä vähensi veden virtausta, mikä auttoi hirveä pysyttelemään pinnalla.

Sitten palomiehet hätistelivät eläimen turvalliselle reitille kohti Kanavuorta. Hirvi oli ensin pyrkinyt kohti Naissaarta, mutta saaren läpi kulkeva Nelostie olisi saattanut koitua sen kohtaloksi.

Villiruoka kiinnostaa kotikeittiöissä ja teollisuudessa

0
0

Luonnon yrteistä ja villiruuasta on tietoa jaossa runsaasti, myös kiinnostus on lisääntynyt tiedon myötä. Etelä-Suomessa luonnonyrtit kiinnostavat jo laajoja joukkoja, kertoo Simo Moisio Arktisista Aromeista.

Kiinnostus on leviämässä myös pohjoiseen Suomeen, mikä näkyy muun muassa yrttikurssien suosion lisääntymisenä.

– Hortoiluharrastus on leviämässä kautta Suomen. Se lähti liikkeelle pääkaupunkiseudun ravintoloista ja niiden keittiömestareista, jotka innostuivat käyttämään yrttejä laajemmin, kertoo Simo Moisio.

– Suomalaisessa ruokakulttuurin muuttumisessa on hyvin yleistä, että se leviää kotitaloluksiin ammattikeittiöiden kautta. Aikoinaan kasvisten käyttö lähti liikkeelle työpaikka- ja kouluruokailusta.

Perinteisen ruokailukulttuurin lisäksi myös elintarviketeollisuus hyödyntää luonnonyrttejä yhä enemmän korvaamaan esimerkiksi synteettisiä ja elintarvikelisäaineita.

– Vaikka terveysvaikutteisia aineita ei kaikista yrteistä löydykään, niin uuttamalla pystytään löytämään erilaisille elintarvikkeille makua antavia aineita, kertoo Moisio

Luonnonmukaisten ainesosien tutkimustoiminta kiihtyy jatkossa ja tämä on lisännyt villiyrttien kiinnostusta.

– Tämä näkyy elintarviketeollisuuden lisäksi myös kosmetiikkateollisuudessa, sanoo Arktisten Aromien Simo Moisio.


Kiistelty kalatie odottaa käyttäjiään – väylä paremmille kutupaikoille on auki Lestijoessa

0
0

Vaikka Korpelan kalatie onkin nyt auki, ei varmuutta sen toimivuudesta ole. Kannuksessa voimalaitoksen pato on estänyt lähes sata vuotta kalojen nousun merestä Lestijokea pitkin Korpelan yläpuolelle.

Asiantutkijat uumoilevatkin, että tilanne ei korjaannu vuodessa, se voi viedä muutamankin.

– Jo jokunen kalasukupolvi on elänyt ilman hajumerkkiä joen yläosan kutupaikoista, selittää Lestijoen kalastusalueen isännöitsijä Eero Hakala.

Energiayhtiö Korpelan Voiman maksama kalatie on yksi Suomen pisimmistä, noin 300 metriä. Hanketta loppumetreille asti vastustanut energiayhtiö kustansi sen. Rakennustyö kesti vuoden.

Urakalle kertyi hintaa reilut miljoona euroa, joten toiveet hankkeen hyödyistä ovat korkealla, myöntää Korpelan Voiman toimitusjohtaja Tuula Loikkanen.

– Pakko luottaa, että tämä on viisas päätös. Kun tällainen summa on panostettu, kyllä sen soisi toimivan.

Houkutuspumppu voi pelastaa kaiken?

Kalatien toivotaan moninkertaistavan Lestijoen meritaimensaaliit.

Kalasaalit Lestijoessa ovat vuosikymmeniä olleet kehnoja. Lestijoen kalastusalue on paikannut tilannetta tuomalla kalanviljelylaitokselta vuosittain noin 30 000 taimenenpoikasta jokeen.

Ratkaisevassa osassa on nyt kalatien suuaukko. Se on yritetty tehdä kaloille houkuttelevammaksi pumppaamalla aukolle lisää vettä.

– Eräässä toisessa kalatiessä houkutuspumppu sai kalat innostumaan. Nyt pitää uskoa ja toivoa, että se toimii myös täällä, Korpelan Voiman rakennuspäällikkö Reima Ahola muotoilee.

Energiayhtiö on periaatteessa vastuussa kalatien valvonnasta ja tarkkailusta. Vielä paras tarkkailutapa ei ole selvillä, mutta vaihtoehtoja on useita.

– Ehdolla ovat kameravalvonta, laskenta tai jopa pyynti. Nähtäväksi jää mikä valitaan, kommentoi rakennuspäällikkö Ahola

Kalatie nousee noin kolmensadan metrin matkalla yli seitsemäntoista metriä. Koko pituudesta noin 180 metriä on luonnonmukaista uomaa, jossa on kiviä ja kuoppia. Loput on teknisesti rakennettua. Kalaportaita on noin 40 metrin matkalla.

Kalatiessä on vakio virtaama. Koko osuudella kulkee noin 500 litraa vettä sekunnissa. Sen pitäisi riittää hyvin kaloille, mutta pari muutakin kysymysmerkkiä on.

– Kalatie on pitkä ja korkeusero suuri. Oikeastaan aika näyttää, kelpaako tämä tekninen toteutus kaloille, toteaa Reima Ahola.

"Voisi tirauttaa kyyneleen"

Erinäisten oikeusasteiden, valitusten ja vetoomusten jälkeen kalatien uomassa juoksee nyt vesi. Kalatien puolesta taistelu pelkästä aatteen palosta ja vapaaehtoispohjalta, on tuntunut välillä raskaalta.

– Jos olisin enemmän tunteellinen kaveri, niin voishan siinä tirahtaa kyynelkin. Ihan mieltä lämmittävä tilanne tämä on. Kuitenkin useaan otteeseen on ollut sellaisia enpä tiiä -hetkiä. Että kannattaako tuulimyllyjä vastaan taistella, kuvailee hanketta yli kolmekymmentä vuotta ajanut Eero Hakala.

Parhaimmillaan Lestijoen huonot kalasaaliit voivat olla pian historiaa.

– Uskon, että se moninkertaistaa Lestijokeen nousevan meritaimensaaliin. Jos homma oikein onnistuu, niin myös nahkiaissaaliitkin voivat nousta tässä alueella.

Hakala ei ole edes miettinyt sitä vaihtoehtoa, ettei kalatie toimisi.

– Kyllä tämän pitäisi kelvata, mutta kun ollaan näiden luontoelukoiden kanssa liikkeellä, niin nehän sen päättävät, heittää Hakala.

Käänteentekevä hetki kalatien saamiseksi on painunut mieleen. EU:n tiukka ympäristöpolitiikka antoi sysäyksen rakentamiselle.

– EU:sta alkoi tulla luontoarvoihin liittyviä vaatimuksia ja sitten yleinen yhteiskunnallinen ilmapiiri alkoi muuttua luonnon hyväksikäyttämisestä luonnon hyödyntämiseen. Se oli 90-luvun loppua, kun kelkka näissä asioissa alkoi kääntyä, muistelee kalamies Eero Hakala.

Kanadanmajava leviää länteen - Pohjanmaalla selvitetään majavalajien levinneisyys

0
0

Suomen riistakeskus Pohjanmaan riistasuunnittelija Juha Heikkilä listaa Etelä-Pohjanmaan vahvoiksi majava-alueiksi Suomenselän eli Soinin, Lehtimäen, Alavuden ja Ähtärin sekä Suupohjan eli Isojoen, Karijoen ja Kauhajoen alueet.

– Täällä on sopivia vesistöjä, suhteellisen hitaasti virtaavia puroja ja jokia, joihin on helppo rakentaa padot ja pesät, sekä täällä on lehtipuustoa, josta majava sa ravintoa, sanoo riistasuunnittelija Juha Heikkilä.

Majavaselvitys käynnissä

Suomessa on kahta majavalajia. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuoreen tiedotteen mukaan euroopanmajavakanta Suomessa on lähes ennallaan ja lajin vähimmäismääräksi arvioidaan 2400 yksilöä.

RKTL:m arvion mukaan kanadanmajavia on vähintään 3700 ja sen kanta on vuoden 2013 laskennan perusteella hiukan pienentynyt edellisestä, vuoden 2010 laskennasta, mutta leviää länteen euroopanmajavan levinneisyysaluetta kohden.

Pohjalaiskunnista löytyy Juha Heikkilän mukaan sekä kotoperäistä euroopanmajavaa että sen pohjoisamerikkalaista serkkua kanadanmajavaa. Alueella on käynnistetty majavaselvitys.

– Meillä on kanadanmajavaa Suomenselän alueella ja euroopanmajavaa Suupohjassa, sanoo Juha Heikkilä ja toteaa pohjalaiskuntien alueelta löytyvän kymmeniä, ehkä jopa satoja majavan reviirejä.

– Haluamme selvittää, ovatko majavat menneet samoille alueille sekä sen, millaisia toimenpiteitä tarvitaan, ettei kanadanmajava vahvempana lajina syrjäyttäisi kotoperäistä euroopanmajavaa, Heikkilä toteaa.

– Selvityksen jälkeen mietitään esimerkiksi, pyritäänkö kanadanmajava pitämään joiltain alueilta poissa. Esimerkiksi Jalasjärvellä ei liene kumpaakaan lajia eli siinä on hyvä puskurialue, Juha Heikkilä sanoo.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan euroopanmajava on pyyntiluvanvarainen, Suomen alkuperäiseen luontoon kuuluva riistaeläinlaji. Kanadanmajava taas on vieraslaji, joka kansallisessa vieraslajistrategiassa on luokiteltu haitalliseksi.

Moni tontin omistaja rakentaa luvatta kaupungin maalle – terasseja, laitureita, portaita, huvimajoja

0
0

Nokialla syynätään tänä keväänä tonttien rajoja tavallista tarkemmin. Kaupunki on ottanut asiassa tiukan linjan, sillä jos tontin rajoista lipsutaan, on vaikea määrittää, mihin raja sitten vedetään.

Rajuimmissa tapauksissa kaupungin alueita on vallattu satojen neliöiden alueelta. Virran rannalta löytyy esimerkiksi kohde, jossa tonttiin on omittu noin 30 metrin levyinen kaistale rantapeltoa.

– Tässä on oikein malliesimerkki siitä, miten yleinen alue on liitetty tonttiin hoitotoimenpiteellä. Sitä leikataan nurmikonleikkurilla, eikä maastossa näe tontin ja leikatun alueen rajaa, kaupunginpuutarhuri Jyrki Lehtimäki kuvailee.

Samassa kohteessa rantatöyräälle on luvatta rakennettu valaistut portaat ja iso terassi. Rantaa on pengerretty, pengerrystä täytetty kompostijätteellä ja alueelle on istutettu pihakasveja.

"Huvikeskuksen" kruunaa noin 10 metriä pitkä laituri. Rantapuut ovat tontin kohdalta kadonneet.

–  Isoin ongelma on se, että alue poistuu yleisestä nautinnasta. Eivät ihmiset arvaa tulla tätä käyttämään, kaupunginpuutarhuri harmittelee.

Laittomuuksien suitsiminen jakaa mielipiteet

Tapauksia on paljon, vahvistaa Nokian yhdyskuntatekniikan päällikkö Jouni Saranpää.

– Tuntuu siltä, että se on valitettavankin yleistä. Kyllä niitä löytyy Nokiankin alueelta kymmeniä, varmasti satojakin.

Puistoihin, metsiin ja kaupungin katualueille tuntuukin lipsahtavan monenlaista niille kuulumatonta.

– Siellä on todella isojakin rakennelmia. Laitureita, portaita, terasseja, huvimajoja, trampoliineja, Saranpää luettelee.

Hyvin yleistä on myös se, että katualueilla laajennetaan pysäköintialueita ja puistoihin tehdään parkkipaikkoja asuntoautoille, -vaunuille tai peräkärryille. 

– Jopa ammattiautoilijat tekevät pysäköintipaikkoja puiston puolelle, Jyrki Lehtimäki ihmettelee.

Osa kuntalaisista on mielissään laittomuuksien suitsimisesta, toinen puoli pitää sitä turhana nipottamisena. Toisinaan kyse on siitä, että rajat ovat oikeasti vuosien saatossa ja omistajien vaihtuessa hämärtyneet.

Luvattomasta maanvaltauksesta narahtaa usein yleisten katselmuksien yhteydessä. Kaikkein useimmin luvattoman rakennelman tai käytön käräyttää kuitenkin naapuri. Tämän uskoo myös nokialainen omakotiasukas.

– Kyllä ne naapurit on parhaita kurinpitäjiä. Jos naapuri huomaa, että toi on tehny tommosen ja mää en, niin siitä se sota syttyy tai ainakin ilmi tulee. Se on vähän ihmisistä kiinni, miten se menee, Antti Toiminen sanoo.

Ongelma tuttu muuallakin

Luvattomat reviirinlaajennukset eivät ole yksin nokialaisten ongelma.  Nokian naapurissa Tampereella ihmetellään rantapuistoon ilmaantunutta, todennäköisesti rivitaloasukkaiden rakentamaa, yli 10 neliön terassia, jossa on mm. muurattu tulisija, istuinryhmä ja iso keinu.

Tampereen tarkastusinsinööri Juha Lehtilän mukaan erilaisia rakennelmia on laajoilla alueilla ympäri Tamperetta.

– Resurssit eivät riitä kaikkeen, mutta niihin puututaan sitä mukaan kuin pystytään, Juha Lehtilä kuvailee puuttumiskynnystä.

Lehtilän mukaan Tampereella kaupungin tietoon tulee joitain kymmeniä tapauksia vuodessa. Erityisen houkuttavia valtauskohteita ovat rannat.

Vastuukysymykset pohdituttavat

Kaupungin maalle luvattomasti rakennetut rakennelmat ovat periaatteessa kaikkien kuntalaisten käytössä. 

Virkamiehet eivät kuitenkaan suoraan uskalla kehottaa ihmisiä nauttimaan rakennelmista.

– Yleensä rakennelman turvallisuudesta vastaa tontin omistaja. Mutta kuka vastaa, jos tontin omistaja ei olekaan rakennelman rakentaja, Jouni Saranpää sanoo.

Korjataan heti tai ei millään

Tampereella tontin omistajalle annetaan ensin kehotus ja jos siihen ei reagoida, asia viedään ympäristö- ja rakennusjaostoon.

– Reaktioita on kahdenlaisia. Noin puolessa asia tulee kuntoon helposti ja toisessa puolessa se ei tahdo tulla kuntoon millään, Juha Lehtilä kuvailee tamperelaisten reaktioita.

Viimeisenä keinona on, että kaupunki purkaa rakenteet ja siivoaa alueen omalla kustannuksellaan ja perii kulut aiheuttajalta.

Nokialla tiluksiltaan eksyneille lähtee ensin huomautus. Jos se ei tehoa, otetaan käyttöön järeämmät keinot.

Jouni Saranpää toivoo, että ihmiset selvittäisivät rajansa itse ja kunnioittaisivat niitä.

– Kaupunkikin pyrkii pysymään rajojensa sisäpuolella. Kyllä me toivomme tietysti, että kuntalaisetkin näin tekevät.

Verkkokalastuskieltoa on rikottu saimaannorpan suojelualueella – "Mätämunat vaarantavat kalastusoikeudet"

0
0

ELY-keskuksille on paljastunut viime viikonloppuna tämän kesän ensimmäinen verkkokalastuskiellon rikkomus saimaannorpan suojelualueella. Ulkopuolisen uistelijan viehe tarttui piilopolossa olevaan verkkoon.

Samanlainen tapaus on käynyt ilmi myös toukokuun viimeisenä perjantaina.

Verkonkannattimet ovat jääneet pyydyksessä toisin sanoen näkymättömiin, eikä sitä ole ollut mahdollista havaita ellei sijaintia tiedä etukäteen.

Tapahtumapaikkojen sijaintia ei kerrota, koska tieto voisi haitata verkkokalastuskiellon valvontaa.

Uutinen huolettaa kalatalouspäällikkö Jorma Tiitistä, koska yksikin luvattomaan pyydykseen kuoleva kuutti vaikeuttaa kalastuksen asemaa oleellisesti vuoden 2016 alusta alkavalla uudella asetuskaudella. Tuolloin uusitaan pyydysten rakennetta ja verkkokalastuskieltoa määrittävät asetukset.

– 99 prosenttia kalastajista noudattaa varmasti tätä kieltoa. On heidän kannaltaan todella edesvastuutonta, jos muutamien mätämunien takia menetetään verkkokalastusoikeudet, kalatalouspäällikkö Jorma Tiitinen Etelä-Savon ELY-keskuksesta kertoo.

Tiitinen pitää huolestuttavana myös huhuja, joiden mukaan osa kalastajista harrastaa luvatonta pyyntiä, koska valvojia on Saimalla vähän ja kiinnijäämisen riski on pieni.

Myös huhut luvattomasta verkkokalastuksesta voivat vaikeuttaa kalastuksen asemaa norpansuojelussa.

– Valvontaa on tehostettu tänä vuonna. Riski kiinnijäämiselle on merkittävä.

– Jos verkkokalastuskieltoa rikkoo tahallaan, niin seurauksena ovat vähintään sakot. Samalla myös selvitetään onko vesistöjen osakaskunta ollut tietoinen asiasta. Jos ilmenee laiminlyöntejä, niin voidaan periä takaisin osakaskunnalle myönnetyt tuet.

Kuluvana keväänä ja alkukesällä ELY-keskuksiin on tullut soittoja epäillystä verkkopyynnistä norpansuojelun vuoksi kalastuskiellossa olevilta vesialueilta. Valvonnassa luvattomia pyydyksiä ei ole löytynyt, vaikka osasta katiskoista on löydetty puutteita. ELY-keskukset ovat pääosin tyytyväisiä Saimaan verkkokalastajien kurinalaisuuteen.

Verkkokalastus on kiellettyä kesäkuun loppuun saimaannorpan keskeisillä lisääntymis- ja oleskelualueilla.

JUTTUA TÄYDENNETTY 30.5.2014 Kello 13:43 Jutun julkaisun jälkeen Ely-keskuksen tietoon on tullut myös toinen vastaavanlainen verkkokalastuskiellon rikkomus.

Tanssivat karhunpennut ovat kasvaneet – katso tuoreet kuvat

0
0

Iso-Britannian kansallinen lehdistötoimistojen yhdistys NAPA valitsi sotkamolaisen Valtteri Mulkahaisen vuosi sitten ottaman kuvan tanssivista karhunpennuista toiseksi parhaimmaksi Iso-Britannian ulkopuolisten kuvien vuoden kuva -kilpailussaan.

Mulkahainen sai tiedon huomionosoituksesta viime viikolla sähköpostilla.

– Se tuntui mukavalta, ja olin yllättynyt, hän kertoo.

Mulkahainen on opettajana Sotkamon lukiossa, ja on harrastanut valokuvausta puolenkymmentä vuotta. Kansainvälistä huomiota herättänyt kuva tanssivista karhunpennuista saa tänä kesänä jatkoa, kun Mulkahainen kuvasi kasvaneita karhunpentuja ja näiden emoa viime viikolla Suomussalmella.

–  Kiinnosti jo itseänikin, että miten ne ovat kasvaneet ja miten niillä menee. Tunnistin noin 1,5-vuotiaat pennut, vaikka ne olivatkin jo rauhoittuneet eivätkä enää kävelleet takajaloillaan.

– Veikkaan, että etenkin pentueen poikakaksikko keskenään painiskeli ja löi tassulla ohi kulkiessaan, Valtteri Mulkahainen kertoo.

Viewing all 9495 articles
Browse latest View live