Kolmevuotiaita yli puolikiloisia taimenia polski uuteen kotiinsa Puulalla vappuaattona. Yhdeksän tuhannen euron arvoinen lasti sisälsi 1300 taimenta.
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeen projektipäällikkö Teemu Hentinen Etelä-Savon ELY-keskuksesta seurasi tyytyväisenä taimenien istutusta.
– Puulavesi soveltuu hyvin lohikaloille, koska täällä on paljon muikkua ja isot syvännealueet. Lohikalat kasvavat ja viihtyvät hyvin. Aika näyttää, minkälaisia tuottoja tulevaisuudessa näistä saadaan. Taimenen alamitta on 60 senttiä, joten jonkin aikaa pitää odottaa, ennen kuin saadaan ihan saalistakin.
Takana on työläs prosessi uuden osakaskunnan perustamiseksi.
– Työläs siinä mielessä, että osakkaita osakaskunnassa on paljon. Tässä Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunnassakin on osakaskiinteistöjä jo 2800. Prosessin aikana järjestettiin 30 kokousta, lähetettiin kolmisen tuhatta kokouskutsua ja siihen kaikki neuvottelut päälle. Kyllä se pitkä prosessi oli, mutta kannattava. Tämän jälkeen kalavesien hoito ja kalastus on paljon helpompaa, toteaa Hentinen.
Kivuton yhdistyminen
Yhdistyminen sujui hyvin ja soraääniäkin kuului vain kahdesta asiasta.
– Yhtenä pelkona oli se, että kalastajamäärät lisääntyvät. Tämä ei pidä paikkaansa, koska kalastajamäärät päinvastoin tippuvat koko ajan. Toinen asia oli se, että vieläkin kuvitellaan, että meillä on ne omat kalat ja omat kalavedet, joissa on niin sanotusti omia kalakantoja. Näinhän se ei ole. Kalat on yhteisiä tuolla järvessä ja sitä kautta tulevaisuutta on se, että syntyy isompia osakaskuntia, painottaa Hentinen.
Yhdistyminen keventää myös hallintoa.
– Tässäkin on ennen tarvittu 30 eri hallintoa ja nyt mennään yhdellä isommalla porukalla eteenpäin. Kaikki kalaveden hoito, lupamyynnin järjestämiset ja muut tiedottamisasiat on paljon helpompi toteuttaa.
– Yksi keskeinen juttu oli tässäkin se, että pieniä osakaskuntiahan ei enää monesti hallinnoida ollenkaan. Innokkaita vetäjiä ei löydy. Tällaiseen isoon osakaskuntaan löytyy hallintoonkin niitä pyörittäjiä. Kaikenkaikkiaan yhdistyminen on otettu positiivisesti vastaan, sanoo Hentinen.
Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunnalla on kokoa. Sen pinta-ala on 6000 hehtaaria.
– Kyllä tämä on iso alue. Etelä-Savon mittakaavassa se on toiseksi tai kolmanneksi suurin osakaskunta. Heinävedeltä löytyy 8000 hehtaarin osakaskunta, mutta yleisesti ottaen liikutaan 100-500 hehtaarin pinta-aloissa, sanoo Hentinen.
ELY-keskus tiiviissä yhteistyössä kaikkien osakaskuntien ja kalastusalueiden kanssa
– Yleisesti näistä tapahtuneista osakaskuntien yhdistymisistä voi sanoa, että perästä ei ole kuulunut mitään negatiivista, päinvastoin. Ne, jotka ovat jääneet ulkopuolelle, ovat jälkikäteen harmitelleet, etteivät lähteneet mukaan. Yksittäisen osakaskunnan liittyminen isompaan osakaskuntaan maksaa useampia tuhansia euroja. Mieluummin niin, jos yhdistämisiä tapahtuu, niin sitten kerralla paljon, toteaa Hentinen.
Nykyisen hankkeen puitteissa yritetään saada vielä Ryökäsvesi-Liekune -alueen osakaskuntia yhdistymään.
– Tämänkin hankkeen jälkeen on suunnitteilla uusi hanke, jossa nimenomaan erikoistutaan vesialueiden omistuspohjan yhtenäistämiseen. Sitä kautta kalavesien hoitoa ja kehittämistä voitaisiin viedä eteenpäin.
Järvi-Suomessa lohikalojen alamitta järvilohen ja taimenen osalta on kaikkialla 60 senttiä. Puulan kalastusalue on lisäksi nostanut myös nieriän alamitan 60 senttiin.
– Puulalla kaikkien lohikalojen alamitta on siis 60 senttiä ja tästä menee semmoinen puolitoista vuotta, kun nämä taimenet rupeavat olemaan mitan täyttäviä. Silloin ne painavat suurinpiirtein kaksi ja puoli kiloa. Puulaanhan istutetaan joka vuosi kaloja suuria määriä, joten kyllä sieltä jatkuvasti löytyy myös mitallisia kaloja, huomauttaa Hentinen.
Verkkokalastusta rajoitetaan uusien tulokkaiden takia
Itä-Puulan - Korpijärven osakaskuntalainen Tenho Pulkkinen oli seuraamassa taimenien istutusta.
– Siellä ne lähtivät uusia koteja katsomaan. Toivottavasti ne siellä pari vuotta selviävät. Sitten pyytimet järveen ja uistelemaan niitä pois. Joitakin hätäisiä soittoja verkkokalastuksen rajoittamisesta on tullut. Sitä on juuri rajoitettu näiden taimenien takia. Annetaan näille nyt mahdollisuus kasvaa, sitten hyöty on hyvä, kun ne ovat täysimittaisia, painottaa Pulkkinen.
Pulkkisen mukaan osakaskuntien yhdistyminen yhdeksi suureksi kävi ilman suurempia kipuiluja.
– Vuosi sitten aloitettiiin nämä yhdistymisneuvottelut ja viime syksytalvesta me päätettiin siihen liittyä. Siinä vaiheessa oli noin puolet tämän alueen osakaskunnista jo liittynyt tähän, joten se oli jo aikalailla itsestäänselvyys. Yksi kokous siinä järjestettiin ja siellä sitten hävitettiin aiemmat osakaskunnat ja liittyttiin tähän Puulan itäiseen kalastusalueeseen, muistelee Pulkkinen.
– Toistaiseksi osakaskunnan tulevaisuus näyttää hyvin valoisalle, tuntuu että tämä on hyvä asia. Myös yhteishenki on hyvä.
Osakaskunnat käyttävät tänä vuonna kalaistutuksiin Puulalla lähes 20 000 euroa.
Lisää Puulasta