Saimaan suuret selät ovat pysyneet kirkkaampina kuin odotettiin. Ennakko-oletusten mukaan leudon talven takia sadevesi olisi huuhtonut rantoja runsaasti, mikä olisi tuonut sameutta ja ravinteita veteen.
– Oletettiin, että olisi ollut jonkin verran tummenemista ja ravinnepitoisuuksien nousua, koska kahteen otteeseen lumet sulivat. Ensin joulupyhinä ja sitten helmikuussa, Etelä-Savon ELY-keskuksen hydrobiologi Antti Haapala sanoo.
Valumien takia oletusarvo oli, että näkösyvyys olisi heikentynyt ja ennakkopohdinnoissa mietittiin myös talvisia sinilevähaittojakin.
ELY-keskuksen tarkkailumäärät ovat vähentyneet huippuvuosista, mutta näilläkin otannoilla tulos on selvästi nähtävissä.
– Näyttäisi, että isot selkävedet eivät ole kärsineet liian leudosta talvesta isoine valumisineen. Pienissä vesissä voi kuitenkin olla eri tilanne, hydrobiologi Antti Haapala arvioi.
Helmikuun lopun tulosten perusteella myöskään isot virrat eivät ole kärsineet ravinteista tai sameudesta.
– Tulokset sinänsä yllättivät, kun ajattelimme, että nyt sulamisvedet tulevat tavallaan puhdistamattomina vesistöihin. Oletimme, että tummenemista olisi tullut, kun sulamisvedet menevät ihan jäänalaisessa pintakerroksessa.
Happitilannekin hyvä
Esimerkiksi Mikkelin alapuolinen Saimaa on kärsinyt sameudesta vuosikymmeniä. Tilanne näyttää hydrobiologin mukaan sielläkin erittäin hyvältä.
– Saimaan vedenpinta nousi nopeasti marraskuussa. Jopa 60 senttiä. Louhiveden puolelta sen takia virrannut puhtaampaa vettä tänne pohjoiseen, Haapala sanoo.
Tällä hetkellä Saimaan vedenpinta on puolisen metriä normaalin talvikorkeuden yläpuolella.
Suurten järvien happitilannekin on hyvä. Happea riittää, sillä järvien jäätyminen tapahtui myöhään.
Kesän vesitilannetta hankala ennustaa
Etelä-Savon ELY-keskuksen hydrobiologi Antti Haapala ei uskalla vielä tässä vaiheessa ennustaa ensi kesän vesitilannetta.
– Jokainen kesä on sen verran erilainen ja muuttuvassa ilmastossa äkilliset rankkasateet voivat tuoda jonkinlaisia ravinnemääriä. Varsinkin, jos sateet sattuvat touko-kesäkuulle, jolloin kasvillisuus ei ole niin kehittynyttä.