Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luonto ja ympäristö | Tuoreimmat uutiset
Viewing all 9495 articles
Browse latest View live

Saimaan kirkkaus yllätti asiantuntijat – valumavedet eivät tummentaneet selkävesiä

0
0

Saimaan suuret selät ovat pysyneet kirkkaampina kuin odotettiin. Ennakko-oletusten mukaan leudon talven takia sadevesi olisi huuhtonut rantoja runsaasti, mikä olisi tuonut sameutta ja ravinteita veteen.

– Oletettiin, että olisi ollut jonkin verran tummenemista ja ravinnepitoisuuksien nousua, koska kahteen otteeseen lumet sulivat. Ensin joulupyhinä ja sitten helmikuussa, Etelä-Savon ELY-keskuksen hydrobiologi Antti Haapala sanoo.

Valumien takia oletusarvo oli, että näkösyvyys olisi heikentynyt ja ennakkopohdinnoissa mietittiin myös talvisia sinilevähaittojakin.

ELY-keskuksen tarkkailumäärät ovat vähentyneet huippuvuosista, mutta näilläkin otannoilla tulos on selvästi nähtävissä.

– Näyttäisi, että isot selkävedet eivät ole kärsineet liian leudosta talvesta isoine valumisineen. Pienissä vesissä voi kuitenkin olla eri tilanne, hydrobiologi Antti Haapala arvioi.

Helmikuun lopun tulosten perusteella myöskään isot virrat eivät ole kärsineet ravinteista tai sameudesta.

– Tulokset sinänsä yllättivät, kun ajattelimme, että nyt sulamisvedet tulevat tavallaan puhdistamattomina vesistöihin. Oletimme, että tummenemista olisi tullut, kun sulamisvedet menevät ihan jäänalaisessa pintakerroksessa.

Happitilannekin hyvä

Esimerkiksi Mikkelin alapuolinen Saimaa on kärsinyt sameudesta vuosikymmeniä. Tilanne näyttää hydrobiologin mukaan sielläkin erittäin hyvältä.

– Saimaan vedenpinta nousi nopeasti marraskuussa. Jopa 60 senttiä. Louhiveden puolelta sen takia virrannut puhtaampaa vettä tänne pohjoiseen, Haapala sanoo.

Tällä hetkellä Saimaan vedenpinta on puolisen metriä normaalin talvikorkeuden yläpuolella.

Suurten järvien happitilannekin on hyvä. Happea riittää, sillä järvien jäätyminen tapahtui myöhään.

Kesän vesitilannetta hankala ennustaa

Etelä-Savon ELY-keskuksen hydrobiologi Antti Haapala ei uskalla vielä tässä vaiheessa ennustaa ensi kesän vesitilannetta.

– Jokainen kesä on sen verran erilainen ja muuttuvassa ilmastossa äkilliset rankkasateet voivat tuoda jonkinlaisia ravinnemääriä. Varsinkin, jos sateet sattuvat touko-kesäkuulle, jolloin kasvillisuus ei ole niin kehittynyttä.


Revontulet ääntelevät voimakkaasti poksahtaen

0
0

Aal­to-y­lio­pis­ton akus­tii­kan pro­fes­so­ri Unto Laine on tutkimusryhmineen saanut nauhoitettua ääniä, joiden arvellaan olevan peräisin revontulista. Mittaustulos on tehty superherkillä mikrofoneilla noin 75 metrin korkeudella maan pinnasta.

Oulun yliopiston avaruusfysiikan professori Kalevi Mursula on seurannut tutkimusta mielenkiinnolla.

- Kyllä revontulet voivat ilmeisesti aiheuttaa ääniä. Tämä on lopullista tieteellistä todistusta ja näyttöä vaille, mutta itse taipuisin kuitenkin ajattelemaan, että kyseessä on jokin todellinen luonnonilmiö. Erittäin harvinainen, mutta silti silloin tällöin esiintyvä. Kyllä nämä Unto Laineen tutkimusryhmän mittaukset antavat paljon lisätodistetta tälle ilmiölle, Kalevi Mursula sanoo.

Mursula sanoo, että revontulet eivät kuitenkaan aina aiheuta ääniä.

- Se ilmeisesti edellyttää myös muita tekijöitä, jotka saavat aikaan tällaisen ääni-ilmiön syntymisen. Kyseessä on erittäin voimakkaiden revontulipurkausten yhteydessä esiintyvä ilmiö.

Taustalla sähkömagneettinen muutos

Ääniin liittyvät tekijät voivat Mursulan mukaan liittyä mahdollisesti ilmakehään ja säähän.

- Jokin yhteys revontuli-ilmiöiden ja ilman välillä on. Siinä välillä täytyy tapahtua jokin sähkömagneettisen ilmiön muutos äänen puolelle eli ilmakehään, Mursula spekuloi.

Revontulten äänet voivat olla myös voimakkaita.

- Ilmeisesti kyseessä on aika voimakkaita ääniä, sillä mittareiden mukaan on tallennettu jopa useampi kymmenen desibeliä.

Luonterilla virkeä kuutti ensimmäistä kertaa 30 vuoteen – sekin syntyi apukinokseen

0
0

Metsähallituksen suojelubiologi Tuomo Kokkonen kertoo, että havainnot antavat toivonpilkahduksia saimaannorpan kannan elpymisestä.

– Luonterilla on ollut aiemminkin talvehtivia norppia, mutta nyt siellä on lisääntymiskykyinen naaras. Se tarkoittaa, että myös tulevina vuosina voi odottaa kuuttihavaintoja, sanoo Kokkonen.

Myös Rääkkylän kuuttihavaintoa Kokkonen pitää ilouutisena.

– Oriveden alueelta sekä Pyhäselkä-Jänisselkä -alueelta löytyivät myös kuutit viime vuonna. Nämä ovat vanhoja norppa-alueita, jotka ovat viime vuosina olleet norpan kannalta taantuvia.

Ristiinan Yövedeltäkin on vuoden tauon jälkeen saatu kuuttihavainto.

Uusia vapaaehtoisia kalastusrajoituksia Luonterille

Kuuttiuutinen on Luonterilla otettu vastaan tekemällä oitis vapaaehtoinen kalastusrajoitussopimus uudelle 2800 hehtaarin alueelle kuutin elinpiirissä. Näin verkolla kalastaminen on kiellettyä huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Uuden alueen naapurissakin sopimus on pohdinnan alla.

– Mikäli molemmat alueen osakaskunnat tekevät sopimuksen, kuutti saa yhteensä 3000 hehtaarin kalastusrajoitusalueen ympärilleen, kertoo kalatalouspäällikkö Jorma Tiitinen Etelä-Savon ELY-keskuksesta.

Norppa löytää pesäpaikan jään tummuuden perusteella

Saimaannorppanaaras löytää pesäpaikan tähyilemällä jään alta sopivia paikkoja.

– Naaras kiertelee oman alueen rantoja, ja hyvät pesäpaikat eli kinokset erottuvat tummina kohtina. Vanhemmat naaraat saattavat muistaa ne paikat, jotka edellisvuosina ovat olleet hyviä pesäpaikkoja, kertoo Kokkonen.

Apukinoksia on tehty niille paikoille, joissa norpan oletetaan tai tiedetään aiemmin pesineen ja kuuttien selvinneen.

– Apukinosten tekemistä on aiemmin testattu pienimuotoisesti. Tänä talvena apukinoksia tehtiin ensimmäistä kertaa näin laajassa mittakaavassa, toteaa Kokkonen.

Poikaslaskennassa on tähän mennessä löydetty 49 kuuttia apukinospaikoilta ja 3 kuuttia muualta. Havaituilta pesäpaikoilta 6 kuutin tiedetään kuolleen. Tietoja ja havaintoja tarkistetaan vielä lähiviikkojen aikana.

– Vaikea talvi voi vielä nostaa poikaskuolleisuutta, sanoo Kokkonen.

Joutsenet viihtyvät keskellä kaupunkia

0
0

Kajaaniin laulujoutsenet ilmestyivät sorsien talviruokintapaikalle jo maaliskuun puolivälissä. Siitä lähtien kaupunkilaiset ovat päässeet ihailemaan Kajaaninjoella useita laulujoutsenia. Aikaisen keväällä ravinnon saanti on joutsenelle pohjoisessa vaikeaa lumen ja jään takia, kertoo kajaanilainen luontokuvaaja Jouni Ruuskanen.

– Muutama vuosi sitten laulujoutsenet huomasivat, että tässä on sorsia sulassa joessa uimassa. Joutsenet laskeutuivat Kajaaninjokeen ja huomasivat, että täällä on myös ruokaa. Sen jälkeen niitä on tullut aina vain enemmän ja enemmän. Pari vuotta sitten sorsien ruokintapaikalla oli enimmillään 23 laulujoutsenta ja samaan määrään on päästy jo tänä keväänä.

Ruuskanen arvioi, että Kajaaninjokeen viivähtäneet laulujoutsenet ovat parinkymmenen kilometrin päässä kaupungista pesivää paikallista kantaa.

"Ainutlaatuinen paikka nähdä laulujoutsenia"

Suomen kansallislintuna tunnettu laulujoutsen ei vielä vuosikymmeniä sitten ollut ihan tuiki tavallinen näky, kertoo luontokuvaaja Jouni Ruuskanen.

– Vuonna 1952 laskettiin, että Suomessa on laulujoutsenia noin 12 paria eli sama määrä kuin Kajaaninjoessa on yhtenä päivänä. Siitä ajasta on kulunut yli 60 vuotta. Laulujoutsen rauhotettiin silloin ja siitä asti se on saanut olla rauhassa ja kanta on pikkuhiljaa kasvanut ja lisääntynyt. Nyt laulujoutsen pesii koko maassa aika elinvoimaisena ja runsaana, Ruuskanen kertoo.

Kajaaninjoessa laulujoutsenet uivat rinta rinnan sorsien kanssa. Ruuskasen mukaan joessa on 380 sorsaa, jotka ovat talviruokinnan varassa. Talviruokinta päättyy heti, kun luonnosta löytyy ruokaa.

– Sorsat ja joutsenet lähtevät tästä pesimäpaikoilleen kahden kolmen viikon kuluessa, jos ilmat lämpenevät. Osa on jo lähtenytkin. On harvinaista, että laulujoutsenia pystyy seuraamaan näin lähellä kaupungin keskustaa, en tiedä muualla Suomessa tällaista olevan. Tämä on ainutlaatuinen paikka ja tilaisuus nähdä Suomen kansallislintu läheltä ja seurata niiden elämää, Ruuskanen arvioi.

Hulevesien hallintaa opetellaan edelleen – "Nyt meillä vasta alkaa olla tutkimustietoa"

0
0

Taajamatulvien riskien ennakoidaan lisääntyvän tulevaisuudessa sekä ilmastonmuutoksen että entistä tiiviimmän kaupunkirakentamisen takia. Sitä tärkeämpää on kiinnittää huomiota hulevesien hallintaan.

Esimerkiksi Lahdessa hulevesiviemärijärjestelmä ei riittäisi valtavan rankkasateen iskiessä. Herkkiä alueita ovat muun muassa keskustan Vapaudenkatu ja Kauppakatu.

Lahdessa suurin osa hulevesistä johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöihin. Uusia asemakaavoja suunniteltaessa hulevesiasiat huomioidaan kuitenkin alusta asti. Tutkijan mukaan näin pitääkin olla.

- Kaikilla kaupunkialueilla tulisi jatkossa suunnitella uudet alueet niin, että luonnontilaista vedenkiertoa ja -laatua muutetaan rakentamisen aikana mahdollisimman vähän, sanoo tutkija Nora Sillanpää Aalto-yliopistosta.

Käytännössä kaupungeissa tulisi suosia mahdollisimman paljon vettä läpäisevää pinta-alaa: nurmea ja laattoja.

- Sen lisäksi voidaan käyttää erilaisia painanteita, vesikouruja ja imeytysrakenteita, Sillanpää luettelee.

"Meiltä puuttuu käytännön ohjeistus"

Vuosikymmenen aikana hulevesien hallintaan on kiinnitetty lisääntyvässä määrin huomiota. Esimerkiksi Kuntaliitto julkaisi muutama vuosi sitten hulevesioppaan, jossa tuotiin esiin, että hulevesien määrää on vähennettävä ja virtaamia viivytettävä ja ehkäistävä tulvia kaupunkialueella.

- Asia ei ole uusi, mutta meiltä puuttuu käytännön ohjeistus, miten järjestelmiä pitäisi suunnitella ja mitoittaa, jotta ne toimivat halutulla tavalla ja vaikuttavat tulviin, eroosioon ja vedenlaatuun, Sillanpää huomauttaa.

Valumakertoimet ovat olleet toistaiseksi suuntaa-antavia, joten lisää tutkimustyötä tarvitaan.

- Nyt meillä vasta alkaa olla tutkimustietoa. Esimerkiksi omassa väitöskirjassani tehtyjen tutkimusten avulla mitoitusta voidaan viedä eteenpäin.

Tarkat valumakertoimet ovat tärkeitä, jotta kaupunkialueen vesijärjestelmistä osataan rakentaa kustannustehokkaita.

- Eli emme ylimitoita tai toisaalta emme tee liian pieniä rakenteita, jotka eivät tehoa riittävästi, Sillanpää perustelee.

- Eihän kukaan siltojakaan lähden rakentamaan ilman, että lasketaan, mitä niiden pitää kantaa, komppaa tutkimusteknikko Juhani Järveläinen Helsingin yliopistolta.

Hän on laatinut Aalto-yliopistolle diplomityötä hulevesien kuormitusarvioinnista. Järveläisen mukaan kuormitusarviointi on kunnissa hyvin vähäistä, vaikka sen avulla selviäisi, mistä ja minkä verran kiintoaineita ja metalleja veteen kertyy.

Esimerkiksi Lahden alueen kokonaiskuormituksesta suurin osa on peräisin teolliselta maankäytöltä, kaupalliselta ja julkiselta alueelta sekä urbaaneilta viheralueilta.

Lakiuudistus sysännee vastuuta kunnille

Uusi vesihuoltolainmuutos tulee näillä näkymin voimaan syksyllä. Sen myötä vuotovesien määrää täytynee pienentää entisestään.

Lahdessa esimerkiksi torin alueen jätevedet ja sadevedet johdetaan samaan sekaviemäriin, vaikka tavoitteena on, että hulevedet johdettaisiin erilliseen huleviemäriin.

Lahti Aqualla erillisviemäröinnin tarve on tiedostettu, mutta muutokset eivät tapahdu silmänräpäyksessä. Vuotovesien määrää pyritään pienentämään ongelmakohta kerrallaan. Esimerkiksi Patomäen puutteellinen hulevesiverkosto saneerataan 2015–2016.

Lakimuutoksen myötä vastuu hulvesistä siirtynee entistä enemmän kunnille. Tutkijat näkevät uudistuksessa paljon mahdollisuuksia.

- Suurin mahdollisuus tässä on se, että saadaan luotua yhteistyötä eri toimijoiden välille ja siirrettyä tiedemaailman tuloksia käytäntöön, uskoo tutkimusteknikko Juhani Järveläinen.

- Vastuunjako selkeytyy ja eri toimijat uskaltavat alkaa panostaa paremmin hulevesiasiaan ja järjestelmien kehittämiseen, arvelee tutkija Nora Sillanpää.

Mazdalla outo ongelma: hämähäkeistä tulipalovaara

0
0

Japanilainen autonvalmistaja Mazda joutuu tarkistamaan 42 000 autoa Yhdysvalloissa hämähäkkien aiheuttaman vaaran takia.

Bensiinin hajuun mieltyneet Cheiracanthium-suvun hämähäkit voivat tunkeutua auton ilmaletkuihin ja tukkia ne verkoillaan. Tämän seurauksena polttoainesäiliöön voi kehittyä painetta, joka voi johtaa säiliön halkeamiseen ja pahimmillaan tulipaloon.

Mazdalla on tiedossa yhdeksän tapausta, joissa hämähäkit ovat päässeet letkuihin, kertoo saksalaislehti Der Spiegel. Yhtään onnettomuutta ei kuitenkaan ole sattunut.

Mazda veti tarkistuksiin saman syyn takia 65 000 autoa jo vuonna 2011. Tuolloin letkuihin tehtiin erityisiä suojia hämähäkkien pääsyn estämiseksi. Nyt yhtiö on huomannut hämähäkkien pystyvän kiertämään esteet.

Korjauskehotus koskee vuosina 2010 - 2012 valmistuneita 2,5 litran moottorilla varustettuja Mazda 6 -autoja.

Suunnitelma: Tulvapenkereet Rovaniemelle, Kemihaaraan tekoallas

0
0

Mahdollisesta rakentamisesta ei ole vielä päätetty, tulvatyöryhmän jäsen, insinööri Timo Alaraudanjoki Lapin Ely-keskuksesta sanoo.

- Penkereistä tulisi pieniä, alle metrin korkuisia. Niillä suojattaisiin Saarenkylä kerran 50 vuodessa toistuvaa tulvaa vastaan.

Työryhmä ehdottaa myös, että Kemihaaraan rakennettaisiin tekoallas. Alaraudanjoki sanoo, että tekoltaasta ei ole vielä tarkempia suunnitelmia.

Lisäksi Kemijärven ja Olkkajärven säännöstelyn yläraja voitaisiin ylittää tulvatilanteessa poikkeusluvalla.

Kemijokea ei ruopata

Sen sijaan muun muassa Kemijoen ruoppaamisesta Rovaniemen taajaman alueella luovutaan suurten kustannusten takia.

Kemijoen tulvatyöryhmässä on mukana edustajia Lapin liitosta, Lapin Ely-keskuksesta, Lapin pelastuslaitoksesta sekä alueen kunnista.

Suunnitelmia Kemijoen tulvariskien torjumiseksi esitellään tällä viikolla Kittilässä, Kemijärvellä ja Rovaniemellä järjestettävissä avoimissa yleisötilaisuuksissa. Suunnitelmat tulevat kaikkien kommentoitaviksi ensi lokakuusta lähtien.

Lopullisesti tulvatorjuntatoimista päättää maa- ja metsätalousministeriö vuoden 2015 lopussa.

Kemeratukijärjestelmä uudistuu

0
0

Myös ympäristötukeen ja luonnonhoitohankkeisiin voidaan myöntää rahoitusta sekä luonnonarvotukeen, jos se on EU:n valtiontukisuuntaviivojen puitteissa mahdollista. Tuki myönnettäisiin jatkossa hankkeen kokonaiskustannuksiin. Metsänuudistamisen tuki rajataan tulevaisuudessa pohjoiseen Suomeen.

Pellon metsitykseen, luonnontuhojen korjaamiseen, kantojen nostoon sekä energiapuun korjuuseen ei jatkossa enää myönnettäisi tukea. Asiaa selvttänyt työryhmä on luovuttanut ehdotuksen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle tänään.

Kemeran eli kestävän metsätalouden tukijärjestelmän avulla valtio kannustaa yksityismetsänomistajia hoitamaan metsiään hyvin. Tukijärjestelmää uudistetaan parhaillaan kansallisesti.

Uudistukseen vaikuttavat olennaisesti EU:n maa- ja metsätalousalan valtiontukisuuntaviivat, joita komissio valmistelee parhaillaan. Jäsenmaat voivat ottaa käyttöön vain suuntaviivojen mukaisia tukijärjestelmiä.

Työryhmä on huomioinut EU:n uudet suuntaviivat niin hyvin kuin mahdollista, sillä ne ovat vasta luonnosvaiheessa. EU:n valtiontukiuudistuksen ja suuntaviivojen tavoitteena on yhdenmukaistaa valtiontukisääntelyä ja parantaa julkisen tuen kohdistumista yhteisön kannalta toivottavaan toimintaan.

Myös ympäristötukeen ja luonnonhoitohankkeisiin voidaan myöntää rahoitusta sekä luonnonarvotukeen, jos se on EU:n valtiontukisuuntaviivojen puitteissa mahdollista. Tuki myönnettäisiin jatkossa hankkeen kokonaiskustannuksiin.

Tukijärjestelmä on määräaikainen ja tukijärjestelmän rahoitus harkinnanvaraista. Toiminta sopeutetaan vuosittain valtion talousarvioon.

Nykyinen kestävän metsätalouden rahoituksesta annettu laki on voimassa ainakin 30.6.2015 asti.


Metsähallitus muistuttaa lumivyöryvaarasta Kilpisjärvellä

0
0

Erityisesti vapaalaskun harrastajien on syytä olla varovaisia jyrkillä rinteillä liikkuessaan, mutta muitakin alueella liikkujia kehotetaan varovaisuuteen.

Ilmojen lämmetessä lumivyöryjen todennäköisyys vielä kasvaa.

Reittien turvallisuudesta voi tiedustella Kilpisjärven luontokeskuksesta puhelinnumerosta 0205 64 7990.

Varhaisperunan istutus käyntiin – kotimainen Timo kestää kylmää muita paremmin

0
0

Maanviljelijä Lasse Hakalan tilalla Kouvolan Ahviossa varhaisperunan istutus on päässyt hyvään vauhtiin. Viikonlopun jäljiltä harson alla on perunaa noin neljän hehtaarin suuruisella alueella. Kaikkiaan istutusala varhaisperunalle tulee olemaan 15 hehtaaria.

Istutukset on päästy aloittamaan tänä keväänä normaalia aikaisemmin. Hiekkapohjainen maa sopii varhaisperunalle paremmin kuin roudalle alttiimpi savimaa.

Varhaisperunan kasvuaika on kahdeksasta kymmeneen viikkoa. Hakala arvioi, että perunat saadaan nostettua juhannukseksi.

– Juhannusviikko on se varhaisperunan suurin sesonki. Myynti jatkuu toki myös sen jälkeen, Hakala toteaa.

Valtaosa nyt istutettavasta varhaisperunasta on lajikkeeltaan kotimaista Timoa. Muita lajikkeita Lasse Hakala ei ole edes kokeillut. Myöhäisemmät kesälajikkeet ovat asia erikseen.

– Timo on jalostettu niin, että se kestää kylmää. Istutuksessa saattaa olla pitkiä kylmiä jaksoja, ja siinä tulee perunan kylmänsieto mitattua.

”Veikkaan, että metsästyskoirat korvataan roboteilla”

0
0

Onko suomalaisesta metsästäjästä tullut elektroniikan orja? Ajatus saattaa hiipiä mieleen kun katsoo nettissä avattua Varustautuneena luontoon-verkkonäyttelyä. Se kertoo teknistyvästä luontosuhteesta.

Uudet laitteet ja tekstiilimateriaalit ovat tehneet luonnossa liikkumisen helpoksi. Samalla taidot selvitä luonnossa yksinkertaisin varustein ovat heikentyneet.

Luonnossa liikutaan myös erilailla kuin vielä vähän aikaa sitten. Suomalaisten suhde luontoon ja liikkuminen luonnossa ovat muuttuneet paljon.

Kahdeksan suomalaista museota dokumentoi vuosina 2011–2013 luontoon liittyviä harrastuksia ja elinkeinoissa tapahtuneita muutoksia haastattelemalla ihmisiä, videokuvaamalla, valokuvaamalla ja tallentamalla esineistöä kokoelmiinsa.

Suomen Metsästysmuseo vastasi tallennuksesta metsästyksen osalta. Varustautuneena luontoon -verkkonäyttely kertoo tämän tallennustyön tuloksista.

Hirviä ampuva koira vai peräti robotti?

Metsällä käyvät suomalaiset suhtautuvat yhä teknistyvämmäksi käyneeseen kehitykseen ristiriitaisesti.

– Osa metsästäjistä koki kehityksen uhkaksi perinteisille erätaidoille. Suurin osa käytti valikoiden uusia apuvälineitä kuten koiratutkia ja radiopuhelimia, kertoo Suomen Metsästysmuseon intendentti Jukka Peltonen tiedotteessa.

Peltosen mukaan vastaan tuli myös heitä, joille uusimmat tekniset keksinnöt olivat metsästysharrastuksen suola.

– Mihin kehitys lopulta johtaa, tarvitseeko metsästäjän tulevaisuudessa astua metsään lainkaan, pohtii museon perinteen tallennuksesta vastaava amanuenssi Pekka Allonen.

Allonen visioi tulevaisuuden, jossa erilaisilla teknisillä apuvälineillä varustettu koira laitetaan hirven jäljille. Koira löytää, haukkuu, videokuvaa, ampuu, paloittelee ja valmistaa ruuaksi hirven, jonka jälkeen soittaa isännälleen, että ruoka on valmista.

– Veikkaan, että koirat korvataan roboteilla, ennustaa puolestaan Peltonen.

Seuraavaksi selvitellään nuorten suhdetta luontoon

Nettiin viedyssä näyttelyssä metsästäjien lisäksi ääneen pääsevät maatalousyrittäjä, metsuri, kalastusopas, marjastaja, geokätköilijäpariskunta, nuori lintuharrastaja ja useampi sukupolvi vihtiläisiä kesäasukkaita.

Vanhojen ja uusien valokuvien kautta ilmenee teknisen kehityksen tuoma muutos, ja videoilla haastateltujen oma ääni nousee kuuluviin.

Museoiden yhteinen tallennustyö saa jatkoa. Seuraavaksi perehdytään lasten- ja nuorten luontosuhteeseen. Uuden tallennushankkeen nimi on Ihan pihalla.

Riihimäellä toimiva Suomen Metsästysmuseo aikoo tallentaa nuorille metsästäjille suunnattua koulutusleiritoimintaa sekä lasten ja nuorten mielipiteitä metsästyksestä.

Varjoliitäjän ikimuistoinen lasku: "Karjuin ja huusin, kirosin ja rukoilin"

0
0

Pitkävuoren Liitäjien jäsen Nora Niemispelto oli lentänyt noin 1,5 tuntia, eikä nostovirtauksia enää löytynyt. Niemispelto ei päässyt liitämään takaisin kentälle, joten hänen oli etsittävä toinen laskeutumispaikka.

- Katsoin ilmasta lähipellon, mihin voisin laskeutua. Pudotin korkeutta metsän päällä niin, että pelto oli edessäni. Kun olin noin 30 metriä korkealla tajusin, että siinä edessäni, pellon ja metsän laidalla on kolme karhua. Ajattelin ensin, että ne on vain multaklönttejä, jotka lähtivät liikkumaan.

Pelto sijaitsee Leivonmäellä, Höytöntensuon lähellä. Niemispelto ja muut alueella lentäneet ovat jo aiemmin tienneet, että alueella on karhuja.

- Joskus aiemmin olenkin miettinyt, että mitä tekisin, jos näin kävisi. Aloin sitten räpytellä siipeä, eli vedin jarruista. Silloin siipi alkaa kohista. Tämän lisäksi karjuin ja huusin, kirosin ja rukoilin niin paljon kun vaan lähti, Niemispelto muistelee.

Tämän seurauksena karhut menivät metsään ja Niemispelto laskeutui pellolle.

- Hyppäsin äkkiä valjaista ja lähdin juoksemaan, en kyllä jäänyt leikkimään kuollutta. Juostessa katsoin kahdesti taakse.

Lopulta Niemispellon laskupaikan ja karhujen alkuperäisen sijainnin väliin jäi noin sata metriä.

Koskaan aiemmin hänelle ei ole tapahtunut mitään vastaavaa.

- Varmasti ne säikähtivät yhtä paljon kuin minä, jos eivät enemmänkin. Niin paljon en itse kuitenkaan säikähtänyt, että tämä harrastus loppuisi, Niemispelto päättää.

Jätevesiremonteilla jo kiire harvaan asutuilla seuduilla

0
0

Länsi-Uudenmaan kunnat aloittivat kymmenen vuotta sitten hajajätevesiyhteistyön, jotta asukkaat eivät olisi jääneet yksin jätevesiä koskevien velvoitteidensa kanssa.

Asukkaille on järjestetty opastustilaisuuksia sekä neuvontaa kiinteistökäynneillä. Länsi-Uudenmaan hajavesihankkeen asiantuntija Minttu Peuraniemi kertoo Suomen mittakaavassa olevan harvinaista, että kaksi asiantuntijaa on ollut käytettävissä kiinteistöjen jätevesineuvontaan nimenomaan Länsi-Uudenmaan alueella. Peuraniemi kehottaa asiaan herääviä olemaan pian yhteydessä alueelliseen neuvontajärjestöön.

– Kesän kiinteistökäynneillä katsotaan yhdessä omistajan kanssa nykyinen järjestelmä ja sen uudistamistarve.

Mikäli kiinteistöllä on käytössään vain vanhat saostuskaivot ja jätevesijärjestelmä kaipaa uudistamista, yhteyttä voi ottaa suoraan jätevesisuunnittelijaan.

– Ratkaisun miettimisen suhteen on jo kiire, sillä takaraja uudistuksille tulee vastaan maaliskuussa 2016, Peuraniemi sanoo.

Jätevesijärjestelmän muutostyöt koskevat kaikkia haja-asutusalueen vakinaisia ja loma-asuntoja. Poikkeuksen muodostavat kantovedelliset saunarakennukset ja mökit, jotka kuuluvat vähäisen jätevesimäärän piiriin. Tällaisia on noin puolet Länsi-Uudenmaan alueen kesämökeistä.

Uudistus on kuitenkin tekemättä vielä noin 10 000 kiinteistöllä.

Kiinteistön jätevesijärjestelmän parantaminen näkyy vesistöissä hajakuormituksen vähenemisenä vuosien ja jopa kymmenien vuosien kuluessa, mutta itse kiinteistöllä tulokset näkyvät miltei heti.

Elämäntyö saimaannorpan puolesta toi Tero Sipilälle luontopalkinnon

0
0

Tuuliaisen säätiön luontopalkinto on tänä vuonna myönnetty suojelubiologi Tero Sipilälle elämäntyöstä saimaannorpan puolesta. Palkinto on arvoltaan 10 000 euroa.

Sipilä on osaltaan vaikuttanut norpan suojeluun, ja viime vuosikymmenten aikana norppakanta on kaksinkertaistunut.

Sipilä on aloittanut työnsä saimaannorpan tutkijana Joensuun yliopistossa vuonna 1979 ja siirtynyt vuonna 1993 metsähallituksen luontopalveluihin suojelubiologin ja sittemmin ylitarkastajan tehtäviin.

Tero Sipilä oli jo 80-luvulla ideoimassa norppien pesinnän avuksi apukinoksia, joita tänä keväänä tehtiin Saimaalla monin paikoin.

Lemiläisen Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiön tarkoituksena on tukea eläinsuojelua ja riistanhoitoa. Tuuliaisen säätiö on tukenut jo vuosia erityisesti saimaannorppaa.

Säätiön luontopalkinnolla tuodaan esiin merkittäviä luontotekoja esimerkiksi muille ja kannustukseksi tekijöille.

 

Oulun Sanginjoen ulkometsän suojelijat eivät aio luovuttaa

0
0

Sanginjoen ulkometsän suojelua ajava Sanginjoki-liike aikoo selvittää, voiko metsänsuojelupäätöksen käsitellä vielä Oulun kaupunginvaltuustossa.

Oulun kaupunginhallitus päätti maanantai-iltana äänestyksen jälkeen, että aluetta ei suojella. Alustavan esityksen mukaan runsaan 2500 hehtaarin alueelle piti muodostaa reilun tuhannensadan hehtaarin suojelualue.

- Päätös tuli täysin yllätyksenä, jos ottaa huomioon kaiken tämän työn ja väännön. Ei kukaan tällaiseen päätökseen uskonut. Nyt selvitämme, voiko päätöksen vielä alistaa valtuuston päätettäväksi eli voisiko valtuusto käyttää tässä otto-oikeuttaan. Jos tätä asiaa on edistetty kymmenen vuotta, emme tietenkään luovuta tässä vaiheessa, Ari-Pekka Auvinen suojelua vaativasta Sanginjoki -liikkeestä sanoo.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen sanoo, että päätös jättää puolet alueesta suojelematta antaa enemmän vapauksia Sanginjoen metsän käytölle.

- Suojelupäätöksen kautta siihen olisi tullut rajoitteita. Siellä on monia yksityiskohtaisia asioita esimerkiksi metsästyksen ja metsänhoidon suhteen. Näimme kaupunginhallituksessa, että meidän oli helpompi lähestyä asiaa ilman suojelupäätöstä, sillä alueella on edelleenkin 300 hehtaaria suojeltua metsäaluetta, Moilanen toteaa.

"Ei tee hyvää Oulun imagolle"

Sanginjoen ulkometsän suojelua ajavat halusivat alunperin koko alueen suojeltavaksi. Sanginjoki -liikkeessä suojeluvastaisuutta ei ymmärretä.

- Juttelin erään kaupunginhallituksen edustajan kanssa ja hänen vasta-argumenttinsa olivat esimerkiksi, että jos metsät suojellaan, ne kasvavat läpipääsemättömiksi ryteiköiksi, joista hävivävät marjat ja sienet. Tällaiseen on aika vaikea vastata mitään. Tuntuu, että tiedolla ei ole väliä vaan ollaan vain periaatteessa suojelua vastaan, Ari-Pekka Auvinen arvioi.

Sanginjoki -liike aikoo jatkaa asiansa ajamista.

- Ei näytä Oulun kaupungin imagollekaan hyvältä, jos tällainen päätös jää voimaan. Nyt olisi harvinaisen hyvä tilaisuus muodostaa suuri yhtenäinen alue, jolla olisi sekä luonnonsuojelullista että virkistyskäyttömerkitystä, Auvinen sanoo.

Luontoväki aikookin järjestää mielenilmauksen Sanginjoen ulkometsän suojeluun liittyen ensi maanantain kaupunginvaltuuston kokouksen yhteydessä.

Moilasen eroa vaaditaan

Kaupunginhallituksen tasan menneen äänestyksen ratkaisi lopulta puheenjohtaja Riikka Moilasen ääni. Ratkaisu herätti heti kipakoita tunteita, sillä esimerkiksi entinen vihreiden oululaisvaltuutettu Juha Markkola vaati tapauksen takia Moilasen eroa.

- Kyse on ankarasta taustalobbauksesta keskustan ja kokoomuksen edustajien suuntaan. Tämä on markkinoitu heille elinkeinoasiana, Markkola lataa.

Riikka Moilanen pitää erokehotusta kohtuuttomana.

- Näihin päätöksiin liittyy aina tunteita. Tämä on kuitenkin demokraattisesti tehty päätös. Mielestäni on kohtuutonta syyttää tästä yksittäistä henkilöä, Moilanen puolustautuu.


Lietteestä tuhkaa ja työpaikkoja – uudesta tekniikasta povataan vientituotetta

0
0

Parikkalan vanhalla jätevedenpuhdistamolla suotonauhapuristin kuivaa puhdistamolietettä. Vielä tällä hetkellä liete poltetaan Kiteellä, kertoo projektipäällillö Anniina Kontio-Korpi.

– Se on hieman liian märkää meillä poltettavaksi, sitä pystytään polttamaan, mutta se vaatii tukipolttoainetta, kertoo Kontio-Korpi.

Puhdistamo joudutaan lähivuosina korvaamaan uudella, kun vanhoilla laitteilla ei enää saavuteta kiristyviä lupaehtoja. Parikkalan puhdistamosta tullee uuden lietteen polttomenetelmän pilottikohde, kertoo laitoshuoltopäällikkö Anu Nikulainen.

– Kun katsotaan koko jätevedenpuhdistamon ketjua, se lietteen käsittely voidaan hoitaa uudella tavalla, visioi Nikulainen.

Uusi tekniikka edullisempaa

Säästöä syntyy, kun liete voidaan polttaa paikallisesti. Uusi polttotekniikka on merkittävästi edullisempi, tehokkaampi ja mahtuu pienempään tilaan kuin nykyiset laitokset. Järjestelmää kehittävän kotkalaisen Endevin teknologiajohtaja Seppo Ruottu kehuu energiansäästöä.

- Ei tarvita tukipolttoa, vaan lietteen oma energia riittää lietteen polttoon ja kuivaukseen, kertoo Ruottu.

Samalla kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä myös vähenee murto-osaan.

Piloteilla suuri merkitys

Endevin toimintaa rahoittaa muun muassa Lappeenrannan teknillisen yliopiston sijoitusyhtiö. Ensimmäiset kaupalliset toimitukset alkavat ensi vuonna.

Parikkalan pilottilaitoksen ohella uusien työpaikkojen syntymiselle merkittävää on, minkälaisen puhdistusmenetelmän Lappeenranta valitsee kun järjestelmiä uusitaan lähivuosina.

Wirma Lappeenrannan kehityspäällikkö Markku Mäki-Hokkonen pohtii vaihtoehtoja uuden ja vanhan välillä.

– Ostetaanko turvallisesti ja varovaisesti perinteistä tekniikkaa, vai käytetäänkö rahoja tulevaisuuden työpaikkojen luomiseen.

Pilottilaitoksilla on suuri merkitys, kun järjestelmiä lähdetään myymään esimerkiksi Aasiaan tai Eurooppaan.

Lietteenpolton ohella myös aurinkoenergiaan ja uusiutuviin biopolttoaineisiin liittyvä yritystoiminta ovat harvoja aloja Kaakkois-Suomessa, joihin syntyy lähivuosina uusia teollisia työpaikkoja.

– Tavoitteeksi on asetettu, että vuodesta 2010 vuoteen 2020 noin 1000 työpaikkaa ja noin puolen miljardin lisäliikevaihto, kertoo Mäki-Hokkonen.

Suomi haluaa Latvialta lohikiintiötä – vastineeksi kilohailia

0
0

Suomi valmistelee lohen kalastuskiintiön kasvattamista hankkimalla lisäkiintiötä Latvialta. Vastaavanlainen kilohailikiintiön vaihto lohikiintiöön Latvian kanssa tehtiin myös viime vuonna. Tällöin vaihdettiin noin 700 tonnia kilohailia 7 000:een kappaleeseen lohta. Nyt suunnitelmissa on pienempi kiintiöiden vaihto-operaatio.

- Vähän vähemmän voidaan vaihtaa, että se ei haittaa kilohailin kalastajien toimintaa, Lampinen sanoo.

Latvia ei perinteisesti ole hyödyntänyt koko lohikiintiötään. Heitä taas kiinnostaa kilohailikiintiö, jonka kiintiötä on laskettu. Mikäli Latvia on halukas kalastuskiintiöiden vaihtoon ja ammattikalastajien järjestöt vahvistavat operaation, vaihdosta voidaan sopia jo tällä viikolla.

Kiintiötä pienennettiin - nyt hankitaan lisää

Suomen lohikiintiöitä pienennettiin viime vuonna. Suomenlahdella on oma lohikiintiönsä, josta ei viime vuonna kalastettu kuin vajaa puolet. Pohjanlahti kuuluu Itämeren pääaltaan lohikiintiöön, joka tuli täyteen Suomen osalta viime vuonnakin ja minkä takia kalastusta rajoitettiin. Tähän kiintiöön ollaan hakemassa lisäystä Latviasta.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan tarkoitus on turvata Suomen ammattikalastajien tasavertainen kohtelu koko rannikolla. Ministeriön mukaan nykyisin kiintiön täyttyessä, Perämerellä kalastuskausi katkeaa kesken.

- Kalastajien tasvertainen kohtelu on tärkeää koko rannikon mitalla, Lampinen sanoo.

Lohen kalastus jo nyt kestämättömällä pohjalla

WWF:n mukaan lohen kalastuskiintiö ensi vuodelle on jo nyt suurempi kuin mikä on lohikantojen kannalta kestävällä pohjalla.

- Jos Latvian kiintiö jäisi kalastamatta, ideaalitapauksessa lohia kalastettaisiin vähemmän, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska.

Ministeriön mukaan kalakantoja ei uhata, koska toimitaan Itämeren lohikiintöiden puitteissa. Paljon kritisoituun sekakantakalastukseenkaan lisäkiintiö ei ministeriön mukaan kohdistuisi.

- Ajallisesta säätelystä ja lohen noususta johtuen kohti pohjoisia jokia, kalat ovat jo Perämeren alueella, kun kiintiö täyttyy. Eli sekakantakalastukseen, josta on kyse etelämpänä Itämerellä, tämä ei pääosin kohdistuisi, Lampinen sanoo.

Lohet mieluummin Suomelle kuin Puolalle

Jos Suomi ei vaihda Latvian kalastamatta jäävää lohikiintiötä itselleen, Ovaskan mukaan on mahdollista, että esimerkiksi Puola saattaisi haluta vaihtaa sen itselleen. Tässä tapauksessa on Ovaskan mukaan jopa parempi, että kiintiön mukaiset lohet kalastetaan Suomen vesiltä kuin eteläiseltä Itämereltä, jossa lohikannat ovat vielä heikommat kuin Suomen rannikoilla.

Eteläisellä Itämerellä kaikkia lohikantoja on WWF:n mukaan sekaisin, jolloin lohia sekakalastetaan eli kalastettaessa kalastetaan myös kaikista heikoimpia lohikantoja.

Kalastajakohtaiset kiintiöt ehkä jatkossa

Nykyisin kalastusta säädellään ajallisesti; kun kiintiö tulee täyteen, lohen kalastus kielletään tietyllä alueella. Jatkossa Suomi harkitsee kalastajakohtaisiin kiintiöihin siirtymistä. Asiaa selvitetään tänä vuonna.

- Se johtaisi siihen, että ammattikalastajat voisivat kalastaa oman osuutensa siinä tahdissa kuin heidän kannaltaan olisi järkevää. Se olisi merkittävä muutos, Lampinen sanoo.

Tämä vuosi mennään vielä vanhoilla säädöksillä.

EU-tutkimus: Mehiläiskuolemia pelättyä vähemmän

0
0

Euroopan unionin tuoreen tutkimuksen mukaan tuholaiset ja taudit ovat aiheuttaneet pelättyä vähemmän mehiläiskuolemia Euroopassa, kertoo uutistoimisto Reuters.

Tutkimus kattoi 32 000 mehiläisyhdyskuntaa 17 EU-maassa vuoden 2012 lopulta kesään 2013 asti. Tutkimuksessa mehiläisten talvikuolleisuus vaihteli 3,5 prosentista 33,6 prosenttiin. Talvi 2012–2013 oli Euroopassa poikkeuksellisen kylmä. Talvikuolleisuus oli korkein Pohjois-Euroopan maissa.

– Kyseessä on ensimmäinen merkittävä tutkimus mehiläisiin vaikuttavista tuholaisista ja taudeista. Suuri osa tutkimuksesta vaikuttaa hyvin rohkaisevalta, Readingin yliopiston mehiläisasiantuntija Tom Breeze sanoi Reutersille.

Breeze ei osallistunut tutkimukseen, jonka Euroopan komissio julkisti maanantaina.

Tilanne oli Euroopassa parempi Yhdysvalloissa, missä mehiläishoitajat menettivät viime talvena kolmanneksen mehiläisyhdyskunnistaan. Yhdysvaltojen mehiläiskuolemien syy ei ole tiedossa.

Komission julkistaman tutkimuksen mukaan mehiläisen toukkiin tarttuvaa tautia esikotelomätää oli vain vähän kaikissa tutkituissa EU-maissa.

Ympäristöjärjestö Greenpeace otti tutkimuksen tyytyväisenä vastaan, mutta järjestön mukaan tutkimuksen ulkopuolelle jäi vielä biodiversiteetin heikkenemisen ja lannoitteiden vaikutus mehiläisiin.

– Tämä oli ensimmäinen vuosi, jolloin jonkinlainen seuranta on aloitettu. Viimeinkin ensimmäinen askel oikeaan suuntaan, sanoi Marco Contiero, EU:n maatalouspolitiikan asioiden johtaja Greenpeacelta.

EU-komissio on aiemmin kieltänyt mehiläisille haitalliseksi uskotun lannoitetyypin eli neonikotinoidien käytön.

Viime viikolla luonnonsuojelujärjestö IUCN havaitsi, että lähes neljännes Euroopan kimalaisista on vaarassa kuolla sukupuuttoon elinympäristön tuhoutumisen ja ilmastonmuutoksen vuoksi.

Tutkimus: Miten kalat pärjäävät Kokemäenjoessa?

0
0

Kokemäenjoen vesistön kalakannan tilaa selvitetään parhaillaan laajalla vapaa-ajankalastukseen keskittyvällä tutkimuksella. Postitse tehtävään kyselyyn on pyydetty vastauksia 6 200 alueen asukkaalta ja vapaa-ajanasunnon omistajalta.

Kyselyistä on lähetetty asukkaille Vammalasta alkaen Pirkanmaalta Poriin virtaavan Kokemäenjoen koko alajuoksulle asti. Lisäksi niitä on postitettu alueen vesistöalueen rannikkokuntien eli Luvian ja Merikarvian asukkaille.

Kolmen vuoden välein tehtävässä kyselyssä pyydetään vastaajilta tarkkoja tietoja, kuinka monta kertaa nämä ovat kalastaneet vuoden aikana, millaisilla välineillä he ovat kalastaneet ja millaisia saaliita saaneet. Tutkimustulosten perusteella päätellään, missä kunnossa Kokemäenjoen vesistö ja alueen rannikkokuntien merialueet ovat.

Kalat voivat aiempaa paremmin

Kokemäenjoen vesistön kalakannan tila on parantunut merkittävästi viime vuosina ja vuosikymmeniä. Aikanaan joesta kalastamista pidettiin saasteiden takia jopa hyvin riskialttiina, mutta nykyisin joesta kalastaminen on turvallista. Ongelmia aiheuttaa kuitenkin edelleen rehevöityminen, ja joesta löytyy takavuosikymmenten perintönä myös pieniä elohopeapitoisuuksia.

Alueen vesiensuojeluyhdistyksen kalaosaston johtaja, kalastusbiologi Olli Piiroinen sanoo, että tutkijat ovat joka tapauksessa tyytyväisiä joen tilan paranemiseen. Joesta löytyy edelleen myös kaloja, joissa on esimerkiksi makuvirheitä rehevöitymisen takia. Mudan makuisia kaloja on kuitenkin aiempaa vähemmän.

– Tämän tutkimuksen pohjalta laskemme saalisarvion, kuinka paljon kalastajat saavat kaloja ja millaisia lajeja. Tätä verrataan aiempien vuosien tutkimuksiin, Piiroinen kuvaa keväällä tehtävän tutkimuksen tavoitteita.

Vastauksia toivotaan kaikilta valituilta

Kalastusbiologi Olli Piiroinen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä toivoo, että kaikki kyselyn saaneet palauttaisivat vastaukset, vaikka vastaaja ei olisi käynyt kalassa kertaakaan vuonna 2013. Tärkeintä on saada laaja ja kattava vastauskirjo, josta voidaan tehdä tieteellisesti päteviä johtopäätöksiä.

– On hyvin positiivista, että aiempien tietojen mukaan joki tuottaa jo merilohen poikasiakin. Jatkossa on tehtävä työtä, jotta vaelluskalojen hyvinvointi ja lisääntyminen Kokemäenjoessa paranevat, Piiroinen sanoo.

Lintulaudan pähkinät katosivat jäniksen suihin - katso kuva

0
0

Ylläsjärvellä lomailevaa oululaista Olli Veijolaa kohtasi maanantaina hiihtolenkin jälkeen yllättävä näky. Mökin pihalla olevalle lintulaudalle oli saapunut tavanomaista ruokailijaa kookkaampi ja karvaisempi yksilö.

- Meillä on pihalla lintulauta oravia ja kuukkeleita varten, mutta kun katsoin sohvalta ikkunasta ulos, laudan luona olikin vitivalkoinen jänis, Veijola kertoo.

Ensin Veijola ihmetteli, mitä jäniksellä oli mielessä.

- Hetken päästä se nousikin takajaloilleen ja ryhtyi syömään pähkinöitä lintulaudalta. Tätä kesti kymmenisen minuuttia ja sen jälkeen tuli maha ilmeisesti täyteen, Veijola nauraa.

Jänis sai nauttia lounashetkestään kaikessa rauhassa, sillä lintuja ei laudalla samaan aikaan näkynyt.

- Kävin aiemmin ostamassa pähkinäpussin kuukkeleita varten, mutta näkyivät ne kelpaavan jäniksellekin, Veijola toteaa.

Paksu lumipeite auttoi jäniksen lintulaudalle

Veijolan Pohjois-Suomen uutisiin lähettämässä sääkuvassa näkyy hyvin, miten jänis vaivattoman oloisesti seisoo takajaloillaan vasten lintulautaa ja popsii pähkinöitä.

Kuvaa katsoessa voisi luulla, että lintulauta on asetettu juuri jänikselle sopivalle korkeudelle.

- Syksyllä kun lintulauta laitettiin, niin ei kyllä mietitty, että se palvelisi myös jäniksiä, Veijola nauraa.

Runsas lumipeite ja kovettunut hanki auttoivat jänistä ylettymään maaliinsa.

- Lunta on 70-80 senttiä eli jänis ylettyy lintulaudalle juuri sopivasti, kun se vähän venyttelee, Veijola sanoo.

Veijolan kuvassa huomio kiinnittyy jäniksen takajalkoihin, jotka näyttävät todella pitkiltä.

Tasapainottelu kahdella jalalla onnistuu hyvin, vaikkei lintulaudalla ole mitään poikkipuuta, johon jänis voisi nojata.

Jänis tervetullut myös jatkossa

Jänis on Veijolan lintulaudalle tervetullut vieras, sillä lintuja on ollut viime päivinä liikkeellä vähemmän.

Kuukkelit viihtyvätkin Veijolan mukaan tällä hetkellä paremmin latujen taukopaikoilla hiihtoturistien seurassa, joilta linnuille liikenee muun muassa leipää ja makkaraa.

- Laavupaikoilla on nyt parempia herkkuja tarjolla, Veijola sanoo.

Veijola lupaa, että jänis saa jatkossakin vierailla mökin lintulaudalla.

- Kyllä se saa siinä käydä. Metsästysaikaankin on vielä niin kauan, että mahtaa se vierailla siinä useamminkin kevään aikana, jos vain ruokaa on tarjolla, Veijola toteaa toiveikkaasti.

Viewing all 9495 articles
Browse latest View live