Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luonto ja ympäristö | Tuoreimmat uutiset
Viewing all 9495 articles
Browse latest View live

Ilmastoraportti: Köyhyys, sairaudet ja väkivalta lisääntyvät

0
0

Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on julkaissut raportin, joka tarkastelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia eri puolilla maailmaa. Japanissa julkistetun raportin mukaan ilmaston lämpeneminen aiheuttaa ihmiskunnalle aivan uudenlaisia riskejä.

Raportin mukaan 2000-luvun katastrofit osoittavat, kuinka haavoittuvainen ihmiskunta on äärimmäisten sääilmiöiden edessä. Esimerkkeinä katastrofeista raportti mainitsee Euroopan helleaallot, Yhdysvaltain metsäpalot, Australian kuivuuden, sekä Mosambikin, Thaimaan ja Pakistanin tuhoisat tulvat. Raportin tekijöiden mukaan uhat lisääntyvät, kun ilmasto lämpenee entisestään.

Raportissa sanotaan ilmaston lämpenemisen lisäävän köyhyyttä, sairauksia, väkivaltaa ja pakolaisten määrää. Tulvat ja kuivuuskaudet lisääntyvät, mikä aiheuttaa viljasadon pienenemistä. Samalla kun vehnän, riisin ja maissin sadot pienenevät, maailman väestö kasvaa.

Noin sadan tutkijan ja usean hallituksen edustajan tekemä raportti on jatkoa viime syksyn IPCC-raportille, joka tarkasteli ilmastonmuutoksen tieteellistä pohjaa.


Muuttolinnut saapuivat etuajassa Etelä-Karjalaan

0
0

Muuttolinnut ovat palanneet Etelä-Karjalaan melkein kuukauden normaalia aiemmin. Hanhia on havaittu Lappeenrannan Joutsenon alueella ja Parikkalassa.

- Esimerkiksi Konnunsuon suurilla aukeilla niitä on jo nähty, sanoo Juha Juuti Etelä-Karjalan lintutieteellisestä yhdistyksestä.

Myös viimeisinä palaavista, hyönteisiä syövistä linnuista, kuten peipoista ja västäräkeistä on jo tehty havaintoja. Pääskyjä saadaan kuitenkin vielä odottaa.

- Jos tulee takatalvi, niin jotkut jo palanneet linnut voivat lähteä vielä takaisin hetkeksi lämpimämpään paikkaan, kuten Viroon, sanoo Juuti.

Venäjän kautta Suomeen palaa yleensä petolintuja, koska ne lentävät vain mantereiden yli. Esimerkiksi kotkia on jo havaittu eri puolilla maakuntaa.

Kaukaisimmat paikat, jonne Suomessa asuvat muuttolinnut lentävät ovat Juutin mukaan Afrikan maissa ja Etelä-Euroopassa.

Punkit valloittavat uusia alueita – tutkimus laahaa perässä

0
0

Leuto, jopa lämmin, kevät on saanut luonnon heräämään tavanomaista aikaisemmin. Samaan lämpöön ovat heränneet punkit. Vaikka punkit ovat melko aikaisia liikkujia, on maaliskuu silti – jos ei poikkeuksellista, niin harvinaista.

– Joinakin aikaisempinakin vuosina koiranomistajat ovat kertoneet, että maaliskuussa puutiaisia jo löytyy. Sinänsä, kun maa on lumeton ja maaperän lämpötila on noin +4 astetta, niin sieltä isoimmat puutiaismuodot, aikuiset lähevät liikkeelle, kertoo professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

Aikuiset puutiaiset kestävät hyvin viileämpääkin säätä, mutta aikuisen esiaste, nymfi tarvitsee +7 astetta ja toukat 10 asteen lämpötilan lähteäkseen liikkeelle. Kun maa lämpenee riittävästi, lähtevät punkit etsimään ruokaa eli veriateriaa. Sitä, miten tällainen punkkien aikainen esiintyminen vaikuttaa tulevan kesän kantaan, on vaikea ennustaa.

– Ainakaan minä en osaa sitä ennustaa, koska puutiaisten määrään vaikuttaa vuoden ja kahdenkin takaiset jyrsijöiden määrät. Jyrsijäthän ovat tärkeintä ravintoa toukka- ja nymfimuodoille. Toki tällainen suotuisa sää voi niitä lisätä, Vapalahti sanoo.

Punkit leviävät, mutta kukaan ei tiedä, millaista vauhtia

Puutiaiset valloittavat koko ajan uusia alueita, mutta tarkalleen niiden esiintymisalueita ei tunneta. Tässä parhaita asiantuntijoita ovat ne ihmiset, jotka asuvat tietyllä alueella ja havaitsevat niitä, professori Olli Vapalahti sanoo. Järjestelmällistä tutkimusta punkkien levinneisyydestä ei ole tehty sitten -60-luvun, jolloin esiintymisraja kulki Kokkola–Ilomantsi-linjalla.

– Nyt tiedetään toki, että puutiaisia esiintyy kautta Pohjanlahden rannikkoseutujen, myös Tornionjokilaaksossa ja Etelä-Lapissa. Esiintymisrajahan ei olekaan tarkka, koska linnutkin kuljettavat punkkeja. On kuitenkin todettu, että viime vuosikymmeninä puutiaiset on selkeästi siirtyneet pohjoisemmaksi.

Erityisesti Venäjältä Suomeen levinnyt taigapunkki eli siperianpuutiainen viihtyy pohjoisemmilla alueille.

– Siellä, missä tutkijaryhmämme on käynyt Pohjanlahden rannikolla, niin laji on ollut juuri tätä siperianpuutiaista. Kokkolassa ja Simossa ollaan tehty isompia keräyksiä. Voi olla, että tämä koskee Pohjois-Suomea enemmänkin eli voi olla, että se on juuri siperianpuutiainen, joka siellä lisääntyy.

Tutkimusresurssit pieniä

Punkit saattavat levittää myös vaarallista puutiaisaivokuumetta. Lisäksi Suomessa yleistynyt taigapunkki levittää paikoin puutiaisaivokuumeviruksen ns. siperialiasta muotoa, joka aiheuttaa ilmeisesti ankarampia oireita kuin tavallisen puutiaisen levittämän viruksen eurooppalainen alamuoto.

Tutkimusta tarvittaisiin lisää, mutta resursseja ei tahdo löytyä koko Suomen läpikäymiseen.

– On uusia alueita, missä riski on havaittu, Pyhäjoella esimerkiksi. Siellä varmasti tutkimukset olisivat tarpeen ennen kaikkea rokotustarpeen arvioimiseksi ja suositusten antamiseksi – mieluiten ennen kuin tartuntoja tulee, toteaa professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

Selvästi puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa virusta yleisempi on borrelia eli bakteeriperäinen taudinaiheuttaja, joita punkit levittävät. Borrelioositapauksia on satakertaisesti enemmän kuin puutiaisaivokuumetapauksia, kuvailee Vapalahti tautien yleisyyttä.

– Varmasti olisi hyvä luoda tähän joku järjestelmä Suomessakin, miten näitä alueita tutkitaan ja kartoitetaan.

Punkit pysyvä seuralaisemme

Tavallista puutiaista ja taigapunkkia on mahdoton erottaa toisistaan ilman mikroskooppia ja geenitutkimusta, niin samanlaisilta ne ulkoisesti näyttävät. Työtä ja aikaa niiden tutkiminen siis vaatii.

Vaikka puutiaisaivokuume on borrelioosia varallisempi tauti, on myös borrelioosin tunnistaminen on tärkeää: jos sen hoitaa antibiootilla ajoissa, säästyy pidemmälle meneviltä taudeilta, Vapalahti muistuttaa. Puutiaisaivokuumetta vastaan voi suojautua vain punkkirokotteella.

– Puutiaisaivokuumetta ei esiinny kaikkialla, vaan vain tietyillä riskialueilla, joissa on jostain syystä sopivat olosuhteet virustaudille. Juuri nämä viruksen esiintymisalueet siirtyvät koko ajan pohjoisemmaksi, mikä johtuu hyvin todennäköisesti ilmastonmuutoksesta.

Puutiaisten kanssa on eletty jo pitkään. Esimerkiksi puutiaisaivokuume löydettiin jo -30-luvulla ja Ahvenanmaallakin -50-luvulla. Borreliabakteeri puolestaan on löydetty 80-luvun alussa. Mitään merkkejä punkkien vähenemisestä ei ole.

– Kyllähän monilla alueilla tämän kanssa eletään, ja on hyvä tunnistaa riskit. Ongelma on lisääntymässä jatkossakin Suomessa uusilla alueilla. Ainakin, mitä viime vuosien tilastot näyttävät, näitä uusia alueita, joissa puutiaisaivokuumetta ei ole aikaisemmin havaittu, tulee koko ajan lisää, kuvaa tilannetta Helsingin yliopiston professori Olli Vapalahti.

Riistakolmiohavainnot menevät suoraan nettiin

0
0

Riistakolmiolaskentojen aikaan tuhatkunta laskijaa palauttaa tiedot paperilla postitse. Sitten alkaa tietojen tallennus käsin.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Suomen Riistakeskus lupaavat, että jatkossa laskentatietojen palauttamiseen on tulossa kaivattu muutos ja myöhemmin uudistuu myös laskentojen raportointi.

Riistakolmiot.fi-palvelussa laskijat voivat itse tallentaa kolmionsa riistahavainnot. Kaikille laskijoille avoin palvelu on tarkoitus ottaa käyttöön tulevan kesän laskentoihin.

Testivaiheessa palvelu ei sisällä vielä kaikkia niitä ominaisuuksia, joita lopulliseen versioon on suunniteltu. Tässä vaiheessa järjestelmä käsittää laskentatietojen syötön.

Jatkossa kehitetään myös raportointimahdollisuus, jolloin käyttäjät voivat itse hakea järjestelmästä tietoa milloin tahansa. Tieto tulee saataville myös karttamuodossa.

Nopeammin ja helpommin tietoa

RKTL lupaa, että uusi palvelu nopeuttaa tiedon keruuta, helpottaa tiedon säilyttämistä ja auttaa tiedon raportoinnissa. Tavoitteena on, että palvelusta löytyy myös aiempia omien laskentojen tuloksia, ja tietoja on näin mahdollista verrata keskenään.

Palvelusta aiotaan tehdä myöhemmin julkinen versio, joka saattaa tiedon entistä paremmin kaikkien sitä tarvitsevien saataville. Palvelun toivotaan olevan avuksi erityisesti metsästyksen säätelyssä ja sitä koskevassa päätöksenteossa.

Koirista on löytynyt jo punkkeja

0
0

Moni koiranomistaja on hieraissut silmiään pariinkin otteeseen kun on nähnyt punkin kiinni koirassa jo maaliskuussa.

Ilmeisesti lumeton talvi ja muutamat lämpimät kevätpäivät ovat herättäneet varhaisimmat punkit talvihorroksesta.

Helsingin Luonnontieteellisen museon museomestari Timo Pajunenkin on ihmeissään varhaisista punkkihavainnoista.

– Ei ne kyllä kovin varhain keväällä lähde liikkeelle, mutta voihan se olla, että lämpimässä paikassa ne heräävät ja kömpivät johonkin kasviin odottelemaan, Pajunen pohtii.

Punkki talvehtii maaperän karikkeessa ja herää kun lämpötila kipuaa plussan puolelle. Pienestä ötökästä voi tulla suuri riesa, sillä punkit levittävät borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta.

IPCC: Ilmastonmuutos aiheuttaa riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille

0
0

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n viidennen arviointiraportin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista käsittelevä osa on hyväksytty IPCC:n kokouksessa Yokohamassa Japanissa. Raportin keskeinen sanoma on, että ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa.

- Yrityksistä huolimatta kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat maailmanlaajuisesti ja ilmasto tulee muuttumaan. Meidän tulee vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan kykyä hallita ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja sopeutua ilmastonmuutokseen, sanoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.

Suomen ympäristökeskuksen professori Tim Carter toivoo, että päätöksentekijät ottavat tutkijoiden tuottaman tiedon vakavasti.

- Jos riittäviin toimiin ei ryhdytä, taustalla väijyy pelko siitä, että jotkut muutokset vievät meidät sellaisen kynnyksen yli, ettei kehitystä enää voi kääntää. Tällainen kynnys voisi olla esimerkiksi Grönlannin jäätiköiden peruuttamaton sulamiskehitys.

Ruuasta tulee pula

Tulevaisuuden arvioidut viljelykasvien sadot eivät riitä ruokkimaan maailmaa vuonna 2050.

- Ilmastonmuutos tuo mukanaan lisää äärioloja, kuivuutta, kuumuutta ja rankkasateita. Pohjoisille alueille lämpenevä ilmasto tuo aluksi myös hyötyjä, esimerkiksi pitenevän kasvukauden, vanhempi tutkija Kaija Hakala maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT) sanoo.

Lämpeneminen, happamoituminen ja happikato muuttavat valtamerien elämää. Planktonin, kalojen ja selkärangattomien yhteisöt ovat siirtyneet pohjoisemmaksi veden lämpenemisen myötä. Pohjoisilla merialueilla merieliöiden monimuotoisuus ja kalojen biomassa ovat kasvaneet. Veden lämpeneminen on muuttanut suurten avomerellä elävien kalalajien esiintymisalueita. Meri- ja rannikkoekosysteemien muuttuessa niiden monimuotoisuus sekä niistä saatavat tuotteet ja palvelut heikkenevät. Rannikkoalueiden elinkeinot, erityisesti trooppisten ja arktisten alueiden kalastajayhteisöt, kärsivät.

Merenpinnan nousu, rannikkotulvat ja hyökyaallot aiheuttavat hengenvaaraa ja loukkaantumisriskejä sekä haittaavat elinkeinoja alavilla ranta-alueilla ja pienissä saarivaltioissa. Näistä kärsivät varsinkin köyhät väestöryhmät. Tulvat aiheuttavat vakavia haittoja kaupunkiväestölle joillakin alueilla.

Maaseutuelinkeinot vaikeutuvat ja ansiotulot niistä alenevat juoma- ja keinokasteluveden riittämättömän saatavuuden ja maanviljelyn tuottavuuden heikkenemisen takia. Nämä ongelmat ovat erityisen vakavia kuivien alueiden pääomaköyhille maanviljelijöille.

Sään ääri-ilmiöt hankaloittavat yhteiskunnan tärkeitä peruspalveluja, kuten veden ja sähkön saantia, terveys- ja pelastuspalveluja. Kuolleisuus, sairastavuus sekä muut haitat lisääntyvät hellejaksojen aikana varsinkin kaupunkien haavoittuvissa väestöryhmissä sekä ulkona työskentelevien keskuudessa.

Euroopassa jäätiköt kutistuvat

Euroopassa ilmastonmuutoksen lasketaan vaikuttavan monin tavoin. Alppien ja muiden vuoristojen jäätiköt kutistuvat ja laajeneva osa ikiroudasta sulaa. Metsien kasvu kiihtyy pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, myös Suomessa, ja metsien eliölajeista osa runsastuu, osa taantuu. Metsäpaloriski Etelä-Euroopassa kasvaa.

Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat heikentää vesistöjen vedenlaatua, kun maa on sulana pitempiä aikoja syksyllä ja talvella. Vesiensuojelussa joudutaan sopeutumaan valunnan, eroosion ja ravinnekuormituksen lisääntymiseen. Tästä seuraa haasteita erityisesti maatalouden vesiensuojelulle. Eläinlajistossa Suomen ilmaston lämpeneminen näkyy jo esimerkiksi lintujen aikaistuneena kevätmuuttona ja myöhentyneenä syysmuuttona.

Suomi laatii strategiaa sopeutumisesta

Valtiot eri puolilla maailmaa ovat alkaneet kehittää sopeutumissuunnitelmia ja strategioita. Suomen sopeutumisstrategiasta kerätään tällä hetkellä lausuntoja.

- Sopeudumme tällä hetkellä lähinnä menneisiin tapahtumiin, kun meidän pitäisi jo valmistautua tulevaisuuden uhkiin, sanoo IPCC:n työryhmän II varapuheenjohtaja Chris Field.

IPCC on hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change), jonka ovat kutsuneet koolle Maailman ilmatieteen järjestö WMO ja YK:n ympäristöohjelma UNEP. Paneelin tavoitteena on tukea ilmastopoliittista päätöksentekoa. Sen tehtäviin kuuluu arvioida ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia koskevaa tieteellistä tietämystä sekä erilaisia muutoksia rajoittavia toimenpiteitä. Raportin tekoon osallistui vuosina 2010–2013 noin 831 kirjoittajaa, joista viisi oli Suomesta.

Kollaja-allas huolestuttaa luonnonsuojelupiiriä

0
0

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri on kevätkokouksessaan vastustanut voimakkaasti Kollaja-altaan rakentamista. Rakentamisen seuraus olisi piirin mukaan ekokatastrofi eikä mikään aluepoliittinen talousperuste tee siitä hyväksyttävää.

- Altaan rakentaminen toisi vesivoiman tuotantoon merkityksettömän, noin yhden prosentin lisän. Sähköstä vesivoimalla tuotetaan tänä päivänä ylipäänsä noin 15 prosenttia. Vesivoima ei ole säätövoimaksikaan enää ainoa mahdollisuus, luonnonsuojelupiiri toteaa.

Luonnonsuojelupiirin mukaan Suomen vesivoimapotentiaalista on rakennettu reilusti yli puolet ja se saa riittää. Se on piirin mukaan poikkeuksellisen paljon tasaisessa maassamme, jossa putouskorkeutta on vähän.

- Padotuksella on tapettu sukupuuttoon kymmeniä lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakantoja ja aiheutettu vuosikymmenten kulttuurinen trauma, luonnonsuojelupiiri toteaa.

Tulvariskialueelle uusi uhka?

Allas toisi luonnonsuojelupiirin mielestä Pudasjärven keskustan tulvariskialueelle uuden uhan, kun tulva ei valtavista altaan johdepengerryksistä johtuen pääsisi enää leviämään luontaiselle tulva-alueelleen.

- Kevättulvat ovat elinehto pitäessään koskien kutusoraikot kunnossa, puhtaina hienojakoisesta lietteestä, joka tuhoaa mädin ja haittaa myös pienpoikasten selviytymistä, luonnonsuojelupiiri sanoo.

Kiiminkijoen kokoisen Livojoen virtauksen kääntäminen kokonaan altaaseen olisi luonnonmullistus, jollaista Suomessakaan ei ole ennen tehty.

- Virtaaman kääntäminen tekoaltaaseen veisi lopullisesti mahdollisuuden joen alkuperäisten vaelluskala- ja raakkukantojen elvyttämiseen, Luonnonsuojelupiiri toteaa.

Uusi satelliitti lähettää ilmastotietoa Sodankylään

0
0

Sentinel–satelliitit ovat Euroopan avaruusjärjestön ESA:n kehittämä sarja kaukokartoitussatelliitteja, jotka tulevat tuottamaan ennen näkemättömän määrän mittauksia ja satelliittikuvia. Ensimmäisenä laukaistavan Sentinel-1A:n kohteena on maanpinnan ja merien tarkkailu.

Torstaina laukaistava satelliitti tuottaa dataa, jota voidaan hyödyntää monella tapaa. Sentinel-1 mittaa mm. Itämeren ja arktisten merien jäätä ja lunta. Mittauksien avulla voidaan arvioida merijään peittämän alan laajuus ja määritellä jään liikkumista.

Tietoja voidaan hyödyntää Itämeren jäänmurtajille tarjottavassa jääpalvelussa. Aineistoja voidaan käyttää myös esimerkiksi öljypäästöjen ja laivojen havaitsemisessa sekä seurannassa.

Maa-alueilla Sentinel-1:n ottamia kuvia käytetään muun muassa tulvien havainnointiin sekä metsien ja maankäytön kaukokartoitukseen. Samalla Sentinel tuottaa ilmastonmuutostutkimusta varten luotettavaa mittaustietoa syrjäisiltä alueilta.

Esimerkiksi Ilmatieteen laitos tulee käyttämään Sentinel-1:n dataa erityisesti arktisten alueiden lumipeitteen laajuuden ja lumen sulamisen seuraamisessa. 

Tiedot vastaanotetaan Sodankylässä

Ilmatieteen laitoksen kansalliseen satelliittidatakeskukseen Sodankylässä ollaan pystyttämässä Sentinel-satelliittien datan arkistointi- ja jakelukeskusta.

Copernicus Collaborative Ground Station tulee toimimaan kansallisena Sentinel-datan arkisto- ja jakelupisteenä, joka palvelee suomalaisia Sentinel-datan käyttäjiä.

Arkistossa olevaa dataa voivat esimerkiksi tutkimuslaitokset hakea omiin tarpeisiinsa tai siitä voidaan tehdä erilaisia tuotteita erilaisten käyttäjien tarpeisiin.

Alusta lähtien Sodankylästä toimitetaan Sentinel-1 dataa lähes reaaliaikaisesti Ilmatieteen laitokselle Itämeren jääpeitteen seuraamista ja jäänmurtajien toiminnan ohjaamista varten.

Sisarsatelliitti laukaistaan vuonna 2016

Satelliitit jatkavat aikaisempien eurooppalaisten satelliittien sarjaa, jotta mittaukset jatkuvat keskeytyksettä. Jokainen EU:n Copernicus -ohjelmaan kuuluva satelliitti keskittyy eri kaukokartoituksen osa-alueeseen: ilmakehän, merien ja maaperän kaukokartoitukseen.

Sentinel 1A saa lähivuosina seurakseen muita Sentinel -sarjan satelliitteja. Sentinel 2A sekä -3A on tarkoitus laukaista kiertoradalle vuonna 2015.

Sentinel-1A:n sisarsatelliitti, Sentinel-1B laukaistaan vuonna 2016. Yhdessä näiden kahden satelliitin avulla voidaan kuvata kiinnostavia alueita useammin kuin yhdellä satelliitilla.


Ranuan pikkukarhu tepasteli ulos pesästään emonsa hellässä huomassa

0
0

Eläinpuistossa elettiin maanantaina aamupäivällä jännittävä hetki, kun tammikuussa syntynyttä karhunpentua odotettiin saapuvaksi ulkosalle. Jo muutamia päiviä oli äitikarhu Malla rummutellut pesän luukkua siihen malliin, että ulos on jo päästävä. Ja sieltähän ne sitten tepastelivat kevätaurinkoon.

Malla-emon marraskuussa alkanut talviuni keskeytyi ensisynnytykseen. Kaikki sujui hyvin, sanoo eläintenhoitajien tiimin esimies Mia Varanka. Emo on hyvin huolehtinut poikasestaan, joka heti ketterästi telmi myös kotipesän ulkopuolella.

Nimi ja sukupuoli ovat vielä auki

Ranuan eläinpuiston muut karhut, nuori uros Jehu ja karhuvaari Palle-Jooseppi ovat jo useamman viikon olleet ulkona ja nauttineet kevätsäistä. Jehu on vastasyntyneen karhunpennun isukki.

Mia Varanka kertoo, että Malla pysytteli talvipesässään pitempään, koska pentu on ollut liian pieni lähtemään sieltä ulos. Mutta nyt sekin hetki koitti.

Karhunpennun sukupuoli selviää piakkoin. Eläinpuiston kuopukselle etsitään nimeä yleisöehdotuksilla. Nimiehdotuksia voi tehdä puiston nettisivuilla tai jättää ehdotus puiston lipunmyyntiin.

Kesäaikaan siirtyminen heilauttaa eläintäkin – "Ihmettelevät, että mitä tuo ukko tuossa jo nyt pyörii"

0
0

Rautavaaralaisen Anttilan sikatilan yrittäjät Jouko ja Marita Riekkinen antoivat itselleen vain hieman armoa, kun Suomi siirtyi lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kesäaikaan.

- Nukuttiin pidempään, mutta iltatyöt hoidettiin jo kesäajan mukaan, kertoo Marita Riekkinen.

Kesäaikaan siirtyi myös tilan ruokintarobotti. Tämä tiesi sitä, että maanantaiaamuna sikoja odotti jokakeväinen yllätys: ruokailun lähestymisestä kertova ääni alkoi kuulua tavallista aikaisemmin.

- Sen huomasin tänä aamuna, että kun  robotti liikkui porstuussa niin pihaton puolella oli vielä ihan hiljaista. Normaalisti kun ne kuulee, että robotti liikkuu, täällä alkaa esiintyä levottomuutta. Tänä aamuna ne olivat vähän unisempia, mutta heti kun robotti aukaisee oven, ääntä piisaa.

Kun ihmisille tuottaa usein enemmän tuskaa kesäaikaan siirtyminen lyhyemmän uniajan vuoksi, tuotantoeläimillä tilanne on toinen. Syksyllä kellojen siirtäminen taaksepäin kun saattaa tietää sitä, että aamiainen myöhästyy. Tämä on huomattu myös Anttilan sikatilalla.

- Se (sika) on vähän levottomampi siinä vaiheessa, kun sitä ruokaa pitäisi tulla.

Nälkäinen sika on kova huutamaan

Olipa sian sisäinen kello missä ajassa tahansa, ruokaa ei Marita Riekkisen mukaan aina osata odottaa huutamatta.

- Se on nimenomaan se robotti, että "mulle tänne kaikki nyt heti". Vaikka meidänkin emakot saavat ruoan neljästi päivässä, ne ei vaan osaa odottaa omaa vuoroaan huutamatta.

Suurempi huuto kuuluu silloin, kun emakko on ns. joutilaana eli se ei imetä. Emakko saa nimittäin huomattavasti suurempia ruoka-annoksia imetysaikana.

- Sen mahalaukku on imetysaikana venynyt, niin kyllä siinä vähän aikaa menee, että se kutistuu joutilaan annokseen sopivaksi.

Anttilan sikalassa eläimet on jaettu karsinoihin ja niiden sisällä arvojärjestys on tiukka. Jokaisella karsinalla on "pomonsa".

- Kyllä se pomo aina ensiksi käy sen heinätukon hakemassa ja viimeisille jää jotain, jos jää. Laihemmat ovat tottuneet, että ne saavat minulta vielä ekstra-annosta.

Maitotiloilla erilaisia käytäntöjä lypsytavastakin riippuen

Eläimen sisäinen kello on tuttua myös maitotiloilla. Lapinlahtelaisen Mikko Heikkisen pihattonavetassa lehmät antoivat aamulypsyllä tavallista vähemmän maitoa, koska yö oli normaalia lyhyempi.  Heikkinenkin uskoo, että vaikeampaa eläimille on talviaikaan siirtyminen, sillä tuolloin lypsyväli venyy helposti pidemmäksi.

- Silloin täytyy tulla navetalle normaalia aikaisemmin. Tästä olen kuullut monenlaisia variaatioita, osa esimerkiksi tekee 10–15 minuutin siirtymää neljän-viiden päivän ajan.

Heikkisten tilalla tällaista pikkuhiljaa siirtymistä ei ole koettu tarpeelliseksi, koska lehmät ovat tottuneet siihen, että lypsyaika saattaa hieman vaihdella. Itse yrittäjille kesä- tai talviaikaan siirtyminen tuo lisätöitä, sillä moni maatilan kone on varustettu kellolla, joka täytyy itse rukata osoittamaan oikeaa aikaa.

Vieremäläisen Jouko Åkerlundin maitotilalla lypsämisen hoitaa robotti eikä kesä- tai talviaikaan siirtyminen tuota tämän vuoksi juurikaan lisätyötä. Lehmät käyvät nimittäin lypsyllä silloin, kun niistä hyvältä tuntuu. Ainoa rajoitus on, että taukoa edellisestä lypsystä on pitänyt kulua vähintään kuusi ja puoli tuntia.

Åkerlundit itse heräävät navettatöihin oikean kellon, ei lehmän sisäisen kellon mukaan. Tämä tiesi sitä, että lypsylehmät kohtasivat sunnuntaiaamuna isäntänsä työn touhussa tuntia tavanomaista aiemmin.

- Kyllä ne ehkä vähän ihmettelivät, että mitä tuo ukko tuossa jo nyt pyörii.

Tulvia, myrskyjä ja hellettä – "Suomella hyvät mahdollisuudet varautua ilmaston lämpenemiseen"

0
0

Ilmaston lämpeneminen tuo Suomeen 50 vuoden kuluessa enemmän sateisia talvia, myrskyjä, tulvia ja helleaaltoja, sanoo professori Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta.

– Talvet ovat keskimääräistä märempiä ja lumikausi lyhyempi. Talvet, jolloin on hyvät hiihtokelit etelässä, ainakin vähenevät. Muuttolinnut tulevat aikaisemmin. Voi tulla muutoksia sekä meri, järvi- että metsäekosysteemeissä.

Jos maapallon keskilämpötila nousee neljä astetta, Suomessa keskilämpötila voi nousta arvioiden mukaan vielä enemmän.

Maanantaina julkaistuun IPCC:n eli kansainvälisen ilmastopaneelin raporttiin on koottu uusinta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja siitä, miten niihin voidaan varautua.

– Tämä ei ole mielipide, tämä ei ole politiikkaa, vaan tämä on uusinta tutkimustietoa, sanoi Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas raportin julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

Muiden vaikeudet näkyvät myös Suomessa

Muualla maailmassa ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat olla huomattavasti dramaattisempia, mutta kansainvälisen talouden kautta niiden vaikutukset näkyvät myös Suomessa.

– Merkittävät ilmastonmuutoksen haittavaikutukset kohdistuvat köyhempiin yhteiskuntiin Suomen rajojen ulkopuolella ja meillä on velvollisuus jo oman intressin kannalta tukea sopeutumista myös muualla, Mikael Hildén sanoo.

Köyhemmissä maissa sopeutuminen on vaikeampaa, mutta länsimaissa uhkakuviin pyritään varautumaan hyvissä ajoin.

Suomeen lämpenevä ilmasto voi aluksi tuoda myös hyötyjä, kuten pitenevän kasvukauden.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan lämpenemiseen on silti varauduttava huolella, koska muuten vaikutukset voivat olla täälläkin katastrofaalisia.

"Hyvät mahdollisuudet varautua"

Suomen kyky varautua ja sopeutua ilmastonmuutokseen on Hildénin mukaan hyvä. Esimerkiksi kaupungeissa voi rakentaa niin, etteivät rankkasateet tai tulvat aiheuta ongelmia.

– Samaten, kun tiedetään, että helleaallot aiheuttavat kuolleisuutta ja sairastuvuutta, niin rakennetaan vaikkapa vanhustentalot sellaisiksi, ettei lämpötila niissä nouse niin herkästi.

Kaikkia lämpenemisen aiheuttamia muutoksia ei ole vielä mahdollista arvioida. Nyt kuitenkin myönnetään, ettei pelkkä ilmastonmuutoksen torjuminen enää riitä, vaan väistämättömiin muutoksiin yritetään sopeutua ja varautua.

Valtiot eri puolilla maailmaa ovat alkaneet kehittää sopeutumissuunnitelmia ja strategioita. Suomen sopeutumisstrategiasta kerätään tällä hetkellä lausuntoja.

Ongelman aiheuttaa se, että tarkalleen ei tiedetä, mihin kaikkeen pitäisi sopeutua. Varautuminen kannattaa joka tapauksessa, arvioi Mikael Hildén.

– Kustannukset kasvavat silloin kun ei tehdä mitään ja ollaan vasta yllätysten edessä pakotettuja toimimaan. Mitä paremmin pystymme erilaisiin ääri-ilmiöihin sopeutumaan, sen paremmin selviämme myös pidemmällä aikavälillä ilmastonmuutoksesta.

Luontoväki: Suomessa lahdataan satoja rauhoitettuja lintuja vailla perusteita

0
0

Kymenlaakson luontoväki on suivaantunut lintujen tappolupien tehtailusta Suomessa. Luonnonsuojelupiirin mukaan lupahakemuksia Suomen riistakeskukselle ovat tehtailleet niin metsästysseurat, maanviljelijät kuin marjanviljelijätkin.

– Kohteina ovat varis, harakka, räkättirastas, kesykyyhky, harmaalokki ja merilokki. Tappomäärät ovat huomattavia, sadoista aina tuhansiin lintuihin vuodessa, luonnonsuojelupiirin kannanotossa todetaan.

EU-lainsäädäntö rauhoittaa kaikki lintulajit pesimäajaksi, mutta tästä voidaan poiketa vakavien vahinkojen estämiseksi. Luonnonsuojelupiirin mukaan poikkeamisesta on tullut Suomessa sääntö.

– Poikkeuslupia myönnetään aivan liian heppoisin perustein. Hakemusten perustelut ovat mitä kummallisimpia aina pyyn pesinnän häiriintymisestä rikkinokittuihin rehupaaleihin. Hakemuksissa vedotaan myös tautiuhkiin, kuten salmonellaan, mutta vailla todisteita. Arviot taloudellisista vahingoista vaikuttavat usein erikoisen suurilta.

"Lintujen tappamista voi väittää luonnonsuojeluksi"

Kaakkois-Suomessa on myönnetty alkuvuonna noin 40 poikkeuslupaa pesimäaikaan rauhoitettujen lintujen ampumiseksi.

– Kun lupia tarjotaan näin runsaasti ja pitkäksi aikaa, se luo mahdollisuudet ympärivuotiseen ammuskeluun. Samalla sivullisten valvontamahdollisuudet kapenevat huomattavasti. On vaarana, että pesimäaikaan tapahtuva ammuskelu kohdistuu esimerkiksi saalistaviin petolintuihin.

Luonnonsuojelupiirin mukaan poikkeuslupajärjestelmän ongelmana on, että luvan myöntämisen perusteluksi riittää pelkkä hakijan näkemys.

– Väitettyjä vahinkoja ei tarvitse todistaa, eikä tautiuhkaa vahvistaa viranomaisen lausunnolla. Lintujen tappamista voidaan väittää jopa luonnonsuojeluksi, jos luvanhakija uskoo tiettyjen lintulajien ampumisen hyödyttävän toisia lajeja.

Klo 14.03 tekstiä korjattu: Kaakkois-Suomen Riistakeskuksen mukaan 40 tappolupaa on myönnetty koko Kaakkois-Suomeen, ei pelkästään Kymenlaaksoon.

Lounais-Lapissa äimistellään RKTL:n hirvitiheyttä

0
0

Tornion, Tervolan ja Simon riistanhoitoyhdistykset moittivat tutkimuslaitoksen uutta laskentatapaa, joka on erilainen kuin paikallisten käyttämä. Esimerkiksi Simossa pidetään RKTL:n lentolaskennan antamaa hirvitiheyttä ylimitoitettuna.

– RKTL:n lentolaskenta antoi tuloksen, että meillä hirviä olisi 5,1 tuhannella hehtaarilla, mutta metsästäjien omien arvioiden mukaan oikea lukema olisi kahden pintaan, sanoo Simon yhteisluvan hakija Lauri Karjalainen.

Vielä kolme vuotta sitten Simossa oli laskentojen mukaan yksi hirvi tuhannella hehtarilla. Kun RKTL on yhdistänyt lentolaskennan tulokseen muitakin tietoja, Simon hirvitiheydeksi on saatu 3,4.

- Jos hirvi on näin tuottoisa, niin on se sitten hyvä elukka. Kuinka moni havaituista hirvistä on vasoja ja ylivuotisia vasoja, jotka eivät vielä tuota mitään. Tässä mielessä hirvilupien hakemisessa pitäisi olla vielä maltti mukana, jotta emme palaisi takaisin nollatilanteeseen, toppuuttelee Karjalainen.

Vaihteluväli on suuri

Myös Tervolan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Kokkonen on äimistellyt RKTL:n laskennasta saamia tuloksia. 

Kokenut jahtimies on laskenut, että RKTL:n ilmoittamaan hirvihavaintojen vaihteluväliin mahtuu Tervolassa peräti 533 hirveä.

– RKTL on esittänyt, että Tervolassa hirviä on 2,4 tuhannella hehtaarilla eikä se heitä kauas siitä, mitä me olemme itse arvoineet. Uuden laskentatavan pitää löytää vielä uomansa, sillä lentolaskenta antaa liian korkean lukeman hirvikannasta, pohtii Kokkonen.

RKTL:n olisi hänen mukaansa syytä uusia lentolaskenta jo vuoden kuluttua eikä viiden vuoden päästä kuten se on ilmoittanut tekevänsä.

Kokkosen mukaan on selvää, että riistanhoitoyhdistysten oma lentolaskenta saa kannatusta,  vaikka päätöstä niiden jatkamisesta ei ole tehty.

Asioihin ehtii vielä vaikuttaa

Lounais-Lapin riistanhoitoyhdistysten nokkamiehet pohtivat tiistai-iltana kokouksessaan RKTL:n hirvilaskennan tuloksia ja niiden vaikutusta syksyn lupamäärään.

Lapin riistakeskuksessa Rovaniemellä ei hätkähdetä kentältä tulevaa arvostelua vaan todetaan, että se kuuluu asiaan.

Riistakeskuksesta muistutetaan, että RKTL:n lentolaskenta on ollut kattavampi kuin yhdistysten tekemä laskenta ja lisäksi siinäkin otetaan huomioon metsästäjien omat havainnot.

– Hirvi ja hilla tekevät lappilaiset hulluiksi, mutta jahtikauden alkuun on vielä aikaa ja hirvilupien määrittämisessä on edessä monta porrasta, joten asioihin ennättää vielä vaikuttaa, muistuttaa riistanhoidonneuvoja Urpo Kainulainen.

Ympäristökasvattaja: Lapsilla saappaat ja lajituntemus hukassa

0
0

Ympäristökasvatuksen ammattilaiset rohkaisevat kouluja ja päiväkoteja hyödyntämään luontoa oppimisympäristönä. Ulkona oppimista pidetään tehokkaana ja turvallisena.  

– Luokassa opitut asiat konkretisoituvat. Esimerksi kasvit ja eläimet jäävät paremmin muistiin, kun lapsi pääsee itse tekemään ja kokeilemaan, sanoo luokanopettaja ja ympäristökasvattaja Aleksis Hahn.

Opettajan harrastuneisuus ja suhtautuminen luontoon vaikuttavat osaltaan siihen, kuinka innokkaasti oppitunteja viedään ulkoilmaan.

– Jos opettaja ei itse ole kiinnostunut luonnosta tai jopa pelkää sitä, niin sekin on ymmärrettävää, Hahn toteaa.

 Innokkaana ulkoilmaihmisenä hän on itse sitä mieltä, että pihalla voi päntätä melkein mitä tahansa.

– Vaikka matematiikan tunnit voi lähes yhtä hyvin pitää ulkona.

Saappaat ja lajit hukassa

Hahnin mukaan iso osa oppilaista ei ole tottunut kulkemaan luonnossa. Monelta puuttuu myös ulkoliikuntavarusteet.

– Saappaat puuttuvat, ja tottumattomuus luonnossa liikkumiseen näkyy kompasteluna. Kasvien ja eläinten tunnistaminenkin on aika heikkoa.

Yhtenä syynä Hahn näkee sen, että lapsille tarjotaan liikaa virikkeitä: elektroniikkaa ja muita harrastuksia.

– Mutta mielikuvitus ja leikit luonnossa käynnistyvät kyllä yleensä, kun lapsia patistelee ulos, hän lisää.

Hahnin mielestä lapset istutetaan turhan usein autoon, kun muitakin vaihtoehtoja matkan taittamiseen olisi. Hän muistelee mietteliäänä omia koulumatkojaan.   

– Juostiin, että ehdittiin. Kotimatka kesti kaksi tuntia, kun kaikki ojat piti käydä läpi. Tällaista ei enää ole olemassa, ja ehkä me aikuiset "autamme" vähän liikaakin. Lapset saisivat liikkua omin jaloin enemmän. 

Turvallista touhuamista

Luonnossa oppiminen myös on turvallista, todetaan tuoreessa LYKE-verkoston raportissa. Opetukseen osallistui vuonna 2013 lähes 200 000 henkilöä, ja tapaturmia sattui 100.

– Tämä on todella vähän, sillä luontokoulupäivissä ja ulkona oppimisessa tehdään asioita, joissa tapaturmien mahdollisuus on suuri. Veistetään kiehisiä, melotaan, kiipeillään ja touhutaan rannalla, toteaa verkoston koordinaattori Niina Mykrä. 

Hän arvioi, että vahinkoja tapahtuu paljon enemmän sisätiloissa väli- ja liikuntatunneilla. Joissain kouluissa ja päiväkodeissa kuitenkin vältetään ulos menemistä onnettomuuksien pelossa. Mykrä ja Hahn pitävät tätä huolestuttavana.

– Tällaisia valitettavia piirteitä on ilmaantunut, vaikka Suomessa lapset ovat perinteisesti ulkoilleet säällä kuin säällä, Mykrä sanoo.

– Tietyllä tapaa kuitenkin ymmärrän tämän, koska opettajilla on nykyään niin iso vastuu, Hahn jatkaa.

Molemmat muistavat viimevuotisen tapauksen, jossa rehtori sai sakot liikuntatunnilla tapahtuneen pulkkaonnettomuuden vuoksi.

Satelliittisääksi Ilmari lähti Afrikasta kotimatkalle

0
0

Ilmari-Sääksi on talvehtinut Kamerunissa ja starttasi kotimatkalleen 26.3. Vuosi sitten muutto alkoi kolme vuorokautta myöhemmin. Paluumatka kestää vajaa kuukauden. Vuosi sitten Ilmari laskeutui pesäpaikalleen Hattulaan 23 vuorokauden ja 7 351 kilometrin jälkeen.

Ilmarin keskimääräinen etenemisnopeus oli kokonaisuudessaan 320 kilometriä vuorokaudessa. Jos lepo- ja tankkauspäivät 8.4. Kreetalla ja 14.–15.4. Serbiassa jätetään pois, keskimääräiseksi etenemisnopeudeksi matkapäivinä saatiin 368 kilometriä vuorokaudessa.

Satelliittilähetin on tähän saakka kerännyt tietoa, miten Ilmari on ylittänyt Nigerian ja Nigerin välisen rajan ja asettunut yöpymään karuun ympäristöön Kellen eteläpuolelle. Päivän aikana Ilmarille kertyi 191 lentokilometriä. Uusia paikannuksia odotetaan kolmen vuorokauden kuluttua.

Ensimmäinen muuttopäivä

27.3.2014

Ilmarin aamun avaus oli hyvin samanlainen kuin edellisenä päivänä. Kello 8 paikallista aikaa paikannus tuli yöpymispaikalta ja kello 10 paikannus kertoi, että Ilmari oli siirtynyt 16 kilometriä, mutta oli paikannushetkellä paikallaan joko syömässä tai odottamassa sopivaa lentosäätä. Kello 12 Ilmari oli jo ylittänyt Kamerunin ja Nigerian välisen rajan ja lensi 32 kilometrin tuntinopeudella Nigerian ilmatilassa, 74 kilometrin päässä edellisestä paikannuspaikasta. Seuraavat paikannukset osoittavat, että Ilmari hieman käänsi kurssiaan pohjoisluoteesta pohjoiskoilliseen. Viimeisin tämän tietopaketin sisältämä paikannus oli tehty kello 16 paikallista aikaa. Siihen mennessä Ilmari oli lentänyt 178 kilometriä yöpymispaikalta, joten luultavasti tämänkin päivän muuttomatkan kokonaispituudeksi tulee hieman yli 200 kilometriä. Seuraavia tietoja Ilmarin matkasta odotetaan kolmen vuorokauden kuluttua.

26.3.2014

Vielä kello 8 paikallista aikaa (07 GMT) Ilmari oli yöpymispaikallaan. Kello 10 saatu paikannus kertoi, että Ilmari oli siirtynyt yhdeksän kilometriä koilliseen yöpymispaikastaan. Paikannushetkellä Ilmari ei kuitenkaan ollut lennossa, joten ilmeisesti se oli vielä syömässä aamukalaa ennen lähtöä. Seuraavien kahden tunnin aikana Ilmari eteni 62 kilometriä ja lensi Kumban kaupungin ohi täsmälleen puolenpäivän aikaan. Ilmari asettui kello 18 mennessä yöpuulleen, joka sijaitsi Mawne River Forest Reserve –metsänsuojelualueen sisällä, noin 58 kilometriä suoraan länteen Balin kaupungista. Ensimmäisen muuttopäivän aikana Ilmari matkasi 208 kilometriä.

Satakuntalainen Lalli

Satakuntalainen Lalli sai satelliittilähettimen viime kesänä 2013. Lalli on talvehtinut Guinean rannikolla Länsi-Afrikkassa. Lallin paluumatka ei ole vielä alkanut. Satelliittipaikannin on kertonut:

"Kävinkin tänään päivälennolla Atlantin yllä yli kymmenen kilometrin etäisyydellä kuluneen talven yöpymispaikoiltani."

Linnulle on annettu synnyin- ja pesimäseutunsa johdosta kutsumanimeksi tarujen ja tarinoiden "Lalli". Lalli on nimittäin rengastettu pesäpoikasena Köyliössä v. 2007. Kotipaikka on Kokemäenjoella.

Satelliittisääkset liittyvät laajaan tutkimuskokonaisuuteen, jossa selvitetään sääksen muuttoa ja saalistusalueita. Projektin tieteellisenä johtajana toimii professori Pertti Saurola.


Suomen eteläisin saari Utö sai lumipeitteen – muuttolintuja ennätysmäärä

0
0

Utössä on maa valkoisena. Saaressa asuvan Jorma Tenovuon mukaan aprillipäivän aamuna satoi koko talven suurin määrä lunta Utössä.

– En muista koko talvena täällä olleen kuin muutaman päivän maan valkeana. Lumi on märkää, ja se toki nopeasti häviää. Tuskin lumi tuossa lämpimän maan päällä kauan pysyy, kertoo saaressa asuva Jorma Tenovuo.

Lintulajeja on jo havaittu ennätyksellinen määrä

Tenovuo arvioi, että kevät on Utössa edennyt viikko tai pari etuajassa.

– Utössä kevään alkaminen on hankalaa hahmottaa, kun talvet ovat täällä niin leutoja, eikä vuodenaikojen rytmi ole niin selkeä. Mutta ainakin lintujen puolesta kevät on täällä etuajassa, pohtii Tenovuo.

– Vuoden alusta alkaen on nähty 105 lintulajia, ja se on huikea ennätys. Ei täällä koskaan ennen ole nähty yli sataa lajia ennen huhtikuun puolta väliä. Eikä tämä ole aprillipila, naurahtaa Tenovuo.

Sadetutkan mukaan lumisaderintama siirtyy kaakkoon alkuiltapäivän aikana.

Normaalisti kevät alkaa lounaassa vasta maaliskuun lopussa

– Ei ole yhtään tavatonta, että lunta sataa vielä huhtikuun alussa. Vuonna 1995 lunta tuli vielä äitienpäivänä. Tilastojen valossa maaliskuun loppu on se aika, kun lumi alkaa Lounais-Suomessa hävitä. Nyt lumiraja on jo Pohjois-Karjalan ja Oulun kohdalla, sanoo meteorologi Asko Hutila Ilmatieteen laitokselta.

Nyt kylmää ilmaa tuovat pohjoiset ilmavirtaukset.

– Kun tulee sopiva kylmänilmanpurkaus, niin kyllä silloin lunta sataa, jatkaa Hutila.

Kevät on tänä vuonna noin kuukauden etuajassa, arvioidaan Ilmatieteen laitokselta. Lounaisosissa maata kevät alkoi jo helmikuussa. Tilastollisesti niin sanottu terminen kevät alkaa Turussa 20. maaliskuuta. Eli silloin vuorokauden keskilämpötila nousee nollan yläpuolelle.

Iloinen yllätys Saimaalla: Pikku kuutteja tavattu yllättävän paljon

0
0

Saimaannorppien pesälaskenta on alkanut varovaisen iloisissa tunnelmissa. Kuutteja on tavattu ihmisten tekemistä apukinoksista enemmän kuin uskottiin.

–  Pikkusen vajaa kolmekymmentä kuuttia tiedetään siellä olevan. Näistä apukinoksista on ollut merkittävä hyöty kuuteille. Näiltä osin ollaan toiveikkaan iloisia, kertoo Metsähallituksen suojelubiologi Tuomo Kokkonen.

Norpan kuutteja on kuitenkin syntynyt myös muualle kuin apukinoksiin. Tänä keväänä paikat voivat Kokkosen mukaan olla hyvinkin erikoisia.

– Ne voivat olla esimerkiksi ruovikkoisia luottopaikkoja, jossa on ollut suojaa tuulelta. Näiden paikkojen löytäminen on hankalampaa ja myös poikaskuolleisuus voi olla suurta näiltä osin, Kokkonen pohtii.

Jännityksen kohteena kuolleiden poikasten määrä

Viime vuonna Saimaalla syntyi 62 kuuttia. Tälle vuodelle tehdyn arvion mukaan tänä keväänä Saimaalla on noin 80 synnytyskykyistä naarasta, joten syntyvien poikasten määrä tulee nousemaan viime vuoden tasolle.

– Oli olosuhteet mitkä tahansa, niin poikasia syntyy. Tänä vuonna kuitenkin pelätään, että poikaskuolleisuus on normaalia suurempi, jolloin se voisi olla jotain kymmenen poikasen luokkaa. Ehkä jopa enemmän.

Laskenta Saimaalla jatkuu aktiivisesti tämän viikon ajan.

Vaasan kaupunki selvittää Pukinjärven riskit - Puolustusvoimat lupautunut mukaan hankkeeseen

0
0

Pahoin saastuneen Vaasan Pukinjärven sedimenttien haitoista laaditaan riskiarvio. Vaasan kaupunki, puolustusministeriö ja Puolustusvoimien pääesikunta ovat päässeet yhteisymmärrykseen Pukinjärven pohjasedimentin riskien selvittämisestä.

Neuvottelut riskienarvioinnin tarpeellisuudesta etenivät Vaasan kaupungin mukaan hyvässä yhteisymmärryksessä. Puolustusvoimien pääesikunta on lupautunut osallistumaan kaupungin käynnistämän selvitysprojektin ohjausryhmään.

Projektissa selvitetään Pukinjärven pohjasedimenttien aiheuttamat haitat ja riskit sekä arvioidaan niiden merkitystä. Ohjausryhmään kutsutaan myös muiden viranomaisten, kuten ELY-keskuksen edustajia sekä myös Kemiran edustajia.

– Tarkoituksena on, että saataisiin ohjausryhmä, jossa ovat kaikki asianosaiset mukana. Jos nämä tiedot nyt koottaisiin yhteen ja saataisiin kunnollinen riskinarvio tehtyä, kertoo Vaasan kaupungin ympäristöinsinööri Katariina Rauhala.

Selvitys pyritään laatimaan Rauhalan mukaan jo tämän vuoden aikana. Aloituskokous järjestetään huhtikuussa. Vaasan kaupunki on saanut selvitysprojektiin 70 000 euroa EAKR-rahoitusta. Tämän lisäksi kaupunki sijoittaa projektiin kansallisen vastinrahoituksen, joka on 30 000 euroa.

Pukinjärven tilanteesta on kiistelty pitkään. Kemira velvoitettiin ruoppaamaan järvi, mutta ruoppaus keskeytyi pohjasta löytyneen valkoisen fosforin vuoksi. Aluehallintovirasto päätti joulukuussa säilyttää ennallaan Kemiralle asetetun kunnostusvelvoitteen Pukinjärvestä, mutta antoi ruoppauksille lisäaikaa vuoden 2018 lopulle. Kemira on valittanut tästä päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen.

Kevättulvat antavat vielä odottaa

0
0

Maan pohjoisosissa lumen ja roudan sulaminen ei näy vielä merkittävästi pohjaveden pinnankorkeuksissa.

Ympäristökeskuksen mukaan Länsi-Lapissa ja Kuusamon seudulla lumen vesiarvo oli viime kuussa lähellä keskimääräistä tai paikoitellen sen ylikin.

Lunta on enää Oulu-Joensuu linjan pohjoispuolella.

Keräyspisteiden sotkeminen harmittaa Heinolassa

0
0

Heinolassa haja-asutusalueiden jätekeräyspisteet täyttyvät luvattomasta rakennus- ja remonttijätteestä. Aluekeräyspisteille tuodaan muun muassa kylpyhuoneremonttien jäljiltä kaakeleita ja muuta sekajätettä, jonka vienti kaatopaikalle olisi huomattavan kallista.

Heinolan ympäristöviranomaisten mukaan ongelma on jo niin suurta, että se näkyy jätemaksuissa.

- Jätemaksut eivät suoranaisesti tämän vuoksi nouse, mutta jätteenkuljetusmaksut saattavat nousta. Eli nämä ylimääräiset jätteet pisteillä aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia jätteenkuljetuksia hoitaville, sanoo ympäristönsuojelutarkastaja Noora Ahlgren.

Luvattomista jätteistä epäillään muun muassa rakennus- ja remonttiyrityksiä. Niiden jätehuollon toimivuutta selvitetäänkin nyt kyselyllä.

- Aluekeräyspisteiden väärinkäyttäjiä löytyy myös yksityisistä kiinteistön omistajista sekä yksityisistä elinkeinoharjoittajista kuten autonkorjauspajoista, korostaa Ahlgren.

Ympäristönsuojelutarkastajan mukaan kameravalvontaa on väläytelty torjuntakeinoksi, mutta toistaiseksi siihen ei ole turvauduttu. Kameravalvontaa pidetään kalliina ja työläänä tapana jäljittää luvattomien jätekuormien alkuperää. Ongelmaa yritetään ratkaista jäteneuvontaa lisäämällä.

Heinolan seudulla on kaikkiaan 19 aluekeräyspistettä.

Juttua korjattu klo 16:18. Jutussa väite, että sotku nostaisi jätemaksuja on korjattu jätteiden kuljetusmaksujen nousemisella. Lisätty asiantuntijan kommentti.

Viewing all 9495 articles
Browse latest View live