Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luonto ja ympäristö | Tuoreimmat uutiset
Viewing all 9495 articles
Browse latest View live

Vähäluminen talvi vaurioittanut Yyterin dyynejä

0
0

Vähäluminen talvi on ollut haitallinen Porin kuuluisille Yyterin dyyneille. Tuuli on päässyt tuivertamaan suojattomia kumpuja ja puhaltamaan hiekkaa pois dyyneiltä.

Yyteriin viime kesänä rakennetut tuuliiaidat ovat sen sijaan selvästi auttaneet hiekkakumpujen kasassa pysymistä ja aitojen suojaamilla alueilla on säästytty pahemmilta vaurioilta.

– Aidoilla on saatu pysäytettyä vaurioita pahimmilla alueilla. Mutta niillä alueilla, missä ei ole aitaa, tuuli on päässyt syömään hiekkaa ympäriltä, projektipäällikkö Antti Mäkelä Porin kaupungin ympäristövirastosta sanoo.

Beachfutis vaurioitti pahiten

Ympäristövirasto jatkaa dyyniaitojen pystyttämistä keväällä hiekkamuodostumien kasvattamiseksi.

Yyterin dyynit ovat päässeet vahingoittumaan pahasti erityisesti joidenkin vuosien takaisien massatapahtumien takia.

Pahimpia vaurioita aiheutui beachfutis-tapahtumista, jotka ympäristöviranomaiset lopulta kielsivät.


Metsä matalaksi Kruunuvuorenrannassa – Kyläyhdistys pöyristyi kaupungin puuhista

0
0

Staran koneet aloittivat jylläämisen Kruunuvuorenrannassa aamuvarhaisella. Kello kymmeneltä maassa oli jo lukuisia runkoja. Kaupunki kaataa puita suojellun Kaivoshuvilan eteläpuolelta, jotta Koirasaarentietä voidaan leventää alueen tulevaa asuinrakentamista varten. Kaupunki aikoo rakentaa Kruunuvuorenrantaan koteja 11 000 asukkaalle.

Stansvikin kyläyhdistyksen aktiivit seurasivat työn edistymistä keskiviikkona synkkinä. Yhdistys on vaatinut alueen kaavan purkamista vedoten puutteisiin luontoselvityksissä ja asukkaiden kuulemisessa. Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa on edelleen kesken.

Yhteys lepakoiden levähdyspaikalle katkeaa

Stansvikin kyläyhdistyksen teettämän selvityksen mukaan hakkuut vievät metsässä lentelevältä lepakkoyhdyskunnalta elinmahdollisuudet.

- Kaivoshuvilaa ympäröivä metsä on lepakoiden siirtymäreitti saalistusalueille ja se häviää hakkuiden yhteydessä totaalisesti. Tie on suunniteltu niin leveäksi, ettei jäljelle jää puun puuta, sanoo alueen pitkäaikainen kesäasukas ja Stansvikin kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Merja Uusivirta.

Myös Uudenmaan ELY-keskus on todennut, että puiden kaataminen heikentää lepakoiden siirtymäreittejä merkittävästi. Poikkeuslupa töiden aloittamiseen kuitenkin heltisi muun muassa yleisen edun vuoksi, ja hakkuut aloitettiin Kyläyhdistyksen vaatimasta toimenpidekiellosta huolimatta.

Kaupunkikin perustelee metsän pikaista perkausta luontoarvoilla. Työt on tehtävä ennen lintujen pesimäaikaa. Helsinki on lisäksi ELY-keskuksen vaatimuksesta sitoutunut seuraamaan lepakoiden elinolosuhteiden kehittymistä myös Kruunuvuorenrannan rakentamisen aikana.

Ratikkaväylää rakennetaan ilman päätöstä sillasta

Kyläyhdistyksen näkökulmasta suunnitelmat 11 000 uuden asukkaan kaupunginosasta ovat ylimitoitettuja.

- Tämä on pussin perä kuten kaikki voivat huomata, täällä tulee meri vastaan. Luontoa säästäen tänne olisi voitu rakentaa pienimuotoisempi asuma-alue, jolloin tätä 25 metriä leveää tietä ei olisi tarvinnut rakentaa, Uusivirta toteaa.

Asukasaktiiveja hämmästyttää sekin, että kaupunki varautuu jo nyt raitioliikenneväylän rakentamiseen, vaikka päätöksiä alueen joukkoliikenneyhteyksistä ei ole tehty. Uusivirta epäilee, ettei poliitikoille jää valinnanvaraa, kun leveä katu on vedetty rantaan asti.

- Yleinen etu varmaan vaatii silloin, että silta rakennetaan. Päätöstä siitä ei kuitenkaan vielä ole tehty. Sekin ihmetyttää tässä.

Asuinrakentaminen Kruunuvuorenrannassa alkaa vuonna 2015.

Nuoret karhut jo evästä etsimässä

0
0

Sekä Kuhmossa että Suomussalmella on karhunkatseluyrityksissä tehty havaintoja talviunilta nousseista karhuista. Kuhmossa yrittäjä Ari Sääski kertoo liikkeellä olleen nuoria uroskarhuja.

– Eivät nämä isoja uroksia ole. Olisiko niillä tullut tehtyä pesä etelärinteeseen, ja lämpimät säät ajoivat pesästä pois. Märkä syksy ja pitkään jatkunut sula aiheutti varmaan nuoremmille karhuille ongelmia pesänteossa, vanhemmat karhut osaavat valita paremmin pesäpaikan.

Sääski sanoo, että on poikkeuksellista, että karhut ovat heränneet näin aikaisin.

– Poikkeuksellista on myös se, että hanki kantaa karhua. Ne pääsevät nyt liikkumaan nopeasti, eivätkä sen vuoksi ole arkojakaan kun kojuille tulevat ruokaa etsimään.

Sääski kertoo katselukojuilla olevan ruokaa tarjolla koko talven ahmoja varten.

– Nyt pitää laittaa enemmän ruokaa tarjolle. Karhulla on kova nälkä kun se aloittaa syömisen, yrittäjä kertoo.

– Päiväohjelmaan nyt heränneellä karhulla kuuluu oleilua ja syömistä.

Karhu ei hereillä välitä sään vaihtelusta

Kainuussa lämpötila ja sää vaihtelee kovasti. Ari Sääsken mukaan karhu ei siitä välitä.

– Sillä saattaa aamulla olla turkki kuurassa, mutta ei säällä ole karhulle sen herättyä juurikaan merkitystä. Kun hanki ei enää kanna ja lumi upottaa, niin se vaikeuttaa karhun liikkumista ja siitä tulee varovaisempi.

Hanki houkuttelee myös ihmisiä liikkumaan metsäisillekin maille.

– Ihminen pitää sellaista ääntä hangella liikkuessaan, että karhu juoksee pakoon ilman eri säikäyttelyjä. Karhulla vain hieman kynnet rapisevat hangella, ja se pääsee pakoon nopeasti. Karhu tulee hankea pitkin kaukaakin melko nopeasti ruokapaikalle, Sääski selvittää.

Karhunkatselukausi jo yli puoli vuotta

Ari Sääski on järjestänyt karhunkatselua 15 vuotta Kuhmossa, ja ensimmäistä kertaa tuona aikana karhut ovat liikkeellä jo maaliskuun puolivälin tienoilla.

– 15 vuotta sitten karhut olivat liikkeellä huhtikuun loppupuolella. Nyt on normaalia, että ensimmäiset karhut saapuvat huhtikuun alkupuolella, mutta tämä on jo ennätysaikaisin. Vuonna 2009 karhut saapuivat maaliskuun viimeisenä päivänä.

Karhunkatselua järjestäville yrittäjille karhujen aikaistunut herääminen tietää pidempää sesonkia ja parempaa bisnestä.

– Ensimmäiset ulkomaiset asiakkaat tulevat huhtikuun alussa, mutta riski on aina asiakkaalla, että ovatko karhut vielä heränneet. Nyt laitoin viestiä asiakkaille, että ensimmäiset karhut ovat saapuneet, Sääski kertoo.

– Kauden pituus alkaa olla jo yli kuusi kuukautta. Lokakuussa kautta ei voi pimeyden vuoksi jatkaa, mutta nyt lumi antaa valoa ja yölläkin voi kuvata paremmin.

Muuttolinnut tekivät Kevätseurannan historiaa

0
0

Etelä-Suomessa kaikkien havaintojen määrää rajoitti ensimmäisen seurantaviikonlopun sankka lumisade, mutta havaintoja on kertynyt tähän mennessä jo enemmän kuin viime vuosina keskimäärin.

Laulujoutsen näyttäisi viime vuosien aikana saapuvan keväisin Suomeen selvästi aikaisemmin kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. Tänä vuonna kevätmuutto on ennätysaikaisessa ja joutsenia on jo yleisesti Etelä- ja Keski-Suomessa.

Myös muista muuttolinnuista, kuten kottaraisista ja kurjista, saatiin runsaasti havaintoja viikonlopun aikana. Kevään äänistä varsinkin kiurujen laulua pystyi Etelä-Suomessa kuulemaan monin paikoin.

Ennen seurantaviikonloppua havaintoja tuli poikkeuksellisen runsaasti muun muassa kyistä ja sitruunaperhosista, joita on tavallisesti havaittu näin paljon vasta 2–3 viikkoa myöhemmin. Viikonlopulta havainnot näistä lajeista kuitenkin puuttuivat lähes täysin.

Kekomuurahaisten liikkeistä on kertynyt paljon havaintoja, mutta kevätseurantaviikonloppuna niitäkään ei arvioitu olevan missään yleisesti. Muurahaiset ovat tässä vaiheessa yleensä liikkeellä vain kaikkein aurinkoisimmilla paikoilla. Pohjoisimmat muurahaisten heräämiset raportoitiin Raahesta ja Kuopiosta.

- Hyönteis- ja kukkimishavaintojen määrä putosi viikonloppuna selvästi. Muuttolinnut sen sijaan eivät pelästy pakkasia yhtä helposti. Perhosista ja kukista on kuitenkin turha kantaa huolta, sillä suuri osa niistä selviytynee pakkasten yli. Keväinen luonto on sopeutunut lämpötilan vaihteluihin, muistuttaa Luonto-Liiton Kevätseuranta-vastaava Varpu Pärssinen.

Kevään varhaisimmista kukkijoista, leskenlehdestä ja sinivuokosta, tehtiin myös selvästi tavallista enemmän ensihavaintoja läpi koko Etelä-Suomen. Viikonlopultakin havaintoja saatiin jonkin verran, vaikka lumipeite hankaloitti havainnointia.

Kevätseurantaan voi osallistua kuka tahansa luonnosta kiinnostunut. Seurattavia teema- ja vakiolajeja on yhteensä 47. Tämän vuoden teemana ovat kevään äänet. Ensihavaintoja voi ilmoittaa internetissä milloin vain, ja lajien runsautta arvioidaan joka toinen viikonloppu 15.–16.3. alkaen aina 7.–8.6. asti.

Ekotehokkuus ja ympäristöteot eivät ole tähtitiedettä

0
0

Kajaanin lukiossa on kokeiltu muutamia viikkoja ruuanvalmistuspaperia. Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen palvelusuunnittelija Virva Kaikkonen kertoo, että kokemukset ovat olleet myönteisiä.

– Alkuun ehkä pelotti, miten asiakkaat kokevat, kun vuoan pohjalla on leivinpaperin näköinen paperi, mutta kokemukset ovat olleet hyviä.

Kaikkosen mukaan ruuanvalmistuspaperi säästää vettä ja puhdistusainetta, ja tiskaaminen on helpompaa. Paperi on yksi konkreettinen ekotehokas ympäristöteko, joka Kajaanin Mamselli -liikelaitoksessa on tehty. Ekotehokkuus huomioidaan Kaikkosen mukaan ihan arkisissa asioissa.

– Kaikki alkaa hankinnoista. Ympäristöasiat huomioidaan, kun toimittajille tehdään tarjouspyyntöjä. Ruokalistasuunnittelulla on iso merkitys ja puhtaanapidossa käytetään vedetöntä siivousta ja koneita, jolloin vettä ei tarvitse käyttää niin paljon, Kaikkonen luettelee.

– Keittiössä ajoitetaan koneiden päällelaitto eli tiskikonetta ei esimerkiksi laiteta päälle heti keittiöön tullessa ja uuneja käytetään tehokkaasti. Koneita myös huolletaan, se on osa ympäristöasiaa, Kaikkonen jatkaa.

Ekotehokkuus pienentää kustannuksia

Kajaanin Mamselli -liikelaitos vastaa muun muassa Kajaanin lukion, perusopetuksen ja päiväkotien ruokahuollosta ja puhtaanapidosta. Lisäksi muun muassa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on Kajaanin Mamsellin asiakas, eli Mamselli vastaa esimerkiksi terveysasemien ja hoitokotien ruokahuollosta ja puhtaanapidosta.

Ympäristöasioiden huomioiminen on kirjattu Mamsellin strategiaan ja liikelaitoksella on ympäristöohjelma. Esimerkiksi ruokahävikki on asia, johon kiinnitetään huomiota ja hävikki pyritään minimoimaan ruokalistasuunnittelulla. Parhaillaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on menossa ruokahävikin seuranta. Sen tulosten perusteella lähdetään kehittämään ruokalistaa.

Kajaanin lukiolla ympäristö huomioidaan tarjoamalla joka päivä ruuaksi kasvisvaihtoehto. Kalat ruokapöydässä ovat Kaikkosen mukaan ilmastoreiluja MSC-kaloja. Kaikkonen huomauttaa, että ympäristöteot, kuten hävikin pienentäminen pienentävät myös kustannuksia.

– Esimerkiksi puhtaanapidossa säästetään, kun aineita annostellaan oikein. Jos on mikrokuituinen pyyhe, puhdistusainetta ei tarvita juuri ollenkaan ja joissain kohteissa ei ollenkaan. Yksi tavoite ympäristöasioiden huomioimisessa on, että taloudellisuus säilyy.

Puhtaanapidossa myös käytettävillä puhdistusaineilla on merkitystä.

– Kun kilpailutimme puhdistusaineita, katsoimme, onko niillä ympäristömerkki. Seuraamme Mamsellissa vuositasolla, miten käytettyjen tuotteiden ympäristömerkkien määrä kasvaa.

– Puhdistusaineissa ja siivousvälineissä on paljon tuotteita, joilla on ympäristömerkki. Työvaatteissa taas voi olla jokin muu merkki, joka kertoo, onko tuote käyttäjälleen turvallinen, Kaikkonen jatkaa.

Ympäristöteot siirtyvät myös koteihin

Kajaanin Mamsellin palkkalistoilla on noin 220 työntekijää, joista tähän mennessä yli puolet on suorittanut ympäristöpassin. Kaikkosen mukaan ekotehokkaat työtavat siirretään yli 200 työntekijälle ohjeistamalla, opettamalla ja kouluttamalla.

– Ympäristöpassi herättää huomioimaan ympäristöasiat omassa työssä. Eivätkä teot ole mitään tähtitedettä.

Mamsellissa tavoitteena onkin, että ekotehokkaat ympäristöteot siirtyisivät myös työntekijöiden kotitalouksiin. Kaikkosen mukaan tämä näkyy esimerkiksi koulutuksissa. Esimerkiksi vedetön siivous ja ruokalistasuunnittelu ovat Kaikkosen mukaan sellaisia, mitkä voi siirtää myös omaan kotiin.

– Esimerkiksi se, että käytetään sesonginmukaisia tuotteita. Mietitään, syödäänkö talvella salaattia vai kasvissosekeittoa, joka on ehkä järkevämpi vaihtoehto. Entä miten suoritan puhtaanapidon tai pyykinpesun kotona? Eiväthän ne asiat ole sen kummempia täällä töissä kuin kotona.

Kaikkonen huomauttaa, että työ ei ole päätöksessä, vaikka arjen töitä on jo paljon muutettu aiempaa ekotehokkaammaksi.

– Tämä ei jää tähän, vaan asioita pitää kehittää yhdessä asiakkaiden kanssa. Koko ajan tehdään asioita ympäristötekojen eteen.

Ylen toimitukset eri puolilla Suomea ja radion ajankohtaisohjelmat käsittelevät aina torstaisin yhteistä teemaa. Yle Radio Suomen Ajantasan Torstaiseuran aiheena on ympäristöosaamisen muuttaminen rahaksi 20.3. klo 14.30-15.00.

Hirvien määrä kolminkertaistunut Lounais-Lapissa

0
0

Lounais-Lapin hirvikanta on kasvanut. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lentolaskentojen mukaan Lounais-Lapin hirvitiheys on 3,25 hirveä tuhatta hehtaaria kohti, kun riistanhoitoyhdistysten lentolaskennoissa vuosi sitten tiheys oli alle yhden. RKTL:n tutkija Jyrki Puseniuksen mukaan osin eroa selittää RKTL:n käyttämä hirvien havaittavuuden huomioiva laskentakaava ja se, että Lounais-Lapppiin on vaeltanut hirviä Ranualta ja Rovaniemeltä.

Pusenius pitää RKTL:n tuloksia kuitenkin erittäin luotettavina.

– Tuloksiin voidaan luottaa aika suurella varmuudella. Hirviä nähtiin lennoilla aika paljon. Isoja kantoja ei ole saatu mitenkään laskennallisesti. Tervolassa hirviä oli aika hurjasti, Simossa paljon ja Pellossakin kohtalaisen paljon. Keminmaa ja Ylitornio olivat aika vähähirvisiä. Torniossakin hirviä oli yllättävän paljon, Pusenius sanoo.

Tervolassa ja Simossa hirviä oli peräti viisi tuhatta hehtaaria kohti.

Kaatolupien määrä kasvanee

Kannan kasvu heijastunee myös kaatolupien määrään.

– Alueelliset riistaneuvostot antavat pikapuoliin hirvikannalle tavoitteet hirvitalousalueittain. Lupien määrä mietitään niiden tavoitteiden pohjalta. Joka tapauksessa lupia on varmaan varaa lisätä jonkin verran viime syksystä, Pusenius arvelee.

Taustalla vuosien tinka

Hirvikannan laskentatavoista ja -tuloksista on väännetty kättä jo vuosia. Riistanhoitoyhdistysten lentolaskennan tuloksissa ja RKTL:n arvioissa on ollut isojakin heittoja.

– Ero on ollut noin kaksi hirveä tuhatta hehtaaria kohti, kertoo Tervolan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Kokkonen.

Kiista on kuitenkin saatu sovittua ja toissa vuonna RKTL huomioi kannanarvioinnissaan ensimmäisen kerran myös riistanhoitoyhdistysten lentolaskentojen tulokset. Tänä vuonna RKTL on itse vastannut lentolaskennoista Lounais-Lapissa.

Miten ihminen ja susi mahtuvat samaan maahan? Keskustelu alkaa nyt netissä

0
0

Keskustelupalsta on osa susikannan hoitosuunnitelman päivitystä. Työssä halutaan ottaa huomioon paikallisten näkemyksiä toimenpiteitä. Tavoitteena on löytää uusia näkemyksiä ja toimintaehdotuksia ongelmiin ja niiden ennaltaehkäisyyn.

Keskustelualueet on ositettu susireviiriryhmittäin, jotta susien reviireillä asuvien näkemykset tulisivat korostetusti esille. Nettifoorumilla on omat alueet myös niille, jotka asuvat susialueiden ulkopuolella tai poronhoitoalueella. Keskustelijoiden kommentit ovat kaikkien luettavissa.

Netissä syntyneet ideat ja huhtikuussa tehtävän kansalaiskyselyn tilokset ovat pohjana syksyllä järjestettäville työpajoille. Niiden kierros alkaa Perhosta. Työpajoissa koostetaan ja jatkojalostetaan toimenpiteitä maan susien hoidolle.

Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joilla voidaan vastata ihmisten huoleen ja vahinkoihin ja myös turvata susikannan säilyminen.

Luonnos uudeksi hoitosuunnitelmaksi valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä.

Metsähallitus uudisti Lapin puistoalueet

0
0

Pohjois-Lapin puistoalueeseen kuuluvat nyt Lemmenjoen ja Urho Kekkosen kansallispuistojen lisäksi Kevon luonnonpuisto sekä Hammastunturin, Kaldoaivin, Muotkatunturin, Paistunturin, Tsarmitunturin ja Vätsärin erämaa-alueet.

Urho Kekkosen kansallispuiston aiempi puistonjohtaja Sakari Kankaanpää siirtyy Metsähallituksen Lapin luontopalvelujen luonnonsuojelun erikoissuunnittelijaksi Rovaniemelle.


Tutkija: Liikkumattomuus tappaa yhtä varmasti kuin tupakka

0
0

Herra heinäsorsa uhmaa takatalvea Kouvolan Jyräänjoessa. Muutaman kilometrin päässä kaupungin ydinkeskustasta virtaava joki on kuin syvimmästä erämaasta. Ihmisen jälki näkyy vain joen rantapenkalla olevassa hiihtomajassa ja nuotiopaikan katoksessa.

Kouvolalainen Erkki Mänttäri nautiskelee kevättalven hiihtokeleistä joen ylittävällä hiihtoladulla. Keskustan kupeessa asuva mies suuntaa kuntoilemaan mieluiten luonnon helmaan.

– Kyllä siinä mieli virkistyy ja rauhoittuu, kun pääsee kaupungin melusta tänne kuulemaan veden solinaa,se virkistää mieltä. Esimerkiksi kuntosalille en suostu menemään, mutta luonnossa liikun mielelläni, Mänttäri sanoo.

Luonnossa liikkuminen kannattaa myös taloudellisesti

Mänttärin kokemuksille on nyt myös tieteellistä katetta. Metsähallitus tutki kansallispuistokävijöiden kokemuksia luontoliikunnan vaikutuksista hyvinvointiin ja tulos oli selvä. Luontoliikunta lisää hyvinvointia ja edistää terveyttä.

Liikuntaa pidetään keskeisenä ratkaisuna esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen ehkäisyyn.

- Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan Suomessa voitaisiin liikuntaan ja terveelliseen ruokavalioon keskittymällä vähentää kakkostyypin diabeteksen hoitokuluja jopa 700 miljoonalla vuodessa. Lisäksi liikkumattomuus on yhtä suuri kuolleisuuden lisääjä kuin tupakka, kertoo Oulun yliopiston terveysliikunnan professori Raija Korpelainen.

Paisuvien terveysmenojen kanssa painivat kunnat eivät useinkaan huomioi virkistysarvon merkitystä ja luontoliikunta jää lapsenkenkiin. Virkistysarvoilla ei ole arvoa, koska sitä ei voi kirjata tilinpäätökseen. Siitäkään huolimatta, että voidaan kiistatta osoittaa luontoliikuntaan sijoitettujen eurojen tuovan pidemmällä aikavälillä säästöjä' terveysmenoihin.

- Terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn ei ole panostettu riittävästi, koska tulokset niistä tulevat viiveellä. Jokainen kuntapäättäjä haluaa omalla kaudellaan saada näkyviä tuloksia aikaan, samoin kuin valtakunnan päättäjät, muistuttaa professori Korpelainen.

Iso hyöty halvalla

Kymenlaakso on iloinen poikkeus tilastossa. Kunnat ovat siirtäneet luontoliikuntapaikkojen hoidon Virkistysalueyhdistykselle, joka hoitaa yli kolmeakymmentä retkeilypaikkaa. Kunnat rahoittavat toimintaa noin 30 sentillä asukasta kohti, lisäksi muut yhteistyökumppanit tukevat yhdistystä.

Retkikohteita on kunnostettu ja uusia on rakennettu parin vuoden aikana runsaasti. Kun suurin rakennusvaihe on ohi, menee retkikohteiden ylläpitoon muutamia kymmeniä tuhansia vuodessa. Puitteet ovat kunnossa ja kuntien rahaa säästyy. Nyt kävijöille tehdään myös kysely, josta saadaan tietoa hyvinvoinnista ja terveydestä.

- Se kyllä korreloi sitä faktaa, kuinka paljon ihmiset liikkuvat ja siitä voidaan vetää johtopäätöksiä siitä, kuinka tällainen terveysliikunta on lisääntynyt meidän alueella. Samalla saamme tietoa siitä, kuinka paljon matkailijat ja paikalliset käyttävät rahaa luontoliikuntapaikoillamme käydessään, muistuttaa Kymenlaakson virkistysalueyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Kinnunen.

Viikin viherkeidasta uhkaa sulkeminen

0
0

Lasikattoinen, intiaaniteltan mallinen rakennus erottuu Viikin peltojen yli jo kaukaa. Vaikka ympärillä hanki hohtaa, on lasikartion sisällä kostea kesäsää. Ovi käy, mutta tavallinen torstai vetää lähinnä lounasväkeä trooppisen puutarhan kahvioon.

Hiljaisuus on koitumassa viherkeitaan kohtaloksi.

2000-luvun alussa avattu Gardenia toimii juhlatilanakin, mutta erityisesti ympäristökasvatuspaikkana. Muutama vuosi sitten Helsingin opetusvirasto lopetti luontokouluopetuksen ostamisen liki kokonaan ja samalla syntyi kestämätön lovi puutarhan budjettiin.

- Tavallaan pohja budjetilta putosi pois samaan aikaan kuin vuokrat nousivat tasolle, mitä kiinteistöviraston tilakeskus pitää asiallisena ja normaalina, Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Pekka Kansanen kertoo.

Helsingin kaupunki omistaa reilut 91 prosenttia Gardeniasta ja loput kuuluvat yliopistolle. Gardenia puolestaan maksaa yli 50 000 euron kuukausivuokraa kaupungin tilakeskukselle.

Puutarhan tuotot eivät enää riitä kattamaan kalliin rakennuksen kaikkia kustannuksia. Gardenian toimitusjohtaja Sari Oikarinen kertoo, että kahtena peräkkäisenä vuonna tappio on ollut 200 000 euron luokkaa. Aiemmin opetusviraston ostama luontokouluopetus toi Gardenialle 150 000 euron vuositulon, nyt enää 10 000 euroa.

Liian kallis kaupungille, mahdoton yrittäjälle?

Kevään aikana kaupunki joutuu punnitsemaan Gardenian tulevaisuutta aina myyntiä myöden. Erikoiselle ja kalliille kiinteistölle voi olla hankalaa löytää yksityistä ostajaa, sanoo Viikki-seuran puheenjohtaja ja aiemmin Gardenian hallituksessakin toiminut Riitta Korhonen.

- Eihän tätä mikään yksityisyrittäjä pysty ostamaan. Ostajana pitäisi olla jokin suurempi yhtiö, joka pystyisi tällaisen hankkimaan ja sitten se todennäköisesti ei olisi enää meidän kaikkien saavutettavissa.

Korhonen kannustaakin kaupungin päättäjiä vierailemaan puutarhassa ennen lopullista päätöksentekoa.

- Tämä on ehkä vähän liian kaukana tuolta kaupunginhallituksesta, että konsernijaostokaan tuskin täällä on käynyt. Paikka on helppo unohtaa, kun se ei ole silmissä.

Myös Helsingin ympäristöjohtaja Pekka Kansanen toivoo, että trooppinen keidas saa jatkaa alkuperäistä toimintaansa.

- Eihän tässä ole mitään järkeä yhteiskunnan rahoilla perustaa tällaista taloa vain sen takia, että täällä pidetään ravintolaa tai vuokrataan tiloja erilaisiin tilaisuuksiin. Idea oli se, että helsinkiläisnuoret saa täällä ympäristökasvatusta ja kouluilla on mahdollisuus tuoda tänne oppilaita, Kansanen summaa.

RKTL kaavailee jatkoa hirvien lentolaskennalle

0
0

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos kaavailee hirvien lentolaskentaan vuosittain eri alueilla kiertävää järjestelmää.

Tutkija Jyrki Pusenius arvelee, että alueita voisi olla viisi, joten sama alue laskettaisiin viiden vuoden välein. Laskenta tehtäisiin alueilla, joissa jäävän hirvikannan koon arviointi on ollut vaikeaa.

RKTL on vastannut tämän kevään lentolaskennoista Lounais-Lapissa. Se on käyttänyt laskennassa uutta kaavaa, joka huomioi hirvien havaittavuuden.

Puseniuksen mukaan olisi myös tärkeää, että laskentatavassa olisi jatkuvuutta.

– Silloin pysyttäisiin kiinni kannan kehityksessä eikä kovin suuria heittoja tulisi, kun mallit ja muut eivät lähde elämään omaa elämää. Tällaista järjestelmää toivoisin ja sellaista on kaavailtu, luonnehtii Pusenius.

Valmiudet uuteen malliin ovat olemassa, jos vain resurssit saadaan kuntoon. Puseniuksen mukaan laskentamenetelmä on osoittautunut toimivaksi ja luotettavaksi.

Metsähallitus mukaan?

Lentolaskentoihin toivotaan mukaan myös Metsähallitusta, jonka omistamien valtion maiden osuus on suuri Lapissa.

– Metsähallitukseen voitaisiin tietysti olla yhteydessä ja neuvotella, minkälainen kiinnostus heillä on asiaan.

RKTL:n tekemät lentolaskennat Lounais-Lapissa on rahoittanut tänä vuonna maa- ja metsätalousministeriö.

Tekojärvikin voi olla hyvä lintujärvi

0
0

Aktiiviset lintuharrastajat ovat kirjanneet säännönmukaisesti ylös Hirvijärven alueen linnustoa. Hirvijärvi on tekojärvi, joka sijaitsee Seinäjoen ja Lapuan kaupunkien mailla. Kyljessä on kiinni myös toinen tekoallas, Varpulan allas. Parinkymmenen vuoden ajalta on kertynyt iso aineisto havaintoja.

– Kaikkiaan 227 lajia on laskettu Hirvijärveltä. Se on Suomen järvien vertailussakin aika iso määrä. Lajimäärällä mitattuna se on siis kärkipäässä, mutta lintumäärillä mitattuna se ei ole varsinaisesti lintujärvi. Alue on sellainen on-off, eli joskus on aikoja, jolloin siellä on hiljaista, eikä näy yhtään lintuja, kertoo lintuharrastaja Harri Hutri Suomenselän lintutieteellisestä yhdistyksestä.

Yllättävää kyllä siis tekojärvialuekin voi olla linnuille hyvä. Lajeja on runsaasti, vaikka esimerkiksi Hirvijärven maantieteellinen sijainti muuttoreittien suhteen ei ole kovin edullinen. Lintujen muuttoreitit kulkevat yleensä alueen sivuitse joko lännestä tai idästä.

Muuten tekojärvi voi miellyttää lintuja enemmän kuin ihmisiä.

– Linnut esimerkiksi tykkäävät kelluvista turvelautoista, jotka meistä ihmisistä näyttävät kamalilta. Parhaimmillaan Hirvijärvi on lintujen kannalta ollut 70-luvulla ja 80-luvun alussa, kun siellä vielä kellui lauttoja ja näkyi kantoja, toteaa Hutri.

Jotkut lajit kadonneet kokonaan

Harri Hutri on tarkkaillut lintuja jo 40 vuoden ajan. Ensimmäinen havaintovihko on vuodelta 1972, jolloin Hutri oli vielä pikkupoika. Kokemusta ja näkemystä siis on ja muutoskin on näkynyt. Ei suuren suuri, mutta kuitenkin.

– On lajeja, jotka ovat vähentyneet ja jotka lisääntyneet. Esimerkiksi runsastuneita ovat naakka ja pikkuvarpunen. Ne viihtyvät muutenkin ihmisen lähellä ja ovat levittäytyneet myös tähän kaupunkien liepeille.

Näiden lintujen runsastumisen voi havaita kaupungeissakin. Sen sijaan vähentyneet tai kokonaan kadonneet lajit ovat tuntemattomampia.

– Pohjoiset kahlaajat, kuten vesipääsky ja suokukko ovat täältä kadonneet tai harvinaistuneet. Muutos saattaa johtua ilmastonmuutoksesta tai sitten niiden talvehtimisalueilla tapahtuneista epäedullisista muutoksista, arvioi Hutri.

Suomenselän lintutieteellinen yhdistys juhlii 50-vuotista historiaansa lauantaina 22.3.2014 Seinäjoella. Harri Hutri esittelee tilaisuudessa havaintotuloksia Hirvijärven syysmuutoista kahdenkymmenen vuoden ajalta.

Pehmeä vesi säästää pesuaineita

0
0

Maailmanlaajuisesti monilla alueilla podetaan vesipulaa, mutta Suomessa veden riittävyys ei ole ongelma.

- En usko riittävyyden olevan ongelma pitkälle tulevaisuudessakaan. Veden säästämisellä ja järkevällä käytöllä on kuitenkin meilläkin oma merkityksensä ja siihen kannustetaan, kertoo Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä.

Seppälän mukaan Suomessa asiakkaille toimittavan vesijohtoveden laatu on koko maassa hyvää, jopa loistavaa.

-  Paikkakuntakohtaisesti raakaveden laadussa on eroja ja veden käsittelyssä on silloin omat haasteensa. Voi olla esimerkiksi makuhaittoja. Varsikin pintavettä käyttävillä laitoksilla voi olla makua tai hajua aiheuttavia aineita. Vesilaitosten toimittamana vesi on kuitenkin turvallista ja terveellistä nautittavaksi.

Seppälä kertoo, että Suomessa pohjavesi on hyvälaatuista ja pintavesienkin tila on 60-70 -lukujen synkemmistä ajoista parantunut.

- Meillä on erinomaiset raakavedet ja niistä voidaan tehdä hyvälaatuista juomavettä.

Vedestä ei aina olla kaikin puolin perillä

Merkittävät veden väri- tai makuhaitat huomataan helposti, mutta kaikki eivät ole selvillä siitä, onko heidän käyttämänsä talousvesi pehmeää vai kovaa. Veden kovuudella ilmaistaan siinä olevien kalsium- ja magnesiumionien määrää. Mitä enemmän vedessä on kyseisiä suoloja, sitä kovempaa vesi on.

Pesuainepakkausten ohjeisiin perehtyneet ovat huomanneet, että pesuainettakin kehotetaan annostelemaan suhteessa veden kovuuteen.

Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen verkkosivuilla kerrotaan, että veden kovuudella on suuri merkitys esimerkiksi veden vaahtoavuudessa. Vaikkapa mäntysuovalla pestäessä vaahtoa ei muodostu lainkaan kovassa vedessä, kun taas pehmeässä sitä muodostuu runsaasti.

- Veden kovuudessa on Suomessa eroja. Se saattaa olla peräisin jo raakaveden kovuudesta, mutta veden käsittelyllä sitä voi muuttaa niin, että haitat käyttäjälle on vähäiset, kuvailee Seppälä.

Seppälän mukaan kovan veden voi tunnistaa kotikonsteinkin.

- Sen huomaa vaikka siitä, jos astioiden tai kylpyhuoneen laattojen pintaan alkaa kertyä valkoista saostumaa tai värjäymiä, niin silloin vesi on suhteellisen kovaa. Pyykinpesussa pesuaineen tarpeestakin sen erottaa ja maussakin voi olla eroja.

Veden kovuuden yksikkönä käytetään sekä millimoolia per litra että saksalaista kovuusyksikköä dH. Esimerkiksi Jyväskylässä veden kovuus on 0,2-0,45 mmol/l, dH-asteikon mukaan 1,1,-2,5 eli vesi luokitellaan pehmeäksi.

Pehmeällä vedellä voi pestä pyykkinsä ja astiansa vähemmällä pesuaineella, eikä astianpesukoneeseen tarvitse lisätä suolaa vettä pehmentämään. Suihkussakaan ei vaikkapa hiusten pesuun tarvita pehmeän veden kanssa shampoota yhtä paljon kuin kovan veden kera.

Veden voi tutkituttaa

Vesiasiantuntija toteaa, että mikäli on epävarma käyttämänsä veden laadusta tai sen pehmeydestä tai kovuudesta, niin veden voi tutkituttaa. Kaivosta käyttövetensä ottavat pääsevät vedestään perille toimittamalla vesinäytteen laboratorioon ja kunnallisen vesilaitoksen piirissä olevat voivat selvittää kovuusasian vesilaitokseltaan.

Seppälä muistuttaa myös, että pullovedet eivät yleensä ole laadukkaampia kuin hanavesi Suomessa. Asiakkaan näkökulmasta suurin ero pulloveden ja hanaveden välillä on hänen mukaansa hinta.

- Pulloveden yksikköhinta on jopa tuhatkertainen tai vieläkin suurempi verrattuna hanaveteen. Kun laatua on tutkittu, niin useimmissa tapauksissa vesilaitoksen tarjoama hanaveden laatu on parempi.

YK:n vuosittaista maailman vesipäivää vietetään lauantaina 22. maaliskuuta. Tänä vuonna päivän teemana on vesi ja energia. Vesipäivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta puhtaan veden tärkeydestä sekä veden määrästä ja laadusta koko maapallolla.

Kuvagalleria: Pitkäkaulat romanttisella reissulla ja näsiä kukassa

Ranuan eläinpuiston Ranzon muutto toukokuussa

0
0

Muuttoaan odottava Ranuan eläinpuiston vetonaula Ranzo on kasvanut salskeaksi jääkarhunuorukaiseksi. Kevään ajan Ranzo viihdyttää vielä eläinpuistossa kävijöitä. Herkut maistuvat entiseen malliin vaikka Ranzo onkin joutunut emostaan erilleen. Ranuan eläinpuiston intendentin Mari Heikkilän mukaan lähtö Wieniin koittaa toukokuun alussa.

- Onhan se pitkä matka, viisi päivää arvioi se eläinkuljettaja. Meillehän se täällä päässä ei ole niin suuri operaatio kuin sitten Ranzolle ja eläinkuljettajalle jotka sitten sen taipaleen taittaa kahdestaan. 

Lähdön koittaessa Ranzo nukutetaan, että saadaan siirrettyä karhu kuljetushäkkiin. Samallla Ranzolta otetaan ehkä verikoe ja punnitaan kun siihen on mahdollisuus ennen herätystä.

Uusi pentu jo tulossa?

Ranzo jouduttiin erottamaan omaan aitaukseen koska Venus-emo tuli kiimaan ja vieroitti Ranzon itsestään väkisin. Ranzo siirrettiin pois ja Manasse-uros tuotiin Venukselle kaveriksi. Nyt parin viikon kiihkeä kiima-aika on nyt ohi. Kuhertelun tuloksena odotetaan jo loppuvuodesta uutta jälkikasvua.

Sopivasti koska Ranzo jättää melkoisen aukon eläinpuistoon. Ranzon ansiosta nousivat eläinpuiston kävijämäärät kahtena vuonna huippulukemiin. Pennutusta ei kuitenkaan tehdä kävijämäärien vuoksi vaan Euroopan eläintarhojen toiveesta ja ohjauksessa.

- Jääkarhu on sen verran hidas ja epävarma lisääntyjä, että kyllä jokainen pentu otetaan vastaan minkä vanhemmat koordinaattori on valinnut. Näin saataisiin tämä meidän pieni eläintarhoissa oleva jääkarhukanta pidettyä riittävän monimuotoisena perinnöllisesti, selittää pennutuksen perusteita intendentti Mari Heikkilä.

Raha ei liiku

Eläintarhat eivät myöskään tienaa pennuilla tai eläintarhojen välisillä eläinsiirroilla.

- Bisnestä ei käydä, koska rahaa ei makseta koskaan eläimistä. Vastaanottaja vastaa siirtokuluista, mutta eläimistä ei makseta yhtään mitään ja tällä juts estetään bisneksen tekeminen eläimillä, vakuuttaa Mari Heikkilä.

Jääkarhujen suvunjatkamista valvoo Euroopan eläintarhojen suojelu- ja lisäännyttämisohjelma ja hollantilainen koordinaattori. Maailman eläintarhoissa on noin pari sataa jääkarhua joista puolet Euroopassa. Pentuja tarvitaan, koska luonnosta niitä ei noin vain oteta.

Kesä mennään muilla petojen pennuilla ja kilpailulla

Ranuan eläinpuiston ensi kesän menestys on Ranzon lähdettyä olemassa olevien eläinten ja uusien pentujen harteilla. Talven aikana puistoon on syntynyt muutama pikkuinen petovauva.

- Meillähän on tuolla pieni karhunpentu odottamassa emonsa kanssa ulospääsyä talvipesästä muutaman viikon sisällä. Sitten ahmakin on penikoinut, että kyllä meillä näitä näytettäviä eläimiä riittää Ranzon jälkeenkin, vakuuttaa Mari Heikkilä.

Ranuan eläinpuiston toimitusjohtajan Tommi Hinnon mukaan huolimatta siitä, että Ranzo lähtee, niin sitä ei unohdeta. Ranuan eläinpuistossa järjestetään nimikilpailu nyt syntyneille pennuille sekä lisäksi kesällä järjestetään puiston kävijöiden kesken valokuvauskilpailu.

- Valokuvauskilpailun pääpalkintona on sitten matka Wieniin katsomaan Ranzoa, sanoo Tommi Hinno.


Viitasaari valmis mittavaan pilkkimittelöön

0
0

Kilpailut siirrettiin Hämeenlinnan Hauholta Keski-Suomen Viitasaarelle jäätilanteen takia.

Kisoihin on ilmoittautunut jo 1500 pilkkijää, mutta jälki-ilmoittautuneita voi vielä tulla sankoin joukoin, arvioi kilpailunjohtaja Mikko Niskanen Viitasaarelta.

- Odotus on, että jälki-ilmoittautuneita tulisi jopa enemmän kuin edellisvuosina. Uskon, että 1500 kyllä lyödään rikki ihan hyvin, kertoo Niskanen.

Kisapaikoilla on ollut viime päivinä asiaankuuluvasti rauhallista.

- Hyvin hiljaista on ollut. SM-sääntöjä luetaan ja ne pidetään mielessä ja se on hyvin selväksi tullut, että kaksi viikkoa kilpailijoilla on harjoituskielto, eivätkä he sitä lähde uhmaamaan.

Kilpailualue Keiteleen Matalalahdella on leveydeltään kolme kilometriä ja pituudeltaan 12 kilometriä. Kisasaaliiden punnitus alkaa sunnuntaina kello 14 ja mestarit ovat selvillä kello 16 jälkeen.

Rysäkiista kuumentaa kalastajia Merikarvialla

0
0

Merikarvialla on syntynyt kiista rysäkalastuksesta.  Ely-keskus myönsi kolmelle kalastajalle erikoisluvan 15 isorysän käyttöön vähempiarvoisten kalalajien pyytämiseen.

Ammattikalastajat ovat sitoutuneet päästämään arvokalat pois rysistä. Virkistyskalastajat pelkäävät rysäkalastuksen koituvan paikallisen kalastusmatkailun tuhoksi.

– Tämän sesongin aikana mitä me kalastamme me poistamme yhtä paljon fosforia merestä päivittäin kuin Merikarvian jätevedenpuhdistamo poistaa päivittäin. Toivotaan, että vapaa-ajankalastajat ymmärtävät, että tämä on heillekin hyväksi, koska poistamme sellaista kalaa, joka syö samaa ravintoa kuin arvokalojen poikaset, kalastaja Toni Rantamaa sanoo.

Uhka vai ei?

Virkistyskalastajat ovat vakuuttuneita, että rysäpyynnistä on vain haittaa kalakannalle.

– Ely-keskus on myöntänyt luvan ottaa myös kaikki ahvenet, kaikki kuhat ja kaikki alle 80 sentin hauet. En näe tässä mitään hyötyä, koska niiden kalojen pitäisi syödä sitten jatkossa lisää sitä särkikalaa, kalastusmatkailua kunnassa kehittävä projektinvetäjä Kristian Koivula sanoo.

Toiminnalla vaarannetaan Koivulan mielestä koko Merikarvian kalastusmatkailu. Riidan osapuolet ovat varsin kaukana toisistaan, ja asia on kuumentanut tunteita myös sosiaalisessa mediassa.

Vapaa-ajankalastajat pelkäävät, että kalakanta heikkenee, kun taas ammattikalastajat kiistävät ongelman. He esimerkiksi vakuuttavat, että hauet päästetään menemään.

Ely-keskus sanoo lisäävänsä valvontaa tulevalla kalastuskaudella, jotta ristiriitatilanteilta vältyttäisiin.

Kevätjäästä oli tulla koiranpelastajan kuolemanloukku

0
0

Hämeenlinnalainen Mika Soramäki kertoi avonnossa käynnistään Facebookissa varoituksena muille jäillä liikkujille. Jäät heikkenivät oudon kevään aikana vauhdilla. Varoitus toimikin sikäli, että koiranpelastustarina levisi verkossa nopeasti. Myös Suomen ympäristökeskus varoitti viikolla poikkeuksellisen varhain heikentyneistä ja petollisista jäistä. Mökkirannan edessä Vanajaveden Mervenselällä jää oli tapahtuma-aikaan maaliskuun 15. päivä jo aivan ns. puikoilla. Ja sen jälkeen jäät ovat tietenkin vain pehmenneet. Yle Häme tapasi täpärän pelastautujan.

"Olin jo aika sippi"

Mitä tapahtui sen jälkeen kun Mikan malinois eli belgianpaimenkoira oli pudonnut jäihin?

- Minulla oli valmiiksi paukkuliivit päällä ja naskalit kaulassa. Vetäisin ilmat paukkuliiviin ja lähestyin koiraa. Aluksi kontaten ja lopuksi ryömien, kun tiesin, että jää kohta pettää. Se petti lopulta vasta koiran avannossa. Uroskoira ei päässyt itse ylös avannosta, koska koiralla ottaa ”köli kiinni”. Peuhaamisen jälkeen sain sen etukäpälät jäälle ja nostin hännästä takapään. Päätin itse nousta jäälle ja löin naskalit avannon reunalle. Mutta niinhän sen reuna sortui kerta toisensa jälkeen.

- Kymmenisen minuuttia, tai aikaa ei enää osaa sanoa, tein siinä töitä. Nostin jalkaa jään reunalle ja aloin olla jo aika katki. Onneksi isä tuli rantaan. Huusin, että haepa köysi. Isä tuli köyden ja potkukelkan kanssa kohti avantoa ja sai jonkin ajan päästä köyden pään minulle. Olin jo aika sippi. Varmaan 15 minuuttia vedessä, ja ruumiinlämpö melko alhainen. Viimeisillä voimilla löin oikealla kädellä naskalin jään reunaan ja pidin vasemmalla köydestä kiinni kun isä veti. Onnekkaasti pääsin jään reunalle, kertoi Mika Soramäki Yle Hämeessä käydessään.

Kevätjään paksuus ei kerro mitään sen kestävyydestä

- Jää oli kuitenkin yli 30 cm paksua. Se on todella puikoilla. Vaikka olikin kovia yöpakkasia, lumen alla oli aivan grogilasijäätä. Kenelläkään ei ole jäälle mitään asiaa. Mervenselällä keskeltä virta oli jo osittain auki. Mervenlahti näytti silloin oikein hyvältä, kuiva sileä jään pinta. En itse silloin lähtenyt jäälle, koska tiesin, että se on todella petollinen. Kun jää petti sadan metrin päässä 40 kilon koiran alta, se on vaarallista.

- Olimme kalatalousneuvojan kanssa vielä edellisviikon alkupäivinä Vanajanselällä tarkastamassa verkonmerkkejä, toki kuivapuvut ja pelastusliivit päällä. Silloin oli vielä pilkkimiehiä pilvin pimein Vanajanselän jäällä. Mutta eipä ole enää.

"Olisi pitänyt olla pelastautumispuku"

- Putoaminen jäihin ei ollut yllätys, se oli selvää, koirahan siellä jo kylpi. Mutta kuinka vaikea kevätjäistä on nousta, oli minulle mysteeri. Iso virhe oli siinä, etten ensin hakenut isää apuun ja lähtenyt vasta sitten. Mutta olemme usein harjoitelleet syysjäistä nousua, ja se on helppoa naskaleitten kanssa terveelle ihmiselle. Mutta ei kevätjäistä. Kun lämpötila on lähellä nollaa, kylmä kangistaa nopeasti. Aina kun nosti painonsa jään reunalle, se romahti. Jo se, että jalan heitti jään reunalle sai sen romahtamaan. Varmaan se johtuu siitä, että avannossa rypiessä jäälle joutuu lisää vettä, joka imee sen kuin pesusieni, ja jää vielä haurastuu lisää edellä.

- Jos tuollaisille jäille lähtee, pitää olla varustautunut asianmukaisesti. Minullakin olisi pitänyt olla pelastautumispuku päällä, mutta siinä tilanteessa ei ollut. Ja koira oli ollut jäissä jo jonkun aikaa. Kyllä siinä on tärkeää hermojen hallinta yrittää säilyttää, summaa Mika Soramäki.

- Ihminen katsoo niin helposti allakkaa, että kyllähän maaliskuun toisella viikolla mennään pilkille, mutta nyt ei mennä. Hyvä tapa on kokeilla jäätuuralla. Kun rannassa kokeili, niin läpihän se meni että solahti.

Uudet haloilmiöt ikuistaneille tunnustusta – katso kuvat näyttävistä valoilmiöistä

0
0

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry on palkinnut Stella Arcti -palkinnolla tähtiharrastajia, jotka löysivät viime vuonna kaksi ennestään tuntematonta haloilmiötä.

Halot ovat valoilmiöitä, jotka syntyvät valon taittuessa ja heijastuessa ilmakehän jääkiteissä. Kun taivaalla näkyy monta erilaista haloa, ilmiötä kutsutaan halonäytelmäksi. Erilaisia halojen päämuotoja tunnetaan tällä hetkellä noin 80 kappaletta.

Uudet haloilmiöt havaitsivat luontokuvaaja Antti Henriksson ja haloharrastaja Marko Mikkilä.

Henriksson latasi ottamansa kuvan Ursan Taivaanvahti-havaintopalveluun, jossa haloasiantuntijat ryhtyivät analysoimaan kuvia. Ursan mukaan Henrikssonin löytämää halomuotoa ei tunnettu aiemmin edes teoreettisesti.

Mikkilä ikuisti täysin uuden haloilmiön Nivalassa viime heinäkuussa. Hän on löytänyt uusia haloilmiöitä myös aiemmin.

Ursa palkitsi lisäksi Markku Nissisen, Esko Lyytisen ja Harry Lehdon havainnoista, joita he tekivät 17P/Holmes-komeetan räjähdysmäisen purkauksen jälkeensä jättämästä pölyvanasta.

Stella Arcti -palkinto myönnetään jopa kansainvälisellä tasolla merkittävistä tähtitieteellisistä havainnoista tai poikkeuksellisen asioituneesta tähtiharrastuksesta. Ursa on jakanut palkintoa vuodesta 1988 lähtien.

Puhdistamon huolto sameuttaa Eurajokea

0
0

Satakunnassa virtaavaan Eurajokeen päästetään jälleen sameuttavaa vettä jätevedenpuhdistamolta.

JVP-Euran laitoksella tehdään tämän viikon ajan huoltotöitä, jonka aikana paperitehtaan puhdistetut prosessivedet johdetaan Eurajokeen.

Huoltotöiden takia Eurajen vesi samenee ja veden hapenkulutus kasvaa.

Eurajoen kunto on viime vuosien aikana huolettanut. Jokeen on puhdistamon ongelmien takia päässyt usein vettä, joka on heikentänyt jokiveden laatua.

Vesi on ollut ajoittain myös käyttökiellossa. Käyttökielto purettiin viime syksynä.

Viewing all 9495 articles
Browse latest View live