Tuore tutkimus tukee Charles Darwinin jo aikoinaan tekemää havaintoa siitä, että saarilla elävät eläimet olisivat vähemmän säikkyjä kuin mannermaalla elävät.

Proceedings of Royal Society -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että liskot antoivat saarilla ihmisten tulla lähemmäs niitä kuin mannermaalla ennen kuin lähtivät pakoon.

Indianan ja Fort Waynen Purduen yliopiston tutkimuksessa selvitettiin 66 eri liskolajin säikkyyttä Atlantin, Tyynenmeren, Karibianmeren ja Välimeren alueilla mittaamalla sitä, miten lähelle liskot päästivät ihmisen ennen pakenemista.

Vaikka Darwin arvioi jo 150 vuotta sitten saarelaiseläinten olevan mannermaalaisia vähemmän säikkyjä ja samanlaisia arvioita ovat esittäneet myöhemmin muutkin, asiaa ei ole aiemmin kokeellisesti tutkittu.

– Hänen näkemyksensä on jälleen kerran osoittautunut oikeaksi, sanoo yksi tutkimuksen tekijöistä, Theodore Garland Kalifornian yliopistosta Live Science -lehden mukaan.

Tutkijat havaitsivat samanlaisen trendin analysoidessaan olemassaolevia tietoja muista petoeläinten ja saaliseläinten suhteista. Mitä kauempana mannermaasta eläin eli, sitä lähemmäs se antoi petoeläimen tulla ennen pakenemista.

Saaren koolla ei sen sijaan havaittu olevan merkittävää vaikutusta säikkyyteen.

Darwin selitti eroa sillä, että saarilla on vähemmän petoeläimiä kuin useiden uhkien mannermaalla.

Tuoreen tutkimuksen tekijät uskovat, että selittäviä tekijöitä voi olla muitakin. Garland pitää mahdollisena, että jos ruokaa on niukasti, ruoan jättämisestä aiheutunut haitta voi suosia lyhempää pakoetäisyyttä.

Tutkijat eivät kuitenkaan lähestyneet liskoja eläinten syödessä, joten todisteita tämän teorian tueksi ei toistaiseksi ole.

Keskustan alueen tuntumassa liikkuu Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitoksen pannoittama susi Hessu ja sen mukana kolme pentua, sanoo Sotkamon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Kemppainen. Pennut ovat Hessun syksyllä hirvenpotkuun kuolleen kumppanin Rillan pentuja.

- Jäljistä on varmistettu, että Hessun mukana on kolme muuta sutta. Tiistaiaamuna tuli tieto, että jälkiä on havaittu Sotkamojärven jäällä.

Kemppaisen mukaan Vuosangan alueelta lähtenyt pantasusi on jo aiemmin käynyt samalla alueella pari viikko sitten.

- Se kävi tiedusteluretkellä tuolla Huhtikankaalla,  jossa talvehtii metsäpeuroja. Voi olla, että se on nyt palannut varmoille ruokamaille pennut mukanaan, arvioi Kemppainen

Lisäksi välittömästi kirkonkylän itäpuolella olevalla metsäpeurojen talvehtimisalueella elää kaksi muuta sutta.

- Ne ovat tulleet idästä ja etelästä, eikä niillä ole pantoja. Siellä ne ovat metsäpeurojen keskellä eläneet mukavaa elämää, sanoo Kemppainen.

RKTL ei ole vielä varma määrästä

Tutkija Samuli Heikkinen kertoo, että heillä on kenttätutkijat Sotkamossa töissä.

- Hessu on tullut viime yönä suoraan pohjoisesta Sotkamoon. Vielä emme ole varmoja siitä, kuinka monta näitä susia on. Asia varmistuu, kun saadaan tietoa kentältä, sanoo Heikkinen.

Heikkisen mukaan pantasusi Hessu on aiemminkin tehnyt retkiä.

- Ne alkoivat sen jälkeen, kun sen kumppani kuoli syksyllä. Aina aiemmin se on tehnyt retket yksin, sanoo Heikkinen.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijat varmistivat Sotkamossa tehtyjä susihavaintoja tiistaina.

Markus Suominen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta kertoo, että pantasusi Hessu on liikkeellä yksin. Aiemmin tiistaina epäiltiin, että Hessulla olisi ollut kolme pentua mukanaan.

– Hessu on aina ollut yksin reissuillaan sen jälkeen, kun sen puoliso kuoli syksyllä hirven potkaistua sitä.

Suomisen mukaan Hessu voi kulkea matkoillaan pitkiäkin taipaleita.

– Nyt susi on mahdollisesti matkalla Maanselkään päin, missä se on vieraillut pari kertaa viime aikoina, Suominen kertoo.

Sotkamon kirkonkylän itäpuolella metsäpeurojen talvehtimisalueella elää kaksi muuta sutta.

Joensuun Kontiosuon jäteaseman läheisyydessä liikkuu susi.

Viranomaiset eli poliisi ja suurriistavirka-avun yhteyshenkilö ovat saaneet parin viikon välein ilmoituksia alueella liikkuvasta eläimestä. Havaintoja on tehty kesästä asti, ja eläintä on hätistelty useamman kerran kauemmas asutuksen lähettyviltä.

- Olemme pohtineet voisiko kyseessä olla koirasusi, koska se on niin kesy, Joensuun seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja ja SRVA-yhteyshenkilö Matti Urjanheimo miettii.

Urjanheimo kertoo, että koirasudet ovat harvinaisia. Eläin oleskelee kaatopaikan läheisyydessä ilmeisesti ruuan vuoksi.

- Vanhuuden myötä sudelta voi lähteä hampaat, mutta susi ei ole jätteiden syöjä, Urjanheimo hämmästelee tilannetta.

Iiksenvaaralla liikkuva eläin on ollut harmiton, mutta se liikkuu lähellä ihmisiä. Eläin oli esimerkiksi ollut 300 metrin päässä Fortumin voimalaitoksesta.

- Kissoja tai koiria ei ole hävinnyt.

SRVA:n vapaaehtoiset pitävät Iiksenvaaran tilannetta silmällä.

Suurelle yleisölle suden liikkeistä ei ole haluttu kertoa. Yksi syy siihen on, että uteliaat saattaisivat lähteä etsimään sutta. Vaarana on, että eläin puolustautuu, jos se tuntee olevansa ahdistettu.

Saimaan vedenpinta on lauhan ja sateisen joulukuun vuoksi ajankohtaan nähden harvinaisen korkealla. Vedenkorkeus on noin 40 senttiä keskitason yläpuolella ja sen ennustetaan jatkavan nousuaan vielä 5-15 senttiä helmikuun loppuun mennessä.

Saimaalla on aloitettu poikkeusjuoksutukset nousun hillitsemiseksi, mutta tästä huolimatta vedenkorkeus pysyy reilusti korkeammalla aina alkukesään asti.

Myös Kaakkois-Suomen pienillä vesistöalueilla vedenpinnat ovat korkealla. Simpelejärven vedenkorkeus on noin 20 senttiä keskimääräistä ylempänä.

Tammikuun lopussa Saimaan jäänpaksuus oli 24 senttiä eli 12 senttiä ajankohdan keskiarvoa ohuempi.

Metsäkanalinnut ovat joutuneet etsimään uudet nukkumapaikat vähälumisilla alueilla. Tavallisesti kanalinnut kaivautuvat nukkumaan lumen alle kieppiin, mutta tänä talvena metsot, teeret ja pyyt joutuvat sopeutumaan elämään avokiepissä.

- Lunta on nyt niin vähän, että tuskin pyykään pääsee kieppiin. Ja missä lunta on, se on paikoitellen niin kovaa, että linnut eivät pääse kaivautumaan, Pohjois-Savon riistapäällikkö Jouni Tanskanen sanoo.

Tanskasen mukaan kanalinnut käyvät keskipäivällä etsimässä ruokaa ja sukeltavat sen jälkeen syvälle pehmeään lumeen. Sen jälkeen lintu kaivautuu jonkin matkaa eteenpäin lumiluolassa ja samalla peittää sisäänkäyntinsä.

Koska lumi on hyvä eriste, lämpötila voi olla kiepissä jopa parikymmentä astetta korkeampi kuin maan pinnalla. Se puolestaan vähentää myös linnun ravinnonkulutusta. Lintu viettää pehmoisessa kiepissä suurimman osan päivästään.

- Vuosituhansia ne linnut ovat täällä arktisissa oloissa selvinneet ja selviävät varmaan tästäkin. Mutta ravinnonkulutusta (avokiepissä oleminen) lisää ja varmaan linnut ovat myös alttiimpia pedoille, kuten ilvekselle, ketulle ja kanahaukalle. Myös loistartunnasta kärsivien lintujen selviäminen voi olla vaikeaa.

Lumenpuutteesta voi olla hyötyäkin

Riistapäällikkö Jouni Tanskasen mukaan vähälumista talvea vaarallisempi ilmiö olisi silmujen ja neulasten jäätyminen.

- Silmujen ja neulasten jääminen alijäähtyneen veden kuorruttamiksi olisi tuhoisaa. Ylä-Savossa sattui näin 1980-luvulla, ja silloin kanalintuja kuoli nälkään ja kylmettymiseen. Mutta tällä hetkellä vain kevyt huurre peittää silmut, eikä siitä tule ylimääräistä energianhukkaa.

Vähälumisesta talvesta voi olla kanalinnuille jotain hyötyäkin. Nyt linnut saattavat löytää esimerkiksi hyviä puolukkapaikkoja tuulen putsaamilta rinteiltä. Myös jauhinkiviä on vielä saatavilla.

- Se helpottaa varsin kovan talviravinnon jauhamista lihasmahassa, Tanskanen tietää.

Tyynenmeren pieni saarivaltio Palau aikoo kieltää kaiken kaupallisen kalanpyynnin ja ryhtyä mertensuojelualueeksi. Presidentti Tommy Remengesaun mukaan Palaun talousvesillä sallitaan vain kansalaisten kotitarvekalastus ja turistien huvikalastus, kun nykyiset kaupalliset kalastussopimukset Japanin, Taiwanin ja joidenkin yksityisyritysten kanssa umpeutuvat.

Kaupallisen kalastuksen antamien tulojen sijasta 20 000 asukkaan Palau pyrkii kasvattamaan talouttaan houkuttelemalla sukellus- ja ekoturisteja, Remengesau kertoi YK:ssä pitämässään puheessa.

Palaun kaloilla ruokitaan vastedes vain asukkaat ja turistit, ei myös miljoonia muita, sanoo presidentti, joka on alkujaan ammatiltaan kalastaja.

Hänen mukaansa Palaun kalakannat ovat huvenneet ja kalat pienentyneet, eikä kalateollisuudesta ole ollut Palaun valtiolle suurta hyötyä, vaan tuotot ovat olleet pelkkiä murusia kalateollisuuden miljardibisnekseen verrattuna.   

Remengesau on huolissaan myös ilmastonmuutoksesta. Hänen mukaansa sillä on jo ollut vakavia vaikutuksia Palaulle ja muille Tyynenmeren saarille. Sään käyttäytyminen on muuttunut yhä arvaamattomammaksi, mikä tuo tuhoa saarille, presidentti sanoo. Hän on huolissaan myös merenpinnan noususta.

Jo vuonna 2009 Palaus julistautui maailman ensimmäiseksi haidensuojelualueeksi kieltämällä vesiltään kaiken kaupallisen hainpyynnin. Palaulla on myös yksi maailman tiukimmista pohjatroolausta rajoittavista laeista.

Kalastuskiellon valvomiseksi Palau etsii kumppaneita, joiden avulla pieni maa voisi hankkia tutkia ja miehittämättömiä lennokkeja pitämään silmällä merialueitaan.

Tammikuun pakkaset vaihtuivat helmikuun nollakeleihin, ja lauhaa sää jatkuu useamman viikon, uskoo mäntyharjulainen Matti Paasonen. Mies on ennustanut säätä radiossa vuosikausia, ja useasti ennustus on osunut kohdalleen.

- Tammikuussa lupasin vähäisiä lumisateita ja kylmääkin piisasi, joten ennusteen suhteen voin olla tyytyväinen. Ei tarvinnut lähteä etelään karkuun puheitaan, veistelee etelän lämmöstä Suomeen viikonloppuna palannut mies.

Helmikuu on iskostunut kansan mieleen kylmänä pyrykuuna, mutta nyt on luvassa aluksi lauhempaa. Päivällä nollakeli, ja kyllä lumisateet ja auringonpaiste ovat vähissä. Ennen kuun lopun pakkasjaksoa yöllä mittarilukemat painuvat 3-5 astetta pakkasen puolella, uskoo Paasonen.

- Kahdennenkymmenennen päivän aikaan saa karvahattua jo hakea. Sitten tulee taas pieni lauhempi jakso väliin, ja taas pakastaa. On kuitenkin muistettava, että päivällä aurinko lämmittää jo vähän, ja se näkyy lämpötiloissa.

Lunta mitataan senteissä

Tänä talvena lunta ovat kaivanneet niin hiihtäjät kuin saimaanorppa ja muut eläimet. Suurempia lumisateita ei ole kuitenkaan luvassa, vaan talvi jää säämiehen mukaan historiaan vähälumisena talvena.

- Ei ole luvassa suurempia pyryjä. 25 senttiä piti tänä talvena ennustusteni mukaan vielä lunta tulla, kun jouluna satoi paljon alas vetenä. Mäntyharjulla lunta on noin kymmenen senttiä, joten korkeintaan viisitoista senttiä lunta on odotettavissa lisää. Varmasti tulee lunta sen verran, että lumikolalle on vähän töitä.

Säämies ennustaa säätä kutuahvenen selkäevän värityksen mukaan, ja aikaisempina talvina Paasonen on käyttänyt ennustuksissa apunaan teeren lumipesien jälkiä. Nyt se ei onnistu lumen vähyyden takia.

- Jäällä ei teeren lumipesiä ole, joten linnuista ei ole apua. Luotetaan taas ahveneen. Suurennuslasia käyttäen minä löydän ne ahvenen selkäevän värit ja pilkut, ja aina kun ahven kutee, niin värit ja systeemit vaihtuvat. Hienoinen värisävyn muutos kertoo muutoksia säätilassa, ja siihen uskon. 

Talvilomalla tarkenee yksillä villahousuilla

Helmikuun loppupuolen sääennuste kiinnostaa talvilomalle lähteviä. Mäntyharjun mies ennustaa lomalaisille loistavia ulkoilusäitä ainakin yhdeksännelle viikolle.

- Vaikka yöllä on pakkasta melko paljon, kauniita aurinkoisia päiviä riittää, ja päivisin sellaisia viiden kuuden pakkasasteen lukemia. Kevään merkkejä saa kuitenkin odotella, vaikka aurinko jo vähän korkeammalla käväisee.

Nyt kannattaa hyödyntää vähän lumen aika ja liikkua reippaasti luonnossa, kannustaa mielellään luonnossa itse viihtyvä mies.

- Minä teen metsässä kaikenlaisia puuhommia, ja mukavaa on lauhalla säällä, kun pärjää pienillä eväillä metsässä koko päivän. Ei tarvitse laittaa paljon tuhnuja päälle, ja energiaa ei kulu niin paljon. Helmikuussa on vielä ehdittävä narrata ahvenfileitä lähijärvistä. Ei kuitenkaan niitä ennusahvenia, sillä ne on katsottu kutuaikaan jo viime keväällä.

Tornio-Muoniojokiseura vaatii Suomeen erillistä vaelluskalalakia. Jokiseuran mukaan kalastuslakiluonnoksessa vaelluskalakysymykset on huomioitu huonosti. Seura vaatii lainsäädäntöön muun muassa kaikille vaelluskalakannoille ohjeellisten arvojen säätämistä lailla.

Jokiseuralta tulee kritiikkiä myös siitä, että lakiehdotuksessa ei ole huomioitu jokivarsien erityisasemaa. Seura on tyytymätön myös lain valmistelutyöryhmien kokoonpanoihin, koska niissä ei ole ollut jokivarsien edustusta.

Hannu Varpion kasvihuone Orimattilassa on melkoinen tuotantolaitos. Kooltaan 3 300 neliön kokoisessa tilassa voi tuottaa jopa 10 tonnia kurkkua viikossa. Talvella kasvihuoneeseen voi luoda ihanteelliset olosuhteet kurkun kasvatukselle.

Kurkun lisäksi esimerkiksi suomalaisen tomaatin tuotanto on huipussaan kasvihuoneessa talvella. Etenkin kevättalvella luonnonvalon määrän kasvaessa sato saattaa olla jopa parempi kuin kesällä.

- Hiilidioksidi, jota kasvihuoneeseen syötetään, pysyy sisällä ja kosteus säädetään ihanteelliseksi. Kesällä voi olla kuivuutta ja pitää varoa lämpötilan nousua. Tuulettamalla kosteus ja hiilidioksidi häviävät. Kesäviljely on toki riskittömämpää, mutta sato jää usein pienemmäksi, koska olosuhteet määrää luonto, Varpio sanoo.

Ihanteellinen lämpötila kasvihuoneessa on vähän parinkymmenen asteen yläpuolella.

- Kurkkua saadaan eniten juuri tammi–helmikuussa. Kevättalvella, kun aurinko alkaa paistaa lämpimästi, kasvihuoneessa joudutaan tuulettamaan. Silloin osa hiilidioksidista karkaa ulos, ja tuotanto laskee, sanoo Kauppapuutarhaliiton kasvihuonetuotannon asiantuntija Hanna Mononen.

Teknologian kilpajuoksua

Hiilidioksidia kasvihuoneisiin saadaan esimerkiksi polttamalla maakaasua. Kurkun kasvatus vaatii paljon teknologiaa, mikä nostaa kustannuksia. Lämmön ja kosteuden lisäksi kasvihuoneeseen tarvitaan keinovaloa.

- Valoviljelymenetelmää on kehitetty yli 20 vuotta hyvin tuloksin. Tällä hetkellä käytössä olevissa lampuissamme on melko huono tehosuhde, eli energiasta kolmannes muuttuu valoksi ja loput lämmöksi. Tämä tietysti sopii meille, etenkin talvella, mutta kalliiksi se tulee, Hannu Varpio sanoo.

Nykyaikainen kasvihuoneviljely vaatii harjoittajaltaan uuden opiskelua ja uusien menetelmien käyttöönottoa. Uutta tietoa ja teknologiaa tulee markkinoille koko ajan, tietää Varpio.

- Kyse on eräänlaisesta kilpajuoksusta, jossa on pysyttävä mukana ja seurattava kehitystä. Uskon, että seuraavaksi tulee uusia valaistusratkaisuja. Esimerkiksi LED-tekniikka tuntuu kiinnostavalta. 

Riistakeskuksen mukaan Lapissa kaadettin viime syksyn hirvijahdissa 4 860 hirveä, mikä on 19 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vielä enemmän hirvisaalis romahti vain Etelä-Hämeessä (22 prosenttia).

Hirvisaalis pieneni myös Oulussa ja Kainuussa. Hirvikannan pieneneminen on Riistakeskuksen mukaan näkynyt jo hirvikolarien vähenemisensä.

Pääosa Lapin susista elää Sodankylän koillisosassa, itärajan lähellä.

RKTL:n tutkijan Samuli Heikkisen mukaan aiemmin viime vuonna Raja-Joosepissa liikkui susilauma. Talven tultua siitä ei enää ole tehty havaintoja, ja se on luultavasti siirtynyt Venäjän puolelle.

Susien määrä voi vaihdella suurestikin vuodenajasta riippuen.

Lapissa susimäärää on myös vähennetty metsästyksellä. Viime vuonna paliskunnat tappoivat Lapissa seitsemän sutta. Niihin oli saatu poikkeusluvat laajojen petovahinkojen vuoksi.

RKTL saa susihavaintoja muun muassa rajamiehiltä, poromiehiltä ja metsästäjiltä. Koko poronhoitoalueella arvioidaan olevan 5-10 sutta.

Vattenfallin Pamilon voimalaitoksella Ilomantsissa viime marraskuussa tekemiin ohijuoksutuksiin ei liity rikosta. Pohjois-Karjalan poliisi on lopettanut tapauksen esitutkinnan.

Ala-Koitajoen juoksutuksista nousi suuri kohu, koska niiden seurauksena tuhoutui äärimmäisen uhanalaisen järvilohen kutupesiä. Poliisin mukaan voimayhtiö ei rikkonut lupaehtoja eikä syyllistynyt lakien vastaiseen menettelyyn.    

Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen kaikki aikaisemmin paikallistetut kutupesät vaurioituivat pahoin Ala-Koitajoen yläjuoksulla marraskuussa.

Pesät levisivät hajalleen veden virtauksen voimasta, eikä mädistä voi syntyä poikasia. Voimakas virtaus johtui siitä, että vesivoimayhtiö Vattenfall ohijuoksutti vettä Pamilon voimalaitoksella.

Vaikka järvilohikannan elvyttämisessä tuli pakkia, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Jorma Piirosen mukaan kokemus osoitti, että Ala-Koitajoella kannattaa tehdä töitä järvilohen eteen. Järvilohen kannan elvyttämistä jatketaan ensi kesänä tuomalla jokeen sekä kaloja että mätiä.

Vattenfall puolestaan ilmoitti loppuvuodesta, että se aikoo käynnistää kutupesien ennallistamis- ja suojeluhankkeen yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton ja viranomaisten kanssa. Vattenfall tutkii mahdollisuutta rakentaa Ala-Koitajokeen ensi kesänä uusia kutualueita esimerkiksi soraistamalla soveltuvia alueita ja kunnostamalla jo olemassa olevia alueita.

Hankkeeseen liittyy erilaisia kalastoselvityksiä, kenttätutkimuksia ja virtaamamallinnusta yhteistyössä viranomaisten ja tutkijoiden kanssa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos selvittää nurmen hyödyntämistä liikennepolttoaineena. MTT:n laskelmien mukaan esimerkiksi Lahteen voitaisiin rakentaa yhdeksän megawattitunnin biokaasuvoimala, joka saisi raaka-aineensa lähistön pelloilta.

Toistaiseksi nurmen hyödyntäminen liikennepolttoaineeksi ei ole ollut taloudellisesti kannattavaa.

Selvityksen taustalla on muun muassa se, että nautojen lukumäärä on vähentynyt ja nurmelle etsitään muuta hyötykäyttöä.

MTT esittelee bionurmihanketta päijäthämäläisille viljelijöille 12. helmikuuta Nastolassa.

Tutkija Arja Seppälä kertoo, että tarkoitus on selvittää, miten viljelijät ja kotieläintilat suhtautuvat suunnitelmiin.

- Haluamme kuulla yleisön ja päättäjien mielipiteitä sekä mahdollisia pelkoja haitoista. Yleensä kun rakennetaan iso laitos, siitä keskustellaan paikallisesti. Haluamme ennakoida asioita ja tuoda niitä yleiseen tietoisuuteen.

Riista- ja kalantutkimuslaitoksen mukaan Perämeren rakennettujen jokien kalanistutukset pitäisi moninkertaistaa. RKTL:n selvityksen mukaan nykyiset kalatalousvelvoitteet eivät kykene korvaamaan voimalaitosrakentamisen kalataloudellisia menetyksiä.

Selvityksen mukaan lohen istutukset pitäisi viisin-seitsenkertaistaa ja esimerkiksi meritaimenen istutukset kolmin-nelinkertaistaa. Myös vaellussiian istutukset Perämereen laskeviin jokiin pitäisi kasvattaa nykyisestä vähintään kaksinkertaisiksi.

RKTL:n mukaan istutusten kasvattamista puoltaa se, että tieto voimalarakentamisen kalastovaikutuksista on lisääntynyt merkittävästi. Myös istukaspoikasten kuolleisuus on kasvanut selvästi menneistä vuosikymmenistä, muistuttaa tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro.

– Istukasmääriä tärkeämpää on kuitenkin kompensaatioiden taloudellinen arvo. Ei ole järkeä syytää vesistöihin nykyistä huomattavasti suurempaa määrää istukkaita, kun niiden kuolleisuus on korkea, Erkinaro sanoo.

– Osa kompensaatiosta voisi olla suoraan rahaa, jolla tehtäisiin esimerkiksi kalateitä tai muita luonnonkalan lisääntymisedellytyksiä parantavia toimia.

Olosuhteita ovat muuttaneet myös jokivesistöissä tehdyt kunnostustyöt ja vesiensuojelu.

Velvoitteista päätettäessä esimerkiksi lohen yhden luonnonpoikasen korvaamiseen laskettiin tarvittavan 1,6 istukaspoikasta. Nyt luvuksi lasketaan 2,5-3 istukaspoikasta.

6.2. klo 9.34: Korjattu istukaspoikasten luku viimeisessä kappaleessa.

Kotkan värivirheiselle mateelle on löytynyt kohtalotoveri kaukaa Kanadasta. Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkonen sai vinkin samanlaisesta kellertävästä yksilöstä, jonka kanadalainen kalastaja sai saaliikseen vuosia sitten.

Kala on pyydetty Saskatchewanista, joka sijaitsee Yhdysvaltojen Montanan ja Pohjois-Dakotan pohjoispuolella. Juuri muita tietoja kalasta ei sitten olekaan.

– Vaaleasta mateesta on ladattu kuva eräälle keskustelupalstalle vuonna 2006. Olen yrittänyt saada yhteyttä kyseiseen kalastajaan, mutta hänen sähköpostinsa ei ota vastaan viestejä. Muita yhteystietoja ei löydy, Saukkonen harmittelee.

Maretariumiin on kantautunut myös tieto 1960-luvulla eläneestä vaaleasta mateesta. Made pyydettiin aikanaan samaisilta Ahvenkosken vesiltä kuin kalatalon uusi tulokas.

– Siitä oli juttu Loviisan Sanomissa. Toimitus etsii parhaillaan kuumeisesti kyseistä artikkelia, Saukkonen kertoo.

Altaan pohja kovilla touhuista naaraan kanssa

Vaaleankellertävä made päätyi Maretariumiin sen jälkeen, kun se oli jäänyt pyhtääläisen kalastajan verkkoon viime lauantaina. Kalaa lähdettiin hakemaan saman tien.

Koiraaksi paljastunut made on nyt karanteenialtaassa, mutta se on kutuajan kunniaksi saanut kaverikseen naarasmateen. Kuhertelun makuun on päästy.

– Se rupesi saman tien pyörimään naaraan kanssa. Pohja oli niin myllätty yön aikana, että kyllä siellä on hyvin viihdytty vaikka poikasia ei välttämättä tulekaan. Made on myös syönyt. Nämä ovat merkkejä siitä, että kalalla on kaikki hyvin.

Saukkonen toivoo saavansa lisää tietoa muista vaaleista mateista maailmalla. Värin alkuperää on helpompi arvuutella, jos niitä löytyy lisää.

– Voi olla joku tietty kanta tai sitten ne ovat erillisiä luonnonoikkuja. Kanadasta oli löytynyt myös vaalea ahven, eli ympäristötekijöilläkin voi olla vaikutusta. Näin oli silloin, kun Saimaasta nousi punaisia ahvenia.

Mateet elävät luonnossa noin 20-vuotiaiksi. Allasolosuhteissa ne ovat usein pitkäikäisempiä.

Lisäksi lunta odotetaan Sallan ja Savukosken pohjoisosiin sekä Utsjoelle.

Ympäristökeskuksen mukaan lunta on ensi viikolla 80-180 kiloa neliömetrillä suurimmassa osassa Lappia. Vain Kilpisjärven ympäristössä lunta on enemmän kuin 180 kiloa neliömetrillä.

Säkylän Pyhäjärven suojelusta on hyötyä myös Itämerelle. Tänään Turun yliopistossa tarkastettavassa Teija Kirkkalan väitöksessä on tutkittu tehokkaampia keinoja Pyhäjärven rehevöitymisen estämiseksi.

Laajalti käytössä olevat kosteikot ja laskeutusaltaat on todettu riittämättömiksi. Kirkkalan väitöstutkimuksessa muun muassa uudenlaiset suodatustekniikat todettiin tehokkaiksi erityisesti maatalouden valumavesien käsittelyssä.

Pyhäjärven tutkimisesta on apua myös Itämeren suojelun kehittämisessä. Lisäksi järven alueella vähennetty kuormitus ei myöskään päädy Itämereen.

Talviverkkokalastuksen suosio on viime vuosina romahtanut. Ihmiset kyllä uskaltautuvat jäälle, mutta yleensä kalamiehen kädessä on pilkki.

- Verkkokalastus mielletään hankalaksi, mutta sitä se ei ole, varmistaa kalastuskonsulentti Seppo Kyllönen L-S Kalatalouskeskuksesta.

Verkon saa jään alle uittolaudan avulla. Kun verkkoa koetaan, verkon toiseen päähän laitetaan köysi, joka kulkee verkon perässä. Kun verkko on koettu, verkko vedetään jään alle köydestä vetäen.

Talvikalastajan pitää tietää missä liikkuu

Talvikalastuksessa pitää tietää virtauspaikat ja muut jäitä heikentävät tekijät.

- Kalastusluvan lisäksi talviverkkokalastajalla pitää olla vedenomistajan lupa, lisää toiminnanjohtaja Chris Karppinen.

Verkko pitää myös muistaa merkitä hyvin. Kepin päähän pitää laittaa verkon omistajan tiedot sekä heijastin.

- Talviverkoille hylkeet eivät pääse ja saalis on usein hyvä. Näin toteaa Seppo Kyllönen, joka sai aamupäivällä jo kahdeksankiloisen hauen,  kymmenkunta kuhaa, pari ahventa ja pienen simpun jään pinnalle.

L-S Kalatalouskeskus järjestää kaikille halukkaille 15.-16.2. talvikalastuskurssin Kakskertatalossa Turussa.

Yle Keski-Suomi julkaisee yleisön ottamia sääkuvia sekä alueellisissa tv-uutisissa että netissä.

Lähetä kuva osoitteella keskisuomi@yle.fi ja katso tarkemmat ohjeet täältä.

Kuvagallerian otokset saat näkymään suurempina klikkaamalla hiirellä kuvan päällä.