Luoteis-Puolasta on löytynyt jättiläistatti. Kolmen kilon painoinen sieni päätyi sienestäjän käsiin Bydgoszczin kaupungin lähellä sijaitsevassa metsässä. Tatin lakin halkaisija on 40 senttimetriä. Jättitatin onnellinen löytäjä aikoo kuivata sienen ja tehdä siitä jouluruokia.
Puolasta löytyi jättitatti - video
↧
↧
Banaanikärpäset kuriin lihansyöjäkasvilla?
Lihansyöjäkasveista on tulossa yhä yleisempiä kodin koristuksia ja harrastuksen kohteita. Ikkunalaudoille ja kukkapöydille hankitaan niin kärpäsloukkuja kuin kihokkejakin. Varsinkin miehet tuntuvat olevan kiinnostuneita näistä ”hyönteissyöjistä”.
↧
Opettele hirven kutsuhuuto ja menesty metsästyksessä
Taitavasti ääntänsä käyttävä metsämies osaa kutsua saaliin hyvinkin lähelle. Ääntelyn avulla hirven saa kutsutuksi jopa usean kilometrin päästä. Lähes kaiken kokenut metsästäjä ei vetäydy ensimmäisenä eläinten kanssa kohdatessaan, vaikka iso uroshirvi tulisi suoraan kohti ääntelyn houkuttelemana.
↧
Metsästäjien huomioväri muuttuu - Värisokeakin erottaa paremmin toisen metsämiehen
Punavihersokean on vaikea erottaa hirvenmetsästyksessä perinteisesti käytettyä punaista suojavaatetusta vihreässä metsässä. Onnettomuuksia ei tämän vuoksi ole tiettävästi sattunut, mutta vaaratilanteita on asiantuntijan mukaan joskus saattanut olla. Viimeistään ensi syksynä suojavärin pitää olla oranssi tai oranssinpunainen.
↧
Veneet aiheuttavat useita öljyvahinkoja vuosittain
Vuotoja tapahtuu etenkin syksyisin, kun veneet jäävät vähemmälle käytölle. Useimmiten kyseessä on vanha puuvene, josta vuotaa dieselöljyä.
↧
↧
Luonnonperintösäätiö hankki satavuotiaan aarnikuusikon
Luonnonperintösäätiö Häme on kartuttanut suojelualueitaan hankkimalla metsää Humppilasta. Lahnavuoren metsä on säätiön suojelualueista toiseksi suurin.
↧
Koira hakee metsästäjää tositarkoituksella
Kultainennoutaja mielletään usein sohvakoiraksi, leppoisaksi lemmikiksi, jonka kanssa käydään lenkillä ja leikitään yhdessä. Kajaanilainen kasvattaja kuitenkin vakuuttaa, että kultaisestanoutajasta on moneen muuhunkin aktiviteettiin, kuten metsästykseen.
↧
Kissa on nirso henkensä edestä
Kotikissoja ei kannata vertailla muistojen maalaiskissoihin, jotka söivät mitä annettiin ja latkivat maitoa päälle. Sisällä elävien kotikissojen ruokavalio määrää pitkälti, minkälainen on kissan elämänlaatu. Yksipuolinen ruokavalio voi jopa sairastuttaa kissan.
↧
Kuvagalleria: Räntää, rakeita ja ruusunmarjoja
Kuluneella viikolla taivas on tarjoillut jo monin paikoin räntää, jopa lunta. Keskisuomalaiset sääkuvaajat ovat ikuistaneet muun muassa rakeita, vesipisaroita ja kylämässä sinnitteleviä kukkia.
↧
↧
Suomen Luonto vetoaa: Auta city-siiliä ja rakenna talvipesä
Suomen Luonto -lehden mukaan kaupunkisiilien on vaikea löytää hyvää pesäpaikkaa, koska kaupunkipihat muuttuvat koko ajan siistimmiksi.
↧
Ötökät valjastetaan biologiseen sodankäyntiin puutarhoissa
Miltä kuulostavat seuraavat oliot: harsokorento, kirvakiilukainen, kevätmiinaajavainokainen tai ripsiäislude? Ne saattavat joissain tilanteissa olla puutarhurin parhaita kavereita - kotipuutarhassakin.
↧
Majavan valmistautuminen talveen on täynnä lujuuslaskelmia ja voimanponnisteluja
Jopa 40-kiloiseksi kasvava majava osaa rakentaa talveksi itselleen paikan, minne ei vihollinen pääse. Kahdesta huoneesta muodostuvan linnoituksen takaosan se vuoraa puunlastuilla, ja pesä päällystetään savella. Sitä varten eläin järsii, kaataa, kantaa ja kuljettaa. Talvella majavalla on lupa olla unelias ja syöppö.
↧
Varsovassa yritetään saada ilmastonmuutos kuriin vapaaehtoisilla sitoumuksilla
Yhdeksästoista kansainvälinen ilmastokokous on alkanut Varsovassa, Puolassa. Kokoukselta odotetaan suuntaviivoja siihen, miten kahden vuoden päästä saataisiin aikaan kaikkia maita sitova ilmastosopimus. Jos nyt epäonnistutaan, ilmastonmuutoksen pysäyttäminen alle kahteen asteeseen näyttää mahdottomalta.
↧
↧
Voimakkaat tuulet nostivat meriveden korkealle viikonloppuna
Pitkään jatkunut matalapaine ja lännen suunnalta puhaltaneet tuulet nostavat meren pinnankorkeutta Suomenlahdella. Sunnuntaina esimerkiksi Haminan mittauspisteellä vedenkorkeus nousi 112 senttiä yli keskiarvon. Vastaaviin lukemiin Haminassa päästää noin kerran vuodessa.
↧
Ratapenkka voi pelastaa uhanalaisia lajeja
Ihmisen muokkaamasta ympäristöstä on tullut monelle uhanalaiselle lajille tärkeä selviytymispaikka. Esimerkiksi Liperissä on havaittu vilkkaasti liikennöidyn radan penkka-alueen olevan usealle kasvi- ja hyönteislajille elinkelpoinen asuinpaikka. Nyt ratapenkkoja raivataan erityisellä huolella.
↧
Pajunkissoja marraskuussa – Lämmin syksy teki kasveille tepposet
Lämmin syksy on saanut osan kasveista käyttäytymään poikkeuksellisesti. Esimerkiksi Espoossa on nähty yleensä keväisin ilmaantuvia pajunkissoja. Kasvit kaipaisivat nyt peitokseen paksua lumivaippaa.
↧
Kalastajien ja hylkeiden taistelu kiivaimmillaan
Jos jäiden tulo viivästyy, revittyjä verkkoja nostellaan vielä tammikuussa.
↧
↧
Tutkimus: Tiibetistä löydetiin vanhin suuren kissaeläimen fossiili
Pantherinae-heimoon kuuluva löydetty laji kertoo kissaeläinten evoluution synnyn ulottuvan arvioita kauemmas. Löydetyn fossiilin lähin sukulainen on lumileopardi.
↧
Märkyys keskeytti peltotyöt Satakunnassa
Runsaat sateet ovat kastelleet pellot Satakunnassa niin märiksi, ettei niille ole työkoneilla asiaa. Tilanne uhkaa jopa ensi vuoden satoa.
↧
Rupilisko voi paremmin – työtä tehty hartiavoimin
Monien eri toimijoiden ansiosta uhanalainen rupilisko voi paremmin Pohjois-Karjalassa. Lajiston hyväksi on kaivettu ja ennallistettu lampia. Hyvät tulokset kannustavat myös jatkamaan rupiliskon elinolojen hoitoa.
↧
More Pages to Explore .....