Vadelmia voi poimia syyskuun alkupuolelle asti. Esimerkiksi Kainuussa lakkasato jäi heikoksi alkukesän hallayön takia, minkä vuoksi vadelma lienee tänä vuonna aiempaakin suositumpi saalis.
Vadelma kypsyy pimeinä iltoina
↧
↧
Karhunkierroksen suosio kasvussa
Päivittäin reitille lähtee heinäkuussa keskimäärin 400 patikoijaa. Toukokuussa laskurit pomppasivat rajusti.
↧
Näin teet männystä bonsaipuun
Bonsaimäntyä kasvatettaessa suunnitelma kasvaa puun mukana. Kasvattaminen onnistuu keneltä tahansa. Puutarhuri tarvitsee kituliaan taimen lisäksi ruukun, pyykkipoikia ja rautalankaa - sekä kärsivällisyyttä kymmeniksi vuosiksi.
↧
Polaaripäivä päättyi Lapissa
Polaaripäivä eli yötön yö on päättynyt Lapin pohjoisimmassa kunnassa Utsjoella. Virallisesti aurinko laski horisontin alapuolelle 29. heinäkuuta.
↧
Maailman suomalaisimman linnun pesintä ylitti odotukset selvästi
Itäisellä Suomenlahdella on rengastettu noin 250 selkälokin poikasta, ja pesinnästä on tulossa paras 25 vuoteen. Tutkija selittää onnistumista pesinnän aikaisella alkamisella. Lokkikanta on taantunut 1990-luvun alusta lähtien.
↧
↧
Munkkisaaren maja herää taas henkiin
Kotkan Siikakoskella sijaitseva, koskimelojien ja kalastajien suosiossa ollut kahvila-ravintola Munkkisaaren maja on heräämässä uudestaan eloon. Yrityksen vuonna 1990 perustaneet Martti ja Aila Jussi-Pekka ovat hankkimassa rakennuksen takaisin.
↧
Kyyttö pitää maisemasta huolen syömällä
Laiduneläinten käyttö maisemointitöissä on suosittua niin kaupunkialueilla kuin maaseudullakin. Sotkamon Naapurinvaaralle juhannuksen jälkeen saapuneet kyytöt ovat putsanneet huolellisesti maastoa perinnebiotooppilaitumella. Kyyttöjen omistaja Jouko Sormunen kehuu lehmiä ketteriksi kulkijoiksi, joiden perässä on hankala pysyä.
↧
Kymijoessa vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia
Yritykset ovat satsaamassa kalastusmatkailijoiden majoituspalveluihin. Kalaportaan rakentamisen myötä Kymijoen kalastusalue laajenisi huomattavasti.
↧
Kymenlaaksossa kalastettu kiltisti
Kymenlaakson vesillä on käyttäydytty lainkuuliaisesti. Eniten ongelmia on viime keväänä voimaan tulleen pysyvien pyydysten merkitsemissäännön noudattamisessa.
↧
↧
Teräspapat ja rohkeat samoilijat keräävät parhaan mustikkasaaliin
Parhaat marja-apajat saattavat vaihdella vuosittain, ja niinpä metsän antimista hyötyy eniten se, joka uskaltautuu tutkimaan uusiakin maastoja. Kokenut keruutuoteneuvoja harmittelee nuorten vähäistä marjastusintoa, mutta ihailee metsissä ahkerasti kiertäviä teräspappoja.
↧
Vesirutto antautuu testikemikaalille Kuusamossa
Ympäristökeskuksen kaksivuotinen kokeilu näyttäisi tuottavan myönteisen tuloksen. Vesirutto saattaa tukehtua myös omaan paljouteensa.
↧
City-ihminen haluaa marjansa perattuina
Terveellisiä marjoja arvostetaan, mutta kovin moni ei jaksa enää lähteä niitä metsästä itse hakemaan. Onko marjastus tylsää ja hikistä hommaa, joka on paras jättää thaimaalaispoimijoiden ja mummojen hoidettavaksi? Himomarjastajan mielestä marjojen poiminta ei ole rasittavaa, kunhan metsään lähtee oikealla asenteella.
↧
Ravustus Lapissa alkaa
Lapissa ravustus alkaa torstaina 1. elokuuta. Lupia ei kuitenkaan ole paljoa myynnissä rapuruton takia.
↧
↧
Tienvarsimarjat eivät myrkytä
Uskaltaako marjoja poimia suoraan teiden varsilta vai kannattaako askeltaa vähän metsän puolelle? Kyllä ja ei. Tutkijan mukaan raskasmetallipitoisuudet eivät ylitä tien vieressäkään suositusarvoja, mutta maalaisjärkeä käyttäen on silti hyvä ottaa pieni väli vilkkaasti liikennöidystä autotiestä.
↧
Janoiset sienet odottavat elokuun sateita
Sieniretkeltä ei välttämättä tarvitse palata kotiin tyhjän korin kanssa. Muun muassa kantarelleja, orakkaita ja tatteja on päästy jo kerämään. Sienet kuitenkin tarvitsevat kipeästi lisää vettä.
↧
Evojoen kunnostuksesta hyötyisivät taimen ja meloja
Paikalliset ihmiset voivat vaikuttaa Evojoen kunnostamiseen. Joen kunnostussuunnitelma riippuu joen muokkauksen laajuudesta eli tarvitaanko kaivinkonetta vai ei. Ennen kaikkea pyritään parantamaan taimenen elinoloja, mutta kunnostuksella olisi myönteisiä vaikutuksia myös joen virkistyskäytölle.
↧
Karhu pysyy kaukana, kun on lehmänkello kaulassa
Seinäjokelainen Mauno Näsi sanoo, että karhun kohtaamisen pelossa jotkut voivat jättäytyä pois kesän marjametsältä. Näsi ei itse kuitenkaan pelkää suurpetoja, vaikka osaakin niiden kohtaamiseen varautua. Metsässä meluamiseen uskoo myös metsästäjä.
↧
↧
Piha piti siistiä - seitsemän hehtaaria puutarhaa tuli
Anjan Puisto on yhden naisen projekti. Puistosta löytyy 28 lampea, kaikki itse kaivettuja.
↧
Marja- ja sienimaita kaavaillaan kartoille
Hyvät marja- ja sienipaikat ovat usein salaisia. Tietoa niiden sijainnista saatetaan pantata jopa omilta perheenjäseniltä. Eräskin nainen sai äidiltään vasta 50-vuotislahjaksi tiedon satoisasta lakkasuosta. Metsäntutkimuslaitoksella suunnitellaan nyt metsämarjoille ja sienille suotuisten kasvupaikkojen merkitsemistä karttoihin.
↧
Älykompassi johdattaa marja- ja sieniapajille
Geokätköily on helppo tapa aloittaa vaikkapa sienestys. Metsään piilotetuista kätköistä löytyy tietoa eri sienilajeista ja niiden kasvupaikoista. Kätköltä toiselle kulkiessa myös luonnossa liikkuminen tulee tutuksi.
↧
More Pages to Explore .....
